Mitä kouluakäymättömyys on ja mistä se voi johtua? Miten näitä oppilaita ja heidän perheitään voidaan tukea? Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön tueksi? Tässä nettikahvilassa tarjotaan tietoa runsaisiin koulupoissaoloihin vaikuttavista tekijöistä, koulua käymättömyyden kehittymisestä, taustasyistä ja mahdollisista tukikeinoista.

1. www.otf2017.fiIines Palmu 2019
Koulua käymättömät oppilaat
- nettikahvila

2. www.otf2017.fiPalmu 2019
• Runsaasti ja pitkiä aikoja poissaolevat oppilaat ovat
yleistyvä huolenaihe kouluissa
• Aikojen saatossa heistä on käytetty monenlaisia
nimityksiä..
• Lintsarit, pinnaajat, koulupudokkaat, koulupelkoiset,
koulukieltäytyjät….
Mitä koulua käymättömyydellä
tarkoitetaan?

3. www.otf2017.fiIines Palmi 2019
• 2015 Kouluterveyskysely: n. 15 % 8lk ja noin 20 % 9lk oppilaista olleensa luvatta poissa
koulusta ainakin yhden päivän edeltäneen 30 päivän aikana
• Yli kolme päivää poissa oli ollut noin viisi prosenttia oppilaista
• Koulukielteisyys ja kouluun liittyvä mielekkyyden kokemuksen puute vaikuttaa olevan
yleistä jo alakoulun päättövaiheessa (Kaltiala-Heino ym. 2005)
• Uupumus, stressi, riittämättömyyden tunne ja koulutyön merkityksen koettu väheneminen
koskettavat yllättävän monia
• Samalla lasten ja nuorten määrä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa on kasvanut eri
puolilla maata (THL 2017)
 haastaa sekä eri toimijoiden välistä yhteistyötä että palveluketjujen kehittämistä. Koulun
ja erikoissairaanhoidon välille tarvittaisiin saavutettavissa olevia riittävän nopeita ja ketteriä
monialaisia tukikeinoja oppilaille, joilla koulunkäynnin ja mielenterveyden haasteet
päällekkäistyvät.
Taustaa

4. www.otf2017.fiIines Palmu 2019; Johanna Sergejeff 2019
• Normistossamme ei ole linjattu poisssaoloihin puuttumisen raja-arvoja; ei ole
määritelty tiettyä tuntimäärää, joka oppilaan olisi osallistuttava koulussa
opetukseen.
• Arviointiperusteet samat kuin yleensä: oppilaan osaaminen eli tiedot ja taidot
suhteessa yleisen tai yksilöllistetyn oppimäärän tavoitteisiin
• Oppilas voidaan jättää luokalle, jos vuosiluokan suoritus jossakin oppiaineessa on
hylätty (4) eikä hän erillisessä kokeessakaan osoita saavuttaneensa hyväksyttäviä
tietoja ja taitoja (PoA 11 §).
Oppiaineista saatujen hylättyjen suorituksen perusteella ei siis voida jättää
suoraan luokalle, aina annettava mahdollisuus suoritukseen erillisessä
kokeessa opetukseen osallistumatta joko lukuvuoden aikana tai koulutyön
päätyttyä ( PoA 11 § 1 mom)
Normiston näkökulmasta

5. www.otf2017.fiIines Palmu 2019
SCHOOL ATTENDANCE PROBLEMS (SAP; Heyne et al., 2019)
School refusal = koulukieltäytyminen
OPPILAS
• kieltäytyy menemästä kouluun, johtaa
usein pitkiin poissaoloihin
• on yleensä kotona ja huoltajat ovat usein
tietoisia tästä; ei epäsosiaalista käytöstä
• kokee emotionaalista ahdistusta liittyen
kouluun menemiseen
• Huoltajat ovat yrittäneet saada oppilaan
käymään koulua, (haluaisi, vaan ei pysty)
Truancy = luvattomat poissaolot
(lintsaaminen, pinnaaminen)
• Parempaa tekemistä kuin koulunkäynti
• Poissaoloja yritetään peitellä
• Epäsosiaalista käytöstä
• Vertaisryhmä, joka tukee
poissaolokäyttäytymistä
School withdrawal = koulusta
vetäytyminen/vieraantuminen
• Poissaolot liittyvät huoltajien tarpeisiin tai
oppilaan huoleen kotiasioista koulupäivän
aikana
School exclusion = kouluympäristön
syrjäyttämät
• Koulu siirtää lapsen/nuoren opiskelemaan
kotona esim. aggressiivisuuden takia
Määritelmiä syytaustan mukaan

6. www.otf2017.fiIines Palmu 2019
• Usein syyt voivat myös päällekkäistyä ja viitteitä voi olla
useammasta ryhmästä (esim. koulukieltäytyjä + koulusta
vieraantunut)
• Kuukausiksi ja vuosiksi pitkittyneissä tilanteissa ne syyt,
jotka aiemmin johtivat pois koulusta jäämiseen eivät
välttämättä ole enää samoja tekijöitä, jotka nyt ylläpitävät
poissaolokäyttäytymistä
Monta syytä ja double dilemma
Koulusta
kieltäytyminen
Sosiaalinen
ahdistus
Double
dilemma:

7. www.otf2017.fiIines Palmu 2019
• Kouluakäymättömyydestä ei ole olemassa kansallisen tason tilastotietoa,
mutta kartoitus on käynnistetty syksyllä 2019
• 2015 Kouluterveyskysely: enemmän kuin 3 päivää edellisen kuukauden
aikana 4,2% (tytöt) 5,0 % (pojat) (Autio, 2017)
• Kansainvälisisissä tarkasteluissa 4 – 5% oppilaista on koulua käymättömiä
• Huomio kiinnitettävä poissaolojen kokonaismääriin, ei pelkästään
luvattomiin poissaoloihin
• Kunnan/koulun toimintamallien mukainen varhainen puuttuminen
poissaoloihin (erilaisia tuntirajoja, yleensä 30-50h tietämillä)
• Pitkittyneet poissaolot vaikuttavat oppilaan sosiaalisiin suhteisiin sekä
lisäävät riskiä jäädä opiskelussa jälkeen sekä jäädä ilman peruskoulun
päättötodistusta ja toisen asteen koulutusta. Tämä lisää syrjä̈ytymisen
riskiä
Poissaolot, poissaolot

8. www.otf2017.fiIines Palmu 2019
Riskitekijöitä (muk. Heyne ym. 2019)
Yksilöön itseensä liittyviä riskitekijöitä Perheeseen liittyviä riskitekijöitä
- ahdistus
- masennus, negatiiviset ajatukset
- somaattiset kivut
- puutteet tunnesäätelyssä
- kehitykselliset tekijät
- taipumus negatiiviseen ajatteluun
- heikot ongelmanratkaisutaidot
- taipumus yliyleistämiseen
- huoltajien mielenterveyden
ongelmat tai päihdeongelmat
- ylisuojelevat huoltajat
- epäterve perhedynamiikka, perheen
sisäiset ongelmat
- toimimaton kommunikaatio
Kouluun liittyviä riskitekijöitä Yhteiskuntaan liittyviä riskitekijöitä
- yksinäisyys
- kiusaaminen
- ”hoitamattomat” oppimisvaikeudet
- ennustamattomuus
- huonot oppilaiden ja opettajien
väliset suhteet
- vähäinen kodin ja koulun välinen
yhteistyö
- Siirtymät
- yksilöön kohdistuvat paineet
- epävarmuus tulevaisuudesta
Lisäksi yksilöllä voi olla
elämässään erilaisia
1. altistavia
2. nopeuttavia
3. ylläpitäviä
4. suojaavia
tekijöitä..

9. www.otf2017.fiPalmu 2019, kuva: Terese Bast
Push & Pull -efekti

10. www.otf2017.fiPalmu 2019
• Koulua käymättömyys koskettaa useimmiten koko perhettä ja on
erittäin raskasta myös huoltajille
• Usein tukea tarvitsee koko perhe (esim. Hemmasittare-malli,
suomennos Kohti koulua tulossa Valteri-Puotiin pian!)
• Oppilaalla on usein jo moninainen tukiverkosto -> tehokas
hyödyntäminen ja selkeä työnjako
• Yhteistyöllä yksilöllisesti räätälöiden toimivin tuki: tarvitaanko
nepsy-valmentajaa, koulupsykologia tai vaikkapa perhetyötä?
• Toivon näkökulma & tuen pitkäjänteisyys – aikaa kuunnella,
kohdata, arvioida ja laatia yhteinen toimintasuunnitelma, jota
lähdetään toteuttamaan
Miten näitä oppilaita ja heidän
perheitään voidaan tukea?

11. www.otf2017.fi
Response to intervention (RTI) ja poissaolot
(muk. Skedgell & Kearney 2018)
Johanna Sergejeff & Iines Palmu 2019
Vaikea/kroonistunut
poissaolo
Yli 15%
Ongelmallinen poissaolo
3-5% - 15%
”Ongelmaton” poissaolo 3 - 5%
Taso 3
Taso 2
Taso 1
Intensiiviset interventiot
Kohdennetut interventiot
Ennaltaehkäisy
• Oppimisympäristön muutokset
• Lyhennetty koulupäivä/vko, erittäin yksilölliset
pedagogiset ratkaisut
• Terapiat, esim. KKT (Ks. Hemmasittare!)
• Yhteistyö lastensuojelun kanssa
• Syiden selvittäminen
• Yhteistyö huoltajien kanssa
• Yhteinen toimintasuunnitelma
• Oppilashuollon interventiot
• Opintojen räätälöinti
TURVA
• Koulun toimintakulttuuri
• Tunne- ja vuorovaikutustaidot
• Koulun ja kodin välinen yhteistyö
• Yhteiset käytännöt poissaolojen
seurannassa ja niihin puuttumisessa
Lue lisää Takaisin kouluun –kirjasta!

12. www.otf2017.fiPalmu & Sergejeff 2019
1. Poissaolojen seuranta ja puuttumisen portaat
koulu/kuntatasolla.
2. Poissaolokäyttäytymisen syiden selvittäminen
3. Oppilaan, vanhempien ja muiden monialaisten toimijoiden
sitouttaminen
4. Monialaisen työn koordinointi ja yhteistyö –SELKEÄ TYÖNJAKO
(esim. yhteyshenkilö) JA TOIMINTASUUNNITELMA, sopivan
kokoiset tavoitteet
5. Pedagogiikka: yhteysopettaja, opetuksen räätälöinti yms.,
mahdollinen yhteistyön koordinointi
6. Pienin askelin kohti koulua, yksi osatavoite kerrallaan –
osallistumista, samastumista, kiinnittymistä
Mitä koulu voi tehdä?

13. www.otf2017.fiPalmu 2019
• Tarjoamalla eriasteisia mahdollisuuksia osallistua ja
tehdä – luodaan onnistumisen kokemuksia – myös
pakotetut onnistumiset valavat uskoa tulevaan
• Kohtaamisen laatu ja määrä: miten oppilas otetaan
vastaan koulusta, saako hän riittävästi positiivista
vahvistusta?
• Onko koulussa aikuinen, jonka voi auttaa, jos
tunteet käyvät liian voimakkaiksi?
• Epäonnistumisten jälkeen uusi yritys!
Mitä koulu voi tehdä?

14. www.otf2017.fiPalmu 2019
Kirjallisuutta ja työkaluja:
• Pieni opas koulua käymättömyydestä (+ eri kieliversiot)
https://vip-verkosto.fi/materiaalit/koulua-kaymattomat-lapset-muuta-materiaalia/
• Takaisin kouluun – koulua kouluakäymättömille
- Perusteos koulua käymättömyydestä, sen taustoista ja erilaisten
kotimaisten tukimallien esittelyä, julkaistaan 1/2020
• Hemmasittare –malli koulua käymättömien oppilaiden tukena
– Tukea koulukieltäytyjille kognitiivisen käyttäytymisterapian
keinoin, julkaistaan 12/2020
• ISAP- Inventory for School Attendance Problems –koulua käymättömyyden
kartoituslomake(interaktiivinen pdf), julkaistaan keväällä 2020
Millaista tukea Valteri tarjoaa koulua
käymättömien oppilaiden ja opetushenkilöstön
tueksi?

15. www.otf2017.fiPalmu 2019

16. www.otf2017.fiPalmu 2019
• VIP –verkoston koulua käymättömien oppilaiden
teemaryhmä: https://vip-verkosto.fi/koulua-kaymattomien-
lasten-ja-nuorten-teemaryhman-toimintaa/
• Koulutukset, koulutuskokonaisuudet ja kuntaprosessit
-Esim. MindMe- koulu kuuluu kaikille -hanke yhdessä
Pesäpuu ry:n kanssa)
https://pesapuu.fi/2019/05/mindme/
• Insa.network
Koulutusta ja kehittämistyötä ja
yksilöllistä tukea:

17. www.otf2017.fiPalmu 2019
• Koulua käymättömyyden syyt ja niiden
kartoittaminen
• Yhteistyöverkostot ja tiedonsiirto
• Opintojen suunnittelu ja ohjaaminen
• Arviointi ja räätälöidyt oppimispolut
• Interventiomallit
Koulutuksissa mm.

18. www.otf2017.fiPalmu 2019
• Lisätietoa Tuuvesta
www.tuuve.fi
Tuuve- tuettua verkko-opetusta erityistilanteissa

19. www.otf2017.fiPalmu 2019
• Tuuve-konsultaatio, jossa
- Kunta/koulu vastaa opintojen etenemisestä ja
arvioinnista
- Valteri tukee opiskelun kokonaissuunnitelman
laatimisessa, oppimisympäristön käyttöönotossa
sekä verkkokurssien valinnassa
- Lähiopetus, etäopetus, ja -ohjaus omasta
koulusta, verkkomateriaalit tukena
Lisäksi:

20. www.otf2017.fiPalmu 2019
Iines Palmu
Iines.palmu@valteri.fi
029 533 2014
Johanna Sergejeff
johanna.sergejeff@valteri.fi
029 533 2110
Kysy lisää:

21. www.otf2017.fiPalmu 2019
• Heyne, D., Gren-Landell, M., Melvin, G., & Gentle-Genitty, C. (2019). Differentiation
between school attendance problems: Why and How? Cognitive and Behavioral Practice,
26(1), 8–34.
• Kaltiala-Heino, R., Poutanen, P., Kilkku, N. & Rimpelä, M. (2003). Runsaiden
koulupoissaolojen yhteys mielenterveysongelmiin yläasteikäisillä nuorilla. Lääkärilehti
2003; 58(14), 1677–1683.
• https://doi.org/10.1016/j.cbpra.2018.03.006
• Perusopetusasetus 1998/852 11 § 1 mom.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1998/19980852
• Skedgell, K.K., & Kearney, C.A. (2018). Predictors of school absenteeism severity at
multiple levels: A classification and regression tree analysis. Children and Youth Services
Review, 86, 236-245.
• THL (.2017). Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Psykiatrisen erikoissairaanhoidon potilaiden
määrä 2007-2017 (0-14v.).
https://sampo.thl.fi/pivot/prod/fi/thil/psykiatria3j/summary_psykiatria31?alue_0=700&ika
_0=165465&sukup_0=200&mittarit_0=96208#
Lähteet