2. Muutamia hyödyllisiä linkkejä..
• www.hanketuloskortti.fi - Hankkeiden tulosten, ratkaisujen, oppien ja hyvien
käytäntöjen kuvaamiseksi sekä jakamiseksi luotu sähköinen työkalu
• http://bit.ly/ris3workbooks
”Hanketoiminnan uusi malli – RIS3 työkalut oppimislähtöiseen aluekehittämiseen ja
projektityöhön”
• http://www.slideshare.net/
Aikasempien kohtaamisten materiaaleja löytyy joko kirjoittamalla hakukenttään
”Temaattiset Torstait” tai ”Business Arena”. Löydät tietoa mm.
hanketuotteistamisesta, ipr:stä ja sähköisistä ym.
• http://www.northfinland.fi
Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimiston verkkosivut. Hyviä vinkkejä ja käytännön apua
esim. komission suorista hauista ja käytännön hanketoiminnan tuesta. Kannattaa
tilata uutiskirje!
6. PÄIVÄN TAVOITE
• Tuoda vaikuttavuuden tarkasteluun uusia
näkökulmia
• Tunnistaa mitkä tekijät edesauttavat kestävien ja
vaikuttavien tulosten saavuttamista
• Jakaa osallistujien kesken kokemuksia
➡ Päivän jälkeen kullakin osallistujalle on selvillä
miten omasta hankkeesta voisi saada
vaikuttavamman.
7. PÄIVÄN OHJELMA
• Avauksen jälkeen käymme läpi kuusi vaikuttavuuden kannalta
tärkeää osa-aluetta
• Ohjelma koostuu lyhyistä teemallisista alustuksista ja
ryhmäkeskusteluista
- alustusten jälkeen pohdintaa yhdessä, tuodaan kentän ääni
kuuluviin
8. TAUSTA - MISSÄ OLEMME NYT?
• Vähentynyt rahoitus
• Rahoittajien vähentyneet resurssit
• Vaikuttavuuden vaatimus (impact) ympäri Eurooppa
• Erilainen termien ymmärtäminen: puhutaanko samaa kieltä,
onko viitekehys vaikuttavuudelle sama?
• Virallinen raportointi ei kuvaa vaikuttavuutta
• Viralliset indikaattorit
=> Tarve uusille työkaluille ja toimintatavoille
15. Osaamisperustan
luominen: ESR, EAKR,
Tekes, maaseuturahasto
Vahva ja
merkityksellinen
visio, joka sitoo
yksittäisten
hankkeiden
toiminnan
yhteen saman
teeman sisällä
Uuden luominen:
Horisontti, InterReg,
jne.
16. Osaamisperustan
luominen: ESR, EAKR,
Tekes, maaseuturahasto
Vahva ja
merkityksellinen
visio, joka sitoo
yksittäisten
hankkeiden
toiminnan
yhteen saman
teeman sisällä
Uuden luominen:
Horisontti, InterReg,
jne.
Käytäntöön
soveltaminen: H2020
SME, Tekes, ESR, EAKR,
Tekes, maaseuturahasto
17. CHECK-IN:
Kuka olet?
Miksi olet täällä?
Käy läpi ennakkotehtävää pöytäryhmässä:
- Mitkä ovat hankkeesi tavoiteltavat tulokset?
- Miten osoitat hankkeesi tulokset todeksi?
18. Käymme läpi 6 vaikuttavuuden kannalta
tärkeäksi havaittua kohtaa
Tekemisen tapa:
• 1. Kokeiluttuuri
• 2. Vipuvaikutus
Oppiminen ja mittaaminen:
• 3. Hanke = oppimisen väline
• 4. Omaehtoiset tulosmittarit
Aika hankkeen jälkeen:
• 5. Aktiivinen omistajuus
• 6. Hankkeen tuotteistaminen
28. 2. Vipuvaikutus
Liian monet hankkeet yrittävät tavoitella kaikkea
maan ja taivaan väliltä sekä luovat tyhjästä uudet
vaikuttamisen kanavat - vaikka tehokkaampaa olisi
keskittää voimavarat sisällön tuottamiseen tai
avainpelaajien tukemiseen
29. RAMBOLL
MOPOTUNING - OSALLISUUTEEN
PERUSTUVA MENETELMÄ NUORTEN
MIESTEN LIIKUNTAAN AKTIVOINTIIN JA
SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN / JAANA
UKONAHO
Ongelma: nuorten tukipalvelut ovat hajallaan ja vaikeasti
tavoitettavia. Jos aikuiset menee sekaisin lipuista ja lapuista,
jota Kelalle menee, niin nuorilla putoamisen vaiheet vielä
pahemmat!
