Open päivitys yleissivistävä, Pyhäjoki 17.4.2013, Harto Pönkä

1. SoMe oppimisen
ja toimintakulttuurin
muutoksen tukena
Harto Pönkä, 17.4.2013
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi

2. 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille
Kurssiblogi +
opiskelijoiden blogit +
Kurssin yhteinen jotain uutta
blogi tai wiki
Vastuu opettajalla
3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön
Tähtimallin mukainen Sosiaalisen median
sosiaalisen median yhteisöt osaksi
oppimisympäristö oppimisympäristöä
ja oppimisen
resurssiksi
Vastuu opiskelijoilla
Katso kuva: http://xkcd.com/802/

3. Suunnittelu vain korostuu,
kun kokeillaan uutta
Lähde: Laadukkaasti verkossa,

4. Linjakas opetus
• Opetuksen suunnitteluvaihe
– Yleiset oppimistavoitteet
– Kohderyhmä
– Oppimisprosessi ja opetusmenetelmät
– Resurssit
– Oppimisympäristön rakenne
– Oppimateriaali
– Koordinointi
• Opetuksen toteutusvaihe
– Yhteiset oppimistavoitteet
– Erilaisten oppijoiden oppimisprosessi
– Vuorovaikutus
– Opiskelijoiden ohjaaminen
– Pelisäännöt
• Oppimisen arviointivaihe
Lähde: Laadukkaasti verkossa,

5. Tavoitteiden asettaminen
• Osaamistavoitteet (OPS), hankkeen tavoitteet ym.
• Ydinainesanalyysi
– 1) Ydinaines, 2) täydentävä tietous, 3) erityistietämys
– A) Tieteellinen osaaminen, B) ammatillinen osaaminen
• Laajempi näkökulma:
– aihekokonaisuudet ja käsitteet
– suhde koulutuksen/hankkeen kokonaisuuteen
 Opiskelija saavuttaa tavoitteet oppimisella
 Tavoite on siis aina tukea oppimista ja
aktiivista osallistumista

6. http://www.mindmeister.com/166185090

7. Toimitaanko avoimessa
verkossa vai suljetussa
tilassa?
Kuva: http://xkcd.com/802/ (CC-BY-NC) by xkcd

8. Kuva: http://www.flickr.com/photos/langwitches/3458534773/in/set-72157605083562304/ (jaettu lisenssillä CC-BY-NC-AS), perustuu
Alec Courosan alkuperäiseen malliin, kts. http://educationaltechnology.ca/couros/799

9. Kuva: Vesa-Matti Sarenius, 2011 (käyttöön saatu lupa)

10. http://sometu.ning.com/forum/topics/mit-asioita-olisi-hyv-sis-llytt-lukion-opettajien-v-liseen
https://www.facebook.com/groups/237930856866/permalink/10151335665116867/

11. Verkkotyöskentelyn menetelmiä

12. Verkko-opetuksen muodot
1. Ohjattu verkko-opetus, verkkokurssit
2. Itseopiskelu verkossa
3. Monimuoto-opetus
4. Osallistujan tarpeisiin perustuva koulutus ja
tuki (esim. hankkeet, etsivä verkkotyö)
• Toinen näkökulma:
– Materiaalikeskeinen, vai
– Vuorovaikutuskeskeinen

13. Esimerkkejä työtavoista verkossa
• Materiaalien lukeminen, kuunteleminen ja
katseleminen
• Kirjoittaminen yksin tai yhdessä
• Harjoitusten ja tehtävien tekeminen
• Tuotosten palauttaminen tiedostoina
• Muiden tuotosten kommentointi
• Keskustelua erilaisissa ryhmissä
• Muiden työskentelyn seuraaminen ja arviointi
• Visualisointi: käsitekartat, kaaviot, piirrokset jne.
• Aikatauluista sopiminen ja niiden seuraaminen

14. Tavoitteeseen pääseminen voi olla vaikeaa. Tarvitaan tukea ja ohjausta.

15. Ylläpitäjien tehtäviä
• Sääntöjen ja keskustelukulttuurin määrääminen
• Viestien moderointi
– Etukäteen vai jälkikäteen?
– Voivatko käyttäjät ilmoittaa asiattomista viesteistä?
• Ylläpitäjien keskinäinen tiedotus ja keskustelu, esim.
suljettu Facebook-ryhmä
– Ylläpidon pelisäännöistä sopiminen
– Mitä tullaan julkaisemaan jatkossa?
– Miten vastataan hankaliin viesteihin?
– Päiväkirja/muistiinpanot ylläpidosta  dokumentointi
• Tarvittaessa käyttöehdot ja tietosuojaseloste

