2. -
Miksi uudistusta tehdään?
16.10.20172
Toimintatapojen muutos Kustannustehokkuus
Hallinnon sujuvoittaminen Kansalaisten suorat
vaikuttamismahdollisuudet
Toimivammat palvelut
Taloudellisen kasvun
edistäminen
jonka tarkoituksena
on edistää ihmisten
ja yritysten
toimintaa.
Hallinto
on palvelua,
Avoimuus.
Asiakaslähtöisyys.
Vuorovaikutus.
Kuntoutus on osa hoitoa
5. -
• Ihmislähtöisyys
• Ehkäistään ongelmia
• Tietovirrat molempiin suuntiin
toimijoiden välillä
• Yhteisöjen ja verkostojen
hyödyntäminen; huom.
järjestöjen roolin vahvistuminen
• Räätälöity, kohdennettu palvelu
• Edellytetään ongelmien
ratkaisujen ja palvelujen
sujuvaa ja
kustannusvaikuttavaa ketjua
• Tuottajalähtöisyys
• Hoidetaan ongelmia
• Tietovirta viranomaisilta
kansalaisille
• Yksilökeskeinen näkemys
• Kaikille sama palvelu
• Hoidetaan ongelmia osasina
ilman kokonaisvastuuta
NYT TULEVA
Palvelujen muutos
7. -16.10.20177
Sairaaloiden työnjako ajan
tasalle
• Tiettyjä erikoisaloja keskitetään
tutkitun tiedon perusteella.
• Nykyinen sairaalaverkko perustuu
30-40 vuoden takaiseen
palvelumitoitukseen. Hoitokäytännöt
ovat kehittyneet ja sairaalassaoloajat
lyhentyneet.
• Riittävät potilasmäärät takaavat
ammatillisen osaamisen ja hoidon
laadun.
8. -
Lähipalvelut monipuolistuvat
Toimipisteissä tarjottavia sosiaali- ja terveyspalveluja täydennetään
uudenlaisilla lähipalveluilla:
16.10.20178
Enemmän digitaalisia
palveluja ja neuvontaa
hyvinvoinnin tueksi
Palveluja kotiin:
- neuvolan perhetyöntekijät
- iäkkäiden palvelut
- hätätilanteessa ensihoito
Liikkuvat palvelut esim.
hammaslääkäribussi
9. -
Sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavainen rahoitus
yksinkertaisemmaksi
Rahoitusuudistuksessa kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset rahoitustavat mahdollisimman selkeäksi ja
kustannustehokkaaksi järjestelmäksi. Myös verojärjestelmää kehitetään.
10. -
Sosiaali- ja terveydenhuollon
monikanavarahoitus yksinkertaistetaan
• Maakunnat saavat sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen
valtiolta.
• Lainvalmistelussa selvitetään sairaanhoidon matkakorvausten
rahoituksen siirtämistä maakuntien vastuulle ja kaikkien matkojen
yhdistelyä.
• Avohuollon lääkekorvausten rahoituksen siirtämistä maakuntien
vastuulle selvitetään.
• Yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvauksista
luovutaan siirtymäajan jälkeen.
• Ehdotukset lakimuutoksista valmistuvat vuoden lopussa ja
lähetetään lausunnolle.
16.10.201710
11. -
Asiakasmaksulaki uudistetaan
• Asiakasmaksujen suuruus määritellään laissa. Lakiuudistus on
valmisteilla.
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen maksuperusteita
yhdenmukaistetaan.
• Jatkossakin säädetään maksujen enimmäismäärästä. Kenenkään
maksutaakka ei muodostu kohtuuttomaksi.
• Lain puitteissa maakunnat voivat päättää maksujen suuruudesta
ja maksut voivat vaihdella maakunnittain.
16.10.201711
13. -
• Palvelujen muutos- ja kehittämistyötä tehdään
hallituksen viidessä hyvinvoinnin ja terveyden
kärkihankkeessa.
• Kärkihankkeilla halutaan
• parantaa iäkkäille, omais- ja perhehoitajille (I & O),
lapsille ja perheille, mm. perhekeskukset (LAPE) sekä
osatyökykyisille tarkoitettuja palveluja, mm. Polkuja
hoitoon ja kuntoutukseen (kokeilussa
Toimintakykykeskukset, ft-suoravastaanotto)
• yhdistää palvelut asiakaslähtöisiksi kokonaisuuksiksi ja
• edistää terveyttä ja hyvinvointia sekä vähentää
eriarvoisuutta.
