Liikuntaraportin julkistamistilaisuuden esitys 6.9.2018 Helsingissä. Esityksen pitivät UKK-instituutin johtaja Tommi Vasankari ja erikoistutkija Pauliina Husu. Esitys sisältää raportin tulosten pääkuvaajat ja sanallisen yhteenvedon. Liikuntaraportissa on kuvattu suomalaisten liikemittarilla mitattua fyysistä aktiivisuutta ja paikallaanoloa sekä fyysistä kuntoa. Objektiivisia tuloksia on kerätty useista eri väestötutkimuksista muutaman viime vuoden ajalta. Liikuntaraportti luovutettiin ministeri Sampo Terholle 6. syyskuuta. Raportti: Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:30. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-585-3 Tutustu raportin tiivistelmään, pääkuvaajiin ja tiedotteisiin UKK-instituutin verkkosivulla: www.ukkinstituutti.fi/liikuntaraportti

1. Suomalaisten objektiivisesti mitattu
liikkuminen, paikallaanolo ja kunto
Pauliina Husu, Harri Sievänen, Kari Tokola, Jaana Suni, Henri Vähä-Ypyä, Ari Mänttäri, Tommi Vasankari
UKK-instituutti

2. LIIKUNTARAPORTIN TAUSTOJA

3. Ensimmäinen Liikuntaraportti julkaistiin v. 2011

4. Annos-vastesuhde liikunnan ja kunnon osalta sydän- ja
verisuonisairauksiin
Sairausriski
Williams 2001
fyysinen
aktiivisuus
hengitys- ja
verenkierto-
elimistön kunto
1
0.8
0.6
0.4
0.2
25 % 50 % 75 % 100 %
Fyysinen kunto/fyysinen aktiivisuus

5. Aineistot
• Suomi 100 KunnonKartta -väestötutkimus, alustava aineisto, 2017
• Terveys 2011 -tutkimus
• Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus (ATH), 2013-2014
• Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU), 2016
• Puolustusvoimien kuntotestiaineisto
• Move!-mittausten tulokset

6. AIKUISTEN FYYSINEN AKTIIVISUUS
JA PAIKALLAANOLO

7. Unen, paikallaanolon ja liikkumisen
vuorokauden keskimääräiset kokonaisajat tunteina

8. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet
valveillaoloaikana

9. Päivittäisten askelten lukumäärä

10. Liikkumisen ja paikallaanolon jakautuminen tunneittain valveillaoloaikana
Paikallaanolo - istuminen ja makuullaolo
Liikkuminen - askeleet

11. AIKUISTEN FYYSINEN KUNTO

12. Kuuden minuutin kävelytesti
Muunneltu punnerrus

13. Reipas ja rasittava liikkuminen kuntoluokissa
Muunneltu punnerrusKuuden minuutin kävelytesti

14. LASTEN JA NUORTEN FYYSINEN
AKTIIVISUUS JA PAIKALLAANOLO
(LIITU 2016)

15. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet valveillaoloaikana
Mukaeltu lähteestä Kokko & Mehtälä (toim.) 2016

16. Päivittäisten askelten lukumäärä

17. Lasten ja nuorten askelten jakautuminen tunneittain
Arkipäivät Viikonloppu
eniten askeleita
vähiten askeleita

18. ONKO AIKUISTEN FYYSINEN KUNTO TAI
FYYSINEN AKTIIVISUUS PAREMPI KUIN
AIKAISEMMIN?
(TERVEYS 2011 VS. KUNNONKARTTA 2017)

19. Kuuden minuutin kävelytestin aikana kävelty matka ikä- ja
sukupuoliryhmissä Terveys 2011- ja KunnonKartta-tutkimuksissa
2017

20. Paikallaanolon ja liikkumisen keskimääräiset osuudet
valveillaoloajasta Terveys 2011- ja KunnonKartta-tutkimuksissa
2017

21. Päivittäisten askelten lukumäärä keskimäärin
lapsilla ja nuorilla, aikuisilla sekä ikäihmisillä

22. KYSELY VAI MITATTU TIETO?

23. https://health.gov/paguidelines/second-edition/report.aspx

25. YHTEENVETO

26. • Suomalaiset aikuiset istuivat tai olivat makuulla suurimman osan vuorokauden
valveillaoloajastaan, keskimäärin vajaat 9 tuntia.
• Suurin osa aikuisten liikkumisesta oli teholtaan kevyttä, ja reippaaseen tai rasittavaan
liikkumiseen käytettiin vain vajaa tunti vuorokaudessa.
• Yli 60-vuotiailla päivän aktiivisimmat tunnit olivat keskimäärin puolenpäivän aikaan,
mutta nuoremmilla ikäryhmillä liikkuminen jakautui tasaisemmin päivän ajalle.
20–59-vuotiailla naisilla alkuillan tunnit olivat aktiivisimpia.
• Istumista ja muuta paikallaanoloa oli kaikilla ikäryhmillä melko tasaisesti pitkin päivää.
Iltaa kohden paikallaanolo lisääntyi.
• Keskimäärin viidesosa tutkimuksen osallistujista täytti kestävyysliikuntasuosituksen eli
harrasti reipasta kestävyystyyppistä liikuntaa ainakin kolmena päivänä viikossa
yhteensä vähintään kaksi ja puoli tuntia siten, että yksittäinen liikkumiskerta kesti
vähintään 10 minuuttia.
• Terveyskuntotestien tulokset olivat miehillä paremmat kuin naisilla ja nuoremmilla
ikäryhmillä paremmat kuin vanhemmilla ryhmillä.

27. • Myös lapset ja nuoret istuivat tai olivat makuulla yli puolet valveillaoloajastaan,
keskimäärin vajaat 8 tuntia.
• Reippaasti tai rasittavasti he liikkuivat keskimäärin vain kymmenesosan ajasta,
keskimäärin alle 2 tuntia.
• Lapset ja nuoret liikkuivat arkipäivinä enemmän kuin viikonloppuna. Erityisesti vähän
liikkuvilla lapsilla ja nuorilla suuri osa arkipäivän liikkumisesta toteutui koulupäivän
aikana.
• Reippaan ja rasittavan liikkumisen määrä vähentyi ja vastaavasti istumisen ja muun
paikallaanolon määrä lisääntyi lapsilla ja nuorilla iän myötä.
• Muutokset liikkumisessa, paikallaanolossa ja kunnossa tapahtuvat väestötasolla
suhteellisen hitaasti, vaikka yksittäiset henkilöt tekevätkin merkittäviä muutoksia
arjessaan.

28. minedu.fi/julkaisut