Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan. Ekososiaalisessa sivistyksessä on kyse tietoiseksi tulemisesta siitä systeemisestä maailmasta, jonka jaamme päivä päivältä useamman ihmisen kanssa. Läpi elämän jatkuvan oppimisen päämääränä on ihminen, joka huolehtii paitsi itsestä ja omasta kulttuuristaan, myös toisista ja planeettamme kokonaisuudesta.

1. Kulttuurin muutos
kohti ekososiaalista
sivistystä
Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seura 24.1.2013
Arto O. Salonen
arto.salonen (at) metropolia.fi

2. 1. Kulttuurin muutoksen taustaa
2. Tiekartta ekososiaaliseen
sivistysyhteiskuntaan
3. Muutos alkaa minusta
4. Kulttuurin muutos kasvatushaasteena

3. 1

4. Kulutuskeskeisyys leimaa
suomalaista hyvinvoinnin tavoittelua
(a) Suomalaisen elämäntavan materiaali-intensiivisyys on
maailman 7. suurinta (ruotsalaisten 25. ja norjalaisten 26. suurinta)
(b) Suomalaisen kuluttamisen hiilidioksidipäästöt ovat
maailman 9. suurimmat (Pohjoismaiden suurimmat)
(c) Suomalaisen ekologinen jalanjälki on maailman 11. suurin
(ruotsalaisen 13. ja norjalaisen 24. suurin)
Maapallon rajallisuus, planetaariset rajat?
______________
Dittrich, M., Giljum, S., Lutter, S., Polzin, C. (2012). Green economies around the world? Implications of resource use for development and the
environment. Vienna: SERI. Luettavissa http://seri.at/green-economies
Caldeira, K., & Davies, S. (2010). Consumption-based accounting of CO2 emissions. PNAS 107(12), 5687–5692.
WWF (2012). Living Planet Report 2012. Biodiversity, biocapacity and better choices. Gland: World Wildlife Fund International.

5. Näin me toimimme?
Talouskasvu
Arvokas elämä,
ihmisarvo
Elämän edellytysten turvaaminen

6. Mitä elämän kukoistaminen edellyttää
kun perustarpeet on jo tyydytetty?
 Kulttuuriseen perinteeseen liittyminen
 Kokemus vaikuttamismahdollisuuksista ja
toimintavapaudesta (osallisuus, yhteisöihin
kuuluminen ja demokratia)
 Kokemus tasavertaisista mahdollisuuksista
 Vahvat ihmissuhteet
 Kokemus luottamuksesta, kunnioituksesta ja
arvostuksesta
Kulttuuriseen pääomaan perustuva
sosiaalinen vauraus voi lisääntyä
rajattomasti

7. Kulttuuriset juuret kannattelevat?
”Olen tyytyväinen elämääni” (asteikko 1-7)
Materiaalisesti vauraimmat amerikkalaiset 5,8
Itä-Afrikan masait(* 5,7
Satunnaisotos ruotsalaisia 5,6
_________________
Diener, E., & Seligman, M. (2004). Beyond Money. Psychological Science in the Public Interest 5(1), 1–31.
*) Masait ovat itäafrikkalainen alkuperäiskansa. He asuvat lehmänlannasta, mullasta ja ohuista
puunrungoista tehdyissä asunnoissa. Heillä ei ole sähköä, hanavettä tai muita mukavuuksia käytössään, mutta
paimentolaisuus on turvannut näihin päiviin saakka heidän toimeentulonsa.

8. 2
Tiekartta
ekososiaaliseen
sivistysyhteiskuntaan

9. Muutos on välttämätön
Teollisuusmaiden materiaalisen hyvinvoinnin
kustannukset on ulkoistettu
a) maaperään,
b) ilmakehään, sekä
c) kehittyvien maiden kansalaisten, ja
d) tulevien sukupolvien ongelmaksi.
Osoittaa ekologista ja sosiaalista sivistymättömyyttä?
_________
Dauvergne, P. (2008). The shadows of consumption: Consequences for the global environment. Cambridge: MIT.