16. Verkkoympäristön rakenne

17. (Pönkä & Impiö, 2009)

18. Sosiaalinen media yksilön tukena
• Sosiaalisen median käyttö henkilökohtaisena
oppimisympäristönä
• Blogi = reflektointi, oppimispäiväkirja, osaamisen
näyttäminen, mahdollisuus saada palautetta
• Verkostot = ajankohtaisten aiheiden seuraaminen,
verkostoituminen, omien tuotosten levittäminen,
kysyminen
• Verkkoyhteisöt = asiantuntijuuden kehittäminen
osallistumalla yhteisön toimintaan
• Sosiaaliset kirjanmerkit ja muistiinpanot = muistin
jatke, tiedonhaku, jakaminen

19. Lähde: John Atkinson, Wrong Hands, 2013, CC-BY-NC-ND,
http://wronghands1.wordpress.com/2013/03/31/vintage-social-networking/

20. http://www.slideshare.net/hponka/miten-brndt-itsesi-sosiaalisessa-mediassa

21. Sosiaalinen media yhteisöllisyyden tukena
• Erota eri yhteisöllisyyden muodot ja niitä tukevat
sosiaalisen median palvelut:
– Massapalvelut (vrt. yhteiskunnan käsite)
– Sosiaaliset verkostot
– Verkkoyhteisöt
– Parvet
– Ryhmät
• Mitä pienempi joukko ihmisiä, sen parempi
luottamus jäsenten kesken voidaan saavuttaa
• Päätöksenteko on vaikeaa ilman tiukkaa
yhteisöllisyyttä tai vahvaa johtajaa

22. Keskustelu inspiroi sisällöntuotantoa ja sisältö keskustelua.

23. Some-verkkoympäristön rakentaminen
• Sosiaalisen median palveluja yhdistelemällä on
helppo rakentaa erilaisia työskentely- ja
oppimisympäristöjä
• Valitse käytettävät some-palvelut tarpeidesi ja
sen mukaan, mihin ne parhaiten sopivat
• Jotta kokonaisuus ei pirstaloidu, kokoa
oppimisympäristö loogiseksi kokonaisuudeksi
esim. tähtimallin mukaisesti
• Toimintaa on voitava seurata yhdestä paikasta

24. Muutos ”perinteiseen” verratttuna
Perinteinen verkko-oppimisympäristö: Tähtimalli: toimintoja yhdistellään
kaikki toiminnot samassa järjestelmässä useista verkkopalveluista

25. Tähtimalli oppimisympäristön rakenteena
• Oppimisympäristö
rakennetaan useista
verkkopalveluista
• Seurantasivulle liitetään
käytettävien palveluiden
linkit, RSS-syötteet ja widgetit
• Tavoitteena on, että
seurantasivun kautta
toimintaa on helppo seurata,
kun se hajaantuu useisiin
verkkopalveluihin
Lähde: Jere Majava, 2005, http://www.valt.helsinki.fi/piirtoheitin/blog5.htm

26. Esimerkki tähtimallista
Vertaistuki ja Kurssin aikataulut
keskusteleminen Google Calendar
Facebook-ryhmä
Seuranta-/kotisivu, Yhteisöllinen työskentely
aikataulut, materiaalit, Ryhmien wiki-työtilat
Luentomateriaalien tehtävät ja osallistujat
jakaminen Kurssin wiki
SlideShare
Tiedon prosessointi
ja visualisointi
Oppimisen reflektointi MindMeister
Opiskelijoiden blogit
Niina Impiö ja Harto Pönkä, 16.04.13
etunimi.sukunimi@oulu.fi | develope.wordpress.com

27. Anna vaihtoehtoja seuraamiseen
• Tavallisimmat: blogi, Facebook, Twitter…
• Sähköposti-ilmoitukset manuaalisesti ja/tai
automaattisesti käytetyistä some-palveluista
• RSS-syöte, jonka osallistujat voivat tilata
lukuohjelmaan tai liittää esim. omaan blogiinsa
• Jaettu kalenteri, jossa muistutukset tapahtumista
• QR-koodit paperitulosteissa, esimerkki:
• QR-koodin voi tehdä esim.
http://qrcode.kaywa.com/ ja avaukset
voi laskea https://bitly.com/

