Yleisesitys aiheesta kiertotalous, jonka pidin Helsingin kaupungin Ekotukitoi​minnan kertauskou​lutuksessa 2.10.2014.

1. Kiertotalous
2.10.2014 Ekotukitoiminnan kertauskoulutus,
Helsingin kaupunki.
Anna Virolainen
Ympäristöasiantuntija, kartanlukija
Visia Osuuskunta

2. Askelmerkit
1. NYKYTILA: Lineaarinen ajattelumalli
2. MUUTOKSEN DRIVERIT
3. RATKAISUT
4. Suomi nyt
5. Suomi 2020 & 2050

3. Lähde: http://eplca.jrc.ec.europa.eu/
Jakelu
Valmistus ja myynti
Suunnittelu
Raaka-aineiden
hankinta &
jalostaminen
Käyttö
Jätteiden keräys
Uudelleenkäyttö,
kierrätys, energian
talteenotto,
kaatopaikkasijoitus
Elinkaariajattelu

4. NYKYTILA:
Lineaarinen ajattelumalli

5. ”Ota, valmista, kuluta ja hävitä"
Raaka-aine
Tuotanto Kauppa Kulutus Jäte
• Lineaarinen malli perustuu oletukselle siitä, että käytettävissä on aina runsaasti
resursseja, jotka voidaan hankkia helposti ja hävittää halvalla.
• Myös politiikka on pirstoutunut

6. Kulutuksen
ympäristö
vaikutukset
(7 miljardia
ihmistä
2012)
Kulutuksen
ympäristövaikutukset
(n. 10 miljardia ihmistä
2045)
Ruuan tarve + 24%
Ruuan kulutus + 57%
Pakkaukset + 47%
Jätteen määrä + 41%
SOURCE: World Bank. Ellen MacArthur Foundation circular economy team

7. MUUTOKSEN DRIVERIT

8. MUUTOKSEN DRIVERIT:
•Maapallon kantokyky (ympäristö)
• Eurot ja saatavuus
•Uudet mahdollisuudet (tekniikan kehittyminen)

9. Osa-alueet, joiden kantokyvyn rajat on jo
ylitetty:
•Biodiversiteetin kato
•Ilmastonmuutos
•Typen kierto
Lähde: Nature-lehti, 24.9.2009

10. BKT
($ triljoonaa, 2005)
Primäärienerigia
(QBTU)
Teräs
(miljoonaa tonnia)
Ruoka/ vilja
(miljoonaa tonnia)
Vesi
(m3)
Lähde: McKinsey “Resource Revolution”

11. Hyödykkeiden hinnat nousseet 2000 lähtien
Lähde: McKinsey “Resource Revolution” 2011

12. Resurssien käytön tehostaminen maailmassa – 3 milj. triljoonaa $
Kokonaisnaishyöty (miljardia dollaria vuonna 2010)
Lähde: McKinsey “Resource Revolution” 2011
Rakennusten energiatehokkuus
Isojen maatilojen tuottavuus
Ruokajäte
Vuodot veden jakelussa
Kaupunkien tiivistäminen
Rauta- & terästeollisuuden energiatehokkuus
Pienten maatilojen tuottavuus
Liikenteen tehokkuus
Sähkö- ja hybridikulkuneuvot
Maaperän heikentyminen
Teräksen loppukäytön tehostaminen
Öljyn ja hiilen korvaaminen
Kastelutekniikat
Maantiekuljetusten korvaaminen
Voimalaitosten tehostaminen
Muut (teollisuuden vedenkäyttö, lentoliikenne, yhdyskuntien
veden käyttö, teräksen kierrätys, jäteveden uudelleenkäyttö ja
teollisuuden energiatehokkuuden parantaminen)
Energia
Vesi
Maan käyttö
Teräs

13. Lähde: McKinsey “Resource Revolution” 2011

14. Trendit taloudessa
(Standard & Poor’s 500 markkina-arvopainotteinen indeksi, jossa jokainen osake on painotettu markkina-arvolla)
Kuva lainattu: Markku Wileniuksen
(Tulevaisuuden tutkimuskeskus/ Turun
yliopisto) esityksestä, joka pidetty
Teknologiateollisuus ry:n työpajassa 10.12.
2013

15. Uudet mahdollisuudet (tekniikan kehittyminen)
• Jatkuuko kasvu?
• Uutta tekniikkaa (ICT, nano, 3D-printtaus..)
• Kuluttajien tarpeet muuttuvat?
• Avoin demokratia?

