Analyytikko Elina Salmisen esitys asuntolainoituksesta ja taloyhtiölainoista. Mikä on taloyhtiölainojen osuus asuntolainakannasta?

1. Finanssiala ry - Kotitalouksien
velkaantumisesta ja
taloyhtiölainoista
Elina Salminen
KHI-asiantuntijaryhmän kokous
Tilastokeskus 5.2.2018

2. Kotitalouksien velkaantuneisuus ja
taloyhtiölainojen tilastointi

3. Kotitalouksien velkaantumisaste maittain
2016 (*2015)
Lähde: Eurostat

4. Taloyhtiölainat osana kotitalouksien
velkaantuneisuutta
12%
kokonaisvelasta

5. Suurimmat asuntolainat pk-seudulla
asuvilla akateemisilla lapsiperheillä
Lähteet: FA:n Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat –tutkimus 2017

6. Taloyhtiölainat osana kotitalouksien
velkaantuneisuutta
Asuntoyhteisöjen
kokonaislainakanta,
pankkien raportoima
SP:lle. 28 mrd.€
Josta kotitalouksien osuus
18 mrd.€ TK:n
estimoinnin mukaan
Josta loput 10 mrd.€
korkotukilainoja – vastaa
suunnilleen KuRan
tilinpäätöksessä
ilmoittamaa lainakantaa

7. Kotitalouksien rahoitusvarat ja -velat
Mrd. EUR

8. Kotitalouksien kokonaisvarallisuus

9. Kotitalouksien kokonaisvarallisuus
varallisuuskymmenyksittäin
Lähde: Tilastokeskus,
varallisuustutkimus 2013

10. Mitä makrovakauspolitiikka on?
• Mikrovakauspolitiikka: tavoitteena
pienentää todennäköisyyttä, että
yksittäinen pankki joutuu
vaikeuksiin
• Makrovakauspolitiikka:
tavoitteena pienentää
rahoitusjärjestelmäkriisien
todennäköisyyttä
• Makrovakausvälineiden käyttö voi
olla suhdanneluonteista tai
rakenteellista
• HUOM. Euroalueen maissa
makrovakauspolitiikka on osin
kansallisen rahapolitiikan korvike
Makrovakauspäätös:
Finanssivalvonta ei korota
pankkeihin sovellettavaa
muuttuvaa
lisäpääomavaatimusta ja
jatkaa valmistelua
asuntolainojen
riskipainojen nostamiseksi
Suomen rahoitusjärjestelmän suhdannesidonnaiset
järjestelmäriskit ovat kokonaisuudessaan pysyneet ennallaan.
Valmistelua sisäisten mallien menetelmää käyttävien pankkien
keskimääräisten asuntolainojen riskipainojen nostamiseksi
jatketaan. Lue lisää

11. Suomessa monipuolinen
makrovakaustyökalupakki
Makrovakausväline Päätöksenteon frekvenssi
Vastasyklinen pääomapuskuri Neljännesvuosittain
Enimmäisluototussuhde (”lainakatto”) Neljännesvuosittain
Kiinteistövakuudellisten lainojen
riskipainojen sääntely
Kerran vuodessa
Kansalliset erityistoimet
(CRR-asetuksen artikla 458)
Erityistilanteissa
Systeemiriskin kannalta merkittävien
globaalien pankkien lisäpääomapuskuri
(G-SII-puskuri)
Edellytykset arvioidaan
vuosittain
Systeemiriskin kannalta merkittävien
kansallisten pankkien lisäpääomapuskuri
(O-SII-puskuri)
Edellytykset arvioidaan
vuosittain
• Lisäksi valvoja voi käyttää pankkikohtaisia ns. pilari II –
vaatimuksia
• Myös maksuvalmius- ja asiakasvastuurajoituksia voidaan
räätälöidä makrovakaustarkoituksiin
Lähde: Raskassarja

12. Mitä uusia välineitä viranomaiset haluavat?
• Fiva ja Suomen Pankki esittäneet uusia
keinoja asuntoluototuksen
suitsemiseen
• Asuntolainojen koon rajoittaminen
suhteessa lainanottajan vuosituloihin
• (Asunto-)lainojen hoitomenojen
rajoittaminen suhteessa lainanottajan
kuukausituloihin
• Asuntolainojen enimmäispituuden
rajoittaminen
• Asuntolainojen lyhentämispakko
• Viranomaiset haluavat myös tiukentaa
nykyistä lainakattoa
• Vain ostettava asunto huomioitaisiin
katon laskennassa, ei muita
vakuuksia

13. Finanssiala
uudistuvan alan ääni.