Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta: Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Väliarvioinnin mukaan digiboosti, Innovaatioseteli ja Team Finland Explorer laajentavat Tekesin palvelutarjontaa uusille kohdeyrityksille
1. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja
kansantalouteen
1
Yritys, jolle seteli myönnetään ei ole saanut Tekesin rahoitusta viimeisen kahden vuoden aikana, eikä sillä ole saanut
olla muita Tekes-rahoitushakemuksia vireillä
Kansainvälistymisen kasvupaketti laajentaa Tekesin asiakaskuntaa
Digiboosti, Innovaatioseteli ja
Team Finland Explorer
laajentavat Tekesin
palvelutarjontaa uusille
kohdeyrityksille
Valtteri Härmälä, 4FRONT
Tekesin kansainvälistymisen kasvupaketti koostuu kuudesta rahoituspalvelusta:
Innovaatioseteli, Team Finland Explorer, Messuavustus, Digiboosti, Tempo ja Kiito. Tässä
yhteydessä on toteutettu väliarvioinnit Innovaatiosetelistä ja Digiboostista, sekä
alustavasti asemoitu Team Finland Exploreria muihin kasvupaketin palveluihin. Kaikki
kolme rahoitusmuotoa ovat uusia. Rahoitus ensimmäisille Digiboosti-hankkeille
myönnettiin elokuussa 2015. Innovaatioseteli lanseerattiin lokakuussa 2016. Team
Finland Explorerin toiminta nykymuotoisena on alkanut vuoden 2017 alussa.
Kuvio 1. Kansainvälistymisen kasvupaketti 2017.
Digiboosti ja Innovaatioseteli ovat laajentaneet Tekesin asiakaskuntaa
Sekä Digiboosti että Innovaatioseteli ovat tuoneet Tekesille uusia asiakkaita. Kaikki 1427
Innovaatioseteli-asiakasta ovat Tekesille uusia.1
Digiboostihanke on myönnetty 312
yritykselle, joista 120 (38 %) on Tekesille uusia asiakkaita. Digiboosti ja Innovaatioseteli
ovatkin laajentaneet Tekesin toimintaa uudenlaisille kohderyhmille ja monipuolistaneet
Tekesin asiakaskuntaa. Erityisen suosittu Innovaatioseteli on tavoittanut pääosin nuoria
ja pieniä yrityksiä. Erityisesti alle 6-vuotiaiden yritysten osuus on suuri (55 %), ja kolme
Yrityksen kansainvälistymisen kasvupaketti 2017
Yritys voi aloittaa yrityksen tarpeisiin sopivalta portaalta
Ei ole yhtä oikeaa järjestystä hyödyntää näitä palveluja
Kehittäminen alkuun,
palvelujen osto
Kansainvälistymis-
palvelujen osto
Digiosaamisella
kv-kasvuun ja
uudistumiseen
Yrityksen kansainvälisen
osaamisen ja kasvun
johtamisen kehittäminen
Innovaatioseteli
5 000 €
Messuavustus
max. 30 000 €
Team Finland
Explorer
5000-10 000 €
Digiboosti
50 000 €
Tempo ja Kiito -
kansainväliseen
kasvuun
50 000 /
100 000 €
TAVOITE
Yrityksen
kv-kasvu ja
uudistuminen
innovaatio-
toiminnalla
Lähde: Tekes 16.1.2017
No.
Brief No. 2/2017
Impact Brief
2. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
2
Neljä suurinta maakuntaa edustavat Innovaatioseteli 67 %, Digiboosti 76 % ja Tekesin yrityksille myöntämä rahoitus 2016 81%
3
Neljä suurinta toimialaa Innovaatioseteli 73 %, Digiboosti 82 % ja Tekesin yrityksille myöntämä rahoitus 2016 88%
Rahoitus jakautuu sekä
maantieteellisesti että
toimialakohtaisesti
tasaisemmin kuin Tekesin
rahoitus yrityksille
kokonaisuudessaan
AMK:t palveluntarjoajina
viidessä prosentissa
setelihankkeista
neljästä yrityksestä on mikroyrityksiä. Digiboosti-yritykset ovat jonkin verran suurempia
ja vanhempia, mutta silti yhdeksällä kymmenestä henkilöstön määrä on alle 50 ja
valtaosa (68 %) yrityksistä on perustettu 2000-luvulla.
