SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 25
Adjektiivien taivutus
Adjektiivien ja substantiivien yhteistaivutus
Adjektiivien vertailumuodot
Adjektiivit
Vastaavat kysymykseen millainen jokin on:
keltainen, kaunis, pehmeä, suuri jne.
Ruotsin kielen adjektiiveilla on useimmiten
kolme muotoa.
rund (pyöreä)
runt
runda
Adjektiivit jatkuu=fortsätter
sjuk: käytetään en-sukuisista sanoista.
sjukt: käytetään ett-sukuisista sanoista.
sjuka: nk. a-muotokäytetään, kun pääsana
on monikossa tai määräisen
muodon/omistuspronominin
yhteydessä.
Vi går vidare…
Adjektiiveja käytetään substantiivien edellä
(attribuuttina):
en sjuk patient = sairas potilas
ett stort sjukhus = suuri sairaala
sjuka patienter/stora sjukhus
= sairaita potilaita / suuria sairaaloita
min fantastiska kollega, mina fantastiska kollegor, Kalles
stora resväska
Omistussanan jälkeen adjektiivista käytetään aina a-
muotoa.
…och repeterar lite mer
Predikatiivissa eli useimmiten vara/bli-verbien
jälkeen.
Avdelningen är stor.
Vårdhemmet är färdigt.
Våra anställda är glada.
Kaikilla adjektiiveilla ei ole kolmea
muotoa tai taipuvat epäsäännöllisesti
Joitain esimerkkejä:
ny, nytt, nya = uusi (pitkään vokaaliin päättyvät)
god, gott, goda = hyvä (d- ja t-loppuiset)
vit, vitt, vita = valkoinen (d- ja t-loppuiset)
intressant, intressant, intressanta = mielenkiintoinen
enkel, enkelt, enkla = yksinkertainen (en-, el-, er-
loppuiset)
ensam, ensamt, ensamma = yksinäinen (m- ja n-
loppuiset)
liten, litet, lilla, små = pieni
Adjektiv som vi inte kan böja
Lisäksi on joukko taipumattomia adjektiiveja:
Esim. kul = kiva, gratis = ilmainen, spännande =
jännittävä, bra = hyvä, lagom = sopiva, noga =
tarkka, nära = läheinen, stackars = parka, äkta =
aito, öde = autio, framtida = tuleva, norra =
pohjoinen/pohjois-
en spännande operation
ett gratis läkemedel
Våra framtida yrken är mer krävande än i dag.
Kom ihåg följande…
Me henkilöt olemme pääasiassa aina en-sukuisia ja
meistä käytetään en-suvun muotoa adjektiivista yksikössä
ja a-muotoa tietenkin monikossa:
Han/Samuel/Sjukskötaren är pålitlig, envis och trevlig.
Läkarna är pålitliga, envisa och trevliga.
Esim. näin voit kertoa hyvistä ominaisuuksistasi työnhaun
yhteydessä: ”Som person är jag utåtriktad och noggrann.”
Obs! Barnet är gulligt.
En liten övning
1. I somras fick jag ett ___________
sommarjobb. (intressant)
2. Mitt ________ jobb var att sköta djur på
Skansen. (underbar)
3. På sommaren är det _________ att vara ute.
(skön)
4. Apan Louise födde _______ ungar. (liten)
5. De var så ________ , men nu är de redan
_______ . (söt, stor)
Oikeat vastaukset
1. I somras fick jag ett intressant sommarjobb.
2. Mitt underbara jobb var att sköta djur på
Skansen.
3. På sommaren är det skönt att vara ute.
4. Apan Louise födde små ungar.
5. De var så söta, men nu är de redan stora.
Adjektiivit ja substantiivit
• Adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus
= silloin kun adjektiivi on substantiivin edellä sitä kuvaamassa,
esim. pyöreä pallo, punainen pallo, vanha pallo.
• Laskettavilla substantiiveilla 4 muotoa (esimerkkisanana en
kram 2 = halaus):
en kram (yks. epäm.) kramar (mon. epäm.)
kramen (yks. määr.) kramarna (mon. määr.)
Miten adjektiivi taipuu kaikkien substantiivin muotojen
edellä?
Stora stjärnor = Suuria tähtiä
stor, stort, stora + en stjärna 1
en stor stjärna yksi suuri tähti
den stora stjärnan se suuri tähti
stora stjärnor suuria tähtiä
de stora stjärnorna ne suuret tähdet
…och läckra påskägg = herkullisia
pääsiäismunia
ett läckert påskägg
det läckra påskägget
läckra påskägg
de läckra påskäggen
Adjektiv ”liten”
• Poikkeuksellisesti 4 muotoa:
• liten, litet, lilla, små
