1. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Länsimaisen filosofian historia
fi 1

2. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Matka filosofian historiaan
• Eurooppalaisen aatehistorian
tarkasteluperusteeksi on viime
vuosikymmeninä vakiintunut seuraava
jako:
– antiikki (~ 700 eKr. ~ 500 jkr.)
– keskiaika (kristillinen aika, ~ 500 ~ 1400)
• renessanssi eräänlaisena käännekohtana
– moderni aika (uusi aika, ~1600-luvulta alkaen)
– postmoderni aika (~1900-luvun loppupuolelta)

3. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Filosofian juuret antiikin Kreikassa
• Jo 500-luvulla eKr. kreikkalaiset viisaat
ihmettelivät kaiken olevan alkuperää. Heitä
kummastutti myös ympäristössä havaittava
muutos.
• Nämä ensimmäiset ajattelijat tarkastelivat
luontoa – siksi heitä kutsutaan
luonnonfilosofeiksi tai esisokraatikoiksi.
• Yhteisenä tavoitteena luonnonfilosofeilla oli
löytää kaiken taustalla oleva perussubstanssi.
– Thaleen mukaan tuo substanssi oli vesi.
– Empedokles esitti alkuaineita olevan neljä: maa, ilma,
tuli ja vesi.

4. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Filosofian juuret antiikin Kreikassa
• Sokrates – länsimaisen filosofian isä
– filosofia viisauden rakastamisena
– Pyrki saamaan oppilaansa ajattelemaan itse >
sokraattinen kyselymenetelmä.
– Siirsi painopisteen luonnon tarkastelusta
ihmiseen ja hyvään elämään.
Capitolium, Rooma/EH2005

5. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Filosofian juuret antiikin
Kreikassa
• Platon, Sokrateen oppilas, loi
järkälemäisen perustan myöhemmälle
ajattelulle.
– ideaoppi: todellisuus on pohjimmiltaan ideoita,
joita materiaalinen maailma vain heijastelee
– rationalismi: aitoa tietoa saadaan järjen avulla
Capitolium/EH2005

6. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Filosofian juuret antiikin Kreikassa
• Aristoteles loi tutkimuksillaan pohjan
keskiajan arabialaiselle ja latinalaiselle
kulttuurille.
– Tutki lähes kaikkia tieteenaloja biologiasta
runousoppiin ja retoriikasta fysiikkaan.
– Arvosti Platonia enemmän aistein saatavaa
tietoa ja selvitti sekä metafysiikassa että
luonnontieteissä syitä eri ilmiöille.

7. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Hellenistinen filosofia
• Hellenistisen filosofian tyypillisiä piirteitä:
– Filosofian painopiste siirtyi etiikkaan.
– Viisautta ei tavoiteltu sen itsensä takia, vaan
onnellisen elämän saavuttamiseksi.
– Tavoitteena oli säilyttää mielenrauha.
– Maailman selittäminen materialistisesti.
• Hellenistisiä filosofikoulukuntia olivat mm.
– epikurolaisuus
– stoalaisuus
– skeptikot

8. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Järki uskon palveluksessa -
keskiajan filosofia
• Kristinuskon opinkappaleet ja antiikin filosofinen
perintö yhdistyivät skolastiikassa (kirjaimellisesti
koulutiede). Skolastikot kehittivät logiikkaa ja
kielifilosofiaa.
• Jumalan olemassaolo pyrittiin todistamaan
filosofisesti.
• Aristoteleen filosofian katsottiin sisältävän kaikki
totuudet, joihin luonnollinen ymmärrys kykenee
pääsemään
• Skolastiikan suuri järjestelmänrakentaja oli
Tuomas Akvinolainen (1225-1274).

9. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Ad fontes -
Renessanssiajan filosofiaa
• Paluu antiikin filosofian lähteille. Keskus
Italiassa.
• Humanismin ja platonismin nousu
keskiajan skolastiikkaa ja aristotelismia
vastaan.
•Ihmisen kykyjen ja järjen
ylistys, esim. Pico della
Mirandolan Ihmisen
arvokkuudesta 1486.

10. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
1600-luvun suuret rationalistit
• Ranskalainen René Descartes oli yksi 1600-luvun
suurista rationalisteista Gottfried Leibnizin ja Baruch
Spinozan ohella:
– Maailmalla on ymmärrettävä rakenne, jonka ihmisjärki voi
tavoittaa. Kaikki tieto perustuu viime kädessä järkeen.
– Matematiikan ja geometrian menetelmien ihannointi, apuna
myös filosofisten järjestelmien rakentamisessa.
• Descartesin filosofian tavoitteena oli kaikkea epäilemällä
saavuttaa ehdottoman varmaa tietoa.
• On olemassa vain yksi asia, jota ei voi epäillä, nimittäin
ajattelu itse.
Ajattelen, olen siis olemassa (Cogito ergo sum).

11. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
1700-luvun brittiläinen empirismi
• Empirismi korostaa kokemuksen ja havainnon merkitystä
kaiken tiedon pohjana. Sen nousu ajoittuu yhteen
luonnontieteiden ja tekniikan kehittymisen kanssa.
• Empirismi kukoisti erityisesti teollistuvassa Isossa-
Britanniassa.
• John Locke (1632-1704)
– ”Totuuden täytyy olla tarkastelumme ainoa päämäärä.” Locke
peräänkuulutti kyseenalaistamista ja objektiivista suhtautumista.
– Ihmismieli on syntyessään tyhjä taulu (tabula rasa).
• David Hume (1711-1776)
– tiukka empiirisyyden vaatimus
– Piti jopa syysuhdetta tottumuksena, ei tietona, sillä syysuhdetta
ei varsinaisesti voi havaita.

12. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Filosofian kopernikaaninen uudistaja:
Immanuel Kant
• Rationalismin ja empirismin synteesi:
– Tietomme maailmasta perustuu havaintoon,
jonka tietokykymme muodot (”ymmärryksen
kategoriat”) jäsentävät ymmärrettäviksi.
• Kantin myötä ihmisen tietokyky ja tajunnan
muodot itsessään nousivat filosofisen
mielenkiinnon kohteiksi.
• Moraalifilosofiassa Kant edusti
velvollisuusetiikkaa.

13. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Järki vapautuu auktoriteeteista -
1700-luvun valistusfilosofia
• 1600-luvun lopun Englannista alkaen valistus myllersi
Euroopan kulttuurista, tieteellistä ja yhteiskunnallista
elämää. Sen tyypillisiä piirteitä ovat:
– kriittinen järjen käyttö ja tietoon perustuva maailmankuva
– taikauskon ja auktoriteettien (myös uskonnollisten)
vastustaminen
– usko tasa-arvoon, suvaitsevaisuuteen ja ihmisen hyvyyteen
– kansanopetuksen ja –sivistyksen vaatimus
– sääty-yhteiskunnan epäkohtien arvostelu
• huipentuma Ranskan suuri vallankumous 1789
• Suuria nimiä olivat mm. John Locke, Adam Smith,
Montesquieu, Voltaire, Denis Diderot ja Immanuel Kant.

14. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Yhteiskunta ja historia
Filosofian suuria nimiä 1800-luvulla
• Yhteiskunnan ja historian suuria linjoja
tarkastelivat Friedrich Hegel ja Karl Marx.
– Molempien mukaan historia etenee
dialektisten kehityslakien mukaisesti
(teesi > antiteesi > synteesi)
– Hegelillä tuo historiaa liikuttava voima oli
ideaalinen Henki, Absoluutti tai Jumala
– Marx puolestaan oli materialisti ja katsoi
ristiriitojen yhteiskunnan tuotantosuhteissa
aiheuttavan historiaa kuljettavia kriisejä.

15. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Moraali ja hyvä elämä
Filosofian suuria nimiä 1800-luvulla
• Søren Kierkegaard ja Arthur Schopenhauer
tarkastelivat ihmisen sisäistä elämismaailmaa.
– Kierkegaard korosti henkilökohtaista uskoa, yhdisti
kristillisyyttä varhaisiin eksistentialistisiin ajatuksiin.
– Schopenhauer tarkasteli ihmisen kärsimystä, joka
hänen mukaansa johtuu jatkuvasta tahtomisesta.
• Friedrich Nietzsche ”teki filosofiaa vasaralla” ja
hyökkäsi sovinnaista kristillistä moraalia
vastaan.

16. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
1900-luvun filosofia
• Jako mannermaiseen...
– "elämänfilosofisten" kysymysten tärkeys
– ajattelun yhteiskunta- ja kulttuurisidonnaisuus
– poliittiset kannanotot
• ...ja analyyttiseen filosofiaan (anglosaksisissa
maissa)
– kielen käytön tutkimus ja logiikka
– eksaktien, tieteellisten menetelmien ihannointi
– suuriä nimiä mm. Bernand Russel ja Ludwig
Wittgenstein

17. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Mannermaisen filosofian
suuntauksia
• Fenomenologia:
– Miten maailma meille ilmenee?
– lähtökohtana tietoisuuden intentionaalisuus
– Edmund Husserl, Martin Heidegger
• Eksistentialismi:
– Olemassaolo (existencia) on ensisijainen
olemukseen (essentia) nähden.
– Ihmisellä on vapaus ja pakko ”valita itsensä”.
– Jean-Paul Sartre, Simone de Beauvoir

18. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Analyyttisen filosofian suuntauksia
• Looginen positivismi:
– Metafysiikka ja etiikka eivät kuulu vakavasti
otettavaan filosofiaan.
– Filosofisten argumenttien on oltava selkeitä,
loogisia ja todistettavissa oikeiksi tai vääriksi.
– Loogisesta positivismista kehittyi looginen
empirismi, jonka edustajia suomalaisen
filosofian suuret nimet Georg Henrik von
Wright ja Jaakko Hintikka ovat.

19. 26.2.2006 © Eenariina Hämäläinen
Quo vadis filosofia?
• Analyyttinen ja mannermainen koulukunta ovat
lähestyneet toisiaan 1900-luvun lopulla.
• Richard Rortyn mukaan tilanne on hiukan
seisova – uusia suuria nimiä ei ole ilmestynyt.
• Filosofian popularisoituminen?
• 2000-luvun alun yhteiskunnalliset haasteet
(esim. globalisaatio, teknologian kehitys,
ympäristökysymykset, elintasokuilu ja terrorismi)
koskettavat myös filosofiaa.