SDP:n vaihtoehtobudjetti valtion vuoden 2011 talousarvioesitykseksi panostaisi hallitusta enemmän työllisyyteen, mutta siinä otettaisiin puoli miljardia euroa vähemmän velkaa.

1. PAREMPI
VAIHTOEHTO
- sosialidemokraattien
talous- ja budjettilinja
vuodelle 2011

2. SOSIALIDEMOKRAATTIEN TALOUS- JA BUDJETTILINJA
VUODELLE 2011
1. Hallituksen vaalikauden 2007 - 2010 talouskehitys
ja talouspolitiikka
Porvarihallitus hukkasi hyvän perinnön
Edellisten hallitusten politiikan seurauksena talouskasvu oli vahvaa vuosina
2000 - 2007 Suomessa ja työllisyys kehittyi myönteisesti ennen tätä vaalikautta.
Viime vaalikaudella onnistuttiin talouspolitiikan avulla luomaan vahva taloudellinen
perintö, jonka pohjalta porvarihallituksella oli hyvät edellytykset aloittaa työnsä.
Kokonaistuotanto kasvoi vielä vuonna 2007 5,3 prosenttia. Hallituskauden
2003 – 2007 onnistuneen talous- ja työllisyyspolitiikan seurauksena työllisten mää-
rä kasvoi vuoden 2007 loppuun mennessä noin 140 000 henkilöllä. Kesällä 2007
valtiovarainministerikin intoutui toteamaan, että porvarihallituksella on historiallisen
hyvä hetki aloittaa työnsä näistä lähtökohdista.
Maailmanlaajuiseksi laajentunut finanssimarkkinoiden ja reaalitalouden kriisi jä-
risytti talouden perustekijöitä ympäri maailman. Suomessakin kansantalouden ti-
lanne heikentyi nopeasti. Vuonna 2008 kokonaistuotanto pysyi vaivoin plussalla ja
supistui seuraavana vuonna rajut 8 prosenttia.
Suhdannetilanne kääntyi nopeasti ja hallitus reagoi liian myöhään muuttuneisiin
olosuhteisiin, joka pahensi julkisen talouden kestävyysvajetta. Suhdannetilanteen
edellyttämiä nopeita ja tehokkaita elvytystoimia ei tehty. Hallitus juuttui ohjel-
maansa kirjattuihin veronalennuksiin, jotka oli suunniteltu alun perin täysin erilai-
seen suhdannetilanteeseen. Todellisten toimien sijasta keskityttiin arvostelemaan
sosialidemokraatteja pelottelusta ja liian synkistä tulevaisuuden arvioista.
Elvytyksestä 90 prosenttia on ollut veronkevennyksiä, jotka eivät tuottaneet riittä-
vän hyviä työllisyysvaikutuksia vaan velkaannutti Suomea turhaan. Hyvinvointiyh-
teiskunnan rahoituspohja mureni ja palveluiden tuottaminen vaikeutui. Veron-
kevennyslinja on johtanut myös siihen, että progressiivinen tuloihin sidottu verotus
on keventynyt ja kuntien lähellä tasaveroa oleva verotus on kiristynyt. Suomi siirtyi
asteittain kohti tasaveroa.
Elvytykseltä puuttui teho
Hallituksen lume-elvytykseen kiinnitettiin huomiota myös rajojemme ulkopuolella.
Euroopan komissio moitti hallitusta tehottomasta elvytyksestä ja siitä, että elvytyk-
sen pääpaino oli veroelvytyksessä. Lisäksi komissio moittii hallitusta kuntien talous-
tilanteen laiminlyömisestä. EU:n komission Euroopan talouden elvytyssuunnitelmien
mukaan elvytystoimien olisi pitänyt olla oikea- ja väliaikaisia, tarkkaan kohdennet-
tuja sekä koordinoituja.
Hallitus teki myönteisiä ratkaisuja, mutta liian myöhään. Rakennusalan elvytystoi-
met ja alan elpyminen on koskenut lähinnä asuinrakentamista Etelä-Suomessa ja
muualla maassa suuremmissa kasvukeskuksissa. Elvytyksen tehottomuus näkyi sii-
nä, että vuonna 2009 yksityinen kulutus supistui ja kotitalouksien säästämisaste
1

3. lisääntyi, vaikka elvytyksellä kulutusta pyrittiin vahvistamaan. Elvytystoimet eivät
ole vaikuttaneet myöskään maa- ja vesirakentamiseen, joka on tämän vuoden al-
kupuolella laskenut edelleen.
Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n mukaan tehokkainta elvytystä olisi ollut jul-
kisten menojen tilapäinen lisäys, erityisesti julkiset investoinnit ja kulutuskysyntää
ylläpitävät toimet olisivat tehonneet parhaiten. Myös julkisen alan työllisyyden tila-
päinen lisäys ja kohdennetut veronalennukset olisivat elvyttäneet taloutta kaikkein
tehokkaimmin.
Hallitus ei antanut näille suunnitelmille arvoa. Talouden annettiin ajelehtia holtitto-
masti eikä veropohjasta ja velkaantumisesta välitetty. Harjoitetulla talouspolitiikalla
valtion budjettialijäämä kasvoi ja velkakehitys karkasi käsistä. Hallitusohjelmaa ei
vaatimuksestamme huolimatta päivitetty suhdannetilanteen edellyttämällä tavalla
eikä hyväksytty yhteistyötarjoustamme opposition ja hallituksen välillä uhkaavan
talous- ja työllisyyskriisin ehkäisemiseksi.
Suomen talouden kasvua ja työllisyyttä on tukenut pääasiassa alhainen ja ennakoi-
tavissa oleva korkotaso sekä heikentynyt euro. Vuodesta 2008 alkanut lama ja sitä
seurannut korkojen nopea lasku on suurin kotimarkkinoita elvyttävä tekijä. Ilman
alhaista korkotasoa kotimarkkinoilla, rakentamisessa ja palvelualoilla sekä kaupas-
sa ei olisi saavutettu nykyistä kysyntä- ja työllisyystasoa. Vientiä on puolestaan
vauhdittanut kansainvälisen talouden elpymisen ohella heikentynyt euro vuoden
2009 loppupuolelta alkaen. Syksyllä 2010 alhaisesta euron arvosta saatu hyöty
näyttää häviävän dollarin arvon heikennyttyä uudelleen.
Työllisyyden hoito on taka-alalla
Hallitukselta on puuttunut ote työllisyyden kokonaisvaltaisesta hoitamisesta. Siten
hallitus on toistamassa osan 1990-luvun laman virheistä. Kysymys on ennen muuta
välinpitämättömyydestä kasvavalle pitkäaikaistyöttömyydelle, josta uhkaa tulla uusi
tulevaa kasvua rajoittava tekijä.
Tehottoman elvytyksen ja ylisuurten sekä epäoikeudenmukaisten veronkevennys-
ten vaikutus on ollut heikko. Tämän seurauksena kokonaistuotanto laski Euroopan
ennätysluokkaa ja työttömyys kasvoi tarpeettoman suureksi. Tänä vuonna työttö-
myysaste on keskimäärin 8,5 prosenttia. Ensi vuonna työttömyyden arvioidaan las-
kevan tästä vuodesta vain vähän. Tavoite jää reilusti jälkeen hallitusohjelmassa
mainitusta alle 5 prosentin tavoitteesta. Erityisen huolestuttava ilmiö on ollut nuor-
ten työttömien määrän kaksinkertaistuminen ja pitkäaikaistyöttömyyden selvä li-
sääntyminen.
Ahon porvarihallituksen veroista työttömyyden räjähdysmäistä nousua ei nyt nähty.
Tähän vaikuttivat paitsi alhainen korkotaso (toisin kuin 90-luvun alussa, jolloin
markan puolustamiseksi korot nousivat ennätyskorkealle) myös lomautusjärjestel-
mä sekä työnhakijoiden vetäytyminen työmarkkinoilta.
Hallituksen toiminta työvoimapoliittisissa toimissa on ollut kokoomuksen ideologi-
sista tarpeista johtuen poukkoilevaa. Työllisyysmäärärahoja on vuorotellen leikattu
ja sitten paikattu lisämäärärahatarvetta lisäbudjeteilla. Tästä syystä työ- ja elinkei-
2

4. notoimistojen on ollut vaikea toteuttaa johdonmukaista työvoimapolitiikkaa. Aktii-
visten työvoimapoliittisten toimenpiteiden piirissä olevien prosenttiosuus työttömien
työnhakijoiden määrästä on sekin siten vaihdellut.
Työvoimapolitiikan toimeenpanoon tarkoitettujen määrärahojen riittämättömyyden
takia on työllistämistoimenpiteillä esim. vuonna 2010 ollut selvästi vähemmän hen-
kilöitä kuin edellisinä vuosina. Näin on ollut työttömien määrän suuresta kasvusta
huolimatta. Vuoden 2010 ensimmäisellä vuosipuoliskolla aktivointiaste oli 23,9 %
kun vastaava luku esimerkiksi vuoden 2007 alkupuoliskolla – jolloin käytössä olivat
vielä Vanhasen I hallituksen laatiman budjetin määrärahat – oli 29,2 %.
Taulukko 1:
Työttömien aktivointiasteet:
Vuosi 2007: 28,7 %
Vuosi 2008: 28,6 %
Vuosi 2009: 23,1 %
Vuoden 2010 alkupuoliskolla 23,9 % *
Vuoden 2011 arvio 24,5 %*
* Vuosien 2010 ja 2011 aktivointiasteita laskettaessa on laskettu mukaan myös
omaehtoisessa koulutuksessa olevat, jotka opiskelevat työttömyysturvan turvin.
Laiminlyönnit kuntapalveluissa, työvoimapolitiikassa ja sosiaaliturvan parantami-
sessa kasvattavat tulo- ja terveyseroja
Budjetin perusteiden kovimmat kasvuluvut eivät löydy viennin kasvusta, työlli-
syysasteen noususta tai talouskasvun nopeutumisesta. Ne löytyvät köyhyyden ja
syrjäytymisen kasvusta. Tällä vaalikaudella, vuosina 2008–2011 toimeentulotukea
saavien kotitalouksien määrä kasvaa 21 prosenttia ja pitkäaikaistyöttömien määrä
41 prosenttia.
Hyvinvointi- ja terveyserot ovat jatkaneet kasvuaan. Suomessa on EU-kriteerien
mukaan laskettuna noin 900 000 köyhää. Yhä useamman lapsiperheen taloudelli-
nen tilanne on huonontunut työttömyyden seurauksena.
Huolimatta sosiaaliturvan uudistamista pohtineen työryhmän työstä ei pienituloisten
asemaan vaikuttavia konkreettisia sosiaaliturvan parannuksia ole tehty. Eriarvoi-
suutta on päinvastoin kasvatettu heikentämällä samaan aikaan hyvinvointipalvelui-
den rahoituspohjaa ja nostamalla terveyskeskusten ja hammashoidon asiakasmak-
suja. Hallitus olisi vieläpä halunnut poistaa maksuttoman päivähoidon kaikkein pie-
nituloisimmilta. Toisaalta taas terveydenhuollon maksukattojen alentamisessa – jo-
hon olisi pikainen tarve pienituloisten, paljon sairastavien aseman kohentamiseksi –
hallitus on pysynyt passiivisena.
Myös työllisyyden näkökulmasta hallituksen toimet koulutukseen muun muassa ai-
kuiskoulutuksen vahvistamisella ja nuorten työllisyyttä tukevilla koulutustoimilla
3