28. Oppimisprosessin suunnittelu

29. Suunnittele oppimispolku
Palaute
ja
lopetus
• Oppiminen on prosessi,
joka voidaan kuvata Tehtävä
oppimispolkuna
• Opettajan tehtävänä
Arviointi
on suunnitella, mitä Miten tuet
oppimisprosessia
vaiheita ja etappeja alusta loppuun?
polulla on Tehtävä
Aloitus

30. Tee vaiheet näkyväksi
• Tee polusta piirros, kaavio tai taulukko:
– Mitä vaiheita oppimiseen kuuluu? Käytätkö
valmista oppimismallia?
– Miten toteutat oppimisen vaiheet: millä tehtävillä
ja työskentelytavoilla?
– Mitä välineitä/verkkopalveluja käytetään eri
vaiheissa?
– Missä roolissa opiskelijat ja opettaja(t) toimivat eri
vaiheissa? Kenellä on vastuu etenemisestä?
– Miten teet oppimisprosessin näkyväksi oppijoille?

31. Blogi
http://www.23asiaa.net/

33. Tavallisia kompastuskiviä
• Välineiden tarkoitukseton tai epälooginen käyttö
• Aikarajojen puuttuminen tai liian tiukka aikataulu
• Riittämätön ohjaus ja tuki
• Ei tarpeeksi aikaa ryhmäytymiselle, sosiaaliset
ongelmat, yhteisöllisyyden puute
• Toiminnan yksitoikkoisuus, virikkeiden puute
• Tekniset ongelmat, välineitä ei osata käyttää
• Liian kompleksinen oppimisympäristö (vrt. ZPD)
• Kuormittavuus vs. motivaatio ja itsesäätelytaidot

34. Suunnittelun tarkistuslista
• Yleiset oppimistavoitteet ovat nähtävillä verkossa.
• Kurssin suunnitelma on siten avoin, että kurssilla pystytään luomaan yhteiset
tavoitteet opiskelijoiden kanssa.
• Opiskelijoiden etukäteistietoja on kartoitettu selvittämällä, minkälaisia
taustatietoja kurssille tulijoilla on.
• Kurssi on suunniteltu vuorovaikutusta tukevaksi.
• Kurssi on suunniteltu opiskelijan aktiivisuutta ja omatoimisuutta tukevaksi.
• Kurssin suunnittelussa on huomioitu käytössä olevat resurssit.
• Oppimisympäristön käyttöä opetuksessa on suunniteltu etukäteen.
• Oppimisympäristö on valittu huomioiden oppimistavoitteet.
• Oppimisympäristö on rakennettu siten, että opiskelijat hahmottavat, mistä
dokumentit löytyvät ja minne heidän tuotoksensa on tarkoitus laittaa.
• Verkkomateriaalit ovat teknisesti toimivia.
• Verkko-oppimateriaalin määrä on sopiva suhteessa kurssin laajuuteen.
• Verkko-oppimateriaali on helposti saatavissa.
• Työnjako opettajien kesken on selkeä.
• Kurssin aikataulu ja määräajat ovat opiskelijoiden nähtävissä verkossa.
Lähde: Laadukkaasti verkossa,

35. Arviointi

36. Oppimisprosessi arvioinnin keskiössä
Katso myös Miikka Salavuon esitys some-oppimisen arvioinnista:
http://www.slideshare.net/msalavuo/arviointimalli-14865721

37. Yhteisöllinen prosessi
Runsas keskustelu yhteisöllisen prosessin
alussa ennustaa hyvää lopputulosta.

38. Verkkotyöskentelyn arviointi
• Arviointi kohdistuu oppimisprosessiin ja/tai toiminnan
vaikuttavuuteen
• Kerää tietoa prosessista eli kaikesta siitä, mitä matkan
varrella tapahtui
– Ryhmien keskustelut
– Verkkopalveluihin kertynyt data toiminnan aktiivisuudesta ja
tiedon prosessoinnista
– Osallistujien tuotokset (tekstit, käsitekartat ym.), tentti/koe
– Osallistujilta saatu palaute ja muu lisätieto (myös verkon
ulkopuolelta)
– Opettajien/ylläpitäjien havainnot
• 1) Aseta tiedot aikajanalle,
2) analysoi tietoja eli vertaa niitä tavoitteisiin,
3) tee johtopäätökset ja anna palautteet