• Muotoa lilla käytetään yksikön määräisen artikkelin
jälkeen ja omistussanan jälkeen yksikössä.
en liten pojke, ett litet sjukhus, (yksikön epäm.)
den lilla pojken, det lilla sjukhuset, (yksikön määr.)
små pojkar, små sjukhus (monikon epäm.)
de små pojkarna, de små sjukhusen (monikon määr.)
min lilla pojke, mitt lilla sjukhus
Dags för en liten övning…
1. glad, glatt, glada + en barnmorska 1 (kätilö)
2. gullig, gulligt, gulliga + ett spädbarn 5
(sylivauva)
3. liten, litet, lilla, små + en anstalt 3 (laitos)
4. underbar, underbart, underbara + en
förälder 2
5. kort, kort, korta + ett förhållande 4
Och är kan du kolla hur du lyckades
en glad barnmorska den glada barnmorskan
glada barnmorskor de glada barnmorskorna
ett gulligt spädbarn det gulliga spädbarnet
gulliga spädbarn de gulliga spädbarnen
en liten anstalt den lilla anstalten
små anstalter de små anstalterna
en underbar förälder den underbara föräldern
underbara föräldrar de underbara föräldrarna
ett kort förhållande det korta förhållandet
korta förhållanden de korta förhållandena
Vem är vackrast och starkast? – eli
adjektiivin vertailumuotoja
- Jag är stark.
- Min storebror är nog starkare.
- Min pappa är starkast.
eli vahva (positiivi), vahvempi (komparatiivi),
vahvin (superlatiivi)
1. Olika ändelser
Suurimmalla osalla komparatiivin pääte –are.
Superlatiivin lyhyt muoto saa päätteen –ast.
Superlatiivin pitkä muoto saa päätteen –aste.
2. Dessa måste du lära dig utantill
ung, yngre, yngst, den/det/de yngsta
hög, högre, högst, den/det/de högsta
låg, lägre, lägst, den/det/de lägsta
lång, längre, längst, den/det/de längsta
stor, större, störst, den/det/de största
tung, tyngre, tyngst, den/det/de tyngsta
Komparatiivin pääte on –re.
Superlatiivin lyhyen muodon pääte on –st.
Superlatiivin pitkän muodon pääte on –sta.
Dessa måste du lära dig utantill
Opettele ulkoa: epäsäännöllisesti taipuvat
• bra/god, bättre, bäst, den/det/de bästa
• dålig, sämre, sämst, den/det/de sämsta
• gammal, äldre, äldst, den/det/de äldsta
• liten, mindre, minst, den/det/de minsta
• ond, värre, värst, den/det/de värsta = paha
• ond, ondare, ondast, den/det/de ondaste =
vihainen, ilkeä
Maten är gott, godare, godast
Adjektiivi god
- god, bättre, bäst, den/det/de bästa
- Mutta ruoasta puhuttaessa: god, godare,
godast
Jag lagar god mat.
Min mamma lagar ännu godare mat.
Min farmor lagar godast mat.
3. Mera och mest
Jos adjektiivi on taipumaton tai verbistä
johdettu (esim. päätteet –isk, -ande, -ende, -ad)
Komparatiivi muodostetaan sanan mer(a) avulla:
mera typisk, -t, -a, mera lovande
Superlatiivi muodostetaan sanan mest avulla:
mest typisk, -t, -a, mest lovande
Och hur använder vi dessa?
ett nyare radhus ett mera typiskt hus
det nyare radhuset det mera typiska huset
nyare radhus mera typiska hus
de nyare radhusen de mera typiska husen
Komparatiivi on aina taipumaton, paitsi kun se on
muodostettu mera-sanan avulla (esimerkki
oikealla).
OBS! Radhuset är nyare än höghuset bredvid.
kuin=än
Det var komparativ, och här
behandlar vi superlativ
-superlatiivilla on kaksi muotoa, esim.:
yngst (lyhyt muoto) den/det/de yngsta (pitkä muoto)
- Yleensä kun on attribuuttina=substantiivin edellä 
pitkä muoto eli määräinen muoto.
Våren är den vackraste årstiden.
De längsta dagarna har vi i juni.
Tammerfors är en av de största städerna i Finland.
Frankrike är ett av de största länderna i Europa.
Vi fortsätter ännu med superlativ
Predikatiivina (=vara/bli-verbien jälkeen)
superlatiivi on joko päätteettömässä muodossa
(tavallisempi) tai taipuneena määräisen
artikkelin kanssa.
1.Min lägenhet är störst/den största.
2. Det här huset är högst/det högsta.
3.Den här lösningen är mest typisk/den mest
typiska.

