Nettikahvilassa tarkastellaan opetus- ja kulttuuriministeriön Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmän loppuraporttia (2017) ja sen ehdotuksia esi- ja perusopetuksen kehittämiseksi. Lisäksi nettikahvilassa pohditaan myönteisen kohtaamisen, vuorovaikutuksen sekä voimavarojen ja vahvuuksien vahvistamisen merkitystä vaativan erityisen tuen oppilaiden hyvinvoinnin tukena.

1. Vaativan erityisen tuen
kehittämisryhmä
2015-2017
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-263-495-5
http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/
80629
14.11.2017 Terhi Ojala/
Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017

2. MIKSI kehittämisryhmä asetettiin 12.3.2015?
 Opetuksen järjestäjien, opettajien, huoltajien ja järjestöjen esille nostamat haasteet, jotka
liittyvät opetuksen järjestämiseen ja oppilaan oikeuteen saada opetusta.
 Eduskunnalle v.2014 annetun kolmiportaista tukea koskevan selvityksen tulokset.
 Helsingin ja Jyväskylän yliopistojen VETURI-hanke 2011-2015.
 Laillisuusvalvojien palaute, Lapsiasiainvaltuutetun palaute.
 Sitoutuminen kansainvälisiin sopimuksiin, perustuslaki, perusopetuslaki,
yhdenvertaisuuslaki.
 Vaativan erityisen tuen oppilaita opiskelee erilaisissa opetuksen järjestämispaikoissa.
14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017

3. 14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Syksy 2016 / Tilastokeskus 2017 (Kuva: Petra Heikkinen)

4. Kehittämisryhmän tehtävät:
 tuottaa määrällistä ja laadullista tietoa sekä selkiyttää käsitteistöä
aihealueelta
 selvittää yksittäisen tilastovuoden ilman perusopetuksen päättötodistuksen
jääneiden oppilaiden määrä ja tilanne
 selvittää erilaisten poikkeavien opetusjärjestelyiden laajuutta ja
toimintatapoja, jotka liittyvät perusopetuslain 18 §:n mukaisiin järjestelyihin
 kehittää joustavaa koulupolkua ja sen nivelvaiheita varhaiskasvatuksesta
toiselle asteelle
 selvittää koulukiusaamisen ehkäiseviä toimintatapoja
14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017

5. 14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
SAIRAALA-
OPETUS-
jaosto
8
ELMERI-
KOULUT /
”laitos-
opetus”-
jaosto
8
KEHITTÄMISRYHMÄ
10
Asian-
tuntija-
jäsenet
Muiden asiantuntijoiden
kuuleminen
Kalliomaan koulu, Tuusula
Sophie Mannerheimin koulu, Hki
Nepenmäen koulu, Joensuu
Rovaniemen sairaalakoulu
Kiinamyllyn koulu, Turku
Ruutipuiston koulu, Seinäjoki
Lappeenrannan kaupunki
Helsingin yliopisto
Myllärin koulu, Kolpeneen palvelukeskuksen
kuntayhtymä
Carea-koulu Kymenlaakson sairaanhoito-ja
sosiaalipalveluiden kuntayhtymä
Rinnekodin koulu, Rinnekoti-säätiö
Sateenkaaren koulu, Vaalijalan kuntayhtymä
Honkalampi, Pohjois-Karjalan sairaanhoito-ja
sosiaalipalveluiden kuntayhtymä
Niittyvillan koulu, Eskoo
Alijuhakkalan koulu, Lahti
Rajasalmen koulu, Nokia
Lapuan kaupunki
Opetushallitus14
Muiden
asiantuntijoiden
kuuleminen
Jaostojen työ tuki kehittämisryhmän työskentelyä

