Massaliikunnot

1. MASSALIIKUNNOT ( =maa-aines liikkuu rinnettä alas painovoiman vaikutuksesta)
- massaliikuntojen edellytyksenä maanpinnan kaltevuus
- liikunnon laukaisee useimmiten vesi (rankkasateet, tulviminen tai lumien
sulaminen), monesti tulivuorenpurkaus tai maanjäristys
- liikkeellä voi olla kiinteitä lohkareita tai hienojakoisempaa maa-ainesta
- molempia tuottaa rapautuminen (weathering on kuvaava sana) eli kallion tai kivien
mureneminen pienemmiksi osiksi säävoimien ja kemiallisen liukenemisen tuloksena
- massaliikuntojen vaara on suuri, jos alueella ei ole maata paikalleen sitovaa
kasvipeitettä => kuivat ilmastovyöhykkeet tai kuivien ja sateisten kausien raju
vaihtelu, vuoristot
- ehkäisy: huolehditaan kasvipeitteen kunnosta, rinnealueilla viljelmien
pengertäminen, maaperän paaluttaminen, suojamuurit
Massaliikuntotyyppejä:
- kivivyöryt: irtokivet ja kallionkielekkeet saattavat irrota ja romahtaa (tunnilla
katsotulla videolla esimerkit Yosemitestä ja Hawaijilta), laaksojäätiköiden sulaessa
lohkareita alkaa putoilla aikaisempaa useammin,
- maanvieremät: hienojakoinen maa-aines lähtee virtaamaan (tunnilla katsotun
videon esimerkkinä Oregonissa sijaitseva Mapleton), syynä useimmiten pitkään
jatkuneet sateet
- Suomessa Aurajokilaakson lustosavikot vyöryalttiita (lustosavi on jääkauden aikana
kerrostunut merenpohjaan, savihiukkaset ovat siinä sikin sokin kuin korttitalon
pelikortit ja merivedestä jääneen suolan ionit sitovat niitä toisiinsa, kun
suolapitoisuus laskee, saven ryhti katoaa ja se muuttuu velliksi, alkaa liukua
lustopintoja pitkin)
- laharit eli muravyöryt: tulivuoren purkauksessa sade tai lumen sulamisvedet voivat
muuttaa vulkaanisen tuhkan velliksi (esim. St. Helens => maanvyöry järveen =>
vesi- ja muramassat likkeelle n. 320 km / h nopeudella)
- vuotomaa: hyvin hidasta rinnemaan liikettä (havaittavissa, kun puiden rungot
kaareutuvat ylöspäin, sähkötolpat ja aidat kaatuvat alarinteeseen päin)
- romahteet: jopa satojen metrien pituiset kalliolaatat voivat humpsahtaa vuoren
rinteessä alaspäin ehjänä levynä, jos niiden alla oleva pehmeämpi kiviaines pettää
(tyypillistä on, että laatan sisäreuna romahtaa ulkoreunaa alemmaksi) (romahteessa
kivilaatta jää siis paikalleen, ei hulahda laakson pohjalle)
- routiminen liikuttaa maata etenkin kaltevilla pinnoilla: maaperään muodostuvat
jäälinssit työntävät kiviä kohti maan pintaa, kun routa sulaa, kivi ei laskeudu
entiselle paikalleen, vaan aina vähän alemmaksi, sitä kauemmaksi mitä jyrkempi
rinne on
- lumivyöryt ovat massaliikuntojen erikoistapaus, jossa pääosassa on lumi, ei
rapautunut kiviaines
- kuviomaa eli ruutumaa: tundralla olevia ruutumaisia kuvioita maaperässä, ruudun
keskellä maan pinta on ehjää, reunoilla kivenmurikoita (ehjän alueen alla oleva
jäälinssi sitoo maa-ainesta toisiinsa, linssien väleissä alta pääsee nousemaan kiviä)