2. Nuorten vapaa-aika (Anna-Maria Toivonen)
Tietoturva, nuorten suosimat
nettipalvelut (Petteri Mikkonen)
Kuinka media vaikuttaa? Miten
noudatan lakia median parissa?
(Heikki Jääskeläinen)
16. Tietokoneen ja mobiililaitteiden
tietoturva
Lähes jokaisesta perheestä löytyy
vähintään yksi internet-yhteydellä
varustettu laite.
Tietoturva muodostuu ongelmaksi yleensä
vasta silloin, kun vahinko on jo sattunut.
17. Perinteiset tietoturvauhat
Virukset, madot ja troijalaiset
Ihmisten luomia, tietokoneen tai mobiililaitteen
(negatiiviseen) käyttöön luotuja ohjelmia
Erilaiset vakoiluohjelmat
Keräävät käyttäjästä tietoja ja muuttavat tietokoneen
tai mobiililaitteen asetuksia ilman käyttäjän lupaa.
19. WhatsApp
ikäraja 16 vuotta.
Nuoremmat saavat
käyttää palvelua
vanhemman luvalla.
Yksityis- ja
ryhmäkeskustelut.
Mahdollisuus jakaa
kuvia ja videoita.
95,5%
20. Youtube Tili edellyttää 13
vuoden ikää.
Mahdollisuus julkaista
omia videoita.
Erittäin suosittu vlogien
julkaisualusta.
95 %
21. Facebook
Ikäraja 13 vuotta.
Yhteisöpalvelu, johon
käyttäjät luovat oman
profiilin.
Mahdollisuus hyvin
erilaisiin
yksityisasetuksiin.
76,6 %
22. Instagram Ikäraja 13 vuotta.
Mobiililaitteilla toimiva
kuvien ja videoiden
jakopalvelu.
Mahdollisuus julkiseen
ja yksityiseen profiiliin.
74,9 %
23. Ask.fm Ikäraja 13 vuotta.
yhteisöpalvelu, jossa
käyttäjät voivat kysyä
kysymyksiä toisilta
käyttäjiltä anonyyminä
tai nimellisenä.
39,1 %
24. Twitter
Palvelu on tarkoitettu yli
13-vuotiaille.
Yhteisö- ja
mikroblogipalvelu,
jossa käyttäjät voivat
jakaa päivityksiä, kuvia
ja videoita.
Mahdollisuus julkiseen
ja yksityiseen profiiliin.
22,9 %
25. Kik ja Snap
Suosittuja pikaviestintäohjelmia.
Kik Messengerin ikäraja App Storessa
on 17-vuotta.
Snapchatin viestit ja kuvat säilyvät
lähtökohtaisesti vain tietyn ajan.
26. Muut sosiaalisen median palvelut
Blogeja kirjoitti tai luki 17,9 % oppilaista.
Omaa videoblogia eli vlogia piti 3,9 %
oppilaista.
Keskustelupalstoilla vieraili 10,6 %
oppilaista.
Muita kuin edellä mainittuja kuvien ja
videoiden jakopalveluja käytti 20,7 %
Nettipelejä pelasi 39,1 %
27. Kiusaaminen sosiaalisessa
mediassa.
Yhdeksää prosenttia oppilaista on
kiusattu sosiaalisessa mediassa.
11,5 % myönsi, että on itse kiusannut
muita julkisesti.
Kiusaaminen on tapahtunut Ask.fm-,
WhatsApp ja Facebook-palveluissa.
28. Digitaalinen jalanjälki
Sosiaalisen median näkyvyydellä on koko
ajan kasvava merkitys.
Sosiaalisesta mediasta on suuri hyöty
opiskelussa ja työelämässä.
Kerran nettiin laitettua kuvaa, videota tai
tekstiä ei koskaan pysty varmuudella
poistamaan.