5. ovat olleet liian vähäisiä. Hallitus ei ole myöskään pitänyt lupauksiaan, joita se an-
toi yliopistoille yliopistouudistuksen yhteydessä. Tarpeellisia koulujen, päiväkotien
ja kirjastojen peruskorjauksia on myös toteutettu liian heikosti.
Valtiontalouden alijäämän annettiin kasvaa holtittomasti
Hallitus lähti ohjelmassaan siitä, että valtiontalouden alijäämä ei edes poikkeuksel-
lisen heikon talouskehityksen oloissa saanut ylittää 2,5 prosenttia bruttokansan-
tuotteesta. Mikäli alijäämä uhkasi ennusteiden valossa muodostua tätä suurem-
maksi, hallituksen piti esittää viipymättä tarvittavat menojen vähentämistoimenpi-
teet ja muut toimenpiteet ylityksen välttämiseksi.
Suomen kokonaistuotanto supistui viime vuonna poikkeuksellisesti 8,0 prosenttia
edellisvuodesta. Valtion rahoitusalijäämä oli samana vuonna 2,4 prosenttia, ja tänä
vuonna alijäämän arvioidaan olevan noin 5,9 prosenttia. Alijäämä on tuntuvasti
suurempi, kuin hallitusohjelmassa tavoiteltiin. Suuret veronalennukset pahensivat
alijäämää ja synnyttivät kasvavaa kestävyysvajetta tuleville vuosille.
Velka kasvaa hurjaa vauhtia
Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan seurauksena valtionvelka kas-
vaa tällä vaalikaudella rajusti. Vuoden 2007 lopulla valtionvelan määrä oli 56 mil-
jardia euroa. Ensi vuoden loppuun mennessä velan arvioidaan kasvavan 85 miljar-
diin euroon. Näin velkamäärä kasvaa porvarihallituksen aikana
yli 50 prosentilla eli lähes 30 miljardilla eurolla. Jokaisella suomalaisella oli valtion-
velkaa noin 10 000 (10 383) euroa per asukas vuonna 2007. Ensi vuonna sen mää-
rä nousee lähes 16 000 (15 741) euroon per asukas.
Tällä vaalikaudella on rapautettu veropohjaa keskeisten verojen osalta kumulatiivi-
sesti laskettuna yhteensä vajaat 9,0 (8 853 miljoonaa euroa) miljardia euroa eli
hallitus on ilman käyttäytymisvaikutuksia lisännyt Suomen velkamäärää vastaavalla
määrällä. Tuo kumulatiivinen kevennys on siis pois ensi vuoden lopulla verokerty-
mästä.
Ei ole siis ihme, että valtiovarainministeriö itsekin totesi Julkinen talous tienhaaras-
sa–julkaisussa 8/2010 seuraavaa: "Julkisen talouden kehitys on osoittautunut kulu-
neena vaalikautena paljon heikommaksi kuin hallituskauden alla arvioitiin. Tähän
ovat vaikuttaneet sekä arvioitua hitaampi talouskasvu että mm. hallitusohjelman
uudet, julkisia menoja lisänneet ja verotuloja heikentäneet talouspoliittiset ratkai-
sut. Seurauksena on ollut kestävyysongelman kärjistyminen. Julkisen talouden kes-
tävyysvajetta koskevat arviot ovat vuosi vuodelta synkentyneet."
4

6. Keskeisten veromuutosten vaikutus vuositasolla milj. euroa
Taulukko 2:
2008 2009 2010 2011
miljoonaa euroa
Ansiotulot (ml. inflaatiotarkistus) -700 -1 370 -1 060 -470
Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut -260 -360 -130 -370
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut -400 -70 500 600
Arvonlisävero 0 -40 346 300
Energiaverot 300 0 0 700
Muut valmisteverot 40 115 86 158
Keskeisten veromuutosten kumulatiivinen vaikutus vaalikaudella sekä vuositasolla
milj. euroa.
Taulukko 3:
2008 2009 2010 2011
miljoonaa euroa
Ansiotulot (ml. inflaatiotarkistus) -700 -2 770 -5 900 -9 500
Kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksut -260 -880 -1 630 -2 750
Eläke- ja työttömyysvakuutusmaksut -400 -870 -840 -210
Arvonlisävero 0 -40 266 872
Energiaverot 300 600 900 1900
Muut valmisteverot 40 195 436 835
-8 853
Suhdannetilanteen lisäksi velkaa on kasvattanut holtiton valtiontalouden hoito. So-
sialidemokraattien varoituksista huolimatta hallitus harjoitti heti vaalikauden alusta
alkaen hyvin löysäkätistä finanssipolitiikkaa. Hallituksella ei ole ollut kokonaisval-
taista veropoliittista linjaa. Veropolitiikan määräävä tekijä on usein ollut eri etu-
ryhmien suppeiden etujen myötäily, mikä on räikeimmillään näkynyt yritysten ja
maatilojen perintöverohuojennuksen valmistelussa. Veropohjaa rapautettiin tavalla,
jonka korjaaminen vie vuosia.
Leikkaukset siirrettiin kuntien tehtäväksi
Hallitus jätti kunnat yksi talousongelmiensa kanssa eikä välittänyt huolehtia riittä-
västä rahoituksesta palveluiden tuottamiseen. Valtakunnan tasolla hallitus keskittyi
lähinnä verojen keventämiseen. Se vähätteli talouskriisin vaikutusta kuntatalouteen
eikä auttanut kuntia selviytymään kasvavista palveluhaasteista. Kuntien tukemisek-
si suhdannetilanteessa tehdyt ratkaisut - kuten yhteisöveron jako-osuuden väliai-
kainen muutos - eivät poistaneet kuntapalvelujen rahoituksen rakenteellista ongel-
maa.
5

7. Tyly asenne merkitsee sitä, että kunnat joutuivat tekemään lamatalouden likaiset
työt: leikkaamaan tai karsimaan palveluita ja vähentämään henkilökuntaa sekä ot-
tamaan lisää velkaa ja korottamaan kunnallisveroa. Palveluiden saatavuudessa ja
niiden alueellisessa tarjonnassa on suuria puutteita. Rapautuvat palvelut ovat vaka-
va uhka kansalaisten oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun kannalta.
Opetustoimeen on toteutettu leikkauksia monissa kunnissa ja kuntien päätökset ja
suunnitelmat uhkaavat perustuslaissa säädettyjen perusoikeuksien toteutumista.
Opettajien lomautukset ja ryhmäkokojen kasvu heikentävät perusopetuksen laatua.
Monet uudet velvoitteet kuten erityisopetuksen uudistus lisäävät kustannuksia. Hal-
lituksella ei ole ollut kuitenkaan tahtoa parantaa valtionosuuksien kautta perusope-
tuksen tilannetta.
Myös sosiaali- ja terveyspalveluissa kuntien tilanne on paikoin hälyttävä. Kuntien
säästöt ovat tarkoittaneet laiminlyöntejä peruspalveluissa – vanhusten, perheiden
ja omaishoitajien palveluissa, terveydenhuollossa ja lastensuojelussa. Samaan ai-
kaan kunnille on asetettu uusia velvoitteita, joiden toteuttaminen vaatii lisäresurs-
seja. Niitäkään hallitus ei kuitenkaan ole kunnille riittävässä määrin turvannut.
Talouden lama aiheutti suuria ongelmia myös kokonaisille maakunta-alueille. Alu-
eelliset erot ovat kasvaneet. Viennin hiipuessa erityisesti vientiteollisuudesta riippu-
vaiset paikkakunnat ovat joutuneet koville.
Tuottavuusohjelma leikkausohjelmaksi
Valtion tuottavuusohjelman tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla oikeasti lisätään
tuottavuutta valtionhallinnon eri aloilla. Kun tuottavuusohjelma aloitettiin, nähtiin
työn ja toimintojen uudelleen organisointi mahdolliseksi, sillä myös valtionhallin-
nossa eläkkeelle siirtyminen kasvaa suurten ikäluokkien tullessa eläkeikään. Toise-
na liikkumavarana nähtiin vuosikymmenten aikana valtionhallintoon syntyneiden
päällekkäisyyksien purkaminen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto on suominut tuottavuusohjelman toteutustapaa.
Hallituksen käsissä ohjelmasta on muodostunut lähinnä henkilöstön vähentämis- ja
leikkausohjelma, eikä sillä pyritä tuotanto- ja palveluprosessien todelliseen tuotta-
vuuden parantamiseen. Hallitus ei myöskään ole ottanut huomioon sitä kritiikkiä,
jonka eduskunnan valiokunnat ovat kohdistaneet tuottavuusohjelman toteuttami-
seen.
Nykyisellään väen vähentäminen on noussut tuottavuuden lisäämistä tärkeämmäksi
tavoitteeksi ja tuottavuusohjelmaa toteutetaan palveluiden laadun ja saatavuuden
kustannuksella ylhäältä alas suuntautuvan ohjauksen varassa.
Henkilötyövuosien vähennykset eivät ole täysin yhteydessä todellisiin tuottavuutta
parantaviin toimenpiteisiin. Tarkasteltaessa julkisten menojen vähentämispainetta
perusteluna tuottavuusohjelmalle, Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksessa
havaittiin, että laskennallinen säästö valtion budjetista on suuruusluokaltaan vain
1,5 prosenttia, kun vähennykset on täysimääräisesti toteutettu. Lisäksi suuren osan
säästöstä lohkaisee se, että kaudella 2007–2011 keskimäärin 40 prosenttia sääs-
töstä jää hallinnonaloille.
6

8. Hallinnonalan käyttöön jäävä säästö on kaudella 2012–2015 jopa 75 prosenttia, jol-
loin henkilöstön vähennykset lähinnä luovat uudelleen kohdennusvaraa hallin-
nonalojen sisällä.
Tuottavuusohjelma on palautettava palvelemaan alkuperäistä tarkoitustaan: henki-
löstövähennysten on perustuttava todellisiin tuottavuutta tehostaviin toimenpitei-
siin, eivätkä ne saa heikentää palveluiden saatavuutta tai laatua. Nykymuotoisesta
tuottavuusohjelmasta on luovuttava.
Väyläinvestoinneilla ei toteutettu liikennepoliittisia tavoitteita
Hallitus on koko toimikautensa toteuttanut päinvastaista liikennepolitiikkaa, kuin se
on linjannut omassa liikennepoliittisessa selonteossaan. Tämä on näkynyt erityisesti
perusväylänpidossa ja joukkoliikenteessä, mutta myös yksittäisissä väylähankkeis-
sa. Samaan aikaan, kun hallitus peräänkuuluttaa pitkäjänteistä liikennepolitiikkaa,
liikenneväylät rapistuvat, korjausvelka kasvaa, joukkoliikenne ei tue ilmastopoliitti-
sia tavoitteita sekä yksittäisten jo aikaisemmin päätettyjen hankkeiden, kuten Sei-
näjoki-Oulu rataosuuden rahoitus on takunnut pahasti. Tämä on näkynyt palvelujen
tason laskuna sekä liikenneturvallisuuden heikkenemisenä. Sitä kautta on myös
menetetty mahdollisuus tukea paremmin kuntien toimintamahdollisuuksia, kilpailu-
kykyä sekä talouskasvua.
Asiantuntijoiden mukaan perusväylänpidon välitön tarve on jopa 200 miljoonaa eu-
roa. Eduskunnan valtiovarain- sekä liikenne- ja viestintävaliokunta ovat toistuvasti
ja yksimielisesti vaatineet hallitusta lisäämään perusväylänpidon määrärahoja. Sa-
ma pätee joukkoliikenteen tukemiseen. Eduskunnassa on vallinnut yksimielisyys
siitä, että joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja toimintavarmuutta ympäristöystä-
vällisenä kuljetusmuotona tulee lisätä varmistamalla joukkoliikenteen riittävä rahoi-
tustaso.
Vaatimuksista ja hallituksen omista linjauksista huolimatta muutosta tilanteeseen ei
ole tullut. Perusväylänpitoon ei ole osoitettu riittävästi panostuksia. Suurten kau-
punkien joukkoliikenteen tuki on ollut minimaalista ja haja-asutusalueilla on useita
satoja vuoroja jouduttu lakkauttamaan.
2. Sosialidemokraattien talouslinjaus
vuosille 2007–2010
Yleiset lähtökohdat
Sosialidemokraattien talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita budjettivaihtoehtojen laa-
dinnassa ovat olleet mahdollisimman hyvä talouskasvu, korkea työllisyys, matala
työttömyys, työurien pidentäminen, aktiivisen työvoimapolitiikan harjoittaminen
sekä tuloerojen kaventaminen.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä koulutuksen järjestämisvastuu kuuluu julkiselle
vallalle. Palvelut lisäävät hyvinvointia, terveyttä ja osaamista. Ne helpottavat työn
ja perheen yhteensovittamista ja antavat vapautta toimia työelämässä ja yhteis-
kunnassa. Sosiaaliturva ja progressiivinen verotus tasoittavat aidosti tulonjakoa.
7