39. Verkkotyöskentelyn kokonaisuus
1. Pedagogisen mallin
valinta ja suunnittelu
2. Oppimisympäristön
valinta, suunnittelu ja
rakentaminen
3. Työskentelyn tukeminen
ja arviointi kurssin aikana
4. Työskentelyn
päättäminen ja arviointi

40. Tehtävä: some-palveluihin tutustuminen

41. Opetuksessa käytetyt ohjelmat (2012)
TOP 10 Nousussa
1. Twitter 17. Google+/Hangouts 56. Khan Academy
19. Word 57. Google kääntäjä
2. YouTube
20. Yammer 61. Flipboard
3. Google Docs/Drive
24. Scoopit 66. Instapaper
4. Google haku 25. TED Talks/TED Ed 71. OneNote
5. WordPress 36. Pinterest 73. Zite
6. Dropbox 41. Hootsuite 89. Learnist
44. LiveBinders 90. MentorMob
7. Skype
45. Sharepoint 92. Doodle
8. PowerPoint
47. iTunes ja iTunesU 99. Popplet
9. Facebook
10. Wikipedia
Lähde: Top 100 Tools for Learning 2012, http://c4lpt.co.uk/top-100-tools-2012/ (582 asiantuntijan äänestystulos)

42. Toimintakulttuurin kehittäminen

43. Sosiaalisen median toimintatapoja
Nopeutunut tiedonkulku Toiminnan dokumentointi
Sosiaaliset merkitykset Avoin yhteistyö
Hiljainen tieto näkyväksi Osaamisen jakaminen
ja tunnistaminen
Tietolähteiden
jakaminen Auttaminen ja Uuden tiedon
yhteinen etu luominen yhdessä
 Toimintakulttuuri muutos

44. Toimintakulttuurin kehittyminen
Avoimuus,
tuettu vuorovaikutus Avoin ja
Avoin ja
yhteisöllinen
yhteisöllinen
toimintakulttuuri
toimintakulttuuri
Vastuu toiminnasta yhdellä Vastuu toiminnasta koko
(opettaja, johtaja tms.) ryhmällä/yhteisöllä
Ns. perinteinen
Ns. perinteinen
toimintakulttuuri
toimintakulttuuri
Sulkeutuneisuus,
rajoitettu vuorovaikutus

45. Sosiaalisen median käytön vaiheet
Kuva saatavana: http://www.flickr.com/photos/harto/5144222216/
Julkaisu: Sosiaalisen median opetuskäyttö, http://herkules.oulu.fi/isbn9789514298233/isbn9789514298233.pdf (2012)

46. Tutussa ympäristössä on
helpointa aloittaa!
• 70 % ei halua jakaa itsestään tietoa netissä
• 85 % kysyisi apua työpaikan sisäisessä palvelussa,
mutta vain 6 % julkisesti netissä
• Päätöksen somen käytöstä tekee ylin johto (52 %)
Lähde: Frank Communications ja Prewise, http://www.slideshare.net/frankcom/some-suomalaisessa-tyoelamassa0811-8894330
(06/2011, n=1080)

47. Keinoja muutoksen johtamiseen
• Tarvitaan esimerkkejä ja pioneereja!
• Yhdessä tekeminen, rohkeus kokeilla,
epäonnistumisista oppiminen
• Sitoutuminen
– Sosiaalisen median käytön sitominen toimintaan
– Johtajien päättäväisyys – TVT:n ja sosiaalisen median
käyttö on helppo perustella!
• Rehtorit some-asenteiden muutosagentteina,
http://luotikoulutus.blogspot.com/2012/01/rehtorien

48. ” Sosiaalisen median
käyttöönoton johtaminen
• on muutosjohtamista (toimintakulttuurin muutos)
• muutosjohtaminen on ennen kaikkea
– 1. ihmisten johtamista
– 2. strategista johtamista (miten organisaatio reagoi sisäisiin
tai ulkoisiin muutoksiin)
Esa Kukkasniemi, Vuorenmäen koulun rehtori
Lähde: http://www.slideshare.net/esakukkasniemi/sosiaalisen-median-kyttnoton-johtaminen-oppilaitoksissa