Vastaus: Tehokkaan ja valmiin ”JAKELUKANAVAN”
tunnistaminen ja valjastaminen hankkeen palvelun
käyttöön. Tässä tapauksessa kutsunnat valikoitui paikaksi,
josta koko miespuolisen ikäluokan saa kiinni. Toimivat
testilabrana ja interventiopaikalle. Yhteistyössä
puolustusvoimien kanssa.
Tieteellisen tiedon ja tutkimuksen hyödyntäminen hankkeen
tulosten validoimisessa
”Rahoittajiltakin toivoisi innovatiivisuutta, että kun te istutte eri
ohjausryhmien kokouksissa, toivoisin että kerrotte eteenpäin
asioista hankkeiden välillä, niin että voidaan yhdistellä
osaamista”
Mallit eivät synny neukkarissa vaan testaamalla
kohderyhmän kanssa: ”Ei viety valmista kauraa, vaan
”asiakkaat” otettiin alusta alkaen mukaan kokeilujen kautta
kehitystyöhön, ei vain kyselty”
31. ESIMERKKI: Kokoa taaksesi puolestapuhujia
Satakuntalainen VALO-hanke valjasti raumalaiset
paikallispoliitikot puolestapuhujikseen
”Rauman malli” esillä valtakunnallisesti
Eduskunta sekä RAY lähtivät tukemaan ESR-
hankkeen levitystyötä
33. HARJOITUS 2:
Missä tai kenessä voisi olla sinun hankkeesi
suurin vipuvaikutus? Jakelukanavassa,
avainpelaajissa, portinvartijoissa,
paikallisessa tuessa vai jossakin muussa?
→ Valitse yksi hankkeesi kannalta tärkeä
vipuvaikutustekijä ja perustele miksi.
34. 3. Hanke = oppimisen väline
Tästä huolimatta … kuinka usein arkipäiväinen
työtahti tai virallinen hankeraportointi tukee
projektipäälliköitä, ohjausryhmiä ja rahoittajia
reflektoimaan opittua?
35. A B
”Jos pystyt suunnittelemaan ja ennustamaan
kehityshankkeen tulokset kaksi vuotta etukäteen, ei kyse
enää ole todellisesta uutta luovasta hankkeesta.”
Hankkeiden harvoin tulisi kulkea
suunnitellusti pisteestä a pisteeseen b
37. A
B 2):
todellisuus
B 1): suunniteltu
Tai tämän . . . eli asetetaan toivottu maali, mutta
reagoidaan muutoksiin oikeassa maailmassa ja
tehdään tarvittavat korjausliikkeet
”On aina hyvän hankkeen merkki, jos hanke on tehnyt
muutoshakemuksen. Kertoo, että seuraa ympäröivää
maailmaa.”
39. Esimerkki: Mitä jos jokaisessa hankkeessa ohjausryhmä
keskittyisi seuraavien oleellisten kysymysten
systemaattiseen pohtimiseen:
• Mikä on mennyt hyvin?
• Mikä on mennyt huonosti?
• Mitä olemme oppineet?
• Mitä olemme vieneet käytäntöön?
40. HARJOITUS 3:
Miten varmistat, että hankkeesi oppii
jatkuvasti ja korjaa suuntaa tarvittaessa?
→ Kuvaa yksi käytännön ratkaisu, jota käytät
tai voisit käyttää.
42. • Toimenpiteet -> Tulokset -> Vaikutus -> Vaikuttavuus
• Älä sekoita hankkeen toimenpiteitä ja tulosta keskenään. Esimerkiksi
hankkeessa järjestetty seminaari tai työpaja ei ole tulos, vaan toimenpide.
• Hyvät hankkeet luovat heti alkuvaiheessa omaehtoiset mittarit ja vaikuttavuuden
kuvaamisen keinot.