9. Perustoimeentulon turvan perinteisillä toimeentuloturvan alueilla sekä koulutuk-
sessa ja kuntoutuksessa on oltava kattava. Köyhyyttä ja syrjäytymistä on ehkäistä-
vä ja vähennettävä aktiivisesti ja määrätietoisesti.
Lasten ja lapsiperheiden palveluihin panostaminen on mielestämme vaikuttavinta
hyvinvointipolitiikkaa. Suomessa käytetään julkisiin hyvinvointipalveluihin, kuten
koulutukseen, sosiaalihuoltoon ja terveydenhuoltoon, vähemmän rahaa kuin muissa
Pohjoismaissa. Pidimme tärkeänä, että taloustaantuman varjolla lasten ja lapsiper-
heiden palveluita ei leikata. 1990-luvun laman virheitä palveluiden leikkauksissa ei
pitänyt toistaa.
Sosialidemokraattien mielestä veropolitiikan keskeinen tavoite on palveluiden ja tu-
lonsiirtojen kestävä rahoittaminen. Veropohja olisi pitänyt pitää mahdollisimman
laajana sekä yhtenäisenä. Verotuksen keskeisimpiä periaatteita ovat oikeudenmu-
kaisuus ja veronmaksukyky. Oikein ajoitetulla ja kohdennetulla verotuksella voi-
daan vaikuttaa työllisyyteen, tulonjakoon, ympäristöön, terveyteen sekä talouden
kilpailukykyyn.
Painotimme elvytyksessä tehoa ja oikea-aikaisuutta
Sosialidemokraatit ovat harjoittaneet vastuullista ja vaihtoehtoja sisältävää opposi-
tiopolitiikkaa. Olemme esittäneet joka vuosi vaihtoehtobudjetin. Hallitukseen näh-
den tehokkaammin pieni- ja keskituloisiin kohdennetut veronkevennykset sekä ve-
ropohjan vahvistamiseen tähtäävät uudet veroesitykset ovat olleet veropolitiik-
kamme keskeisiä osia. Pidämme hyvänä, että hallitus on ottanut esityksistämme
käyttöön rakennusalalle käännetyn arvonlisäveron sekä jäteveron laajennuksen yk-
sityisille kaatopaikoille. Sen sijaan pääomaverotukseen ja rahoitusmarkkinoiden
toimintaan liittyvät veroesitykset odottavat edelleen toteuttajaansa.
Sosialidemokraattien mielestä julkisia investointeja olisi pitänyt vauhdittaa panos-
tamalla rautateihin, tieverkkoon ja muihin logistisiin ratkaisuihin, joissa myös teolli-
suuden tarpeet olisi huomioitu paremmin. Suomi tarvitsee tulevaisuusinvestointeja
osaamiseen, tutkimukseen ja hyvinvointipalveluihin sekä ratkaisuja kohtuuhintaisen
puhtaan energian turvaamiseksi. Laajakaista ei vieläkään ole kaikkien ulottuvilla, ja
julkisissa rakennuksissa oli ja on edelleen suuri korjausrakentamisen tarve.
Pitemmän ajan kasvuedellytysten kannalta keskeisintä on, millaisia innovaatioita
yrityksemme, tutkimuslaitoksemme ja yliopistomme tuottavat. Innovaatiojärjestel-
mämme on hajanainen ja tehoton. Tarvitaan vahvaa niin yksityistä kuin julkista pa-
nostusta sekä rahojen tarkempaa kohdennusta. Tutkimukseen tarkoitetusta rahasta
liian suuri osa valuu tällä hetkellä hallinnointiin.
Sosialidemokraattien mielestä hallituksen liikennepolitiikka on ollut haparoivaa.
Samaan aikaan, kun yksittäisissäkin liikennehankkeissa on ollut vaikeuksia, on kui-
tenkin suurimmaksi ongelmaksi noussut perusväylänpidon rapistuminen. Liikenne-
politiikan on oltava pitkäjänteistä, ennustettavaa, luotettavaa ja ympäristöystäväl-
listä investointipolitiikkaa. Pitkäjänteisyyden perusehto on uskottavuus ja määrära-
hojen riittävyys. Liikenneväylien yksittäiset kehittämisinvestoinnit eivät riitä, jos
samaan aikaan laiminlyödään muun väyläverkon palvelutason ylläpito ja kehittämi-
nen.
8

10. Sosialidemokraatit ovat johdonmukaisesti vaatineet kaikissa vaihtoehtobudjeteis-
saan perusväylänpidon merkittävää parantamista. Olemme olleet huolestuneita ra-
tojen, teiden ja siltojen rapistumisista, liikennerajoituksien kasvusta sekä palveluta-
son heikkenemisestä. Mielestämme väylänpitoon panostaminen olisi samalla tuke-
nut kuntia ja työllisyyttä taloudellisen kriisin aikana.
Olemme vaatineet myös huomattavasti voimakkaampaa panostusta joukkoliiken-
teen kehittämiseen. SDP:n mielestä joukkoliikenteen houkuttelevuutta olisi tullut
lisätä kehittämällä lippujärjestelmiä, joukkoliikenteen palvelujen yhteensopivuutta
ja palvelutasoa koko maassa.
Teollisuuden toimintaedellytyksiä ei vahvistettu
Metsäteollisuuden kriisi on vain syventynyt tämän hallituskauden aikana. Todellisia
toimia olisi pitänyt tehdä mm. metsäverotuksen uudistamisessa, jotta puuhuolto ja
metsäteollisuuden toimintaedellytykset olisi voitu turvata.
Suomen meriteollisuuden työpaikkojen, osaamisen ja tulevaisuuden pelastamiseksi
esitimme omassa vaihtoehdossamme valtion laivatilauksien aikaistamista telakka-
teollisuustyöryhmän esitysten mukaisesti. Hallituksen esitykset jäivät kovin vaisuik-
si.
Esitimme omat pikaiset toimemme teollisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi
vuosille 2010 ja 2011. Näillä toimilla pyrimme turvaamaan tuotannon ja työpaikko-
jen säilymisen Suomessa.
Esitimme konkreettisia panostuksia sosiaaliturvaan
Sosialidemokraatit ovat moneen kertaan tehneet esityksiä, joilla olisi ehkäisty köy-
hyyttä, kannustettu työhön sekä saatu ihmisiä pois toimeentulotuen piiristä. Tällai-
sia esityksiä ovat olleet kunnallisverotuksen perusvähennyksen nosto 3000 euroon,
työttömyyspäivärahojen tasokorotus sekä asumistukijärjestelmän parantaminen
silmälläpitäen lapsiperheitä ja pienituloisia eläkkeensaajia. Kaikkein pienituloisim-
pien lapsiperheiden tukemiseksi olemme myös esittäneet lapsiperheiden toimeentu-
lotuen korotusta.
Vaikeaa työllisyystilannetta olisi pitänyt helpottaa panostamalla merkittävästi
enemmän rahoitusta ja resursseja työvoimapoliittisiin toimiin. Lisäpanostuksia olisi
tarvittu myös esimerkiksi aikuiskoulutukseen ja nuorisopajatoimintaan. Työllisyyttä
ja kuntien taloutta olemme halunneet tukea myös esittämällä resursseja koulujen,
päiväkotien, terveyskeskusten ja vanhainkotien korjausrakentamiseen sekä osoit-
tamalla jakamattomien veikkausvoittovarojen rahastosta ylimääräinen tuki kuntien
liikunta-, kulttuuri- ja nuorisotilojen kunnostukseen. Yliopistolakiuudistuksen yhtey-
dessä ja vaihtoehtobudjeteissaan sosialidemokraatit korostivat erityisesti kaikkien
yliopistojen perusrahoituksen turvaamisesta ja hyvää henkilöstöpolitiikkaa.
9

11. Kuntien auttaminen
Työttömyyden ollessa korkealla lisääntyy kuntapalveluiden tarve. Kunnilla ei ole
edellytyksiä taata laadukkaita peruspalveluita tasapuolisesti kaikkialla maassa.
Kunnat on käytännössä jätetty yksin vastaamaan kasvaviin palveluhaasteisiin.
Esitimme jo vuoden 2009 alussa kuntatalouden ongelmien ratkaisemiseksi kolmen
vuoden sillanrakennusohjelmaa, jolla kuntatalous olisi autettu yli laman. Ohjelmalla
olisi turvattu palveluiden taso sekä vältetty henkilöstön irtisanomiset ja lomautuk-
set. Esitimme mm. valtionosuuksien pysyvää korotusta ja kuntien verotulojen vah-
vistamista sekä kuntien investointien vauhdittamista. Kuntien valtionosuuksiin ei
tehty hallituksen toimesta ylimääräisiä valtionosuuksien korotuksia, vaan lisäykset
perustuivat lakisääteisiin indeksikorotuksiin.
Sosialidemokraattien tekemät työllisyyttä ja kasvua vahvistavat sekä sosiaalista
eriarvoisuutta torjuvat esitykset vaalikauden aikana
Loppuvuosi 2007: Vahvan kasvun, työllisyyden ja oikeudenmukaisuuden
vaihtoehtobudjetti.
Syksy 2008: Yhteistyötarjous hallitukselle uhkaavan
talous- ja työllisyyskriisin ehkäisemiseksi.
Loppuvuosi 2008: Elvytysbudjetti vuodelle 2009.
Kevät 2009: Kuntien pelastusrengasohjelma vuosille 2009 - 2011.
Loppukevät 2009: Työllisyyslisäbudjetti.
Loppuvuosi 2009: Työn, palveluiden ja oikeudenmukaisuuden elvytysbudjetti
vuodelle 2010 ja teollisuuden tukiohjelma vuodelle 2010 - 2011.
Loppuvuosi 2010: Kasvua ja työllisyyttä vahvistava täsmäelvytyksen sekä so-
siaalista eriarvoisuutta ehkäisevien erityistoimien vaihtoehtobudjetti vuodelle
2011.
Sosialidemokraattien vaihtoehdolla olisi tuettu taloutta tehokkaamman elvytyksen
kautta ja turvattu hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjaa sekä parempi työllisyys.
Työllisiä olisi ollut 50 000 – 70 000 enemmän ja julkisentalouden tasapaino olisi ol-
lut 3 – 4 miljardia euroa parempi.
3. Talouden näkymät ja valtion talousarvio vuodelle 2011 sekä sosialide-
mokraattien linjaukset
Esitämme ensi vuoden vaihtoehtobudjetissa kasvua ja työllisyyttä edistäviä sekä
sosiaalista eriarvoisuutta ehkäiseviä
menonlisäyksiä välittömästi 800 miljoonaa euroa. Lisäksi jätämme eduskunnan lop-
puvuoden budjettikäsittelyn tarpeisiin
50 miljoonaa euroa. Teemme ensi vuoden talousarvioesityksen mietintöön vasta-
lauseen, jossa yksilöimme kaikki menonlisäykset.
Vahvistamme veropohjaa ja lisäämme verotuksen progressiota. Näillä toimilla kas-
vatamme verotuloja runsaalla 1,3 miljardilla eurolla. Koska vaihtoehtobudjettimme
on selvästi ylijäämäinen, otamme vajaat 500 miljoonaa euroa vähemmän velkaa
kuin hallitus.
10