49. Onko painopiste uhkien torjunnassa
vai mahdollisuuksien hyödyntämisessä?
Rajoitukset ja
kontrolli ylhäältä
Kannustus, inspirointi,
hyödyt, yhteistyö

50. Erilaisia toimintakulttuureja

51. Ystäväyrittäjyys
 Avoin: kuka tahansa voi osallistua ja myös käyttää verkoston nimeä
 Facebook-sivulla viikoittain vaihtuvat vapaaehtoiset isännät/emännät
 Verkosto on sellainen kuin miten jäsenet sitä hyödyntävät, esim.
kokemusten vaihtoa, kaveriapua ja yhteistyökumppanien hakua
http://www.facebook.com/friendtrepreneur

52. Sometu
 Avoin: kuka tahansa voi vierailla sivustolla ja liittyä mukaan
 Avoimesti ja vapaaehtoisesti ylläpidetty, epäkaupallinen
 Verkostomainen, ryhmissä myös kiinteämpää yhteisöllisyyttä,
esim. moni hanke on hyödyntänyt Sometua toiminnassaan
http://sometu.ning.com/

53. Dojolaiset (lopetettu/siirtynyt)
 Suljettu: liittymiselle on kriteereitä, kaikkia ei hyväksytä
 Tiukasti johdettu: väärin käyttäytyvät ja liian kriittiset poistetaan,
uloslinkityksiä ei sallita, käyttäjiä kannustetaan ilmiantoihin
 Selvästi kaupallinen, mutta ylläpitäjänä ei mainita yritystä (laillisuus?)
Palvelu on lopetettu v. 2012 lopussa,
lisää aiheesta: http://altillaonasiaa.blogspot.fi/2012/02/dojolaiset-uskonlahko-sosiaalisessa.html

54. Nuotion sytyttäjä Sisäpiirin verkostokätilöt Vahva johtaja
Eero Leppänen, Ystäväyrittäjyys Anne Rongas, mm. Sometu Antti Heikkilä, Dojolaiset
”Itse näen, että siinä pistettiin ”Itseorganisoituminen saattaa johtaa ”Aito johtaja on kiinnostunut
nuotio pystyyn ja kutsuttiin ihmisiä ydinryhmän muodostumiseen ja yhteisöstään ja osaa ohjata sen
sen ympärille. Siellä joku aina kertoo tavoitetta kohti kuljettavien toimintaa ja ihmisten välistä
omaa tarinaansa ja pitää tulta yllä ja kätilöiden tarpeeseen.” kanssakäymistä yhteisön sisällä.”
ringissä kuiskutellaan, mitä
kuiskutellaan, eihän sitä tiedä.”
”Tässä ystäväyrittäjyydessä minua ja ”Aikaansaamisen ja toiminnallisten ”Osa oppi nopeasti ’talon tavoille’
ehkä muitakin viehättää tavoitteiden rinnalla verkostossa mutta osa ei. Me poistimme nuo
valtakunnallisuus, yksinyrittäjien kuten ryhmissäkin tarvitaan koossa sopeutumattomat, ja sen
halu mennä yhteisille tulille pitäviä asioita. Koossa pitäminen seurauksena tapahtui ihme. --
kuuntelemaan juttuja ja olemaan toimii harvoin ilman sisäpiiristä Dojolaiset on muuttunut itsestään
osa porukkaa, agendan puuttuminen nousevaa ajallisesti jatkuvaa ja sääteleväksi yhteisöksi, joka on
ja rentous. ” systemaattista kätilöintiä.” vapaa, mutta toimii tiettyjen
sääntöjen puitteissa.”
”Verkostossa on parikin kertaa ”Se, miten demokraattisesti ”Olemme joutuneet poistamaan
kysytty, että halutaanko tästä esimerkiksi ylläpitoon liittyviä asioita suunnilleen 20 henkilöä, mikä on
formaalimpaa ja ne, jotka ovat toteutetaan ja pystytään pieni määrä koko joukkoon
vastanneet, ovat olleet sitä mieltä, toteuttamaan, riippuu verkoston verrattuna. -- Johtajan tehtävänä on
että ei missään nimessä.” koosta, yhteisistä työvälineistä ja valvoa, että vuorovaikutus toimii.”
verkostoituneitten aktiivisuudesta.”
Lähde: Lähde: Lähde:
http://www.rautasilta.net/2010/06/ajatuksia- http://www.mahdollista.fi/2010/10/03/sisapii http://www.anttiheikkila.com/index.php?
id=2&art=168 (sivu poistettu, mutta löytyy
ystavayrittajyydesta.html rilaiset-ja-nettiverkostojen-katilointi/
täältä)