• Osana sote-muutostukea hallituksen kärkihankkeet
integroidaan vahvasti alueellisen muutoksen
valmisteluun.
16.10.201713
Sotelle sisältöjä hallituksen
kärkihankkeissa
14. -
Toiminnallista uudistumista ja parempaa
vaikuttavuutta
16.10.201714
• Hallituksen kärkihankkeiden toimenpiteet ovat tärkeä osa
maakunnan rakentamista.
• Sote- ja maakuntauudistuksen ja kärkihankkeiden välillä oltava
tiivis yhteistyö.
• Saumaton yhteistyö muutosjohdon ja muutosagenttien välille.
• Kun toimintaa kokeillaan jo nyt ja uudistetaan onnistuneesti,
saadaan aikaan parempaa vaikuttavuutta ja voidaan hillitä
kustannusten kasvua.
16. -
• Tarkoitus on nopeuttaa pääsyä sote-palveluihin
ja lisätä mahdollisuuksia vaikuttaa omiin
palveluihin
• Jatkossa asiakas voi valita vapaammin, kenen
tuottamia sosiaali- ja terveyspalveluja käyttää.
• Asiakas voi valita itse haluamansa sote-
keskuksen ja hammashoitolan. Ne voivat olla
julkisesti omistettuja tai yksityisiä. Ne tarjoavat
julkisesti rahoitettua palvelua.
• Asiakasmaksut ovat samat samasta palvelusta
eri palveluntuottajilla.
• Jos on hätätilanne, soitetaan hätänumeroon tai
mennään lähimpään päivystykseen, kuten
ennenkin.
• Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2020.
• Lakiluonnos on tarkoitus antaa eduskunnalle
keväällä 2018.
Valinnanvapaus lyhyesti
16.10.201716
18. -
Sote-keskuksen valinta
12.10.201718
• Sosiaali- ja terveyskeskukset aloittavat toimintansa
1.1.2021.
• Asukas voi valita haluamansa julkisen tai yksityisen
sote-keskuksen. Valinnan voi tehdä 1.10.2020
alkaen.
• Jos asukas ei valitse itse sote-keskusta, hän jää
liikelaitoksen sote-keskuksen asiakkaaksi. Asiakas
voi kuitenkin halutessaan myöhemmin vaihtaa sote-
keskusta.
• Jos asukas ei ole valinnut sote-keskusta vuoden
2023 alkuun mennessä, hänestä tulee parhaiten
saavutettavissa olevan sote-keskuksen asiakas.
19. -
• Maakunnan liikelaitos tuottaa sote-keskusten ja
hammashoidon palvelujen lisäksi ne palvelut, joita ei
saa sote-keskuksesta tai hammashoitolasta.
• Mm. kaikki sosiaalipalvelut, erikoissairaanhoito,
neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto
• Asiakas voi valita liikelaitoksen koko maasta ja sen
palveluyksikön. Palveluyksiköitä voivat olla esimerkiksi
sairaalat ja sosiaaliasemat.
• Maakunnan liikelaitos arvioi osaltaan asiakkaan
palvelutarpeen ja tekee tarvittaessa
asiakassuunnitelman. huom. kuntoutussuunnitelma
osaksi yhtä yhteistä asiakassuunnitelmaa!
• Asiakas voi saada asiakassetelin tai henkilökohtaisen
budjetin, jolla hankkii tarvitsemiaan palveluja
yksityisiltä palveluntuottajilta.
Maakunnan liikelaitoksen
palvelut
12.10.201719
20. -
Mikä on asiakasseteli?
Asiakas voi saada maakunnan liikelaitokselta asiakassetelin palvelun hankkimiseen
yksityiseltä tuottajalta. Maakunnan liikelaitos arvioi ensin palvelutarpeen. Jos asiakas ei
halua asiakasseteliä, hän saa palvelut liikelaitoksesta tai muulla tavoin ostopalveluna.
• Asiakassetelillä saa laissa määrättyjä ja maakunnan
päättämiä palveluja yksityiseltä palveluntuottajalta.
• Asiakas voi valita maakunnan hyväksymän palveluntuottajan
mistä tahansa maakunnasta.