6. Kehittämisryhmä:
14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
 Helsingin yliopisto
 Kalliomaan koulu, Tuusula
 Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä
 Kehitysvammaliitto
 Kuntaliitto
 Lappeenrannan kaupunki
 Lapuan kaupunki (osan aikaa)
 Lapsiasianvaltuutetun toimisto
 Opettajien ammattijärjestö
 Opetushallitus
 Opetus- ja kulttuuriministeriö
 Oppimis - ja ohjauskeskus Valteri
 Sosiaali - ja terveysministeriö JA
Rinnekotisäätiö, Valtion lastensuojeluyksiköt, Valtion koulukodit

7. 14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Kansallisena tavoitteena on
tarjota kaikille oppilaille yhtäläiset mahdollisuudet saada tarvitsemansa
oppimisen ja koulunkäynnin tuki omassa lähiympäristössä
pääsääntöisesti omassa lähikoulussa.
Tavoitteeseen edetään
vahvistamalla kaikkien oppilaiden oppimista ja hyvinvointia sekä
varhaista ja ennalta ehkäisevää tukea tarvittaessa moniammatillisesti.
Yhtenäisen perusopetuksen kehittäminen tärkeä keino tukea kaikkien
oppilaiden kehitystä, oppimista ja hyvinvointia.

8. Yhdyspintoja Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman kanssa
14.11.2017 Terhi Ojala Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
LAPEn kaikilla neljällä painopisteellä:
 erityis- ja vaativimman tason palvelut
 lapsen oikeuksia ja tietoperusteisuutta vahvistava
toimintakulttuuri
 perhekeskustoimintamalli
 varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos hyvinvoinnin
tukena

9. Kehittämisehdotukset:
Varhaiskasvatuslain uudistuksen yhteydessä selkeytetään ja
vahvistetaan nykyistä säätelyä lapselle järjestettävän tuen osalta.
Luodaan toimintamalleja varhaiskasvatuksessa toteutettavan
lapsen kehityksen ja oppimisen tuen ja esiopetuksen
oppilashuollon toteuttamiseksi sekä kehitetään toimintamalleja
kehityksen ja oppimisen tuen jatkumon toteuttamiseksi.
14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
1
2

10. Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Sairaalaopetusyksiköt, Elmeri-koulut, valtion koulukotikoulut,
kunnalliset erityiskoulut, Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri sekä
yliopistolliset ja muut erityispedagogiikan tutkimus- ja
koulutusyksiköt luovat alueelliset yhteistyöverkostot, jotka
nimetään VIP-verkostoiksi. Verkosto muodostuu sote-
uudistusta mukaillen viidestä yhteisalueesta. Näistä
verkostoista kehitetään vaativan erityisen tuen ohjaus- ja
palveluverkostoja.
3

11. Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
(Kuva: Laura Pursiainen)

12. 14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Perusopetuslain 25 §:n säännöstä esitetään muutettavaksi siten, että
oppivelvollisuuden jatkamista koskeva päätös voidaan tehdä kesken
oppivelvollisuuden suorittamisen, mikäli vammaisuuden tai sairauden
vuoksi ja on ilmeistä, että oppilas ei saavuta perusopetuksen
päättötodistusta perusopetuslaissa 25 §:n 1 momentissa säädetyssä
ajassa oppilaalle annetuista tukitoimista huolimatta.
Tästä käytetään nimitystä jatkettu oppivelvollisuus.
4

13. 14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Perusopetuksen loppuun saattamista ja oppilaan osallisuutta omassa
lähikoulussa tuetaan etäyhteyksien avulla tapahtuvan opetuksen kehittämisellä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjeistavat
opetuksen järjestäjiä perusopetuslain 4a §:n mukaisen sairaalaopetuksen
järjestämisestä.
Okm selvittää, kuinka moni peruskoulun oppilas on erityishuoltolain tai
lääkinnällisen kuntoutuksen asetuksen nojalla lyhytaikaisissa asumispalveluissa
tai laitoshoidossa tai kuntoutus- tai tutkimusjaksolla kotikuntansa ulkopuolella.
Arvioinnissa huomioidaan stm:n kuntoutuksen uudistamistyön tekemät
muutosesitykset kuntoutusta koskeviin säädöksiin. Okm tekee selvitystyön
päätyttyä tarvittavat lainsäädännön muutokset oppilaan oikeuden saada
perusopetusta turvaamiseksi.
5
6