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

sanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissasanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissakirnykanen
 
Persoonapronominit, ruotsin kieli
Persoonapronominit, ruotsin kieliPersoonapronominit, ruotsin kieli
Persoonapronominit, ruotsin kielihiljadesign
 
Ruotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestysRuotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestysjomppa68
 
Ordklasser
OrdklasserOrdklasser
Ordklasserdexter93
 
Liitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliLiitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliMarja Ahola
 
Partisiipin perfekti
Partisiipin perfektiPartisiipin perfekti
Partisiipin perfektiOlli Eloranta
 
1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lause1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lauseKirsi Ylätalo
 
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)Ritva Tammi
 
Grammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodotGrammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodotRitva Tammi
 

La actualidad más candente (20)

sanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissasanajärjestys ruotsissa
sanajärjestys ruotsissa
 
Persoonapronominit, ruotsin kieli
Persoonapronominit, ruotsin kieliPersoonapronominit, ruotsin kieli
Persoonapronominit, ruotsin kieli
 
Ruotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestysRuotsi päälauseen sanajärjestys
Ruotsi päälauseen sanajärjestys
 
Lauseenjäsenet
LauseenjäsenetLauseenjäsenet
Lauseenjäsenet
 
Ordklasser
OrdklasserOrdklasser
Ordklasser
 
S passiivi
S passiiviS passiivi
S passiivi
 
Pronominit
PronominitPronominit
Pronominit
 
Taipumattomat sanat
Taipumattomat sanatTaipumattomat sanat
Taipumattomat sanat
 
Liitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieliLiitepartikkelit ja puhekieli
Liitepartikkelit ja puhekieli
 
Ehtolauseet
EhtolauseetEhtolauseet
Ehtolauseet
 
Partisiipin perfekti
Partisiipin perfektiPartisiipin perfekti
Partisiipin perfekti
 
Paikallissijat
PaikallissijatPaikallissijat
Paikallissijat
 
Verbit
VerbitVerbit
Verbit
 
1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lause1. konditionaali + if-lause
1. konditionaali + if-lause
 
Partikkelit
PartikkelitPartikkelit
Partikkelit
 
Rektioita
RektioitaRektioita
Rektioita
 
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
Adjektiivien vertailu englannin kielessä (komparatiivi ja superlatiivi)
 
Grammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodotGrammar_ englannin aikamuodot
Grammar_ englannin aikamuodot
 