• Asiakasmaksu on sama samasta palvelusta ja sen perii
maakunta, ei palveluntuottaja.
• Maakunnan liikelaitos vastaa aina asiakkaan palvelujen
kokonaisuudesta, laadusta ja kustannuksista.
• Asiakasseteli otetaan käyttöön laissa määritellyissä
palveluissa ja muissa maakunnan päättämissä palveluissa
(esim. kotipalvelu, kotihoito, asumispalvelut, sosiaalinen
kuntoutus, tietyt kirurgiset toimenpiteet).
12.10.201720
22. -
Yksilölliset palvelut henkilökohtaisella budjetilla
• Budjettia saa käyttää asiakassuunnitelman mukaisissa palveluissa
ja suunnitelmassa määriteltyjen sisältöjen puitteissa. Asiakas voi
itse päättää, mistä hankkii palvelut ja minkälainen apu tai tuki
auttaa juuri häntä parhaiten.
• Maakunnalla on velvollisuus ottaa henkilökohtainen budjetti
käyttöön vanhus- ja vammaispalvelujen asiakkaille, joilla on
pitkäaikaista ja laaja-alaista avun tarvetta ja jotka pystyvät joko
itse tai tuettuna suunnittelemaan ja hankkimaan omat palvelunsa.
• Maakunta maksaa suoraan palveluntuottajalle henkilökohtaisen
budjetin mukaiset korvaukset. Asiakkaan tilille ei siis siirry rahaa.
12.10.201722
Henkilökohtaisella budjetilla voi valita palveluntuottajaksi järjestön tai yrityksen ja
vaikuttaa palvelun sisältöön.
24. -
Palvelusetelikokeiluja laajennetaan,
valinnanvapauspilotit alkavat ensi vuonna
• Käynnissä olevia palvelusetelikokeiluja laajennetaan (valtionavustus).
• Laajennetut kokeilut toteutetaan pääsääntöisesti vuoden 2018 aikana.
• Valinnanvapauspilotit toteutetaan laajamittaisesti uuden
valinnanvapausmallin mukaan aikavälillä 1.7.2018-31.12.2019.
• Haku alkuvuonna 2018. Pilotteihin aiemmin hakeneet maakunnat
muokkaavat hakemuksiaan uusien kriteerien mukaisiksi.
• Pilotit voidaan käynnistää kesällä 2018, kun valinnanvapauslainsäädäntö
on hyväksytty.
16.10.201724
25. -
Vaikka valinnanvapaus ja sote-uudistus
muuttavat Suomessa hallintoa ja lakia,
monet asiat ja palvelut säilyvät ennallaan.
• Jos ei tiedä mihin ottaa yhteyttä, voi
aina soittaa sosiaali- ja
terveyskeskukseen.
• Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuus
turvataan jatkossakin: maakunta vastaa
sote-palveluista siellä, missä ei synny
muuta palvelutarjontaa.
• Kiireellistä hoitoa saa päivystyksistä
kuten nykyisinkin.
• Työterveyshuoltoa ja yksityisiä sosiaali-
ja terveyspalveluja on myös jatkossa.
Valinnanvapaus
ei muuta kaikkea
16.10.201725
30. -
Kuntoutuskomitean ehdotukset
valmistelussa
• Toimikausi päättyi 30.9.2017, ehdotusten viimeistely jatkuu lokakuun ja
luovutetaan ministerille marraskuun alussa
• Lähtökohdat ehdotuksille; kuntoutuksella on itsenäinen tehtävä, ei muita
palveluja täydentävää; kuntoutuksen tavoite ei pelkästään toiminta/työkyky
vaan arjessa pärjääminen omassa toimintaympäristössä ja osallisuus
• Ehdotukset kuntoutuksen prosessin uudistamiseksi
• Ehdotukset uusiksi kuntoutusjärjestelmän rakenteiksi
• Muut ehdotukset (mm. tietojärjestelmiä koskevat ehdotukset, koulutusta,
tutkimusta ja kehittämistä sekä kannustinjärjestelmää koskevia ehdotuksia
16.10.201730
31. -
mm. kuntoutusprosessiin pääsy ja toimintamalli
16.10.201731
Miten vastataanhuoleentoiminta-ja työkyvystä?