• Viralliset hankeraportoinnin mittarit ja indikaattorit eivät aina kata riittävästi
koko kuvaa - mutta myös niitä voi hyödyntää
• Viime kädessä rahaan perustuva todistusvoima on usein ehto sille, että
hankkeella luotu toimintamalli jäisi pysyväksi hankkeen päätyttyä: ”Kuinka paljon
hankkeen ratkaisu säästää / tuo lisää resursseja?” on kysymys, johon jokaisen
hankkeen tulisi kyetä vastamaan todistusaineiston avulla
• Miten hyödynnät esimerkiksi korkeakoulua tai muuta ulkopulista tahoa hyötyjen
tai vaikutuksen validoimisessa?
48. Vaikutus
• % työllistyminen
• % prosessin nopeutuminen
• € säästöt
• € tulot, kerätty rahoitus
• kaupallistettu tutkimus
• uudet vientimarkkinat
• uudet työpaikat
• uudet yritykset
• säästö julkistaloudelle
• hankkeen panos-tuotos –suhde
Toimenpiteiden volyymi ja
laajuus
• määrä: koulutetut,
käyttäjät, yritykset
• T&K -käyttöaste
• kokeilujen määrä
• testatut ja luodut
prototyypit
• yhteiset artikkelit
• syntyneet op:t
Kulttuuri ja asenne
• tietotason lisääntyminen
• motivaatio ja asenne
• asiakaspalaute
49. HARJOITUS 4:
Mitkä ovat keskeiset omaehtoiset mittarit,
joita sinun hankkeesi tulisi seurata
vaikuttavuuden osoittamiseksi? Miten keräät
tiedon? Miten osoitat sen todeksi?
→ Jaa muille hankkeesi nykyiset tai
mahdolliset omaehtoiset mittarit.
50. 5. AKTIIVINEN OMISTAJUUS
”Halu taistella hankkeen puolesta,
tuntea asia omaksi, toimia
yrittäjämäisesti, halu hyödyntää
hankkeen tulosta myös päättymisen
jälkeen, ottaa vastuu muutoksesta”
51. CASE: ARTOVA JA ARTOVAMALLI
Nykyisellä ohjelmakaudella LEADER-
tyyppinen toiminta on tulossa myös
kaupunkeihin. Kuinka kansalaisia
osallistetaan enemmän?
Helsingista löytyy jo nyt hieno esimerkki
lähidemokratian edistämisestä löytyy
kaupunginosayhdistys Artovalta
(Arabianranta - Toukola -
Vanhakaupunki)
52. JANNE KAREINEN, ARTOVA
Kuuden erilaisen pilottiprojekteilla kokeiltiin käytännön kautta mikä
toimii. Kokeilut dokumentoitiin yhdeksi malliksi.
Artova on aidosti kiinnostunut hyödyntämään hankkeissa kehitettyjä
malleja osana normaalia toimintaansa
• ”ArtovaMalli jalkautettiin laajaan tietoisuuteen sekä kolmannella
sektorilla että viranomaistoimijoiden keskuudessa.”
• ”Mallia käytetään Tallinnan ja Riikan lisäksi mm. Herttoniemessä,
Roihuvuoressa ja Jyväskylässä.”
• ”ArtovaMallille on haettu rekisteröityä tuotemerkkiä ja ensimmäiset
palvelutuotepaketit on myyty ja eri tahojen kanssa käydään
neuvotteluja jalkautuksesta.”
Kesäkuun tuotteistamispajan tärkein oivallus:
• ”. . . että sekä ymmärrys että kiinnostus ArtovaMallia kohtaan voi olla
varsin laajaa. ”
53. Jotta hankkeen ympärille voi syntyä
aktiivista omistajuutta, hankeorganisaation
on annettava projektipäällikölle
mahdollisuus hyödyntää kertynyttä
kokemusta myös hankerahoituksen
päätyttyä ja sallittava yrittäjämäinen
toiminta - esimerkiksi hankkeen tulosten
levittäminen koulutuspalveluna eteenpäin
54. Aktiviinen omistajuus voi myös siirtyä hankkeen
kohderyhmille (etenkin, jos he ovat mukana alusta
alkaen ratkaisun luomisessa) tai jopa ostopalvelulle
61. HARJOITUS 5:
Kuka tai ketkä ovat hankkeesi aktiivisia
omistajia?