12. Tehokkaiden täsmäelvytys- ja työllisyystoimiemme ansiosta työllistämme 27 000 –
29 000 henkilöä vuodessa. Haluamme nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin.
Nyt tarvitaan täsmäelvytystä
Suomen talouden näkymät ovat kohentuneet kuluvan vuoden aikana. Vienti on el-
pynyt kansainvälisen talouden parantumisen myötä. Vienti on kasvanut erityisesti
Ruotsiin, Saksaan ja Aasian maihin. Tämän vuoden kohtuullisen kokonaistuotannon
kasvun jälkeen vauhti tasoittuu ensi vuonna.
Kansainvälisen talouden näkymät eivät ole kuitenkaan pysyvästi kohentuneet ja
monet riskit varjostavat kehitystä. Euroopassa, Suomi mukaan lukien, elpymistä
uhkaa finanssipolitiikan kääntyminen kiristävämpään suuntaan, vaikka Euroopassa
kotimainen kysyntä ei ole piristynyt viennin tahdissa. Alueen maissa on edelleen
vapaata tuotantokapasiteettia, joka sallisi nopeammankin talouskasvun kuin mitä
on toteutumassa.
Euroopan ohella myös USA:n talouskasvu on osoittanut viime aikoina selviä hidas-
tumisen merkkejä elvytystoimien päättyessä. Maassa suunnitellaankin uusia suuria
elvytystoimia kasvun vahvistamiseksi tälle ja ensi vuodelle.
Suomessa löysällä finanssipolitiikalla aloittanut hallitus on joutunut vaalikauden
loppupuolella kiristämää otettaan. Tänä vuonna on kiristetty arvonlisäveroa ja ensi
vuonna kiristyvät lisäksi energia- ja kunnallisverot. Kiristävät toimet heikentävät
käynnistymässä olevaa talouden elpymistä. Kun lisäksi kansainvälisen talouden el-
pymisen tiellä on monia epävarmuustekijöitä ja kotimaassa työttömyys pysyy edel-
leen suhteellisen korkealla, esitämme ensi vuodelle täsmäelvytystä.
Liikennepolitiikan polttavimpaan ongelmaan perusväylänpitoon ei ole luvassa yh-
tään helpotusta. Tämä tarkoittaa, että perusväylänpidon korjausvelka kasvaa ja
kaikki liikenneongelmat heijastusvaikutuksineen kasautuvat entisestään. Perus-
väylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkällä ai-
kavälillä pysyneet samalla tasolla, mutta kustannukset ja toisaalta myös liikenne-
määrät ovat nousseet. Kun välttämättömät hoitotoimet, kuten lumen poisto ja liuk-
kauden torjunta, nielevät määrärahat, varoja ei riitä paikallisiin korjausinvestointei-
hin. Se merkitsee enemmän huonokuntoisia teitä, siltoja ja rataosuuksia. Kuntien
kannalta erityisesti ylläpito- ja korvausinvestointien sekä alueellisten määrärahojen
vähyys merkitsee sitä, että monet kunnille tärkeät pienet hankkeet, kuten kevyen
liikenteen väylät ja liikenneturvallisuutta parantavat ja maankäyttöä tukevat ris-
teyshankkeet, edelleen siirtyvät tulevaisuuteen. Perusväylänpidon rahoitusta on
vahvistettava ja myös EU-rahoitusta on hyödynnettävä.
Myöskään joukkoliikenteen kehityksessä suunta ei ole parempi. Suurille kaupungeil-
le osoitettu tuki ei vastaa lähellekään niitä tavoitteita joita joukkoliikenteen kehit-
tämiselle on asetettu. Muille kaupungeille ja maaseudun joukkoliikenteelle tulevai-
suus merkitsee hintojen nostoa ja palvelutason karsimista. Mikäli halutaan säilyttää
nykyinen palvelutaso tai kehittää sitä, kunnat joutuvat maksumiehiksi. Jo nyt kes-
kisuurissa kaupungeissa kuntien osuus lipputuista voi olla yli 70 %. Kun talousarvi-
ossa ei oteta huomioon kustannustason nousua, valtio todellisuudessa lipeää vähi-
tellen vastuusta joukkoliikenteen ylläpidossa Tämä on vastoin juuri hyväksytyn
11

13. joukkoliikennelain tavoitteita. Lisäksi dieselpolttoaineen veron nousu on nostamas-
sa bussiliikenteen kustannuksia.
Suomalaisella telakkateollisuudella on ollut synkät näkymät. Sosialidemokraatit ha-
luavat tukea telakkateollisuutta ja työllisyyttä kohdentamalla määrärahoja ja val-
tuuksia alushankintoihin. Telakat tarvitsevat oman pelastuspaketin, jolla turvataan
kaikki samat tukitoimet keskeisten kilpailijamaiden tapaan.
Viime jouluna valtiosihteeri Marcus Rantalan vetämä työryhmää suositteli, että
opintotuki sidotaan samalla indeksiin niin, että se nousisi automaattisesti elinkus-
tannusten noustessa. Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämät
tiukennukset toteutettiin, mutta opintuen sitomista indeksiin ei vaikka korotuksella
olisi myös positiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun. Budjetti riihes-
sä päätettiin muiden etuuksien indeksiin kuten lapsilisien ja kodin hoitotuen sitomi-
sesta indeksiin.
Kasvun edellytyksiä on vaalittava pitämällä huolta inhimillisistä voimavaroista ja
niiden täyspainoisesta hyödyntämisestä toimivan koulutuksen avulla. Valtio on vii-
me kädessä vastuussa kuntien mahdollisuuksista taata laadukkaat peruspalvelut
tasapuolisesti kaikkialla maassa. Tähän ei näytä olevan edellytyksiä edellisvuosia
paremmin. Päinvastoin kuntien vastuut, esimerkkinä erityisopetuksen uudistus,
koulutuksessa kasvavat, mutta voimavarat puuttuvat. Tämä tarkoittaa muun muas-
sa koulutuksellisen epätasa-arvon lisääntymistä ja ryhmäkokojen kasvamista. Vii-
meisin huolestuttava ilmiö on, että osassa kouluja tukiopetusta ei enää anneta lain-
kaan ja tukiopetuksen määrä kokonaisuudessaan väheni viime vuonna 25 prosent-
tia. Peruskoulutuksen taso ja jatkokoulutuksen mahdollisuudet eri tasoilla ovat tur-
vattava paremmin.
Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on vahvistettava. Työtehtävien,
työpaikan tai koko ammattialan vaihtaminen voi tulla työuran aikana eteen yhä
useammin. Siksi osaamisesta on voitava huolehtia koko työuran. Suomessa on
edelleen yli 400 000 työikäistä aikuista, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tut-
kintoa vailla olevat aikuiset tarvitsevat enemmän täsmätoimia ammattitutkinnon
hankkimiseen. Julkisesti rahoitetun aikuiskoulutuksen on tarjottava parempia mah-
dollisuuksia ammattitaidon parantamiseen ja ammatinvaihtamiseen. Hallitusohjel-
man mukaisessa aikuiskoulutusuudistuksessa esitettiin, että tutkintoa vailla olevilta
aikuisilta poistetaan opiskelumaksut. Tätä ei ole valitettavasti vielä toteutettu.
Hallituksen olisi vihdoinkin aika lunastaa yliopistoille antamansa lupaukset ja tur-
vatta tasa-arvoinen ja kattava yliopistojärjestelmä. Hallitus hehkutti yliopistouudis-
tustaan ja lupasi turvata perusrahoituksen, mutta todellisuus on ollut muuta. Yli-
opistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu. Tämä tulee korjata pitävällä tavalla ja
ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnantajamaksut ja –
vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsäädännöllä. Esimer-
kiksi yliopistojen työnantajamaksuja ei ole kyetty kompensoimaan, kuten luvattiin.
Tuottavuusohjelmaa puree yliopistoihin edelleen vaikka toisin väitettiin. Varsinkin
muutamat maakuntayliopistot ovat joutuneet ahtaalle ja väkeä on jouduttu irtisa-
nomaan. Myös ammattikorkeakoulujen tukeminen on tarpeen.
12

14. Eräs epäkohta on se, että opintotukijärjestelmässämme on alle 20-vuotiaat itse-
näisesti asuvat toisen asteen opiskelijat asetettu eriarvoiseen asemaan alle 20-
vuotiaiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Alle 20-vuotiaat toisen asteen opiske-
lijat saavat opintotukea ainoastaan tarveharkinnan mukaan vanhempien tulotasosta
riippuen, vaikka asuisivat itsenäisesti ja olisivat täysi-ikäisiä. Samoin ei ole korkea-
kouluopiskelijoiden suhteen: he saavat täyden opintotuen ilman vanhempien tuloi-
hin kytkeytyvää tarveharkintaa.
Kuntataloutta on edesautettava koulujen, päiväkotien ja kirjastojen peruskorjausin-
vestoinneilla. Näihin elvytyksenkin näkökulmasta tärkeisiin hankkeisiin ei ole halut-
tu panostaa tarpeeksi. Monissa kouluissa ja päiväkodeissa lapset ja opettajat kärsi-
vät rakennusten kosteus- ja homeongelmista.
Suomen talouden elpymisestä huolimatta työttömyys pysyy tänä ja ensi edelleen
suhteellisen korkeana. Erityisenä huolena ovat nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden
sekä korkeakouluista valmistuneiden työttömyyden kasvu. Ensi vuonna työllisyys-
poliittisten aktiivitoimien taso on pidettävä riittävällä korkealla. Hallitus ei ole kes-
keyttänyt valtion tuottavuusohjelmaa sosialidemokraattien vaatimuksesta huolimat-
ta. Esitämme edelleen ohjelman keskeytystä, koska siten voitaisiin helpottaa mm.
korkeakouluista valmistuneiden työllistymistä.
Työllisyysmäärärahojen leikkaus korkean työttömyyden aikana järjenvastaista
Viimeisimmän työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömyys oli kasvanut
vuoden takaiseen verrattuna liki 40 % ja nuorten työttömien määrä on edelleen yli
30 000. Tästä huolimatta hallitus esittää työvoimapolitiikan rahoitusta leikattavaksi
60 miljoonalla eurolla verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Määrärahojen
taso on alimitoitettu huomioiden, että työttömyyden ennustetaan ensi vuonna py-
syvän keskimäärin 8 prosentissa. Hallitus suhtautuu siis välinpitämättömästi korke-
aan työttömyysasteeseen.
Liian niukka työllisyysmäärärahojen mitoitus merkitsee myös ongelmia työhallin-
nossa: jos määrärahat loppuvat kesken vuoden, tulee työllistämistoimenpiteisiin
turhia katkoksia ja työllisyyspoliittisten hankkeiden tavoitteet saada asiakkaat ta-
kaisin mm. avoimille työmarkkinoille ja koulutukseen heikkenevät.
Palveluiden tehostamista varten on työ- ja elinkeinotoimistoille varmistettava riittä-
vät henkilöstöresurssit.
Me emme hyväksy nuorten syrjäytymistä tai rakenteellista työttömyyttä, joka seu-
raa pitkäaikaistyöttömyyden myötä. Siksi työttömäksi jääneen tulee päästä mah-
dollisimman pian aktiivitoimiin.
Nuorten työttömyyden pitkittyminen on pystyttävä estämään. Jokaiselle nuorelle
voidaan taata heille kuuluva yhteiskuntatakuu, eli mahdollisuus kolmessa kuukau-
dessa työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikkaan. Haluamme
nuorisotyöttömyyteen nollatoleranssin.
Niin ikään pitkäaikaistyöttömyyden katkaisun on kuuluttava keskeisesti työvoima-
politiikan tavoitteisiin ensi vuonna. Vaarana on, että nyt pitkään työttömänä olleista
13

15. monet ajautuvat kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolelle. Pitkäaikaistyöttömien
työllistymisen tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi heille tulee luoda pitkä-
kestoisia tuettuja työmahdollisuuksia ja lisättävä koulutustoimenpiteitä. Lisäksi työ-
hallinnon on tarkistettava, ettei työllistämistoimissa ja työvoimakoulutuksessa syrji-
tä ikääntyneitä. Myös työttömyysturvan ns. lisäpäivien piirissä oleville on tarjottava
tehostetusti työllistymistä edistäviä palveluja, kuten sosiaalitupossa on sovittu.
On myös kiinnitettävä huomiota työvoimapoliittisen koulutuksen laatuun ja korjat-
tava työvoimapoliittisen rahoituksen rakenteita. Työllisyysmäärärahoja on auto-
maattisesti lisättävä, kun työttömyys uhkaa kasvaa. Nyt työttömyyden ehkäisemis-
toimissa ollaan aina jäljessä.
Myös kuntouttavan työtoiminnan laatuun on panostettava nykyistä enemmän. Kun-
touttavan työtoiminnan tulee olla asiakaslähtöistä. Työttömien terveydenhoitoon on
kohdennettava resursseja.
Veropolitiikalla on tuettava taloutta ja vahvistettava veropohjaa
Jatkamme ensi vuoden veroesityksissä oppositiokaudella noudattamaamme linjaa
verotuksessa. Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme verotuk-
sen progression lisäämistä ja veropohjan vahvistamista oikeudenmukaisella tavalla.
Toimet on mitoitettu niin, että ne mahdollisimman neutraaleja elpyvän talouden
kannalta.
Peruspalveluiden leikkaaminen jatkuu
Kireän rahoitustilanteen johdosta kunnissa on jouduttu tekemään rajuja sopeutus-
toimia. Kuntaverotus uhkaa kiristyä kolmanneksessa kunnista ja ne joutuvat otta-
maan lisää lainaa. Tehostamistoimet uhkaavat peruspalveluiden tuottamista ja nii-
den laatua. Tämän vuoksi on perusteltua, että valtionosuuksia peruspalveluiden ra-
hoittamiseksi korotetaan ensi vuonna.
On tehtävä korjausinvestointeja lapsiperheiden ehkäiseviin palveluihin, ikäihmisten
hoivaan ja terveydenhuoltoon. Kunnille tulee turvata niille asetettujen uusien vel-
voitteiden vaatimat resurssit. Esimerkiksi vammaispalvelulain uudistus tuli voimaan
vuoden 2009 syksyllä ja sen toimeenpano laajenee ensi vuonna, neuvolatoiminnan
ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon säädöksiä täsmennetään, päihdeäitien hoidon
järjestämistä laajennetaan ja lapsiperheiden kotipalvelua aiotaan vahvistaa. Myös
pitkään valmisteltu terveydenhuoltolaki pyritään saamaan voimaan. Tähän kaikkeen
on varattu korotusta valtionosuuksiin 21,3 miljoonaa ensi vuodelle. Korotus on täy-
sin riittämätön huomioiden kuntien palvelutarpeet. On huomioitava, että palvelui-
den kehittämistarpeiden ohella on myös palvelutarve kunnissa kasvanut ikäraken-
teen muuttumisen ja työllisyystilanteen myötä. Lisäksi mm. päihdeäitien hoidon
määrärahojen siirto valtionosuuksiin ilman mitään korvamerkintää sisältää riskin
siitä, että näitä palveluja joudutaan ajamaan rajusti alas.
14

