Aamupäivän esitysmateriaalit

2. 1.6.2018

3. MUITA TAPAHTUMIA
• PedaForum 2018, 14.8. klo 15-17,
eAMKin, KOPEn ja Korkeakoulujen
henkilöstön pedagogisen ja digitaalisen
opetus- ja ohjausosaamisen
vahvistaminen –hankkeiden yhteinen
työpaja teemalla vertaisoppiminen
• Dare to Learn, 18.-19.9.2018
• Kokeile ja kehitä
yhteisseminaari Toteemin ja KOPEn
kanssa Haaga-Heliassa 7.112018
(työelämäteema)
1.6.2018
RAJATTU OSALLISTUMINEN

4. AINEISTONHALLINTA-
SUUNNITELMA
ITSEARVIOINTI-
MUISTIO
Miten tutkimusaineisto hankitaan,
miten sitä käytetään ja säilytetään
tutkimusprojektin aikana ja miten
mahdollistetaan aineiston käyttö
projektin päätyttyä.
Tärkeimpänä toimenpiteenä
tehdään jalkauttamis- ja
levittämissuunnitelma

7. 1.6.2018
2.5.2018 B Vuorinen
webinaari
43 %

8. 1.6.2018
2.5.2018 B Vuorinen
webinaari
Oppimisympär.
Vaikuttavuus

9. 1.6.2018
2.5.2018
B Vuorinen
webinaari
eAmk

10. Avoimuus, joustavuus ja jatkuva oppiminen
• Tavoitteet Kehittämisohjelmateemoja
KK-TUTKINTO
50 %:LLE
25–34 –
VUOTIAISTA
JATKUVA
OPPIMINEN
ELÄMÄN ERI
TILANTEISSA
joustavuus
avoimuus
Opiskelijavalinnat ja koulu-
tukseen pääsy
Läpäisyn parantaminen
kk:jen keinoin
Yhtenäinen alustaratkaisu,
avoin koulutustarjonta
Tutkintokoulutuksen
kehittäminen
Jatkuvan oppimisen
(uudet) muodot
Valintatavat
Valittavien määrät
Kaikki koulutustarjonta näkyviin
Ohjauksen ja ohjaavuuden
lisääminen
AHOT-käytännöt kuntoon
Ohjauksen vahvistaminen
Tarjonnan lisääminen ja
monipuolistaminen
Opintosuoritusten siirrettävyys
Joustavuuden ja kv-yhteistyöhön
lisääminen
Ei-tutkintoon johtavan
koulutuksen asema ja tunnettuus
Lisätään ja monipuolistetaan
avoimen tarjontaa
Koulutusta eri kohderyhmille
SÄÄDÖS-
MUUTOKSET
OHJAUS JA
RAHOITUS
DIALOGI JA
KEHITTÄMINEN
Jatkuva haku
Opinto-oikeudet
Kannusteet opintojen
etenemiseen ja
tutkintojen
suorittamiseen
II asteen ja korkeakoulujen
välinen yhteistyö
Polkuopinnot
Kurkistuskurssit
Kansallisen tason yhteistyö
Modulaarisuus
Avoimuuteen ja
yhteistyöhön
kannustaminen
Erikoistumiskoulu
tuksen arviointi
Selvitys yhtenäisestä
alustasta
Opintopolku.fi
Vaihtelu tutkintojen
laajuudessa
Koulutusvastuut
Yhteistyöryhmät,
Parhaat käytännöt
AHOT-suositukset
ja itsearviointi,
asenteiden ja
käytäntojen
kehittäminen
Alustojen ja rajapintojen
digitaalinen kokonaisuus
Materiaaleja ja oppimis-
ympäristöjä kaikkien
hyödynnettäviksi
Avoimen kk:n tehtävä
Maksut
Koulutus tilaajalle
Kannusteet ei-
tutkintoon
johtavalle
koulutukselle
KORKEAKOULUTUKSEN VISOTYÖ 2030 • JATKUVA OPPIMINEN • 2030
?
?
?
?
?
?

11. RISTIIN-
OPISKELU
AMKIEN
PROFI-
LAATIO
SÄÄDÖS-
REFORMI
T
KK VISIO
2030
II JA III
ASTEEN
VÄLINEN
SIIRTYMÄ
LUKIO- JA
AMM.KO
UL.
REFORMI
KORKEA-
KOULUJE
N
YHTEISET
RAKENTE
ET
… k o u l u t u k s e n j a o p p i m i s e n p a r a d i g m a n m u u t o s …
21.5.2018
Instituutiolähtöisyys Oppijalähtöisyys
Organisaatiokeskeisyys
Verkostoperustaisuus,
kumppanuus
Vakintuneet
tutkintorakenteet
Modulaarisuus ja
henkilökohtaisuus

12. 1.6.2018
kokoaminen oppimisen tukilaajentuminen
60
10 000
Amkien
e-tarjontojen
yhteinen
jakeluväylä
Opettajan/amkinosaaminen
Digiohjausjadigimentorointi
Oppimisanalytiikka
Ristiinopiskelunopintohallinto
Laatukiretterit

13. Skenaario 1:
Kyllä meidän AMK pärjää
• Organisaatiokeskeinen
• Vakiintunut hanketoiminta
• Kilpailuorientoitunut, profilaatio
perustuu etenkin alueen tarpeisiin
• Kärkihankkeet hoidetaan omina
kokonaisuuksinaan
• Vuorovaikutusta on, muodollista,
henkilö- ja asiantuntijasidonnaista
• Rahoitusmalli ohjaa voimakkaasti
toimintaa oman amkin
näkökulmasta
• Yhteistyö liittyy usein ulkoiseen
paineeseen tai tarpeeseen
• Koordinaatiota vähän, se vaikuttaa
tekemisiin vaatimattomasti
• Vahva asema työelämän
aluekehittäjänä
17.5.2018 HI
Skenaario 2:
Kilvoittelu opiskelijoista
Skenaario 3:
Yhdessä ollaan enemmän
• Opiskelijalähtöinen
• Kilvoitellaan opiskelijoista, jotka
valitsevat opintoja eri amkeista
• Profilaatio on ajolähtö-tyyppistä, ”koska
nuo niin mekin”
• Kärkihankkeet ovat temaattisia
kokonaisuuksia (sisällöt, teknologia,
alustat jne)
• Vuorovaikutusta paljon, lähinnä
tiedonsiirtoa, yhteistyötä on amk- ja yo-
sektoreiden välillä
• Rahoitusmalli jossain määrin huomioi
yhteistyön mutta pysyvien
yhteistyörakenteiden kannalta
riittämättömästi
• Temaattisia kokonaisuuksia pyritään
koordinoimaan (CSC/OKM)
• Aluekehityksen rinnalle nousemassa
valtakunnallisia rooleja
• Systeeminen (eko)
• Korkeakouluvisio 2030 ohjaa vahvasti
• Kilpaillaan ja kilvoitellaan, jota selkeä
työnjako, yhteistyö ja profilaatio tukevat
• AMKeilla selkeät roolit valtakunnallisesti,
alueellisesti vahvoja oppimisen kehittäjiä
• Koordinointi syventynyt pysyviksi
yhteistyörakenteisiksi amkien ja yliopistojen
kesken ja niiden välillä
• Kärkihankkeet vahvasti verkottuneet
keskenään ja tukevat toistensa tavoitteita
• Rahoitusmalli tukee pysyvää muutosta ja
verkostoyhteistyötä
• Kansainvälisesti vaikuttava AMK-
järjestelmä (Maailman paras?)
• Uutta luova korkeakoulu -visio
integroituna kaikkiin amkeihin

14. M I T E N S I I S J A T K E T A A N . . .
• Rikastava keskinäinen viestintä, vuorovaikutus ja läpinäkyvyys on
keskeistä
• Yhteistä työskentelyä OKM:n rahoittamilla hankkeilla ->
yhdyspinnat auki ja enemmän yhteistä työskentelyä - CSC
• Hankkeet ovat työkaluja muutoksen/vision mahdollistamiseksi,
• Rahoitusmallin muutokset - kannusteet yhteistyöhön
• Uudenlaisen korkeakoululaitoksen kehittäminen on mahdollista,
jos yhteistä tahtoa on
• ARENEn ja UNIFIn yhteinen, jaettu tai eriytyvä tuki ja / tai linjaus
• Tekijänoikeuskysymyksiä on tarpeen tarkastella erityisesti
sisällöntuotannoissa ja avoimissa oppimateriaalituotannoissa

15. www.arene.fi 25.5.2018 Hannu Ikonen
avoin, verkostoperustainen ja digitaalinen
kehittämisyhteisö
oppimisen digitaaliset menettelyt ja niiden tuki
joustava kokonaisuus
minkä tahansa korkeakouluyksikön tarjonta käytettävissä
opiskelijoiden voimakas rooli uuden osaamisen
ja yrittäjyyden luojina ja toteuttajina
alueellisesti ja ajallisesti saavutettavaa ja avointa
kyky vastata työelämän nopeisiin,
usein lyhytkestoisiin tarpeisiin
Kaikki merkityksellinen tehdään nykyään ja tulevaisuudessa verkostoissa, yhdessä muiden kanssa

16. 1.6.2018
KÄRKIHANKKEIDEN REALISOINTI AMMATTIKORKEAKOULUSSA ?
KORKEAKOULUJEN
JA TUTKIMUKSEN
VISIO 2030
AMMATTIKORKEA-
KOULUN
STRATEGIAN
TAVOITTEET
AMMATTIKORKEA-
KOULUN TOIMINTA
KÄRKIHANKKEISSA

17. Kiitos
1.6.2018
Hannu Ikonen
040 528 3762
Hannu.ikonen@jamk.fi

18. Savilahden kampus 2020
Tietotekniset ratkaisut
29.5.2018
Matti Kuosmanen
Savonia-amk/tietohallintopäällikkö

19. Tilanne tällä hetkellä
• Suunnittelu kesken … aikaa (enää) 2 vuotta …
• Haetaan vasta toimintavaihtoehtoja, koetiloja rakennetaan B-osaan
• Työasemamäärä pienentyy rajusti
• Vähemmän, mutta laadukkaampia laitteita
• WLAN = nopeat 5 MHz-langattomat verkot
• BYOD = Bring Your Own Device
• Virtualisointiratkaisut laajaan käyttöön
• 24/7, kaikki palvelut käyttöön myös kampuksen ulkopuolelle
• Miten opetus onnistuu muuttamaan pedagogisia tapojaan?

20. Virtualisointi
• Citrix-palvelun kautta ajetaan raskaita suunnitteluohjelmia. Lisenssimäärä tällä hetkellä 208, jatkossa arvioidaan tarpeeksi
400.
• Virtualisointi-imageja on rakennus ja konealalle omansa
• Ohjelmistotekniikan opetukseen liittyen jokaisella opiskelijalla olisi oma virtuaalikone, jossa opiskeluun sopiva
ohjelmistoasennuspaketti. Opettaja voisi rakentaa sopivan ohjelmistopaketin, jota kloonattaisiin opiskelijoiden
virtuaalikoneille
• Ohjelmoinnin opetusta myös UEF:n opiskelijoille -> järjestelmien yhteensopivuus taattava

21. Tietotekniikan monikäyttötilat
• Uudella kampuksella luokkaa 4-5 raskasta tietotekniikan tilaa, jossa on kiinteät koneet. Konemäärä / tila on n. 40. IT-tilan
ideana on toimia luokkatilana, protopaja, työsali jne.
• Osa luokkatiloista varustetaan isoilla näytöillä ja USB-pohjaisilla telakointi ratkaisulla. Näissä tiloissa hyödynnetään BYODia.
• Loppuja luokkatiloista käytetään omilla laitteilla.
• Tällä hetkellä on useita päällekkäisiä sovelluksia, kalliita ratkaisuja yms. Näiden ratkaisujen karsiminen on hyvä tehdä
muutosvaiheessa.
• Uusia av-tekniikkoja käyttöön, suuret kosketusnäytöt, läpinäkyvät näytöt jne.

22. Pedagogiset ratkaisut
• Opiskelijat perehtyvät ohjelmistoihin Digiavain-kurssin avulla ennen opetuksen alkua
• Tiimejä haastettava yhteissuunnitteluun entistä enemmän, jotta löydetään tehokkaita tapoja järjestää koulutusta
suppeammassa laite- ja tilaympäristössä.
• OPI-kampuksen seinälle suunnitellaan piirettäväksi roadmapia, siitä miten ja missä aikataulussa muutto vaikuttaa OPI-
kampuksen opetukseen. Tämä auttanee ymmärtämään uusien tilojen rajallisuuden ja muutoksen nykyisiin tiloihin /
ratkaisuihin.
• Muu pedagogiikka jää opetuksen tiimeille …