Adjektiivit
AdjektiivitAdjektiivit
Adjektiivit
 
Passiivi
PassiiviPassiivi
Passiivi
 

Adjektiivit, ruotsin kieli

  • 1. Adjektiivien taivutus Adjektiivien ja substantiivien yhteistaivutus Adjektiivien vertailumuodot
  • 2. Adjektiivit Vastaavat kysymykseen millainen jokin on: keltainen, kaunis, pehmeä, suuri jne. Ruotsin kielen adjektiiveilla on useimmiten kolme muotoa. rund (pyöreä) runt runda
  • 3. Adjektiivit jatkuu=fortsätter sjuk: käytetään en-sukuisista sanoista. sjukt: käytetään ett-sukuisista sanoista. sjuka: nk. a-muotokäytetään, kun pääsana on monikossa tai määräisen muodon/omistuspronominin yhteydessä.
  • 4. Vi går vidare… Adjektiiveja käytetään substantiivien edellä (attribuuttina): en sjuk patient = sairas potilas ett stort sjukhus = suuri sairaala sjuka patienter/stora sjukhus = sairaita potilaita / suuria sairaaloita min fantastiska kollega, mina fantastiska kollegor, Kalles stora resväska Omistussanan jälkeen adjektiivista käytetään aina a- muotoa.
  • 5. …och repeterar lite mer Predikatiivissa eli useimmiten vara/bli-verbien jälkeen. Avdelningen är stor. Vårdhemmet är färdigt. Våra anställda är glada.
  • 6. Kaikilla adjektiiveilla ei ole kolmea muotoa tai taipuvat epäsäännöllisesti Joitain esimerkkejä: ny, nytt, nya = uusi (pitkään vokaaliin päättyvät) god, gott, goda = hyvä (d- ja t-loppuiset) vit, vitt, vita = valkoinen (d- ja t-loppuiset) intressant, intressant, intressanta = mielenkiintoinen enkel, enkelt, enkla = yksinkertainen (en-, el-, er- loppuiset) ensam, ensamt, ensamma = yksinäinen (m- ja n- loppuiset) liten, litet, lilla, små = pieni
  • 7. Adjektiv som vi inte kan böja Lisäksi on joukko taipumattomia adjektiiveja: Esim. kul = kiva, gratis = ilmainen, spännande = jännittävä, bra = hyvä, lagom = sopiva, noga = tarkka, nära = läheinen, stackars = parka, äkta = aito, öde = autio, framtida = tuleva, norra = pohjoinen/pohjois- en spännande operation ett gratis läkemedel Våra framtida yrken är mer krävande än i dag.
  • 8. Kom ihåg följande… Me henkilöt olemme pääasiassa aina en-sukuisia ja meistä käytetään en-suvun muotoa adjektiivista yksikössä ja a-muotoa tietenkin monikossa: Han/Samuel/Sjukskötaren är pålitlig, envis och trevlig. Läkarna är pålitliga, envisa och trevliga. Esim. näin voit kertoa hyvistä ominaisuuksistasi työnhaun yhteydessä: ”Som person är jag utåtriktad och noggrann.” Obs! Barnet är gulligt.
  • 9. En liten övning 1. I somras fick jag ett ___________ sommarjobb. (intressant) 2. Mitt ________ jobb var att sköta djur på Skansen. (underbar) 3. På sommaren är det _________ att vara ute. (skön) 4. Apan Louise födde _______ ungar. (liten) 5. De var så ________ , men nu är de redan _______ . (söt, stor)
  • 10. Oikeat vastaukset 1. I somras fick jag ett intressant sommarjobb. 2. Mitt underbara jobb var att sköta djur på Skansen. 3. På sommaren är det skönt att vara ute. 4. Apan Louise födde små ungar. 5. De var så söta, men nu är de redan stora.
  • 11. Adjektiivit ja substantiivit • Adjektiivin ja substantiivin yhteistaivutus = silloin kun adjektiivi on substantiivin edellä sitä kuvaamassa, esim. pyöreä pallo, punainen pallo, vanha pallo. • Laskettavilla substantiiveilla 4 muotoa (esimerkkisanana en kram 2 = halaus): en kram (yks. epäm.) kramar (mon. epäm.) kramen (yks. määr.) kramarna (mon. määr.) Miten adjektiivi taipuu kaikkien substantiivin muotojen edellä?
  • 12. Stora stjärnor = Suuria tähtiä stor, stort, stora + en stjärna 1 en stor stjärna yksi suuri tähti den stora stjärnan se suuri tähti stora stjärnor suuria tähtiä de stora stjärnorna ne suuret tähdet
  • 13. …och läckra påskägg = herkullisia pääsiäismunia ett läckert påskägg det läckra påskägget läckra påskägg de läckra påskäggen