Kuntoutuksentoimintamalli
NEUVONTA
Seulakysymykset
Tiedonvälitys
Tilanteen selvittely
Jatko-ohjaus
ASIAKAS- JA PALVELUOHJAUS
Toiminta- ja työkyvyn ja palvelu-
ja kuntoutustarpeen arviointi
Konsultointi
Asiakassuunnitelman laadinta
Päätökset palveluista
Tuen ja palvelujen järjestäminen
KOORDINOINTI JA SEURANTA
Päätösten koordinointi
Palvelukokonaisuuden hallinta
Asiakassuunnitelman ja päätösten
toteutuksen seuranta
Toiminta- ja työkyvyn ja palvelu- ja
kuntoutustarpeen tarkistuspisteet
ja uudelleen arviointi
Yksi yhteinen kuntoutusprosessi
Yhteneväiset asiakas- ja potilastietojärjestelmät; tiedonkulun varmistaminen ja riittävä
dokumentointi; konsultaatiopalvelut, ml. (etä)teknologia, vertaistuki, kokemusasiantuntijat
ja muu vapaaehtoistoiminta.
Yhteydenottokanavat
Sähköiset palvelut
Keskitetty asiakas- ja palveluohjausprosessi, mukaillen KAAPO malli (I&O kärkihanke)
32. -
Esimerkki iäkkään ihmisen asiakas- ja palveluohjauksen
ja kuntoutuksen prosessista.
16.10.2017 Etunimi Sukunimi32
1. Palvelu- ja kuntoutustarpeen arviointi
2. Palvelupäätökset
3. Asiakassuunnitelmaja sen seurannan
toteutus
Neuvonta
Asiakas- ja palveluohjausprosessi
väliarvi-
ointi
Koordinaatio ja seuranta
Kuntoutuminen,
paluu omatoimiseen
arkeen!
Oma yhteydenotto
Äkillinen
tapahtuma,
sairaalan
kautta
prosessiin
Loppuarvio
Järjestötoimintaa,
asumista ,
vapaaehtoistoimintaa
Järjestötoiminta,
vertaistuki,
vapaaehtoistyö
Kaatuminen,
lonkkamurtuma
ja kuntoutuksen prosessista
35. Talousarvioesitys 2017 yht. 52,9 milj.
Rintamaveteraanien kuntoutukseen ja avopalveluihin
• Talousarviossa 41,3 milj. euroa
• määräraha sisältää lisäystä 20 milj. euroa kotona asumista tukeviin palveluihin
• Rahan käyttömahdollisuuksia on aiemmista vuosista huomattavasti
monipuolistettu
• Raha jaetaan seuraavasti:
Kelan matkakulukorvaukset 550 000 e
Ulkomailla asuvat 130 000 e
Kotona asumista tukevaan palv. 25 000 000 e
Kuntoutukseen 15 616 000 e
• Kunnat arvioivat rahan riittävyyttä toukokuussa 2017- lisäystarve 12,6 milj. e
• Lisätalousarvio hyväksytty 11,6 milj. (sisältää - miljoonan euron palautukset)
16.10.201735
36. Lisämäärärahan tarve v. 2017 rintamaveteraaneille
16.10.201736
Kotiapu ja hoivapalvelut
55 %
20 %
10 %
Ateriapalvelut
Siivouspalvelut
Lisäksi
n. 3 %
- kuljetuspalveluita
- päivätoimintaa ja
- muita palveluja
n. 2 %
- kotisair.hoitoa
- om. hoidon tuen vapaa
n. 1 %
- kylvetys
- vaatehuolto
- apuvälineitä
- pihatöitä
37. Lakiesityksiä arvioitavana
• Sotainvalidien laitoshoidon korvattavuuden edellytyksenä olevaa ns. haitta-
asterajaa laskettaisiin nykyisestä 20 prosentista joko 15 tai 10 prosenttiin.
Muutos edellyttäisi sotilasvammalain 6 §:n muuttamista
budjettilakiesityksenä
• Kaatuneitten Omaisten Liitto on esittämässä sotaorpojen kuntoutusoikeutta
Rekisteröityjä sotaorpoja on n. 16 400 henkilöä.
• Veteraanijärjestöjen lakiehdotus, jolla kaikille sotien 1939 – 1945 tunnuksen
omaaville veteraaneille toteutettaisiin 1.1.2018 lukien samanlaiset
avopalvelut kuin sotainvalideille korvataan sotilasvammalain nojalla.
16.10.201737