30. KUINKA MEDIA
VAIKUTTAA?
media tarjoaa paljon hyvääkin: sivistystä, keskustelunaiheita,
kehittäviä pelejä, työvälineitä, uusia ystäviä,
vaikuttamismahdollisuuksia
nyt tarkastellaan median vaikutuksia hieman kriittisemmin
31. V*TTU MÄÄ OON RUMA
media voi vaikuttaa itsetuntoon
koska tietynnäköiset näytetään toistuvasti menestyneinä, onnellisina,
suosittuina (esim. mainoksissa), tuosta ulkonäöstä voi tulla ihanne
ihanteesta voi tulla pakkomielle -> syömisongelmat, pakonomainen
kehonmuokkaus, kateus, katkeruus, masennus
koska ulkonäkö näkyy netissä ensin, olemme tottuneet keskittymään
siihen, arvioimaan sitä, hakemaan sillä huomiota - joskus arveluttavin
keinoin
itsetunto kannattaa rakentaa muiden asioiden varaan - esim.
näiden ajatusten: 1. Olen hyvä jossakin. 2. Tykkään jostakin. 3.
Kuulun johonkin. 4. Olen hyväksytty. 5. Elämälläni on merkitystä.
32. V*TTU SÄÄ OOT RUMA
nykyään uskalletaan arvostella törkein sanoin - ehkä tapa on
levinnyt netistä, jossa se on nimettömänä helppoa
kunnioituksen puute on lisääntynyt, ja se näkyy mm. rauhattomassa
luokkatilanteessa, liikenteessä, luonnossa, luokkatovereiden
puhuttelussa
netissä nuori voi päättää, mitä hän tekee ja kuka hän on
jos nuorella on liikaa aikaa, jolloin hän voi päättää kaikesta itse,
hänen saattaa olla vaikeampi totella auktoriteetteja, kun sen aika
on
33. TEEN JOS TEEN. OVI KII!
Tekeekö liika kännykällä räplääminen epäsosiaaliseksi?
toisaalta ei: nuoret ovat kovin sosiaalisia netissä
tähän liittyy riskejä: huoneessaan oleva nuori voi olla siellä jopa
terroristin tai stripparin kanssa
Olemmeko huolissamme siitä, keiden kanssa nuori viettää aikaa?
toisaalta kännykän käyttö on monilla pois kasvokkaisista
kohtaamisista: käytävillä istutaan vierekkäin ja keskitytään omaan
puhelimeen
34. JOS MULLA OIS KONEKIVÄÄRI...
Tekeekö väkivaltaviihde meistä väkivaltaisia?
väkivaltapelit on tehty alun perin armeijan tarpeisiin - tavoitteena
myötätunnon minimoiminen
väkivallan näkeminen turruttaa: ensimmäisellä katselukerralla lapsen
mieli reagoi kiihkeästi, mutta mielen on alettava sietää näitä
ärsykkeitä, tottua niihin - se on mielen suojautumiskeino
samalla empatiakyky heikkenee, ja ehkä myös tunnemaailman
ääripäät, mm. kyky kokea pakahduttavaa iloa
monissa tutkimuksissa on osoitettu positiivinen korrelaatio
väkivaltaviihteen ja väkivaltaisen käytöksen välillä
voit miettiä omaa kantaasi: Tuntuuko väkivallan näkeminen
pahalta? Onko se väärin?