16. Ratkaisut

17. Ratkaisun avaimet:
• Elinkaariajattelu
• Resurssitehokkuus (vähemmästä enemmän,
vähäisemmät elinkaariaikaiset
kokonaisympäristövaikutukset)
• Kokonaisuuden hallinta – pois osaoptimoinnista

18. Viljely
Bioperäiset materiaalit Osien valmistus
Tekniset materiaalit
Tuotteiden valmistus
Palveluiden tarjoajat
Kuluttaja Käyttäjä
Keräys
Energian talteenotto
Kaatopaikkasijoittaminen
Huolto
Kierrätys
Uudelleenvalmistus
Uudelleenkäyttö
Biokaasu
Kompostointi ja
mädätys
Biokemiallisten
aineisten talteenotto 2
Kaivokset/materiaalien
valmistus

19. Euroopan Komission kiertotalous (2014)

20. Euroopan Komission kiertotalous (2014)
RESURSSITEHOKKUUSPOLITIIKKA JÄTEPOLITIIKKA
Kiertotalous
LUONNONVARAPOLITIIKKA
TUOTEPOLITIIKKA
ENERGIA- JA
ILMASTOPOLITIIKKA
RUOKA
RAKENNUKSET JA RAKENTAMINEN

21. Suomi nyt

22. Luonnonvarojen kokonaiskäyttö
(sis. kotimainen käyttö ja ulkomaiset piilovirrat)
Lähde: TEM

23. Suomen talouden suurimmat
luonnonvaravirrat vuonna 2008
(Koskela et al. 2013).

24. Yhdyskuntajätteen kierrätys ja kompostointi Euroopassa 2011
100%
90%
80%
70%
60%
50%
40%
30%
20%
10%
0%
Jäljelle jäävä jäte
Kompostointi & mädätys
Kierrätys
Residual
Composting and Digestion
Recycling
Lähde: Euroopan Komissio, 2013

25. Lähde: Motiva 2013

26. Kotimaan loppukäytön aiheuttamat
kasvihuonekaasupäästöt Suomessa 2005
• Asuminen
• Liikkuminen
• Ruoka
Lähde: SYKE

27. Suomi 2020 & 2050

28. Tulevaisuuden näkymät 1/2
• Ennen 2020
• Kierrätysvaatimukset kiristyvät
• Kiertotalouden vaatimukset
vapaaehtoisia
• Jälkeen 2020
• Kovat paineet säätelyohjauksen
käyttöön otolle
• Jäte- ja tuotelainsäädäntö lähestyvät
toisiaan
• Uusiokäytön edistäminen
• Vuokrauksen edistäminen
• Kierrätettävyyden parantaminen
• Uusia ohjauskeinoja tuotannon ja
kulutuksen ympäristövaikutusten
pienentämiseksi

29. Tulevaisuuden näkymät 2/2
• Uusia ohjauskeinoja tuotannon
ympäristövaikutusten
pienentämiseksi mm.
Ekodesign
Tuottajavastuu
Ympäristöjärjestelmät (EMAS,
ISO, etc.)
Materiaalitehokkuussopimus
Teolliset symbioosit
Materiaalitehokkuussopimus
Taloudelliset ohjauskeinot
• Uusia ohjauskeinoja kulutuksen
ympäristövaikutusten
pienentämiseksi mm.
Ekodesign
Ympäristömerkintä

30. Tulevaisuuden tuotemerkintöjä?
Lähde: Euroopan komissio 2014

31. Kiertotalous edellyttää muutosta koko yhteiskunnassa

32. Dia lainattu: Anna-Kaisa Ikonen
Tampereen pormestari, 4.12.2013
Kansallinen resurssiviisaus-foorumi

33. Maapallo kiittää!
anna.virolainen@visia.fi, +358 400 987 805