16. 4. Sosialidemokraattien painotukset ensi vuoden talousarvioon
4.1 Tulot
Ensi vuoden budjettivaihtoehdon rahoittamiseksi esitämme seuraavia veroja ja ve-
romuutoksia. Lähtökohtana on verotuksen progression lisääminen, ympäristövero-
tuksen kiristäminen ja veropohjan vahvistaminen.
Pääomavero
Pääomavero on muutettava progressiiviseksi ja pääomaveroa on korotettava 2 pro-
senttiyksiköllä 30 prosenttiin. Pääomatuloverotuksen tasoa kiristetään ja osinkotu-
lojen verotus muutetaan progressiiviseksi siten, että pääomatulojen verotuksen ta-
so lähenee ansiotulojen verotuksen tasoa. Pääomatulojen verotuksen kiristäminen
vahvistaa verojärjestelmän progressiota ja on siten perusteltua oikeudenmukai-
suussyistä: veronmaksukyky on suurin erityisesti suuria pääomatuloja saavilla.
Pääomatuloverotuksen tuoton kasvattaminen on valtiontalouden kannalta vastuul-
lista ja välttämätöntä julkisen talouden tasapainottamistalkoissa ja se osaltaan ta-
kaa talkoiden taakan oikeudenmukaisen kohdentumisen. Veromuutokset lisäävät
tuloja 500 miljoonaa euroa vuodessa.
TNS Gallup Oy selvitti SDP:n eduskuntaryhmän toimeksiannosta kansalaisten mieli-
pidettä pääomatulojen kiristämisestä. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla
24.–30.9.2010 päivien välisenä aikana. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1118. Vas-
taajat edustavat Manner-Suomen 15–74 vuotta täyttänyttä väestöä. Kysymys kuu-
lui:Valtion velan ennustetaan ensi vuonna olevan noin 85 miljardia euroa. Pitäisikö
pääomatulojen verotusta korottaa laman kustannusten kattamiseksi?" Selvä
enemmistö (57 %) kansalaisista kiristäisi pääomatulojen verotusta. SDP:n kannat-
tajista 70 %, kokoomuksen 60 ja keskustan 49 % kiristäisi pääomatulojen verotus-
ta.
15

17. Etävälittäjien verotuksen kiristäminen
Etävälittäjien arvopaperikauppojen verotuksen kiristämisen tuotto on 150 miljoonaa
euroa. Arvopapereista saatujen myyntivoittojen verotus perustuu arvopaperikaup-
poja välittävien välittäjien verottajalle antamiin vuosi-ilmoituksiin. Käytännössä ve-
rottajan tietoon tulee noin 1/3 pörssissä tehtyjen kauppojen kokonaisarvosta, kos-
ka valtaosa pörssin toimiluvan saaneista ulkomaisista etävälittäjistä ei anna vuosi-
ilmoituksia, vaikka ostaja ja myyjä olisivat verovelvollisia Suomeen. Suomalaisen
välittäjän kautta tapahtuvat kaupat ja myyntivoitot/-tappiot ilmoitetaan välittäjän
kautta suoraan verottajalle kerran vuodessa. Myös sijoittaja tekee samasta aineis-
tosta tehdyn vuosi-ilmoituksen. Tämä järjestelmä toimii moitteettomasti, kun on
kyseessä suomalainen sijoittaja ja Suomessa toimiva välittäjä.
Windfall-vero
Windfall-veron tuotto on noin 375 miljoonaa euroa. Veroja perittäisiin ennen vuotta
1998 perustettujen vesi- ja ydinvoimalaitosten sähköntuotannosta ja voimalaitos-
kiinteistöistä. Sähkövoimantuotantovero toteutettaisiin muuttamalla lakia sähkön ja
eräiden polttoaineiden valmisteverosta ja voimalaitoskiinteistöjen verotus toteutet-
taisiin muuttamalla kiinteistöverolakia.
Veroilla kerättäisiin yhteiskunnalle osa siitä tietyille energiantuottajille, ennen vuot-
ta 1998 perustetuille vesi- ja ydinvoimalaitoksille, kertyneestä ansiottomasta tulon-
noususta, joka on aiheutunut sähkön hinnan kohoamisesta tasaisesti kaikilla tuo-
tantosektoreilla, joilla tuotantokustannukset ja päästökauppamaksut eivät ole aihe-
uttaneet vastaavia lisäkustannuksia. Näin ollen mainitut verot kohdistettaisiin ns.
vanhaan ydin- ja vesivoimaan. Esitys on voimassa määräaikaisesti vuoden 2012
loppuun asti. Määräaika perustuu Kioton ilmastosopimuksen ensimmäisen päästö-
kauppajakson pituuteen.
Pakkausvero
Pakkausveron tuotto on noin 140 miljoonaa euroa. Pakkausveron tarkoituksena on
vähentää pakkausmateriaalin aiheuttamaa ympäristökuormitusta kannustamalla
kuluttajia ja pakkausten valmistajia sekä maahantuojia suosimaan uudelleenkäytet-
täviä pakkauksia ja vähentämään pakkausmateriaalien käyttöä silloin, kun se on
tuotteen säilyvyyden ja suojaamisen kannalta mahdollista. Veron kohteena ovat
jätelain tuottajavastuun mukaisesti ammattimaiset tuotteiden pakkaajat ja pakattu-
jen tuotteiden maahantuojat. Pakkausvero koskee siten kaikkien kuluttajapakkaus-
ten lisäksi ns. ryhmä- ja kuljetuspakkauksia. Ympäristösyiden lisäksi tätä edellyttää
eri tuotteiden tasapuolinen kohtelu.
Pakkausvero suosii materiaalitehokkaita ja uudelleenkäytettäviä pakkauksia, sillä se
kannetaan vain ensimmäistä kertaa käyttöön otettavilta pakkauksilta. Veron määrä
perustuu pakkausmateriaalin painoon, ja verotaso määräytyy ympäristöperustein
eri materiaalien suuntaa-antavan elinkaarianalyysin perusteella. Siten se kannustaa
materiaalitehokkuuteen myös tuotteiden pakkauksia valmistettaessa. Pakkausveron
ympäristönsuojelullisena päätavoitteena on kaikenlaisen pakkausjätteen määrän
vähentäminen.
16

18. Esitämme
- Pääomaveron kiristämistä
- Pörssikaupan verotuksen tehostamista
- Windfall-veron käyttöönottoa
- Pakkausveron käyttöönottoa
Muut tulot
Osuus Suomen Pankin voitosta
Viime vuosina Suomen Pankin voitosta on tuloutettu 250 miljoonaa euroa, mikä on
ollut noin 60 prosenttia edellisen vuoden voitosta. Vuoden 2011 talousarvioesityk-
sessä ehdotetaan tuloutettavaksi 150 miljoonaa euroa. Mikäli pidetään kiinni edelli-
sen vuoden tuloutustasosta, ensi vuoden summaa pitää nostaa 100 miljoonalla eu-
rolla 250 miljoonaan.
Harmaa talous
Viimeksi tehtyjen kattavien selvitysten mukaan harmaan talouden osuus Suomessa
oli 1990-luvun puolivälissä 4 – 5 %:n kokonaistuotannosta eli noin 4 – 5 miljardia
euroa. Tämän jälkeen kokonaistuotanto on lähes kaksinkertaistunut ja harmaa ta-
lous ei ole merkittävästi vähentynyt vaan päinvastoin. Karkeasti arvioiden verotuk-
sen ulkopuolelle jää tällä hetkellä noin 10 miljardin euron harmaa talous.
Selvitysten mukaan harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisäänty-
neet erityisesti rakennus- ravintola- ja kuljetusaloilla. Lisäksi 2000-luvulla Suomen
harmaan talouden kansainvälistyminen on kiihtynyt merkittävästi. Suomalaiset
kiertävät veroja kansainvälisten sijoitusmahdollisuuksien kautta, suomalaisyritykset
hyödyntävät EU:n sisäkaupan valvontajärjestelmän aukkoja ja satoja miljoonia
Suomessa tehdyn työn tuloksista siirtyy verottamatta ulkomaille.
Harmaan talouden torjunta on useista talousrikostorjuntaohjelmista ja niiden yh-
teydessä toteutetuista lainsäädännön parannuksista huolimatta suurissa ongelmissa
erityisesti kohdealueen kansainvälistymisen, viranomaisten resurssien vähäisyyden
ja osin hampaattoman lainsäädännön seurauksena.
Tämän johdosta pitäisi tehdä mm. seuraavat uudistukset:
Rakennusalan järjestäytyneiden yritysten neljännesvuosittain verohallinnolle
antamien
urakoitsijatietojen ja niitä täydentävien palkansaajatietojen säätäminen pa-
kollisiksi.
Hallintarekisteröityjen arvopapereiden viranomaisjulkisuuden toteuttaminen.
Kansainvälisen sijoitustoiminnan verovalvontaan erikoistuneen yksikön perus-
taminen verohallintoon
17

19. Näillä toimilla verotulot lisääntyvät 150 miljoonaa euroa vuodessa.
Puolustusministeriön materiaalihankinnat
Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmä
saavutti ennen hallituksen selontekoa yksimielisyyden puolustusmenojen resursoin-
nista. Seurantaryhmän mukaan menojen nykyinen taso tulisi turvata, mutta valti-
ontalouteen kohdistuu niin merkittäviä haasteita, että puolustusmenojen muiden
hallinnonalojen menokehitystä suurempi nosto ei ole käytännössä mahdollista.
Seurantaryhmän mukaan: "Puolustusvoimia kehitetään osana muuta yhteiskuntaa
ja sen tarpeita. Tästä syystä seurantaryhmän mielestä ei ole tarkoituksenmukaista
kasvattaa puolustusmenojen suhteellista osuutta valtion kokonaismenoista. Puolus-
tusmenojen merkittävää kasvattamista ei puolla myöskään Suomen vakaa turvalli-
suusympäristö. Seurantaryhmä pitää perusteltuna, että puolustusvoimien pitkäjän-
teisen kehittämisen takia resursoinnin lähtökohdaksi otetaan nykyinen menotaso,
jota korotetaan inflaation huomioivin tarkistuksin."
Nykyisessä talouskriisissä Suomi on poikkeuksellinen EU-maa, joka on lisäämässä
puolustusmenojaan uusien varusteluohjelmien käynnistämiseksi.
Esitämme
- Suomen Pankin tuloutuksen korottamista
- Tehostettuja toimia harmaan talouden torjuntaan
- Puolustusministeriön ulkomaisten materiaalihankintojen leikkausta
4.2 Menot pääluokittain
Ulkoasiainministeriön hallinnonala, pl 24
Kehitysyhteistyön määrärahojen nykytahdilla voisi näyttää mahdolliselta, että Suo-
mi saavuttaisi kansainvälisesti sovitun 0,7 prosentin bruttokansantulo-osuuden
vuoteen 2015 mennessä. Oletus perustuu kuitenkin varsin alhaiseen talouden kas-
vuarvioon. Jotta kehitysyhteistyön määrärahat nousevat 0,7 prosenttiin vuoteen
2015 mennessä, se edellyttää tasaisia euromääräisiä lisäyksiä vuosittain. Ensi vuo-
den budjettiesityksessä on tarve täsmentää, mikä osuus määrärahoista on tarkoitus
sisällyttää kehitysmaiden ilmastotoimien tukemiseen ja missä määrin Suomi tähtää
kokonaan uuteen, aikaisempien sitoumusten lisäksi tulevaan rahoitukseen.
Oikeusministeriön hallinnonala, pl 25
Toimiva oikeusjärjestelmä on suomalaisen yhteiskunnan selkäranka, ja sen tulee
nauttia kansalaisten luottamusta. Luottamuksen säilymisen kannalta on keskeistä,
että Suomi turvaa jokaisen ihmisoikeudet kaikessa viranomaistoiminnassa, ja että
kansalaisten luottamusta horjuttaneet korruptiotapaukset selvitetään perin pohjin.
Sosialidemokraattien mielestä oikeuslaitoksen ja lainsäädännön kehittämiseen tulee
18

20. varata riittävät voimavarat ja kehittämistyön tulee perustua ajantasaiseen tutki-
mukseen.
Vuosina 2007—2009 Suomi on saanut yli 50 langettavaa tuomiota Euroopan ihmis-
oikeustuomioistuimelta, ja sovintoon päättyneitä tapauksia on useita kymmeniä.
Tuottavuusohjelman kurittama oikeuslaitos ei kykene kohentamaan oikeusturvan
tasoa pelkästään harmaan talouden ja talousrikollisuuden selvittämiseen suunnat-
tujen lisäresurssien varassa. Esimerkiksi ulosoton erikoisperintään esitetystä lisä-
määrärahasta huolimatta ulosoton määrärahatilanne ei parane, vaan korotukset
riittävät ainoastaan tasapainottamaan jo ennestään alijäämäistä budjettia. Tuomio-
istuinten talousnäkymiä synkentävät mm. toimitila- ja tietotekniikkamenojen enna-
koimaton kasvu. Syyttäjälaitos puolestaan kykenee sille vuoden 2011 talousarvio-
esityksessä varatulla rahoituksella takaamaan korkeintaan nykyisen käsittelyaikata-
son, mutta ei parantamaan sitä.
Hallitus leikkaa jälleen oikeuspoliittisen tutkimuksen määrärahoja toisensuuntaisista
linjauksista huolimatta. Oikeuspoliittisen tutkimuksen vahvistaminen on tärkeää
säädösvalmistelun tason parantamiseksi ja rikosten ennaltaehkäisyn tehostamisek-
si. Lisäksi oikeuspoliittisen tutkimuksen keinoin voitaisiin arvioida sitä, ovatko eri
rikoksista seuraavat rangaistukset oikeudenmukaisessa suhteessa toisiinsa nähden,
ja vastaavatko ne kansalaisten oikeustajua.
Jo valmiiksi syrjäytymisuhan alla olevien vankien asemaan suunnitellaan jälleen
heikennyksiä, eikä hallitus panosta ennakoivasti rikosten ennaltaehkäisyyn ja rikos-
seuraamusalan tulevaisuuden haasteisiin. Vankeinhoidossa tulee kiinnittää huomio-
ta siihen, että rikosseuraamukset edistävät rikoksentekijän valmiutta normaaliin
yhteiskuntaelämään. Siksi on tärkeää, että vankeuslain edellyttämät yksilölliset
rangaistusajan suorittamista koskevat suunnitelmat tehdään jokaiselle vangille.
Vankeinhoitoa rasittaa edelleen vankilatilojen tilanahtaus, peruskorjausten tarve ja
paljuselliongelma, josta ei vieläkään ole kokonaan päästy eroon. Lisäksi valvonta-
rangaistukseen ja vankikuljetuksiin liittyvät yksityistämissuunnitelmat ovat ongel-
mallisia. Vankeinhoidon tulevaisuudenhaasteisiin kuuluu kysymys kieliongelmien
lisääntymisestä vankiloissa. Ulkomaalaiset vangit ovat toistaiseksi pieni vähemmis-
tö Suomen vankiloissa, mutta kieliongelmien lisääntymiseen on syytä varautua en-
nakolta selvittämällä tulkkaustarpeita vankiloissa.
Esitämme
- Lisämäärärahaa oikeuspoliittiseen tutkimukseen
- Lisäystä tuomioistuimien ja syyttäjien sekä rikosseuraamusviraston
määrärahoihin
Sisäasiainministeriön hallinnonala, pl 26
Talousrikollisuuden ja harmaan talouden on arvioitu aiheuttavan vuosittain miljardi-
en eurojen suuruiset vahingot. Harmaa talous on vallalla erityisesti rakennusalalla,
jolla käytetään paljon ulkomaista työvoimaa. Siksi resursseja on suunnattava myös
nimenomaan ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön selvittämiseen palauttamalla
19

21. hallituksen lakkauttama KRP:n tutkintayksikkö. Talousrikostorjuntaan sijoitetut re-
surssit korvautuvat moninkertaisesti takaisin saatuna rikoshyötynä. Samalla voi-
daan purkaa rakenteita, joiden varaan työmarkkinoiden eriarvioistuminen osin pe-
rustuu.
Sosialidemokraatit ovat pitäneet järjestelmällisesti esillä laajaa turvallisuuskäsitystä
ja mahdollisten turvallisuusuhkien ennaltaehkäisyä niin kotimaassa kuin kansainvä-
lisessä kriisinhallinnassa.
Viimeisen parin kymmenen vuoden aikana tapahtuneiden toimintaympäristön muu-
tosten vuoksi poliisin tehtävien arvioidaan lisääntyneen nettomäärältään 1500—
2000 henkilötyövuoden verran. Työmäärä on lisääntynyt lainsäädännön muuttumi-
sen, poliisille annettujen lisätehtävien ja rikollisuuden rakenteellisten muutosten
vuoksi. Poliisin virkojen määrä ei toimintaympäristön muutoksista huolimatta ole
lisääntynyt. Tämän ja ensi vuoden aikana poliisien määrä putoaa jopa 300:lla. Kireä
määrärahatilanne uhkaa jatkossa vähentää myös poliisien palvelupisteitä ja koulu-
tusta. Jo nyt etenkin syrjäseudulla poliisin toimintavalmiusajat venyvät pitkiksi.
Myös rajavartiolaitoksen tulevaisuuden toimintakyvystä on huolehdittava. Viime
vuosina rajavartiolaitoksen määräraha-taso on laskenut niin, ettei laitoksen inves-
tointeja ja rajaturvallisuutta voida riittävästi turvata.
Kansalaisten turvallisuuden kannalta on tärkeää, ettei hätäkeskusuudistus vaaranna
olemassa olevia turvallisuusrakenteita. Sosialidemokraatit ovat vaatineet hätäkes-
kusuudistuksen kiireellistä uudelleenarvioimista erityisesti turvallisuuden ja alueja-
on kannalta.
Hallittu maahanmuuttopolitiikka edellyttää panostuksia mm. maahanmuuttajien ko-
toutumiseen ja työllistymiseen sekä hakemusten käsittelyaikojen lyhentämiseen
Maahanmuuttovirastossa. Hakemusten nopea käsittely on sekä hakijan että koko
yhteiskunnan etu. Samoin kielteisistä turvapaikka- ja oleskeluluvista johtuvat
maasta poistamiset on pantava toimeen nykyistä nopeammin. Kuntien turvapai-
kanhakijoiden ja pakolaisten vastaanotto kangertelee, ja kuntakorvausten taso on-
kin nostettava vastaamaan kustannusten nousua samalla kun järjestelmää uudiste-
taan.
Esitämme
- Ulkomaisen työvoiman tutkintayksikön perustamista KRP:iin
- Lisäystä poliisin määrärahoihin
- Lisäresursseja Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin hakemusten
käsittelyaikojen lyhentämiseksi
- Pakolaisista kunnille maksettavien korvausten korottamista
- Korotusta maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistä-
misen määrärahaan
20

22. Puolustusministeriön hallinnonala, pl 27
Puolustus- ja turvallisuuspoliittisen selonteon parlamentaarinen seurantaryhmä
kannanoton jälkeen taloustilanne on vielä olennaisesti heikentynyt ja julkisen ta-
louden ongelmat pahentuneet. Nyt esitettävä uusi pysyvä lisäys merkitsee asehan-
kintamäärärahojen merkittävää korotusta tilanteessa, jossa monista kansalaisten
peruspalveluista ollaan säästämässä.
Puolustusmenojen nostoa on perusteltu asejärjestelmien kallistumisella. Puolus-
tusministeriön hallinnonalan yleinen kahden prosentin reaalinen nousu onkin tarkoi-
tus kohdistaa lähes kokonaisuudessaan asehankintoihin.
Epärealistiset menonlisäyslupaukset ovat omiaan johtamaan ylimitoitettuihin han-
kintaohjelmiin, joista on myöhemmin hankala irrottautua. Puolustusrahojen sitomi-
nen pitkäaikaisiin ja ylisuuriin varusteluohjelmiin saattaa johtaa jo ensi vaalikaudel-
la leikkauksiin puolustusvoimain muissa menoissa ja on osaltaan näin johtamassa
myös esityksiin varuskuntien lopettamisista. Samanlaista varusteluohjelmista tin-
kimistä tehdään parhaillaan maailmanlaajuisesti, eikä nykytason säilyttäminen vaa-
ranna Suomen puolustuksen uskottavuutta myöskään jatkossa.
Esitämme
- Puolustusministeriön ulkomaisten materiaali-
hankintojen leikkaamista.
Valtiovarainministeriön hallinnonala, pl 28
Kunnat lomauttavat, karsivat palvelujaan ja kohdentavat talouden tasapainottami-
sen niihin palveluihin ja kuntalaisiin, jotka ovat kaikkein heikoimmilla. Kunnat eivät
selviä peruspalveluistaan. Lomautukset koskevat suurimmaksi osaksi juuri sosiaali-
ja terveydenhuollon henkilöstöä, mutta myös opettajia. Valtion vastuuta hyvinvoin-
tipalveluista on nostettava. Kunnat tekevät nyt perusoikeuksien vastaisia ratkaisu-
ja. Tätä ei voi katsoa sivusta. Hallituksen on vastattava ihmisten turvallisesta arjes-
ta ja palveluiden toimivuudesta. Tuottavuusohjelman pitää keskeyttää VM:n alaisilla
toimialoilla.
Sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin esitämme 190 miljoonan euron lisäystä.
Lisävaltionosuuksilla pitää lisätä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökuntaa sekä
mm. korjata huonossa kunnossa olevia sairaaloita ja vanhainkoteja. Opetustoimen
valtionosuuksia lisäämme 50 miljoonalla eurolla. Osa tästä tulee käyttää opettajien
palkkaamiseen.
Nuorten syrjäytymistä ja rakenteellista työttömyyttä on torjuttavat tehokkain toi-
min. Osoitamme korva-merkittyä valtionosuutta 60 miljoonaa euroa suoraan kunti-
en kautta tapahtuvaan työllistämiseen. Kuntien ja TE-toimistojen yhteistyönä toteu-
tettavan kuntouttavan työtoiminnan laatua on syytä parantaa huomioiden asiakas-
näkökulma.
Nuorten työttömyyden pitkittyminen on estettävä. Jokaiselle nuorelle tulee taata
heille kuuluva yhteiskuntatakuu, eli mahdollisuus saada mahdollisimman nopeasti
21

23. työttömyyden alkamisesta työ-, koulutus- tai harjoittelupaikka. Haluamme nuori-
sotyöttömyyteen nollatoleranssin. Kunnissa on tehtävä etsivää työtä syrjäyty-
misuhan alla olevien nuorten aktivoimiseksi sekä verkostoimiseksi paikallisiin yri-
tyksiin tai oppilaitoksiin. On lisättävä toimenpiteitä työttömien työllistämiseksi kun-
tiin ja kuntayhtymiin.
Esitämme
- 300 miljoonaa euroa kunnille peruspalveluiden järjestämiseen. Tästä
kohdennetaan:
o sosiaali- ja terveystoimen valtionosuuksiin
190 miljoonaa euroa
o opetustoimen valtionosuuksiin 50 miljoonaa euroa
o nuorisotyöttömyyden hoitoon 60 miljoonaa
euroa
Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonala, pl 29
Opetusministeriön asettama työryhmä esitti opintotuen tuen sitomista indeksiin.
Budjettiriihen tulos oli kuitenkin se, että työryhmän esittämät tiukennukset, kuten
opintotuen kaksiportaisuus, tuen saamiseen vaadittavien opintosuoritusten määrän
nostaminen ja asumislisäkuukauden määritteleminen tukikuukaudeksi toteutettiin.
Opintuen sitomista indeksiin ei kuitenkaan toteutettu vaikka korotuksella olisi myös
positiivisia vaikutuksia valmistumiseen ja työuran alkuun.
Peruskoulutuksen taso ja laatu ovat heikentyneet. Tämä näkyy muun muassa ope-
tuksen kasvavina ryhmäkokoina. Lisäksi uusien velvoitteiden puuttuvat määrärahat
uhkaavat heikentää tilannetta entisestään.
Aikuiskoulutuksen joustavaa ja kattavaa tarjontaa on lisättävä.
Yliopistojen rahoitus on edelleen alimitoitettu ja yliopistoille annettuja lupauksia ei
olla pidetty. Tämä ajaa eri yliopistot eriarvoiseen asemaan. Rahoitus tulee korjata
pitävällä tavalla ja ottaen huomioon arvonlisäveron vaikutukset ja kaikki työnanta-
jamaksut ja –vastuut ilman, että niistä joudutaan tekemään poikkeuksia lainsää-
dännöllä. Myös ammattikorkeakouluille on suunnattava enemmän tukea.
Kuntataloutta, työllisyyttä ja kuntalaisten hyvinvointia on edesautettava koulujen,
päiväkotien ja kirjastojen korjauksina.
Esitämme:
- Että opintotuki sidotaan indeksiin ja siihen varataan tarvittavat mää-
rärahat
- Perusopetuksen korkeaa laatua tuetaan kuntien valtionosuuksien nos-
tolla
- Aikuiskoulutuksen voimavarojen vahvistetaan
22

24. - Lisäystä yliopistojen perusrahoitukseen
- Koulurakennusten korjauksiin lisää määrärahoja
Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala, pl 30
Yhteisen maatalouspolitiikan oikeutus voi syntyä vain yhtenäisistä ja kestävistä se-
kä oikeudenmukaisista periaatteista. Suomen maaseudun ja suomalaisen elintarvi-
ketalouden etu on nyt voimistaa niitä EU-maatalouspolitiikan linjauksia, joissa yh-
teisön tasolla määriteltäisiin elintarvikehygienia ja maatalouspolitiikan tukien yleis-
periaatteet, mutta jäsenmaille annettaisiin oikeutus vastata itse maksatuksesta ja
varmistaa kansallisella päätöksenteollaan tärkeiden tuotantosuuntien asema. Tässä
suhteessa osittainen kansallistaminen turvaisi nimenomaan suomalaisen kotieläin-
ja maidontuotannon säilymisen.
Euroopan sosialidemokraattien linjaus maataloustukien suuntaamisessa on tukien
yksinkertaistaminen, ylärajan asettaminen tuelle, pien- ja perhetilallisten toimeen-
tulon turvaaminen, tukien läpinäkyvyys ja kontrolli ja se, että jäsenmaiden omat
tukijärjestelmät täydentävät esimerkiksi poikkeuksellisten luonnonolosuhteiden
tuomia haittoja niitä kompensoiden.
Nuorten tuottajien tuotantokustannusten konkreettiseen alentamiseen tulee kiinnit-
tää huomiota. On puututtava tukien suuntaamiseen näennäisviljelyyn sekä tukien
irrottamiseen tuotannosta, sillä tämä on vaikeuttanut viljelijöiden edullisen lisä-
maan hankintaa.
Maamme metsätalouden kilpailuedellytykset pitää turvata. Energiaveropäätöksiä on
tarkistettava kilpailukykyä heikentävien ratkaisujen osalta. Metsäverotusta on uu-
distettava puukaupan vauhdittamiseksi. Samoin on turvattava puukuidun saatavuus
metsälakien ensiharvennusvelvoitteita tehostamalla. Puukauppaa on tehtävä jat-
kossa markkinaehtoisesti eikä verohelpotuksilla pidä vääristää markkinoiden toi-
mintaa puun saatavuuden ja hinnan osalta. Aktiivisemmalla Venäjä-politiikalla on
varmistettava koivukuidun kohtuuhintainen saatavuus.
Haja-asutusalueiden vesihuolto on monelta osin puutteellinen ja vaatisi kiireisiä
toimenpiteitä sekä lisää määrärahoja.
Esitämme:
- Metsähallituksen luontopalveluiden turvaamista
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala, pl 31
Perusväylänpito on jatkuvasti jäänyt jälkeen tarpeesta, kun määrärahat ovat pitkäl-
lä aikavälillä pysyneet samalla tasolla. Tämä näkyy rapistuvina liikenneväylinä, lii-
kennerajoitusten lisääntymisenä ja liikenneturvallisuuden heikkenemisenä.
Toimiva joukkoliikenne on tärkeä asukkaille ja yrityksille palvelujen saavutettavuu-
den varmistamiseksi. Joukkoliikennepalveluja tarvitaan myös valtakunnallisten so-
siaali-, liikenne- ja ilmastopoliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Nykyisten jouk-
23

25. koliikennepalvelujen ylläpitäminen ja kehittäminen ei ole mahdollista ilman vah-
vempaa julkista rahoitusta.
Suomalaista telakkateollisuutta ja työllisyyttä on tuettava paremmin.
Esitämme
- Perusväylänpitoon määrärahalisäystä
- Joukkoliikenteeseen lisää valtion tukea
- Liikenneministeriön hallinnonalalle määrärahoja alustilauksiin
Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala, pl 32
Pitkäaikaistyöttömyyden rajusta kasvusta huolimatta hallituksen budjettiesityksessä
esitetään työvoimapolitiikan rahoitusta vähennettäväksi noin 60 miljoonalla euroa
verrattuna vuoden 2010 lopulliseen tasoon. Emme hyväksy määrärahojen leikkaus-
ta, vaan vaadimme työllisyysmäärärahojen tason korottamista. Tuottavuusohjelma
työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla on keskeytettävä.
Tänä vuonna käyttöön otetulla ns. Sanssi- kortilla eli työllistämissetelillä nuori voi
hankkia avoimilta työmarkkinoilta työpaikan ja setelillä maksetaan työnantajalle
tukea palkkakustannuksiin. On tärkeää etsiä uusia keinoja nuorisotyöttömyyden
kitkemiseen. Kuitenkin Sanssi-kortin hyöty on ollut kovin pieni: kortilla on työllisty-
nyt vain noin joka seitsemäs kortin haltija. Noin 15 000 kortin saaneesta nuoresta
vain reilut 2000 on saanut työtä kortin avulla. Kortin käytön vaikutuksia tulee seu-
rata ja harkita tämän pohjalta käytön jatkamista. Valtion ja kuntien tulee kantaa
vastuuta nuorisotyöttömyyden lieventämisestä ja palkata töihin nuoria, ja myös yli
25-vuotiaita.
Lisämäärärahaa tulee käyttää myös pitkäaikaistyöttömien aktivointiin – työvoima-
koulutukseen ja tukityöllistämiseen. Budjettiehdotuksen määrärahoilla tukityöllistet-
tyjen määrä pysyisi suunnilleen vuoden 2010 tasolla ja työvoimakoulutuksessa ole-
vien määrä laskisi jopa noin 3000 henkilöllä. Jopa 41,5 prosenttia pitkäaikaistyöt-
tömistä on pelkän perusasteen koulutuksen varassa, mutta työvoimapoliittiseen
koulutukseen osallistuvista pitkäaikaistyöttömiä on vain 6 prosenttia.
Suomessa on myös turvattava yritysten toimintaedellytykset ja huolehdittava yri-
tysten kilpailukyvystä, jotta teollisuus ja työpaikat pysyvät Suomessa. Kohtuuhin-
taisen energian saanti on turvattava energiaveroesitystä korjaamalla. Telakkateolli-
suustyöryhmä esitti erityisesti Varsinais-Suomeen kohdennettuja erityistoimia.
Pitemmän ajan kasvuedellytysten kannalta tärkeää että yrityksemme, tutkimuslai-
toksemme ja yliopistomme kykenevät tuottamaan hyviä ja toimivia innovaatioita.
Innovaatiojärjestelmämme on tällä hetkellä hajanainen ja tehoton. Tarvitsemme
edelleen vahvaa yksityistä ja julkista panostusta sekä rahojen tarkempaa kohden-
nusta.
24

26. Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukien vaikuttavuutta pitää lisätä. Yritysten
ja muiden toimijoiden tuet on tehtävä sellaisiksi, joilla voidaan reagoida nopeasti ja
tehokkaasti alueilla tapahtuviin rakenteellisiin muutoksiin. Kuluvalla vaalikaudella
metsäteollisuuden kriisi on Suomessa syventynyt. Kielteisten vaikutusten lieventä-
miseksi jatkossa EU:n tukia pitää voida myöntää myös metsäteollisuuden ongelmi-
en ratkaisemiseksi.
Työ- ja elinkeinoministeriön määrärahoista sekä valtiovarainministeriön ja opetus-
ja kulttuuriministeriön valtionosuuksista pitää varata erillinen määräraha äkillisten
rakennemuutospaikkakuntien myöhempää tukemista varten. Lisäksi työ- ja elinkei-
noministeriön rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen käytettyjä määrärahoja
pitää lisätä 20 miljoonalla eurolla.
Pidämme talous- ja velkaneuvonnan palveluiden tarjonnan tilaa huolestuttavana.
Esitetyllä määrärahalla ei saavuteta asetettuja tavoitteita, ja kansalaiset joutuvat
asuinpaikan mukaan eriarvoiseen asemaan.
Esitämme:
- 120 miljoonan euron korotusta työvoimapoliittisten määrärahojen tasoon.
Nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden nujertamiseksi tarvitaan aktiivisia työllis-
tämis- ja koulutustoimia. Lisäyksestä 60 miljoonaa euroa tulee käyttää nuori-
sotyöttömyyden kitkemiseen.
- Äkillisten rakennemuutospaikkakuntien tukemiseen 20 miljoonan euron lisä-
määrärahaa.
Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala, pl 33
Kuntapalveluiden tila on huolestuttava. Sosiaali- ja terveydenhuollon menot ovat
jatkuvasti kasvussa ja lainsäädännön uudistukset lisäävät kuntien kustannuksia en-
tisestään. Väestön ikääntyminen lisää palvelujen kysyntää ja kuntien menoja sekä
paineita veroprosenttien korottamiseen. Kuntien vastuulla olevat peruspalvelut tar-
vitsevat riittävän rahoituspohjan tässä ja nyt. Kyse on myös yhdenvertaisuuden to-
teutumisesta. Päivähoidon, koulutuksen, päihdepalvelujen, terveydenhuollon ja
vanhustenhoivan saatavuus ja laatu on voitava turvata koko maassa. SDP on vaati-
nut hallitukselta useasti vakavampaa otetta kuntatalouden hoitoon.
Pienimpien etuuksien indeksiin sitominen tai takuueläke ei konkreettista parannusta
pienituloisimpien asemaan tuo, kun verot ja asiakasmaksut nousevat ja sosiaalitur-
van etuuksien kuten työmarkkinatuen ja asumistuen jälkeenjääneisyyteen tai ter-
veydenhuollon ns. maksukattojen tasoon ei puututa. Mm. työttömän peruspäivära-
han ja asumistuen jälkeenjääneisyyden takia ihmisten toimeentuloa joudutaan
paikkaamaan usein toimeentulotuella.
Köyhimpien lapsiperheiden toimeentulo on välittömästi parannettava. Mm. lapsi-
lisän indeksiin sitominen ei hyödytä toimeentulotukiperheitä, sillä lapsilisän koro-
tukset leikkaantuvat toimeentulotuesta pois.
Yleistä asumistukea on parannettava silmälläpitäen mm. lapsiperheitä sekä pienitu-
loisia työssäkäyviä. Asumistuki on tehokas tapa auttaa erityisesti pienipalkkaisten
25

27. työntekijöiden toimeentuloa kaupunkiseuduilla, sillä asumistuki on sidottu asumis-
kustannuksiin, jotka ovat kaupungeissa isot. Nykyisellään asumis-tuki alkaa leik-
kautua pois jo toimeentulotuen tasoisilla tulomäärillä, ja esimerkiksi puolisoiden yh-
teenlasketuilla n. 3000 euron bruttotuloilla asumistukea ei saa lainkaan. Asumistu-
en saajista huomattava osa täydentää tukea toimeentulotuella, joten parannuksen
myötä pienenisivät toimeentulotukimenot.
Vaikka takuueläke on sinänsä myönteinen uudistus sen parantaessa pienituloisim-
pien toimeentuloa, leikkaa takuueläke myös eläkkeensaajan asumistukea n. 45 000
yksinäiseltä henkilöltä ja 7 600 avio- tai avoliitossa olevalta. Asia olisi voitu korjata
arviolta noin 8 miljoonalla eurolla.
On myös huomautettava, että takuueläkkeen ulkopuolelle jää satoja tuhansia ihmi-
siä, jotka saavat pientä työeläkettä. He tarvitsevat niin ikään tukea elämiseensä.
Heidän asemaansa huonontavat mm. asumismenojen kasvu ja korkeat terveyden-
huoltokulut.
Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyajat ovat edelleen perusoikeuk-
sien vastaisia. Apulaisoikeuskansleri on toistuvasti huomauttanut käsittelyajoista.
Hallitus ilmoittaa nopeuttavansa sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsitte-
lyaikoja. Tätä varten on lautakunnalle turvattava myös riittävät määrärahat.
Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien ja avopalveluyksiköiden toimin-
taa on kehitetty Raha-automaatti-yhdistyksen (Ray) tuella. Rahoitusvastuun päih-
deäitien kuntoutuksesta piti siirtyä valtiolle tämän vuoden lopussa. Näin ei kuiten-
kaan käynyt. Ensi vuoden budjettiin päihdeäitien kuntoutukseen tarvittavat varat
aiotaan kohdentaa yleisenä valtionosuutena kunnille. Tämä rahoitusmalli lopettaa
pitkään kehitetyn ja tuloksellisen kuntoutusjärjestelmän, jonka rakentamiseen on
käytetty 30 miljoonaa euroa Ray:n myöntämiä varoja. Kuntien rahoitustarpeet ovat
niin suuret, ettei rahoituksen kohdentumista päihdeäitien hoitoon kuntien yleisestä
valtionosuudesta voida taata.
Rintamaveteraanien keski-ikä oli viime vuoden lopussa 87 vuotta. Veteraanien kun-
toutustoiminnan tavoitteena on tukea itsenäistä selviytymistä ja siten lisätä ikään-
tyvien veteraanien ja näiden puolisoiden mahdollisuuksia asua kotona mahdolli-
simman pitkään. Kuntoutustoiminnan määrärahaa on nostettava hallituksen esittä-
mästä.
Kaikki sotainvalidit ovat jo ikääntyneitä, ja heidän vaivansa saattavat olla hyvinkin
moninaisia. Sotilasvammalaissa olevien haitta-asterajojen lieventämiseen on suuri
tarve. Esitämme sotainvalidien ns. haitta-asterajan alentamista avopalveluissa. Jat-
kossa haitta-asterajat on syytä poistaa kokonaan.
Jotta työelämässä jaksetaan jatkaa nykyistä kauemmin, tarvitaan entistä merkittä-
vämpiä panostuksia työ- ja toimintakyvyn ylläpitämiseen sekä työhyvinvoinnin
edistämiseen. Emme myöskään voi sallia tilanteita, joissa esimerkiksi osa yrityksen
työntekijöistä työskentelee harmaana työvoimana tai halpatyövoimana ilman työ-
lainsäädännön ja työehtosopimusten turvaa. Työsuojeluviranomaiset tekevät tärke-
ää työtä työehtojen valvonnassa ja harmaan talouden kitkemisessä, työtapaturmien
ehkäisemisessä ja työhyvinvoinnin edistämisessä. Hallituksen esittämissä määrära-
hoissa työsuojeluviranomaisten ensi vuoden toimintamenoihin on vajaus. Ellei työ-
suojelun määrärahoja turvata, ovat edessä lomautukset. Kun otetaan huomioon,
26

28. että työsuojeluhallinnossa on tavoitteena lisätä työpaikoille tehtäviä tarkastuksia
50 % vuoteen 2011 mennessä (pitäen lähtötasona vuotta 2006) ja parantaa niiden
vaikuttavuutta, sekä että työtapaturmia on tarkoitus vähentää 40 prosentilla, on
vain ihmeteltävä hallituksen linjausten ristiriitaisuutta. Työsuojelutarkastajien mää-
rää tulee päinvastoin lisätä, ei leikata resursseja työsuojelusta.
Esitämme:
- Korotusta työmarkkinatukeen ja työttömän peruspäivärahaan työttö-
mien taloudellisen aseman parantamiseksi ja toimeentulotukiriippu-
vuuden vähentämiseksi. Peruspäivärahan nosto korottaa myös ansio-
päivärahaa.
- Puolison sekä vanhempien tulojen vaikutuksen poistamista työmark-
kinatuesta. Tämä on tarpeen jo tasa-arvosyistä.
- Kaikkein pienituloisimpien lapsiperheiden toimeentulotuen korottamis-
ta.
- Yleisen asumistuen kehittämistä mm. tarkistamalla asumistuessa
huomioitavia tulorajoja, korottamalla tuen perusteena olevien asumis-
tukimenojen enimmäismääriä ja lieventämällä asunnon pinta-alaan
liittyviä rajoituksia. Muutosten kustannukset ovat noin 50–60 miljoo-
naa euroa vuositasolla.
- Eläkkeensaajien asumistukijärjestelmän yhteensovittamista takuu-
eläkkeen kanssa siten, että kaikki takuueläkkeeseen oikeutetut saavat
sen täysimääräisenä.
- Eläkkeensaajien asumistuen uudistamista mm. korjaamalla asumistu-
en korvaustasoa ja asumistuessa hyväksyttävien asumiskustannusten
enimmäismääriä.
- Terveydenhuollon maksukattojen yhdistämistä.
- Että päihdeäitien kuntoutukseen varataan erillinen määräraha ja että
huolehditaan sn käyttämisestä nimenomaan päihdeäitien palveluihin
- Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan käsittelyaikojen nopeut-
tamiseksi on lautakunnalle turvattava sen tarvitsemat määrärahat.
- Määrärahaa jaksottaisen hoidon järjestämiseen myös 10-15 prosentin
haitta-asteen sotainvalideille.
- Rintamaveteraanien kuntoutukseen tarvittavien määrärahojen korot-
tamista.
- Työsuojelun resurssien vahvistamista
Ympäristöministeriön hallinnonala, pl 34
Hallitusta ei ole turhaan luonnehdittu historian ympäristökielteisimmäksi. Vihreäksi
kutsuttu energiaverouudistus on paljastumassa mustaksi ja sosiaalisesti eriarvois-
27

29. tavaksi. Ympäristöministeriön toimintamenoja on leikattu niin kovalla kädellä, että
on herännyt epäilys sen hitaasta alasajosta. Ympäristöhallintoa on ajettu ahtaalle jo
aluehallinnon uudistuksessa ja ympäristöjärjestöjen resurssit ovat olleet jokaisen
budjetin yhteydessä leikkausuhan alla. Nyt hallitus esittää lisäksi Metsähallituksen
luontopalveluiden leikkaamista.
Ympäristöhallintoa on vahvistettava ja panostettava ympäristön- ja luonnonsuoje-
luun lisäämällä voimavaroja ympäristötöihin ja ympäristöjärjestöjen resursseihin.
Luontopalveluiden rahoitusta ei saa leikata. Ympäristöministeriö on säilytettävä eril-
lisenä, itsenäisenä ministeriönä.
Suomen tulee tehdä omalta osaltaan kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi
ja luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi sekä toimia edelläkävijänä kestävään
kasvumalliin siirtymisessä. Suomen tulee säätää kansallisesti velvoittava ilmastolaki
ja edistää sellaisten kansainvälisten sopimusten aikaansaamista, joilla ilmaston-
muutosta voidaan tehokkaasti hillitä.
Kohtuuhintainen asuminen on tärkeä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ylläpitävä
tekijä. Valtion asuntorahastosta tuettavien korkotukilainojen tasoa on syytä nostaa
hallituksen esittämästä, jotta pulaa kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista voidaan
lievittää. Lisäksi sosialidemokraatit esittävät, että valtio valmistelisi takausmallin,
jossa omistusasuja saa väliaikaista joustoa asuntovelan maksukustannuksiin tilan-
teissa, joissa tulotaso romahtaa esimerkiksi työttömyyden, sairauden tai konkurssin
vuoksi.
Sosialidemokraatit esittävät ARA-vuokra-asuntojen uustuotannon ja perusparan-
nusjärjestelmän uudistamista kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi ja energia-
tehokkuuden parantamiseksi. Korkotukilainoituksen ehtoja tulee korjata siten, että
uustuotannolle myönnettävän käynnistysavustuksen lisäksi korkotuen nykyinen
omavastuukorko, nykyisellään 3,4 prosenttia, puolitetaan, ja perusparannusten
korkotukilainoitus sidotaan energiatehokkuuteen.
Esitämme
- Lisämäärärahaa ympäristöministeriön tutkimuksen, kehityksen ja
suunnittelun määrärahoihin
- Ympäristötöiden lisäämistä
- Metsähallituksen luontopalveluiden rahoituksen turvaamista
- Kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon lisäämistä
- Korkotukilainoituksen ehtojen parantamista omavastuukorko puolit-
tamalla ja tuen sitomista energiatehokkuuteen
28

30. RYHMÄN TÄRKEIMMÄT MENOLISÄYSESITYKSET SEKÄ
VEROTULOESITYKSET VUODELLE 2011
MI- MENOT: milj. €
NIS-
TE-
RIÖ
VM Valtionosuus kunnille peruspalveluiden järjestämiseen 300 000 000
- sos.- ja terveystoimen valtionosuudet 190 000 000
- opetustoimen valtionosuudet 50 000 000
- korvamerkitty nuorisotyöttömyyden hoitoon
60 000 000
Kv-verotarkastusyksikön perustaminen 2 000 000
302 000 000
LVM Perusväylänpitoon 60 000 000
Joukkoliikenne 10 000 000
Alushankinnat, jäänmurtaja 25 000 000
YLE:n rahoitukseen 10 000 000
105 000 000
TEM Työllistämis-, koulutus- ja erityistoimiin, pitkäaikaistyöt- 60 000 000
tömyyden ehkäisyyn ja hoitoon
Nuorisotyöttömyyden hoitoon 60 000 000
Rakennemuutospaikkakuntien lisätuki 20 000 000
140 000 000
STM Työmarkkinatuen tarveharkinnan poistaminen puolison
ja lasten osalta 30 000 000
Yleisen asumistuen parantaminen 50 000 000
Työmarkkinatuen ja muiden työttömyyspäivärahojen ko-
rottaminen 95 000 000
Terveydenhuollon maksukattojen yhdistäminen 35 000 000
Eläkkeensaajien asumistuen parantaminen 60 000 000
Toimeentulotuen lapsikorotuksen nosto 16 000 000
Päihdeäitien kuntoutus 3 500 000
Sotainvalidien haitta-asterajan lasku 11 000 000
Rintamaveteraanien kuntoutus 3 500 000
SOMLAn valitusten käsittelyn nopeuttaminen 1 000 000
Työsuojelu 2 000 000
Työttömyyden kohentuminen vähentää työttömyystur- -90 000 000
vamenoja
217 000 000
OKM Opintotuen sitominen indeksiin 2 500 000
Koulutus 32 500 000
- Aikuiskoulutus
- Yliopistot, perusrahoitus tasa-arvonäkökulmasta,
työttömyysvakuutusmaksut
- Ammattikorkeakoulut, kehittäminen
29

31. Homekoulujen korjaus 20 000 000
55 000 000
MMM Metsähallituksen luontopalvelujen turvaamiseen 2 500 000
2 500 000
OM Syyttäjälaitoksen toimintamenoihin 1 500 000
Vankeinhoitopalveluiden kehittämiseen ja vankiloiden
peruskorjaukseen 4 000 000
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustoimintaan 1 000 000
Käräjätuomari-sihteeri –työparien palkkaamiseksi pa-
himmin ruuhkautuneisiin käräjäoikeuksiin 2 000 000
8 500 000
SM Ulkomaisen laittoman työvoiman valvontayksikön uudel-
leen perustamiseksi 500 000
Poliisitoimen toimintamenoihin 5 500 000
Pakolaisista kunnille maksettavien laskennallisten kor-
vausten korottamiseksi 2 500 000
Maahanmuuttoviraston toimintamenoihin 2 000 000
10 500 000
YM Metsähallituksen luontopalvelut 2 500 000
Ympäristötyöt 5 000 000
Ympäristöministeriön tutkimus-, kehitys- ja suunnittelu-
määrärahat 2 000 000
9 500 000
PLM Ulkomaiset materiaalihankinnat
-50 000 000
Jakamaton varaus; varattu talousarvion eduskuntakäsit-
telyn muutostarpeisiin 50 000 000
MENOT YHTEENSÄ 850 000 000
TULOT: milj. €
Pääomaverotus 500 000 000
Windfall-vero 375 000 000
Pörssikaupan vero 150 000 000
Pakkausvero 140 000 000
Suomen Pankin tuloutus 100 000 000
Harmaan talouden torjunta 150 000 000
Jäteveron tuotto ohjataan kunnille -90 000 000
TULOT YHTEENSÄ 1 325 000 000
MUITA HUOMIOITA BUDJETTIIN
1. Jäteveron tuotto ohjataan kunnille ja sillä kompensoidaan perusvähennyksen korotusta
2. Vaihtoehdossa ei käsitellä työnantajien Kela-maksun palautusta eikä energiaveroja. Näi-
hin palataan myöhemmin.
3. ARAn rahoituksen kautta rakennetaan ja korjataan asuntoja.
4. Pienituloisten auttamiseksi perusvähennys korotetaan 3000 euroon.
30