35. MITÄ JOS VÄHÄN PÖSSYTELTÄIS?
Entä jos huumefirmat tarjoavat rahaa elokuvantekijöille siitä, että
nämä laittavat elokuvaan huumekohtauksen
on nimittäin tavattoman yleistä, että nykyelokuvassa on kohtaus,
jossa päähenkilö suostuu (yllättäen) huumeen käyttämiseen
kohtaus tuntuu kuin mainokselta: käyttö on helppoa, ja sillä on
positiivisia vaikutuksia (yleensä)
entä jos kohtaus todellakin on mainos - piilomainontaa
mediasisältöjen rahoittajat voivat haluta meistä tietynlaisia -
itsekkäitä kuluttajia, huumeidenkäyttäjiä, alastonviihteen kuluttajia
siksi ei ole sama, mitä me katsomme
36. KENESTÄ SINÄ OTAT MALLIA?
lapsi ja nuori kehittyy tarkkailemalla toisia ja "mallioppimalla"
siksi on merkittävää, keiden kanssa hän viettää aikaansa (seura voi
tehdä kaltaisekseen, paitsi jos päätät olla erilainen)
perheenjäsenten kanssa on kasvokkaista vuorovaikutusta 6 min / pv
median hahmot vievät tässä pidemmän korren
elokuvantekijät pyrkivät yleensä siihen, että katsoja samaistuu
päähenkilöön eli alkaa toivoa ja tuntea samalla tavoin kuin päählö
Millaisia arvoja nämä tarinoiden päähenkilöt, joiden kanssa
vietämme aikaa, edustavat? Siitä seuraavalla sivulla.
37. MILLAISTA MALLIA SAATAT OTTAA?
monesti päähenkilö on sekä hyvä että paha (symppis
palkkamurhaaja), ja koska hän on sympaattinen eli myötätuntoa
herättävä, hyväksymme pahankin -> mitä jos vaikuttaa oikeaan
elämään - hyväksymmekö pikku hiljaa pahan muissa, itsessämme
päählö tavoittelee usein omaa onnea -> alamme toivoa: "Tapa ne
poliisit!" "Pussaa sitä! (vaikka hlö pettäisi)" -> entä tosielämässä?
tarinassa elämä on ongelmia ja muutoksia täynnä, jotta tarina ei olisi
tylsä -> alammeko toivoa omaankin elämään niitä, alammeko
uskoa, että Salkkarit on kuin oikeaa elämää
38. KANNUSTATKO KAAPPAREITA?
arvioiden mukaan maailmassa on jopa 20,9 miljoonaa ihmistä
pakkotyössä
60-80 % ihmiskaupan uhreista on seksuaalista hyväksikäyttöä varten
27 % heistä on lapsia
Uusia uhreja vuodessa on 2-4 miljoonaa, eli päivässä 5 500 - 11 000!!!
Ihmiset elävät pelossa, ja heitä kaapataan päivittäin lukuisissa maissa.
Miksi? Koska seksibisnes on iso bisnes.
Miksi se on iso bisnes? Koska monet käyttävät heidän palveluitaan
netissä tai muualla.
jos lopettaisimme palveluiden käytön, rikollisilla ei olisi enää tätä syytä
kaapata tyttöjä ja naisia
39. VOIKO PORNO PILATA SUHTEENI?
eräässä tutkimuksessa todettiin yhteys pornon katselulla ja
parisuhdeongelmilla
tähän voi olla luonnollisia syitä:
Totutko haluamaan sellaista, joka ei ole omaa?
Viehättääkö oma kumppani?
Kokeeko kumppanisi enää olevansa erityinen? Miten se taas vaikuttaa?
Koetko itsesi riittäväksi?
Onko se oikein tai reilua kumppaniasi tai tulevaa kumppaniasi kohtaan?
lähes jokainen 9. luokkalainen haluaisi kokemattoman puolison - onhan
se ihana ajatus, että toinen olisi vain sinua varten...
40. MITEN SUOJELLA ITSEÄNI?
Miten sitten voit välttää alastonmateriaalin katselun?
Teetkö sopimuksen kaverin kanssa, että ette käytä palveluita? Välillä
keskustelisitte, miten on mennyt.
Otatko periaatteen jättää sivuhistorian aina näkyviin?
Kun olet yksin kotoa, tekisitkö jotain muuta kuin olet koneella?
Mitä kauempaa kiusaukset kiertää, sen helpompaa: tupakasta eroon
yrittävän ei kannata sisustaa kotiaan tupakka-askein.