10.  Maaorjuutta ei enää ole
 Siirtomaakulttuuria ei enää ole
 On luotu yhteiset pelisäännöt arvokkaalle elämälle
(Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus 1948
ja Kansainvälinen rikostuomioistuin 2002)
 Otsonikadon eteneminen on pysäytetty
-----
 Turvavöitä ei käytetty autoissa muutama
vuosikymmen sitten…

11. Jopa tapoihin ja riippuvuuksiin
liittyvät asiat muuttuvat
Jos tupakointi vähenee Suomessa
nykyistä vauhtia, on se harvinainen tapa
2030-luvulla ja vuonna 2040 Suomi on
savuton.
_____________
Raisamo, S., Pere, L., Lindfors, P., Tiirikainen, M. Rimpelä, A. (2011). Nuorten tupakkatuotteiden ja
päihteiden käyttö 1977-2011. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistiota 2011:10

12. Erilaisia ihmisiä yhdistävät universaalit
arvot kulttuurisen muutoksen perustaksi
VAPAUS JA VASTUU
Demokratia, Ekologinen eheys ja Ihmisten keskinäinen
väkivallattomuus ja monimuotoisuus riippuvuus ja
rauha tasavertaisuus
___________
Salonen, A. (2010). Kestävä kehitys globaalin ajan hyvinvointiyhteiskunnan haasteena. Helsinki: Yliopistopaino.Luettavissa:
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/63980/kestavak.pdf

13. Kokonaisvaltainen todellisuuden tulkinta
ekososiaalisen sivistyksen lähtökohdaksi
ihmisoikeudet,
arvokas elämä,
tasavertaisuus,
oikeudenmukaisuus
sosiaalinen
huoli
ekologinen planetaaristen rajojen ylittyminen,
huoli elämän edellytysten säilyminen

14. Ekososiaalisesti
Teollinen Informaatio-
tiedostava
yhteiskunta yhteiskunta
yhteiskunta
Materialismi Postmaterialismi
___________
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Towards sustainable society- From materialism to post-materialism (In Press). International
Journal of Sustainable Society 5(4)

15. Tiekartta ekososiaaliseen sivistysyhteiskuntaan
NYT TULEVAISUUDESSA
Materiaalinen, Henkinen,
Hyvinvointikäsitys
kulutuskeskeinen ihmissuhdekeskeinen
Osallistava, kollektiivinen,
Olemisen orientaatio Yksilökeskeinen
ihmistenvälinen
Maailman Atomistinen, Systeeminen, ehyt ja
hahmottamisen tapa yksityiskohtainen kokonaisvaltainen
Talouden Voittojen yksityistäminen Jakamistalous,
toimintaperiaate ja tappioiden sosialisointi Osallisuustalous
Suhtautuminen Jätteet ovat osoitus
luonnonvaroihin Jätteitä syntyy valtavasti virheellisestä tuote- tai
palvelusuunnittelusta
Fossiiliset Puhdas energia
Energialähteet
energianlähteet

16. 3

17. A
Kuinka paljon on riittävän paljon ja
minkä verran ei riitä?
”Jos tietää, minkä verran on tarpeeksi,
on rikas.”
Vapauden ja vastuun tasapaino?
Tarpeeseen perustuva kuluttaminen?

18. B Mitä tarvitsen enemmän ja
mitä vähemmän
hyvän elämän elämiseksi?
Painopisteen määrittäminen
tavaravaurauden ja sosiaalisen
vaurauden välillä.
Elämän merkityksellisimmät asiat
eivät liity tavaroihin vaan ihmisiin.
_______________ Vapaus ja vastuu?
Solow, R. (1992). An Almost Practical Step Toward Sustainability. Washington: Resources for the Future.

19. C Voimaannuttavat kohtaamiset?
Timo Pajunen
Itsestä ulospäin suuntautuminen lisää tyytyväisyyttä
ja vähentää materiaalisten asioiden merkitystä.
__________
Vapaus ja vastuu?
Dunn, E., Aknin, L., & Norton, M. 2008. Spending Money on Others Promotes Happiness. Science 319(5870), 1687–1688.
Raijas, A., & Wilska, T-A. (toim.) (2008). Perhe kulutusyhteiskunnassa. Helsinki: Kuluttajatutkimuskeskus.

20. Timo Pajunen
D
Jokainen valinta ylläpitää sitä ihmisten ja
instituutioiden ketjua,
johon se minut liittää.
Vapaus ja vastuu?