55. Keskustelu:
Millaista toimintakulttuuria
rakennat ja miten?

56. OPH:n somen opetuskäytön suositukset
• Sosiaalinen media on lyhyessä ajassa tullut merkittäväksi
osaksi yhteiskuntaa. Se tuo jokaiselle mahdollisuuden
vaikuttaa ja oppia aktiivisesti osallistuen ja yhdessä
työskennellen.
• Sosiaalisen median opetuskäytön linjausten tavoitteena on
edistää sellaisten toimintatapojen muotoutumista, jotka
luovat kaikille oppijoille tasavertaiset mahdollisuudet oppia
hyödyntämään sosiaalista mediaa osana mediataitoja ja
ymmärtämään sosiaalisen median roolia yhteiskunnassa.
• Sosiaalisen median opetuskäytön suositukset jakaantuvat
kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa tarkastellaan
sosiaalisen median käyttölinjauksia osana tietostrategiaa.
Toisessa osassa esitellään käytännön toimenpiteitä
opetuksen suunnitteluun ja mahdolliseen muuhun
hyödyntämiseen koulun toiminnassa.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

57. Käytännössä: some osana mediataitoja
Käytännön toimenpiteitä:
• Oppimistilanteissa tuetaan oppijoiden itseilmaisua, luovuutta, tiedon ja
osaamisen jakamista ja yhteistyötä ja sosiaalista mediaa hyödynnetään
luontevana osana oppimista.
• Oppijoita kannustetaan ja harjoitetaan vastuulliseen aktiivisuuteen ja
osallisuuteen verkkokeskusteluissa.
• Koulussa opitaan sisällöntuotannossa vastaanottajan ja tuottajan oikeudet
ja velvollisuudet sekä median tietoturvallisuuteen liittyvät asiat.
• Oppijoille tarjotaan tilaisuuksia käyttää eri palveluita ja sovelluksia kuten:
blogeja, mikroblogeja, wikejä, dokumenttipalveluja, tiedon- ja
ajanhallintapalveluja, kuvien, videoiden, linkkien ja muita sisältöjen ja
tuotosten jakopalveluja, keskustelu- ja chat-palveluja sekä yhteisö ja
ryhmätyöskentelyalustoja.
• Tiedon määrän ja saavutettavuuden lisääntyessä, opettajan tärkeä rooli on
auttaa oppijaa arvioimaan löytämänsä ja käyttämänsä tiedon laatua.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

58. Some osana kouluyhteisön toimintatapoja
Käytännön toimenpiteitä:
• Luodaan eri oppineissa oppilaille mahdollisuuksia taltioida eri
menetelmin (teksti, kuva, liikkuva kuva) omaa työskentelyään ja
oppimistaan ja rakentaa omaa oppimispolkuaan.
• Käytetään eri palveluita oppimistilanteissa yhteistyöprojektien
läpi viemiseen, oppilaiden ja opettajan vuorovaikutuksen
lisäämiseen, osallistavan työskentelyn tukemiseen ja paikasta ja
ajasta riippumattoman oppimisen toteutumiseen.
• Hyödynnetään sosiaalisen median mahdollisuuksia
kansainvälisissä yhteistyöprojekteissa.
Lähde: https://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/lukiokoulutuksen_
jarjestaminen/sosiaalisen_median_opetuskayton_suositukset, 30.3.2012

59. Facebook-ryhmiä opettajille
• Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/237930856866/
• Etäopetus
https://www.facebook.com/groups/478695812189705/
• Tablet-laitteet opetuksessa
https://www.facebook.com/groups/294806730537020/
• Mobiili ammatillisessa
https://www.facebook.com/groups/mobiilicase/
• Yrittäjyyskasvatus
https://www.facebook.com/groups/295634603879563/

60. KIITOS!
Harto Pönkä
http://twitter.com/hponka/
http://slideshare.com/hponka
http://harto.wordpress.com/
http://www.innowise.fi/
Creative Commons Nimeä-Tarttuva 3.0 Suomi