Eräässä sarjakuvassa pyöräilevä poika sanoi: "Menen suoraan kotiin
enkä osta karkkia." Joka ruudussa hän meni kuitenkin lähemmäs
karkkeja. "Menen sisään, mutta en karkkihyllylle... menen karkkihyllylle,
mutta katselen vain..." Lopulta hän lankesi ja osti karkkia.
Kiusaus olisi ollut helpoiten voitettavissa ensimmäisessä ruudussa.
41. EMMÄÄ JAKSA OPISKELLA
Miksi monet eivät jaksa opiskella eivätkä pärjää? Runsas ruutuaika korreloi
heikomman koulumenestyksen kanssa uudessa tutkimuksessa. Miksi?
1. Kiinnostaako lukeminen, jos on tarjolla helppoa, kivaa viihdettä?
2. Osataanko keskittyä pitkäjänteisesti, kun netin tekstit ja videot ovat lyhyitä?
3. Nukutaanko riittävästi (8-10 h)? Eli arkisin minimissään klo 23-07. Moni käyttää
medialaitetta liian myöhään - uni ei tule silmään heti laitteen suljettuasi.
4. Kehitätkö opiskelussa tarvittavaa luovuutta esim. lukemalla tai leikkimällä?
5. Harrastatko? Harrastuksessa oppisit koulussa tarvittavaa kurinalaisuutta, toisten
huomioimista ja tavoitteisiin tähtäämistä.
6. Liikutko? Fyysisesti passiivinen elämä voi pitää vireystason alhaisena.
7. Lapsen mieli kuormittuu jo pelkästä runsaasta tv:n auki pitämisestä. Hermoston
ylivirittynyt tila purkautuu esim. levottomuutena, lyhytjänteisyytenä, väsymyksenä,
aggressiivisuutena ja ärtyneisyytenä. Runsaalla pelaamisellakin on yhteys mm.
aggressiivisuuteen.
43. OOTTEKSTE NÄHNY HOHDON?
ikärajat muuttuivat 2012, ja kun käytät sitä vanhempaa
kuvaohjelmaa (peli, elokuva, tv-ohjelma tms.), muuta tuo vanha
ikäraja mielessäsi uudeksi (3 -> S, 7 = 7, 11 ja 13 -> 12, 15 -> 16)
jos aikuinen on seurana ja antaa luvan, voit vähentää ikärajasta
kolme vuotta, eli 13-vuotias voisi katsoa K16-kuvaohjelmaa
18 on ehdoton ikäraja, eli laki kieltää K18-materiaalin tarjoamisen 17-
vuotiaalle kaikissa tilanteissa
ikärajat voivat tuottaa yllätyksiä, koska maahantuojat lyövät
ikärajamerkin itse ja voivat laittaa K12:n saadakseen isomman
yleisön kuin K16:lla
vuoteen 2011 asti Valtion elokuvatarkastamo asetti ikärajat
44. ÄITI, MITEN PÄÄSEE LINNAAN?
sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan kuvan (esim. alaikäinen seksuaalisessa
kuvassa) levittäminen (max. 2 vuotta linnaa) tai hallussapito (1 vuosi)
ketään ei saa halventaa tai loukata (2 vuotta)
kenestäkään ei saa levittää valheellista tietoa (2 vuotta)
kahdessa jälkimmäisessä rangaistuksen suuruus riippuu yleisön ja
vahinkojen suuruudesta
vältä siis halventamasta tai loukkaamasta toisen kunniaa netissä
kärsit seuraamuksista, jos asianosainen tai hänen omaisensa tekee
rikosilmoituksen
läheskään kaikki eivät tiedä nettipoliisin yhteystietoja, jotka löytyvät
sivulta www.poliisi.fi/nettipoliisi
45. TOI LAITTO MUSTA KUVAN NETTIIN!
"Jokaisen yksityiselämä... on turvattu."