  • 14. Adjektiv ”liten” • Poikkeuksellisesti 4 muotoa: • liten, litet, lilla, små • Muotoa lilla käytetään yksikön määräisen artikkelin jälkeen ja omistussanan jälkeen yksikössä. en liten pojke, ett litet sjukhus, (yksikön epäm.) den lilla pojken, det lilla sjukhuset, (yksikön määr.) små pojkar, små sjukhus (monikon epäm.) de små pojkarna, de små sjukhusen (monikon määr.) min lilla pojke, mitt lilla sjukhus
  • 15. Dags för en liten övning… 1. glad, glatt, glada + en barnmorska 1 (kätilö) 2. gullig, gulligt, gulliga + ett spädbarn 5 (sylivauva) 3. liten, litet, lilla, små + en anstalt 3 (laitos) 4. underbar, underbart, underbara + en förälder 2 5. kort, kort, korta + ett förhållande 4
  • 16. Och är kan du kolla hur du lyckades en glad barnmorska den glada barnmorskan glada barnmorskor de glada barnmorskorna ett gulligt spädbarn det gulliga spädbarnet gulliga spädbarn de gulliga spädbarnen en liten anstalt den lilla anstalten små anstalter de små anstalterna en underbar förälder den underbara föräldern underbara föräldrar de underbara föräldrarna ett kort förhållande det korta förhållandet korta förhållanden de korta förhållandena
  • 17. Vem är vackrast och starkast? – eli adjektiivin vertailumuotoja - Jag är stark. - Min storebror är nog starkare. - Min pappa är starkast. eli vahva (positiivi), vahvempi (komparatiivi), vahvin (superlatiivi)
  • 18. 1. Olika ändelser Suurimmalla osalla komparatiivin pääte –are. Superlatiivin lyhyt muoto saa päätteen –ast. Superlatiivin pitkä muoto saa päätteen –aste.
  • 19. 2. Dessa måste du lära dig utantill ung, yngre, yngst, den/det/de yngsta hög, högre, högst, den/det/de högsta låg, lägre, lägst, den/det/de lägsta lång, längre, längst, den/det/de längsta stor, större, störst, den/det/de största tung, tyngre, tyngst, den/det/de tyngsta Komparatiivin pääte on –re. Superlatiivin lyhyen muodon pääte on –st. Superlatiivin pitkän muodon pääte on –sta.
  • 20. Dessa måste du lära dig utantill Opettele ulkoa: epäsäännöllisesti taipuvat • bra/god, bättre, bäst, den/det/de bästa • dålig, sämre, sämst, den/det/de sämsta • gammal, äldre, äldst, den/det/de äldsta • liten, mindre, minst, den/det/de minsta • ond, värre, värst, den/det/de värsta = paha • ond, ondare, ondast, den/det/de ondaste = vihainen, ilkeä
  • 21. Maten är gott, godare, godast Adjektiivi god - god, bättre, bäst, den/det/de bästa - Mutta ruoasta puhuttaessa: god, godare, godast Jag lagar god mat. Min mamma lagar ännu godare mat. Min farmor lagar godast mat.
  • 22. 3. Mera och mest Jos adjektiivi on taipumaton tai verbistä johdettu (esim. päätteet –isk, -ande, -ende, -ad) Komparatiivi muodostetaan sanan mer(a) avulla: mera typisk, -t, -a, mera lovande Superlatiivi muodostetaan sanan mest avulla: mest typisk, -t, -a, mest lovande
  • 23. Och hur använder vi dessa? ett nyare radhus ett mera typiskt hus det nyare radhuset det mera typiska huset nyare radhus mera typiska hus de nyare radhusen de mera typiska husen Komparatiivi on aina taipumaton, paitsi kun se on muodostettu mera-sanan avulla (esimerkki oikealla). OBS! Radhuset är nyare än höghuset bredvid. kuin=än
  • 24. Det var komparativ, och här behandlar vi superlativ -superlatiivilla on kaksi muotoa, esim.: yngst (lyhyt muoto) den/det/de yngsta (pitkä muoto) - Yleensä kun on attribuuttina=substantiivin edellä  pitkä muoto eli määräinen muoto. Våren är den vackraste årstiden. De längsta dagarna har vi i juni. Tammerfors är en av de största städerna i Finland. Frankrike är ett av de största länderna i Europa.
  • 25. Vi fortsätter ännu med superlativ Predikatiivina (=vara/bli-verbien jälkeen) superlatiivi on joko päätteettömässä muodossa (tavallisempi) tai taipuneena määräisen artikkelin kanssa. 1.Min lägenhet är störst/den största. 2. Det här huset är högst/det högsta. 3.Den här lösningen är mest typisk/den mest typiska.