Open päivitys ammatillinen, OAKK, 3.4.2013, Harto Pönkä

1. Sosiaalisen median
toimintaympäristöt
ja -kulttuurit
Harto Pönkä, 3.4.2013
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

2. Mitä uutta sosiaalinen
Mitä uutta sosiaalinen
media tarjoaa?
media tarjoaa?
1.Verkkopalveluita,
1.Verkkopalveluita,
välineitä
välineitä
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
2.Ihmisiä, yhteisöjä,
verkostoja
verkostoja
3.Käyttäjien tekemiä
3.Käyttäjien tekemiä
sisältöjä, kanavan omille
sisältöjä, kanavan omille
tuotoksille
tuotoksille
4.Toimintatapoja, uuden
4.Toimintatapoja, uuden
toimintakulttuurin
toimintakulttuurin

3. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
Kurssin yhteinen jotain uutta
blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median
sosiaalisen median yhteisöt osaksi
oppimisympäristö oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/
Tänään etenemme vaiheessa 3

4. Opetuksessa käytetyt ohjelmat v. 2012
TOP 10 Nousussa
1. Twitter 17. Google+/Hangouts 56. Khan Academy
19. Word 57. Google kääntäjä
2. YouTube
20. Yammer 61. Flipboard
3. Google Docs/Drive
24. Scoopit 66. Instapaper
4. Google haku 25. TED Talks/TED Ed 71. OneNote
5. WordPress 36. Pinterest 73. Zite
6. Dropbox 41. Hootsuite 89. Learnist
44. LiveBinders 90. MentorMob
7. Skype
45. Sharepoint 92. Doodle
8. PowerPoint
47. iTunes ja iTunesU 99. Popplet
9. Facebook
10. Wikipedia
Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

6. Sosiaalinen media yksilön tukena
• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena
oppimisympäristönä
• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen
näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta
• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen,
verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen,
kysyminen
• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen
osallistumalla yhteisön toimintaan
• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin
jatke, tiedonhaku, jakaminen

7. Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND,
http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

8. http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa

9. Sosiaalinen media yhteisöllisyyden tukena
• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat
sosiaalisen median palvelut:
– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
– Sosiaaliset verkostot
– Verkkoyhteisöt
– Parvet
– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi
luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa
yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

10. Some-verkkoympäristön rakentaminen
• Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on
helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja
oppimisympäristöjä
• Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja
sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta

11. Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista

12. Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
• Oppimisympäristö
rakennetaan useista
verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään
käytettävien palveluiden
linkit, RSS-syötteet ja widgetit
• Tavoitteena on, että
seurantasivun kautta
toimintaa on helppo seurata,
kun se hajaantuu useisiin
verkkopalveluihin
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

14. Anna vaihtoehtoja seuraamiseen
• Tavallisimmat: blogi, Facebook, Twitter…
• Sähköposti-ilmoitukset manuaalisesti ja/tai
automaattisesti käytetyistä some-palveluista
• RSS-syöte, jonka osallistujat voivat tilata
lukuohjelmaan tai liittää esim. omaan blogiinsa
• Jaettu kalenteri, jossa muistutukset tapahtumista
• QR-koodit paperitulosteissa, esimerkki:
• QR-koodin voi tehdä esim.
http://qrcode.kaywa.com/ ja avaukset
voi laskea https://bitly.com/

15. …ja vielä: yhteisöresurssit!
• Yhteisöresursseilla tarkoitetaan olemassa olevia
sosiaalisen median yhteisöjä, ryhmiä ja verkostoja
• Opiskelijat voivat tehdä verkossa osallistuvaa
tutkimusta: havainnoida, esittää kysymyksiä,
keskustella, tutkia vanhoja keskusteluja jne.
• Asiantuntijayhteisöjen kautta opetukseen
voidaan tuoda sellaista sisältöä, jonka
saavuttaminen olisi muuten vaikeaa
• Asiantuntijoita voidaan pyytää myös
verkkovierailulle omiin verkkoympäristöihin

16. http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

17. Parityöskentely
• Valitkaa opetus-/koulutusaihe/hanke, jolle
suunnittelette sosiaalisen median verkkoympäristön
(5 min)
• Valitkaa vähintään 3 sosiaalisen median palvelua, joita
käytätte osana verkkoympäristöä (15 min)
• Tehkää miellekartta tai kuva, jossa havainnollistatte:
(20 min)
– Miten eri some-palvelut liittyvät toisiinsa (tähtimalli)?
– Miten ja mihin tarkoituksiin eri some-palveluita käytetään?
– Miten eri palveluita käytetään yksilö- ja ryhmätasolla?
– Muuta tärkeää 