14. 14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Opetus- ja kulttuuriministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö
yhteistyössä Kuntaliiton kanssa ohjeistavat kodin ulkopuolelle
sijoitettujen oppivelvollisuusikäisten opetuksen järjestämisestä
valtakunnallisesti.
Kehitetään sivistys-, sosiaali- ja terveystoimen yhteistyökäytäntöjä tukea
tarvitsevien oppilaiden osalta.
7
8

15. 14.11.2017 Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Käynnistetään vaativan erityisen tuen toteuttamista, laatua ja vaikuttavuutta
kartoittavat kansalliset tutkimukset, joiden tuloksia voidaan käyttää
kehittämisen ja päätöksenteon tukena VETURI-hankkeen tulosten lisäksi. Myös
varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen näkökulmat liitetään mukaan.
Varmistetaan vaativan erityisen tuen oppilaiden toisen asteen nivelvaiheen
tuki korostaen lähikouluperiaatetta ja vahvistaen opiskelijoiden arkielämän
taitoja.
9
10

16. Terhi Ojala/ Vaativan erityisen tuen kehittämisryhmä 2015-2017
Vaativan erityisen tuen ryhmä pitää olennaisena, että vuorovaikutukseen ja
kohtaamiseen liittyvää osaamista, lapsen tuen tarpeen tunnistamiseen,
toteuttamiseen ja arviointiin liittyvää osaamista sekä muuta
erityispedagogista osaamista vahvistetaan varhaiskasvatuksen henkilöstön,
opettajien, erityisopettajien, opinto-ohjaajien ja muiden oppilaan kanssa
työskentelevien ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa
koulutuksessa.
Oppilaan koulunkäyntikyvyn arviointi tehdään opetuksen järjestäjän
toimesta monialaisesti. Tarvittavat jatkotoimenpiteet suunnitellaan ja ne
vastuutetaan moniammatillisesti.
11
12

17. 14.11.2017
17
Yksilön terveydentila:
yleinen hyvinvointi,
fyyysiset oireet,
psyykkiset oireet,
oppimisvaikeudet
Opiskeluympäristö:
fyysiset tilat ja olosuhteet
ryhmän koko ja dynamiikka,
muiden erityisoppilaiden määrä,
aikuisten määrä ja toiminta,
luokka- ja kouluyhteisö,
opettajien yhteisöilmapiiri,
odotukset, arvot
Opetus:
resurssit
tukitoimet ja vaikeuksien huomioiminen,
pedagogiset menetelmät
ryhmän ohjaus
opettajien asenne
opettajan saama tuki
Yksilön toimintakyky:
toiminnanohjaus,
ajanhallinta,
tavaroista ja tehtävistä huolehtiminen,
sosiaaliset taidot,
tunteiden ja käyttäytymisen säätely,
aggression halllinta,
ongelmanratkaisutaidot
Opiskelutaidot:
orientaatio,
käsitys itsestä oppijana,
opetetut ja omaksutut tekniikat,
ajankäyttö
Yksilön voimavarat:
persoonallisuus,
resilienssi,
elämänhallinta,
vahvuudet,
itsetuntemus,
hoito ja tukitoimet
Motivaatioon vaikuttavat tekijät:
aiemmat kokemukset,
minäkuva,
omaksuttu malli,
odotettavissa oleva subjektiivinen /
objektiivinen hyöty
Yksilön elämäntilanne:
perheen ja ympäristön tuki koulunkäynnille,
huolenpito perustarpeista,
elämäntilanteen vakaus,
muutokset,
stressaavat kokemukset, kiusaaminen
()
Koulunkäyntikyky
Puustjärvi 2017