3. 1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki
4. ” Ihmiset haluavat jakaa tietoa yhä avoimemmin ja useammille. Yksityisyys ei ole enää normi.” - Mark Zuckerberg, Facebookin perustaja http://www.ustream.tv/recorded/3848950
10. http://www.slideshare.net/ Jaetut esitykset Esityksellä on suurempi merkitys netissä kuin alkuperäisessä kontekstissa Esityksen voi upottaa opetuksessa käytettäviin web-palveluihin Oma osaaminen muiden nähtäväksi ja arvioitavaksi Mahdollisuus saada vertaispalautetta ja oppia muiden esityksistä
11. Opin jotakin jokaisesta blogikirjoituksesta ja esityksestä, jonka teen.
12. Tiedon jakamisessa ei voi ”hävitä”, sillä en koskaan pysty antamaan enemmän kuin saan muilta .
13. 1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki
23. Twitterissä monilla on satoja ja tuhansia kontakteja, mutta vain harvojen kanssa ollaan aktiivisesti yhteydessä. Lähde: http://www.uic.edu/htbin/cgiwrap/bin/ojs/index.php/fm/article/view/2317/2063
24. Sosiaalisten verkostojen rakenne Heikot sidokset ovat merkittäviä, sillä ne muodostavat siltoja eri klustereiden välille. Niiden välillisyysluku on suuri. Solmukäyttäjät välittävät tietoa tehokkaasti. He voivat myös dominoida verkostoa. Niiden keskeisyysaste on suuri. Kiinteät ryhmät kierrättävät joskus tarpeetontakin tietoa. Yhteydet voivat olla yksi- tai kaksisuuntaisia. Sosiaalisen verkoston luomiseen voidaan käyttää monia erilaisia aineistoja . Vahvoja sidoksia kuten kolmioita syntyy, kun kaveri on myös kaverin kaveri. Ulkopuolisilla (isolaateilla) ei ole yhteyksiä muihin, mutta he ovat silti osa kokonaisuutta.
25. 1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki
26. Ryhmää ei synny ilman yhteistä tavoitetta Yhteinen tavoite syntyy neuvottelemalla , jonka jälkeen ryhmän jäsenten tulisi tiedostaa se.
33. Verkkoyhteisön sosiaalinen verkosto Lähde: http://www.orgnet.com/community.html Lurkkaajat, jopa yli 60% Pienet kaveriklusterit Yhteisön ydin (ja sisäpiiri) ” Verkkoyhteisö kasvaa jäsenten JA yhteyksien lisääntymisen kautta.”
34. Näillä on eroa: verkostoituminen - sosiaalisuus – parvimainen toiminta – yhteistyö – ryhmäytyminen – yhteisöllisyys
35. 1. Avoimuus ja jakaminen 2. Sosiaaliset verkostot 3. Yhdessä tekeminen 4. Oppimisen tuki
36.
37.
38. Keskeistä on yhteinen tavoite tai ratkaistava ongelma , vastavuoroisuus ja älyllisten ponnistelujen jakaminen . Osallistumalla yhteisön työskentelyyn yksilöt voivat saavuttaa enemmän kuin mihin yksinään pystyisivät.
40. Blogi http://www.23asiaa.net/ Kurssiblogi Kurssin dokumentointi ja yhteinen työtila Tehtävät vaiheistettuina ja ohjaus reaaliajassa Yhteinen tila, yhteisöllisyyden tukeminen Tiedon ja kokemusten jakaminen
41. http://www.wordpress.com/ Opiskelijoiden blogit Oppimispäiväkirja, linkkejä, RSS-syötteitä, yms. Oppimisen reflektointi ja peilaaminen muihin Kognitiivinen työkalu oppimisprosessin tukemiseen Henkilökohtaisen oppimisympäristön rakentaminen
45. http://sometime2011.purot.net/ Wiki Yhteisöllistä prosessikirjoittamista ja keskustelua Yhteisöllinen työskentely: sisällöntuotanto ja keskustelu Toimintaa helppo seurata ja työskentelyprosessi jää talteen Verkkoympäristön rakentaminen some-palveluita yhdistellen
48. Käsite- ja miellekartat ” Teimme koko projektityön mindmappina” Käsitteet ja niiden väliset yhteydet! Tiedon visualisointi, ideointi, jäsentäminen, suunnittelu jne. Kognitiivinen työkalu tiedonrakentelun tukemiseen http://www.mindmeister.com/
50. Kurssin yhteinen blogi tai wiki Vastuu opettajalla 1. Kaikki lähtee yhdestä palikasta Kurssiblogi + opiskelijoiden blogit + jotain uutta 2. Annetaan palikoita myös oppijoille 4. Otetaan yhteisöresurssit käyttöön Tähtimallin mukainen sosiaalisen median oppimisympäristö 3. Laitetaan monta palikkaa yhteen! Sosiaalisen median yhteisöt osaksi oppimisympäristöä ja oppimisen resurssiksi Vastuu opiskelijoilla Katso kuva: http://xkcd.com/802/