→ Tunnista yksi aktiivinen omistaja ja
kerro kuinka omistajuus luodaan.
62. 6. HANKKEEN TUOTTEISTAMINEN
Missä muodossa hanke voi jatkaa tuotteistettuna elämäänsä?
- uusi entistä parempi toimintamalli
- myytävä palvelu tai tuote
- lisensoitava ratkaisu
- uusi yritys
Kuka omistaa aineettomat oikeudet?
Mitä kokemusperäistä tietoa tulee tehdä näkyväksi, jotta
osaamisen siirto on mahdollista?
63. Esimerkkejä kuinka tuotteistetut hankkeet jatkavat elämäänsä
- FIC Oy: uusi yritys kalatalouden osaamisen siirtämiseksi, kansainväliset kehitysprojektit
Aasiassa.
- Savonian YKO-hanke: hankkeen kautta siirrettiin kansainvälistymistä koskeva tuote
olemassa olevalle yritykselle
- Metsäakatemia: Metsäyhdistyksen päättäjille suunnattu konsepti, joka lisää metsätaloutta
koskevaa tietoutta. Siirretty tuotteena Latviaan, Itä-Afrikkaan ja Väli-Amerikkaan.
- Jykesin sijoittumispalvelut: parempi toimintamalli, niin hyvä omistajakunnille, että sitä
kannatti rahoittaa hankkeen jälkeen (nykyään osa kaupungin elinkeinopalveluita)
- Urban Mill: julkis-yksityisenä hankkeena käynnistetty yrityskehittämö
- Ideasta Ilmiöksi -toimintamalli: hankkeen ostopalvelukumppanin lisensoima malli, levitetty
yli 10 suomalaiseen ja kansainväliseen korkeakouluun
64. Väite 1: Yhdenkään hankkeen tulokset eivät
siirry eteenpäin pelkästään yhden
loppuseminaarin ja sen esitysten kautta.
65. Virallinen
raportointi ja
materiaalitHiljainen tieto ja
kokemukset
Verkostot ja
yhteydet
Kaikkia näitä osa-alueita
tarvitaan, jotta hanke
voidaan tuotteistaa
onnistuneesti ja
siirtämään eteenpäin.
Perinteinen
hankeraportointi ja
hanketoiminta kuitenkin
vain keskittyy yhteen
osa-alueeseen.
66. Väite 2: Hankeorganisaatio ei välttämättä ole
aina paras kotipesä kaupallistamaan tai
tuotteistamaan hankkeen ratkaisua.
67. HARJOITUS 6:
Missä muodossa hankkeesi voi jatkaa
olemassaoloaan hankerahoituksen
päätyttyä?
→ Listaa erilaiset vaihtoehdot.
68. LOPPUKESKUSTELU:
”Päivän jälkeen kullakin osallistujalle on
selvillä miten omasta hankkeesta voisi saada
vaikuttavamman.”
→ Kerro 1-3 asiaa mitä viet käytäntöön.
hankkeiden tulosten, ratkaisujen, oppien ja
hyvien käytäntöjen kuvaamiseksi sekä jakamiseksi
69. Mitä osallistujat lupasivat viedä päivästä käytäntöön?
- Mittaamisen kehittäminen: yksittäisten kokeilujen kautta
- Kokeilukulttuuri: vipuvoima, tuotteistaminen
- Vipuvaikutus: voimavarojen keskittäminen avainpelaajiin
- Motorola-malli
- Omaehtoisten mittareiden miettiminen
Kokeilukulttuuri -> testauksia, askelin välein eteenpäin
- Vipuvaikutuksen edistäminen
- Avainpelaaja-ajattelu:
- Saada ihmisiä tekemään asioita, jotka on minusta hyviä
- Mittarit: Mitä mitataan / miten pitäisi mitata
- Uusien/uudenlaisten toimintatapojen/-mallien kokeilu
- kykyviisari
- vipuvaikutus (sopivat kontekstit)
- Hanketoimijat pois mukavuusalueelta
- Kokeilukulttuurin lisääminen
- Mittarointi
- Vipuvaikutus