Innovaatioseteli- ja Digiboosti-rahoitukset jakautuvat sekä maantieteellisesti että
toimialakohtaisesti hieman tasaisemmin kuin Tekesin rahoitus yrityksille
kokonaisuudessaan. Suurimmat maakunnat ovat kuitenkin samoja kuin muussakin
Tekesin rahoituksessa: Uusimaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi ja Pohjois-Pohjanmaa2
.
Myös neljä suurinta toimialaa ovat tarkastelluissa rahoituspalveluissa samat kuin
Tekesin yritysrahoituksessa ylipäätään: Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta,
Teollisuus, Informaatio ja viestintä sekä Tukku- ja vähittäiskauppa.3
(ks. Liite.)
Varsinkin Innovaatioseteli on tavoittanut paremmin sellaisia Tekesin toiminnassa
vähemmän painottuvia toimialoja kuten Taiteet, viihde ja virkistys, Koulutus sekä
Terveys- ja sosiaalipalvelut. Myös Tukku- ja vähittäiskauppa on edustettuna seteleissä ja
digiboostissa selvästi vahvemmin kuin Tekesin rahoituksessa yleensä. (ks. Liite.)
Innovaatioseteleitä patenttiselvityksiin ja tuote- ja palvelukehitykseen
Innovaatioseteli-hankkeet edustavat hankehakemusten perusteella tarkasteltuna
pääosin aitoa ja hyödyllistä innovaatiotoimintaa. Tässä väliarvioinnissa ei ole kuitenkaan
tarkasteltu hankkeiden toteutusta, sisältöä tai vaikutuksia yritysten toimintaan
pidemmällä aikavälillä. Yleisimmät hanketyypit ovat olleet tuote- ja
palvelukehityshankkeet (31 %) sekä IPR- ja patenttikysymyksiin liittyvät hankkeet (18 %).
Myös tuote- tai palvelustrategiaan, liiketoiminnan digitalisointiin ja liiketoimintamallien
kehittämiseen liittyviin konsultointeihin (26 %) sekä asiakas- ja markkinaselvityksiin on
myönnetty suuri määrä seteleitä (13 %). Vuonna 2017 kansainväliset
markkinaselvitykset siirrettiin rahoitettavaksi uudella Team Finland Explorer -palvelulla.
Innovaatioseteliin on kohdistunut toiveita, joiden mukaisesti erityisesti
ammattikorkeakoulut voisivat tuotteistaa omia palveluitaan yrityksille Innovaatiosetelin
avulla. Väliarvioinnin perusteella ammattikorkeakoulut ovat palveluntarjoajana
yhteensä 70 hyväksytyssä Innovaatioseteli-hankkeessa, eli viidessä prosentissa
hankkeista. Ammattikorkeakoulujen osuus hankkeista on siten varsin pieni, mutta
toisaalta tulee ottaa huomioon, että Innovaatioseteli oli ollut ennen arvioinnin alkamista
käytössä alle neljä kuukautta.
Innovaatiosetelissä paljon hylkääviä päätöksiä
Huomion arvoista on, että Innovaatioseteli-hakemuksista miltei puolet on hylätty.
Vaikka liian heikko luottoluokitus ja maksamattomat verovelat ovatkin suurin syy
hylkäyspäätösten takana (37 %), on miltei yhtä suuri osuus hakemuksista (31 %) hylätty
sillä perusteella, ettei hankkeen sisältö ole riittävän innovatiivinen. Yhtäältä hankkeiden
sisällöllinen arviointi auttaa ohjaamaan toimintaa tavoiteltuun ja hyödylliseen suuntaan,
mutta toisaalta hallinnollisesti kevyen setelimuotoisen tuotteen kohdalla on kysyttävä,
onko suuri hylkäysprosentti tarkoituksenmukainen tämän kaltaisen ”aloituspalvelun”
kohdalla. Ihanteellisessa tapauksessa hakukriteerit olisivat etukäteen riittävän selkeät,
3. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
4
Kaihovaara, Haila, Noro, Salminen, Härmälä, Halme, Mikkelä, Saarnivaara & Pekkala: Innovaatioekosysteemit elinkeinoelämän ja tutkimuksen
yhteistyön vahvistajina. Valtioneuvoston kanslia, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisu 28/2017.
Digiosaajan rekrytoiminen
työyhteisöön on lisännyt
yritysten ymmärrystä
digitalisaatiosta ja
mahdollistanut myös uusien
kehittämishankkeiden
suunnittelun ja toteutuksen
jotta yrityksen, jonka idea ei sovellu rahoitettavaksi Innovaatiosetelillä tai jonka kohdalla
taloudelliset edellytykset eivät täyty, ei tarvitsisi lainkaan jättää hakemusta. Tämä
säästäisi työtä sekä yrityksissä että Tekesissä.
Digiosaajalla on arvoa osana työyhteisöä
Toisin kuin Innovaatiosetelissä, Digiboostissa hylättyjen hakemusten määrä on pieni
(13,5 %). Puolet hylkäyksistä perustuu hankkeen sisällön ja toteutuksen arviointiin, ja
puolet ovat teknisempiä syitä (mm. verovelat, de minimis -kiintiön täyttyminen, jne.).
Matalaa hylkäysprosenttia suhteessa Innovaatioseteliin selittää ainakin osin
rahoituspalvelujen erilaisuus, Digiboostissa yritys sitoutuu palkkaamaan henkilön ja
kattamaan puolet palkkaamisesta aiheutuvista kustannuksista vuoden ajaksi. On
oletettavaa, että Digiboostiin hakevat yritykset ovat jo ennen hakemuksen jättämistä
yhteydessä Tekesin asiantuntijoihin ja tekevät päätöksensä rahoituksen hakemisesta
vasta, kun ovat hyvin varmoja hankkeen toteuttamiskelpoisuudesta ja siitä, että yritys
täyttää rahoituskriteerit.
Digiboostin taustalla on alun perin kolme toisiaan tukevaa tavoitetta: 1) pk-yritysten
uudistumisen ja liiketoiminnan digitalisoitumisen tukeminen, 2) digiosaajien
työllistymisen tukeminen ja 3) digialojen rakennemuutoksen lieventäminen. Tekesin
asiantuntijoiden havaintojen mukaan digiosaajien rekrytoiminen on vuoden 2016 aikana
vaikeutunut ja digiboostihanketta suunnittelevilla yrityksillä on ollut hankaluuksia löytää
sopivia osaajia. Tätä havaintoa tukee mm. havainnot Oulun ICT-alojen työllisyystilanteen
hiljattaisesta kehityksestä4
. Osin osaajien rekrytoimiseen liittyvistä ongelmista johtuen
Digiboosti-rahoitusta on voinut käyttää myös palvelujen hankintaan tammikuusta 2017
lähtien.
Arvioinnin yhteydessä toteutetuissa yrityshaastatteluissa nousi esiin, että henkilön
työskentely yrityksessä ja työyhteisön osana on ollut olennaista digiosaamisen
laajemman kehittymisen kannalta yrityksissä. Hankkeen vaikuttavuuden kannalta
saattaa olla merkitystä käytetäänkö Digiboosti-rahoitus osaajan palkkaamiseen vai
toteutetaanko kehityshanke palveluostona. Käytännössä digitaalisen kehityshankkeen
toteuttamisen ohella osaajan rekrytoiminen työyhteisöön on lisännyt ymmärrystä
digitalisaatiosta yrityksessä ja mahdollistanut myös muiden kehittämishankkeiden
suunnittelun ja toteuttamisen.
Yritykset tyytyväisiä Digiboostiin
Yksi Digiboostin alkuperäisistä tavoitteista oli ICT-alojen rakennemuutoksiin ja erityisesti
Microsoftin irtisanomisiin vastaaminen. Kyselyaineistossa palkatuista henkilöistä 45
prosenttia oli työpaikkaa vaihtavia ja 36 prosenttia työttömiä tai irtisanomisuhan alaisia.
Joka kymmenennessä hankkeessa osaajan Microsoft- tai Nokia-tausta on mainittu
hankehakemuksessa.
Kaikki Digiboostin avulla syntyneet työpaikat ovat siinä mielessä aidosti uusia, että
henkilöitä ei ole saanut rekrytoida olemassa oleviin tai sellaisiin tehtäviin, joihin
rekrytoivalla yrityksellä on jo olemassa osaamista. Digiboostin voidaankin katsoa
edistäneen osaamisen leviämistä ja digiosaajien uudelleensijoittumista uusiin ja
4. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
5
Tekes: Asiakastyytyväisyyskysely Digiboostista, syksy 2016.
6
sama
7
Tempo ja Kiito –rahoituspalvelut arvioidaan myöhemmin
Suurin osa digiosaajista saa
työsuhteelleen jatkoa
tuottaviin tehtäviin. Tulokset Digiboostista ovat myös tässä mielessä hyviä, sillä
vähintään kahdessa tapauksessa kolmesta rekrytoitu osaaja saa työsuhteelleen jatkoa,
ja ainoastaan kahdessa prosentissa tapauksista työsuhdetta ei varmuudella jatketa5
.
Digiboosti-hankkeita toteuttaneet yritykset ovat olleet tyytyväisiä hankkeiden
lopputuloksiin ja 65 prosenttia kaikista vastaajista koki hankkeen tavoitteiden
toteutuneen. Käytännössä lähes kaikki yritykset (96 %) vastasivat, että Digiboosti-
rahoituksella saavutettujen tulosten hyödyntämistä yrityksen liiketoiminnassa
jatketaan.6
Kansainvälistymisen kasvupaketin jatkokehittäminen
Digiboosti lanseerattiin vastauksena Microsoftin ja ohjelmistoalan irtisanomisiin
elokuussa 2015. Innovaatiosetelin juuret ovat Sipilän hallituksen hallitusohjelmaan
sisältyvissä kokeiluissa ja Team Finland Explorerin perustukset luotiin syksyllä 2016
Team Finlandin kehittämistyössä. Näin ollen kaikilla tässä yhteydessä käsitellyillä
rahoituspaveluilla on myös tavoitteita, jotka laajentavat Tekesin perinteistä
toimintakenttää.
Kansainvälistymisen kasvupaketin rahoituspalveluista Tempo ja Kiito7
voidaan katsoa
perinteisiksi Tekesin yrityskehityspalveluiksi. Sen sijaan Digiboosti, Innovaatioseteli ja
Team Finland Explorer edustavat kaikki Tekesin toiminnalle uudenlaisia avauksia.
Jokainen niistä levittää Tekesin palvelutarjoamaa uusille kohdeyrityksille.
Innovaatioseteli tuo Tekesille uusia asiakkaita erityisesti pienten ja nuorten
innovaatiotoimintaa aloittavien yritysten joukosta, kun Digiboosti taas kohdentuu
erityisesti uudistumista ja kasvua hakeville pk-yrityksille.
Molemmissa tapauksissa kansainvälistymispainotus oli alun perin vähäinen, mutta
vuoden 2017 alussa otettiin molemmissa käyttöön ehto siitä, että rahoitusta saavan
yrityksen tulee tähdätä kansainväliseen liiketoimintaan. Myös vaatimusta rahoitusta
hakevan yrityksen luottoluokituksesta kiristettiin samassa yhteydessä. Nämä muutokset
rajaavat potentiaalisten hakijoiden joukkoa mahdollisesti voimakkaastikin. Käytännössä
muutoksen vaikutuksia hakemusten määrään ja laatuun voi havainnoida vasta
myöhemmässä vaiheessa. Digiboostin kohdalla tammikuusta 2017 lähtien rahoituksella
voi tehdä myös palveluostoja. Osaajan rekrytoiminen on edelleen mahdollista, muttei
pakollista. Tämä muutos vähentää työllistämisnäkökulman painoa Digiboostin
toteutuksessa.
Kaiken kaikkiaan vuoden 2017 alun muutokset ovat tuoneet Innovaatioseteliä ja
Digiboostia lähemmäs Tekesin perinteistä tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoitusta ja
asiakaskuntaa. Muutokset saattavat jatkossa näkyä mm. hakemusten määrissä, sekä
hankkeiden sisällöissä ja laadussa. Näitä muutoksia tulee seurata jatkossa.
5. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Kuvio 2. Kansainvälistymisen kasvupaketin rahoituspavelujen karkea asemoituminen
suhteessa muihin yrityspalveluihin, palveluiden kohderyhmään ja yritysten tarpeisiin
Kansainvälistymisen kasvupaketin sisällä rajanvedot eri rahoitsupalvelujen välillä ovat
myös häilyviä. (Kuvio 2.) Pohjimmiltaan Digiboosti on palveluna hyvin lähellä Tempoa ja
Kiitoa. Se mikä erottaa näitä palveluje on Digiboostin brändääminen erityisesti
digitalisaation kautta uudistusta hakevien yritysten rahoituspalveluksi. Myös
Innovaatioseteli on hyvin tunnettu palvelu, joka oli voimakkaasti esillä julkisuudessa jo
ennen lanseeraustaan.