"Kenestäkään ei saa levittää... yksityiselämää koskevia tietoja (esim.
kuva), jotka ovat omiaan aiheuttamaan halveksuntaa, vahinkoa tai
kärsimystä asianosaiselle." (max. 2 vuotta linnaa)
kuvan kohde voi vedota näihin lakipykäliin - älä siis julkaise
kaveristasi kuvaa kysymättä lupaa!
lupaa ei tarvita julkkiksilta, jos tieto on tarpeellinen tai julkisen
ammatin harjoittamiseen liittyvä, tai esim. urheilukilpailuissa, sillä
urheilukilpailu ei ole yksityiselämää
monessa paikassa saat kuvata ihmisiä vapaasti, toisaalla et - lisää
seuraavassa diassa
46. MISSÄ JA KETÄ SAAN KUVATA?
Suomi jaetaan kolmeen alueeseen:
1. Julkisella alueella (stadion, puisto, tori, katu, ranta...) saat kuvata ja
äänittää ketä ja mitä tahansa.
2. Julkisrauha-alueella (työpaikat: koulu, ravintola, kauppa...) saat kuvata ja
äänittää ketä ja mitä tahansa, jos sinulla on lupa olla siellä.
3. Kotirauha-alueella (asunto, rajattu piha [ei kerrostalon aidaton piha],
teltta, asuntovaunu, jahti...) saat kuvata ja äänittää kaikkea, jos sinulla on
lupa olla siellä. JOS lupaa ei ole, et saa kuvata tai äänittää ihmisiä.
pyhitä wc:t, pukuhuoneet, suihkutilat yms.
vaikka laki ei kielläkään, julkisrauha-alueella voidaan kieltää kuvaaminen
erikseen (konsertti ravintolassa, koululuokat...)
edellisten pykälien rikkomisesta voi saada max. 1 vuoden linnaa
47. TEKIJÄNOIKEUDET, OSA 1
toisten videoiden, leffojen, biisien yms. eli teosten luvaton
lataaminen, kopiointi ja levittäminen on rikos, ns. piratismia
piratismi aiheuttaa kymmenien miljardien vuosittaiset tappiot
työntekijöille EU-maissa, ja työpaikkoja se vienee Euroopasta 1,2
miljoonaa tämän vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla
jos leipuri tai veneenveistäjä ei saisi rahaa tekemistään asioista, hän
joutuisi talousahdinkoon
samoin leffojen, musiikin ym. tekijät tarvitsevat rahaa työstään
kun maksamme teoksen käyttämisestä, raha virtaa lopulta heille
jos et maksa, se on sama kuin varastaisit kaupasta elokuvan
48. TEKIJÄNOIKEUDET, OSA 2
tärkeintä on, että joku maksaa: ehkä se on kirjasto (ostaessaan teokset),
bussifirma (radionkäyttöluvasta) tai radiokanava, tv-kanava (ostaessaan
ohjelmat ) tai nettisivuston ylläpitäjä, ravintoloitsija (konsertin järjestäjänä),
tai sitten sinä (vuokraamisesta, Spotifyn käytöstä tms.)
jos lataat musiikkia tai elokuvia ilmaiseksi, olet luultavasti väärillä vesillä
teoksen kaikki oikeudet on siis vain TEKIJÄLLÄ: oikeus kopioida, levittää...
muut voivat saada ne neuvottelemalla (Aamulehti toimittajaltaan) tai
maksamalla (sinä)
tekijänoikeudet raukeavat, kun (pää)tekijän kuolemasta on 70 vuotta
elokuvassa päätekijöiksi lasketaan tuottaja, ohjaaja sekä käsikirjoittaja
peruskoululaisen tekemä kirjoitelma tai piirustuskin on teos, ja oppilaalla on
siihen kaikki oikeudet - hän antaa luvan esim. netissä välittämiseen
katsotaan, mitkä kaikki ovat teoksia
49. MITKÄ OVAT TEOKSIA?
Teoksia ovat seuraavat:
musiikkikappale, elokuva, näyttämöteos (näytelmä, balettiesitys, ooppera,
stand up -show...)
tietokoneohjelma
kuvataideteos, kuten logo tai sarjakuvan ruutu
valokuva, jos se on riittävän persoonallinen
jos valokuva on sellainen, että voidaan olettaa, että muutkin olisivat ottaneet
vastaavan samasta tilanteesta, esim. urheilukilpailuista, se ei ole teos
jos valokuva ei ole teos, sen tekijänoikeudet ovat voimassa 50 vuotta kuvan
ottamisesta
teoksia ovat myös graafiset teokset (kartta, piirustus...), käsityötuote,
taideteollisuustuote, rakennustaiteen tuote...
sekä puheet ja tekstit (paitsi viralliset, julkiset asiakirjat, kuten lait ja päätökset)
NÄITÄ ET SAA käyttää, ellet hanki niihin lupaa tekijältä
50. MITÄ TOISEN TEOKSELLA VOI TEHDÄ?
voit luoda linkin nettisivulle, jolla teos on
Laki sallii teosten vapaamman käytön esim. jumalanpalveluksessa ja koulussa
Suomen kouluihin on hankittu lupa käyttää vapaasti teoksia, paitsi elokuvia ja
näytelmiä, joihin kunnan on hankittava erillinen lisenssi
elokuvien osalta lisenssi maksaa noin 2 e / oppilas / lukuvuosi
Ylen ja MTV3:n kanavien ohjelmiin on neuvoteltu lupa, joten niitä voit katsoa
koulussa, paitsi mainoksia, elokuvia ja ulkomaisia jatkuvajuonisia sarjoja (esim.
Kauniit ja rohkeat)
verkkopalveluista kouluissa saa käyttää Ylen tarjontaa (Yle Areena, Elävä
Arkisto...)ja opetusohjelmia
elokuvasta voi näyttää muutaman minuutin pätkän tai musiikkivideosta osan,
sillä lain mukaan voit ottaa teoksesta lainauksia, jos ilmoitat lähteen
voit luoda teoksen pohjalta uuden teoksen, kunhan se on riittävän erilainen
51. MITÄ TOISEN TEOKSELLA VOI TEHDÄ?
et voi julkaista toisen biisiä tai videota Youtubessa etkä netissä muutenkaan
Youtuben säännöissä kielletään videoiden lataaminen omalle tietokoneelle.
Youtubessa on virallisiakin versioita kappaleista. Käytä niitä.
ÄLÄ sysää Eurooppaa talousahdinkoon vaan maksa tuotteista ja palveluista,
joita käytät. Maksa karkkipussista, maksa vaatteista, maksa elokuvasta, maksa
musiikista.
53. MUN MUTSI ON KAUHEE STALKKERI
Laki: "Lapselle tulee tarjota ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen
valvonta."
ainakin tulisi valvoa, että he eivät riko lakia
lapset kohtaavat aikuisten maailman liian varhain - ihmissuhderistiriidat,
pelottavat asiat (jopa uutiset) jne.
mediatarjontaa ei rajoiteta Suomessa kovinkaan paljoa
vastuu jää siis meille, median kuluttajille
valvonta on vaikeaa, jos nuorella on huoneessaan medialaitteita tai nettiyhteys
mobiililaitteessaan
esim. Norton tarjoaa palvelua, jonka avulla vanhemmat saavat lapsensa
sivuhistorian, hakusanat, kuvakaappauksia Youtube-videoista, ja palvelu toimii
jopa mobiililaitteiden kanssa, jos on Android-käyttöjärjestelmä
http://fi.norton.com/norton-family-premier/
54. ...ELI MUN MUTSI RAKASTAA MUA
pelko kiinnijäämisestä toimii (kuten esim. liikenteessäkin), ja pelko
rangaistuksesta
jos asetat mediankäytölle rajat, on helpompi pitää kuria, lapsi oppii
suunnittelemaan mediankäyttöään ja hän ohjautuu fyysiseen maailmaan
(perhe, harrastukset)
säännöt toimivat, vaikkei lapsi niitä noudattaisikaan, sillä hän prosessoi silti, miksi
tietty toiminta on kiellettyä
Voit viedä koneen käyttöoikeuden, jos sivuhistorian siivoamisesta on jälkiä.