21. ESIMERKKI
Suomesta hankitun raviolisäilykkeen tarina
Säilyketölkki valmistetaan tinapellistä. Tölkissä tarvittava tina saadaan avolouhoksesta Brasiliasta. Tina
erotetaan malmista sulattamalla. Tölkissä tarvittava pelti on terästä, jota saadaan rautamalmia jalostamalla.
Rautamalmia louhitaan eri puolilta maailmaa. Masuunissa rautamalmin sisältämät rautaoksidit pelkistetään
metalliksi. Sekä tina että rauta kuljetetaan metallitankoina laivalla Ranskaan, jossa raaka-aineista valmistetaan
säilyketölkkejä. Tölkkien sisäpinta suojataan lakalla syöpymisen estämiseksi. Tölkkeihin kiinnitetään paperiset
etiketit. Etikettien paperi valmistetaan selluloosamassasta, joka on saatu puuta keittämällä. Puut on kaadettu
eri puolilta maailmaa. Raviolin pastataikinassa käytettävä vehnä viljellään Ukrainassa. Pelloilta puimureilla
puitu vehnä jauhetaan ukrainalaisessa myllyssä vehnäjauhoksi ja pakataan säkkeihin. Säkit kuljetetaan rekka-
autoilla ranskalaiselle säilykevalmistajalle. Taikinassa tarvittavat kananmunat tulevat ranskalaiselta
tehotuotantotilalta ja oliiviöljy italialaisilta oliiviviljelijöiltä. Oliivipuista saadut oliivit on ensin rahdattu
oliiviöljytehtaaseen, jossa niiden sisältämä öljy on erotettu ja kuljetettu tankkiautoilla keskusvarastolle.
Oliiviöljy tuodaan ranskalaiseen raviolitehtaaseen rekka-autoilla tynnyreihin pakattuna. Raviolissa tarvittava
tomaattipyree valmistetaan Portugalissa viljellyistä tomaateista. Tomaattiviljelmillä käytettävät
tuholaistorjunta-aineet on valmistettu kemikaalitehtaassa. Naudanlihan raviolitehdas ostaa Puolasta. Naudat
ovat kasvaneet puolalaisilla maatiloilla. Teurastetut ruhot kuljetetaan kuorma-autoilla raviolitehtaaseen.
Sianliha tulee Tanskasta ja Romaniasta. Sikaloista siat kuljetetaan teurastamoihin, joissa ne teurastetaan,
kaltataan ja ruhot kuljetetaan rekka-rekka-autoilla raviolitehtaalle. Raviolitehtaalla eläinten ruhot jauhetaan
massaksi. Massa maustetaan eri puolilta maailmaa saaduilla mausteilla. Massa kääritään pastataikinan sisään
ja tuote on valmis purkitettavaksi. Purkitettu ravioli lastataan rekka-autoihin ja kuljetetaan tukkuliikkeisiin eri
puolille Eurooppaa. Vähittäismyymälät ovat tukkujen asiakkaita. Vähittäismyymälästä kuluttaja poimii
raviolipurkin ostoskoriinsa.
Lähde: Säilöttyjä unelmia dokumenttielokuva. Käsikirjoitus: Katja Gauriloff, Joonas Berghäll ja Jarkko T. Laine. Ohjaus: Katja Gauriloff. Oktober Oy 2012.

22. 4

23. KAKSI KASVATUKSEN HAASTETTA
a) Systeemisen maailmankäsityksen omaksuminen
Elämän edellytysten
turvaaminen
Arvokas elämä,
ihmisarvo
Talouskasvu
b) Vastuuseen kasvaminen
Minä Perhe Ystävät ja Suomalaiset Länsimaalaiset Kaikki Ihmiset ja Ihmiset, Ekosysteemit Maapallo
sukulaiset ihmiset ihmiset ihmiset eläimet eläimet ja
kasvit
__________
Salonen, A. (2013). Responsible Consumption. In: Idowu, S., Capaldi, N., Zu, L., Das Gupta, A. (Eds.). Encyclopedia of Corporate Social Responsibility. Berlin: Springer.
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2013). Obstacles to Sustainable Living in the Helsinki Metropolitan Area (In Press). Sustainable Cities and Society.
Salonen, A & Tast, S. (2013). Finnish Early Childhood Educators and Sustainable Development (in Press). Journal of Sustainable Development 6(2)
Salonen, A. (2012). Sosiaalinen saneeraus - tie ekososiaaliseen sivistykseen. Teoksessa Tuula Helne & Tiina Silvasti (toim.),
Yhteyksien kirja – Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla. Helsinki: Kansaneläkelaitoksen tutkimusosasto. 134-147
Salonen, A. & Åhlberg, M. (2012). The Path towards Planetary Responsibility - Expanding the Domain of Human Responsibility Is a
Fundamental Goal for Life-Long Learning in a High-Consumption Society. Journal of Sustainable Development, 5(8), 13-26

24. Timo Pajunen
Arto O. Salonen
arto.salonen (at) metropolia.fi