Kansainvälistymisen kasvupaketin palveluista Innovaatiosetelin, Digiboostin ja Team
Finland Explorerin taustalla on tavoite vetää uusia yrityksiä innovaatiotoiminnan, kasvun
ja kansainvälistymisen sekä Tekesin asiakkuuden piiriin. Rahoituspalvelujen
brändäämisen ja kohdentamisen tarkoituksena on tehdä niistä tiedottaminen ja
tiedonsaanti yrityksille helpommaksi ja laskea kynnystä yrityksille hakeutua Tekesin
palveluiden piiriin. Brändäyksen vaikuttavuutta tulee jatkossa seurata mm. vertaamalla
Digiboostiin osallistuneita yrityksiä Tempo- tai Kiito-rahoitusta saaneisiin yrityksiin.
Väliarviointi on toteutettu osana Tekesin strateginen kumppanuus -puitesopimusta,
jossa kumppaneina ovat Ramboll Management Consulting, Gaia Consulting, 4FRONT ja
Tempo Economics. Toimeksiantona oli toteuttaa Tekesin kansainvälistymisen
kasvupaketin arviointi kahdessa vaiheessa. Tarkastelu käsittelee Digiboosti-hankkeita
8/2015–12/2016 ja Innovaatioseteli-hankkeita 10/2016-1/2017.
Väliarvioinnin lähdeaineistona on käytetty rahoitusvälineistä ja niiden valmistelusta
tehtyjä tausta-aineistoja, Tekesin hakemus- ja hanketietokannan aineistoja,
asiantuntija- ja sidosryhmähaastatteluja, ja Digiboostin osalta yrityshaastatteluja sekä
Tekesin syksyllä toteuttamaa asiakastyytyväisyyskyselyä Digiboosti-yrityksille.
Yhteystiedot:
Jari Hyvärinen, Tekes, etunimi.sukunimi@tekes.fi, puh. +358 50 5577 803
Valtteri Härmälä, 4FRONT, etunimi.sukunimi@4front.fi, puh. +358 50 560 7425
6. Tekesin vaikuttavuusarviointi analysoi innovaatiotoiminnan ja Tekesin vaikuttavuutta Suomen elinkeinoelämään ja kansantalouteen
Liitteet
Taulukko. Yhteenveto Innovaatiosetelistä, TFEstä ja Digiboostista
Innovaatioseteli TF Explorer Digiboosti
Kohderyhmä Vakiintuneet pk-
yritykset, jotka
käynnistämässä
innovaatio-toimintaa
1/2017 lähtien
ehtona kansain-
välistyminen
Pk- ja Midcap-
yritykset, jotka
etsivät uusia kv-
markkinoita
Uudistumis-hakuiset
pk- tai midcap-
yritykset
1/2017 lähtien
ehtona kansain-
välistyminen ja myös
palveluhankinnat
mahdollisia
Tavoitteet Tuoda uusia yrityksiä
innovaatio-
toiminnan ja
kehittämisen piiriin
Auttaa yrityksiä
löytämään kv.
markkinan
tuotteilleen
Yritysten
uusiutuminen,
työllistäminen &
rakennemuutos
Käyttötarkoitus Asiantuntijapalvelui-
den hankinta
Asiantuntijapalvelui-
den hankinta
Uudenlaisen
digiosaamisen
rekrytointi yrityksiin
Volyymi 5 000 € + alv
Tekes-rahoitus 100 %
kuluista
5 000–10 000 €
Tekes-rahoitus 50 %
kuluista
Max. 50 000 €/ hlö,
1/2017 alkaen max.
50 000€/hanke
Tekes-rahoitus 50 %
kuluista
Käyttöönotto 10/2016; uudet
kriteerit 1/2017
Nykymuodossaan
1/2017
Alun perin vuonna
2014
8/2015 kampanjana
osana muita
rahoitsupaveluja
1/2017 omana
rahoituspalvelunaan,
jossa ehtona
kansainvälistyminen
Tekesin rahoitus
palveluihin
n. 7,1 miljoonaa
euroa (26.1.2017)
n. 15,1 miljoonaa
euroa (31.12.2016)