Voit määrätä vaikkapa videopelien pelipäiviä - pelaamattomuuspäivinä lapsi
oppii tekemään muutakin.
Voit viedä laitteen käyttöoikeuden, jos on huonoja Wilma-merkintöjä.
Miksei kännyköitä voisi säilyttää vaikkapa eteisen pöydällä, kuten puhelintakin
aikaisemmin, ja kännykkää saisi käyttää tietyn ajanjakson sisällä?
55. YLÖS, ULOS JA ...
tuntuu siltä, että moni nuori olisi kännykkänsä kanssa rajattomasti: oppitunnilla,
välitunnilla, jalkakäytävällä, bussissa, kotona, leikkipuistossa, jopa kaverin luona
(kun piti mennä leikkimään) ja vielä viimeiseksi vuoteessa
opiskelukin on siirtymässä asteittain mediavälitteiseksi, joten vapaa-ajan
mediankäyttöä tulisi siinäkin mielessä rajoittaa
ne nuoret, joilla on paljon ruutuaikaa, ovat huonommassa kunnossa (sydän,
verenpaine, kolesteroli, tupakointi, ja paljon pelaavilla masennus, stressi,
psykososiaalinen pahoinvointi), heillä on huonommat ruokailutottumukset ja
heikompi koulumenestys
mahdolliset selkävaivat ja säteilyn riskit on myös huomioitava
rohkaisen teitä rajoittamaan mediankäyttöä ja ohjautumaan muidenkin
aktiviteettien, kuten opiskelun, ulkoilun ja harrastusten pariin
osallistukaa lastenne mediankäyttöön
56. LÄHTEET
jaksojen "Media vaikuttaa", " Kuinka noudatan lakia median parissa?" ja "Vapautta vai valvontaa?"
lähteet
tekijänoikeuslaki, rikoslaki, perustuslaki
sosiaalipsykologi-perheneuvoja Saara Kinnusen monipuolinen ja mielestäni huippuhyvä teos,
kasvatusopas ”Anna mun olla lapsi”
http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9516072801&gclid=CIzLo_ulxLMCFbB3cAodcFIAzw
Anu Mustonen - Tarja Salokoski: Median vaikutukset lapsiin ja nuoriin. Mediakasvatusseura.
http://www.mediakasvatus.fi/publications/ISBN978-952-99964-2-1.pdf
Syväoja, H. J., Kantomaa, M. T., Ahonen, T., Hakonen, H., Kankaanpää, A. & Tammelin, T. H. 2013.
Physical activity, sedentary behavior, and academic performance in Finnish children. Medicine &
Science in Sports & Exercise (MSSE) http://journals.lww.com/acsm-msse/
Abstract/publishahead/Physical_Activity,_Sedentary_Behavior,_and.98362.aspx
Marja Vellonen: Nuorten ruutuaika ja siihen yhteydessä olevat terveydelliset tekijät. Pro gradu -
tutkielma. Tampereen yliopisto. 2013. Koontaa toisista tutkimuksista
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/10024/94498/GRADU-1383037554.pdf?sequence=1
TS = Tapani Sopanen: Onko todella? Suoraa puhetta seksuaalisuudesta, seurustelusta ja
avioliitosta.
http://www.poliisi.fi/nettipoliisi
http://antipiracy.fi/piratismi/