18. Toimintakulttuurin kehittäminen

19. Sosiaalisen median toimintatapoja
Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi
Sosiaaliset merkitykset Avoin yhteistyö
Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen
ja tunnistaminen
Tietolähteiden
jakaminen Auttaminen ja Uuden tiedon
yhteinen etu luominen yhdessä
 Toimintakulttuuri muutos

21. Sosiaalisen median käytön vaiheet
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
Julkaisu: Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf (2012)

22. Tutussa ympäristössä on
helpointa aloittaa!
• 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä
• 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa,
mutta vain 6 % julkisesti netissä
• Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)
Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330
(06/2011, n=1080)

23. Keinoja muutoksen johtamiseen
• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!
• Yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla,
epäonnistumisista oppiminen
• Sitoutuminen
– Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan
– Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median
käyttö on helppo perustella!
• Rehtorit some-asenteiden muutosagentteina,
http://luotikoulutus.blogspot.com/2012/01/reht
orien-tulee-nayttaa-esimerkkia-tvtn.html

24. Erilaisia toimintakulttuureja

25. Ystäväyrittäjyys
 Avoin: kuka tahansa voi osallistua ja myös käyttää verkoston nimeä
 Facebook-sivulla viikoittain vaihtuvat vapaaehtoiset isännät/emännät
 Verkosto on sellainen kuin miten jäsenet sitä hyödyntävät, esim.
kokemusten vaihtoa, kaveriapua ja yhteistyökumppanien hakua
http://www.facebook.com/friendtrepreneur

26. Sometu
 Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan
 Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
 Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä,
esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/

27. Dojolaiset (lopetettu/siirtynyt)
 Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä
 Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan,
uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin
 Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?)
Palvelu on lopetettu v. 2012 lopussa,
lisää aiheesta: http://altillaonasiaa.blogspot.fi/2012/02/dojolaiset-uskonlahko-sosiaalisessa.html

28. Nuotion sytyttäjä Sisäpiirin verkostokätilöt Vahva johtaja
Eero Leppänen, Ystäväyrittäjyys Anne Rongas, mm. Sometu Antti Heikkilä, Dojolaiset
”Itse näen, että siinä pistettiin ”Itseorganisoituminen saattaa johtaa ”Aito johtaja on kiinnostunut
nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä ydinryhmän muodostumiseen ja yhteisöstään ja osaa ohjata sen
sen ympärille. Siellä joku aina kertoo tavoitetta kohti kuljettavien toimintaa ja ihmisten välistä
omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja kätilöiden tarpeeseen.” kanssakäymistä yhteisön sisällä.”
ringissä kuiskutellaan, mitä
kuiskutellaan, eihän sitä tiedä.”
”Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ”Aikaansaamisen ja toiminnallisten ”Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’
ehkä muitakin viehättää tavoitteiden rinnalla verkostossa mutta osa ei. Me poistimme nuo
valtakunnallisuus, yksinyrittäjien kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa sopeutumattomat, ja sen
halu mennä yhteisille tulille pitäviä asioita. Koossa pitäminen seurauksena tapahtui ihme. --
kuuntelemaan juttuja ja olemaan toimii harvoin ilman sisäpiiristä Dojolaiset on muuttunut itsestään
osa porukkaa, agendan puuttuminen nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja sääteleväksi yhteisöksi, joka on
ja rentous. ” systemaattista kätilöintiä.” vapaa, mutta toimii tiettyjen
sääntöjen puitteissa.”
”Verkostossa on parikin kertaa ”Se, miten demokraattisesti ”Olemme joutuneet poistamaan
kysytty, että halutaanko tästä esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita suunnilleen 20 henkilöä, mikä on
formaalimpaa ja ne, jotka ovat toteutetaan ja pystytään pieni määrä koko joukkoon
vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, toteuttamaan, riippuu verkoston verrattuna. -- Johtajan tehtävänä on
että ei missään nimessä.” koosta, yhteisistä työvälineistä ja valvoa, että vuorovaikutus toimii.”
verkostoituneitten aktiivisuudesta.”
Lähde: Lähde: Lähde:
http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia- http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapii http://www.anttiheikkila.com/index.php?
id=2&art=168 (sivu poistettu, mutta löytyy
ystavayrittajyydesta.html rilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/
täältä)

29. Keskustelu:
Millaista toimintakulttuuria
rakennat ja miten?

30. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi