Kuva: Kuntaliitto ja VM, Arjen tietosuojaa, 22.6. 2017, http://vm.fi/documents/10623/4914009/Arjen+tietosuoja+-
koulutusmateriaali/8d13c7db-0f52-44ee-954a-74f24feade73
Huom: IP-osoite ei yksinään mahdollista tunnistamista, jolloin se ei ole henkilötieto.
Arkaluontoiset henkilötiedot
Erityisten henkilötietoryhmien käsittely on pääasiassa
kielletty ilman suostumusta tai laista tulevaa perustetta.
• rotu tai etninen alkuperä
• poliittiset mielipiteet
• uskonnollinen tai filosofinen vakaumus
• ammattiliiton jäsenyys
• terveyttä koskevat tiedot
• seksuaalinen suuntautuminen tai käyttäytyminen
• geneettiset ja biometriset tiedot henkilön tunnistamista
varten
Lähde: EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR), 2016/679, artikla 9,
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2016.119.01.0001.01.FIN&toc=OJ:L:2016:119:FULL#d1e2034-1-1
Kuva: Kuntaliitto ja VM, Arjen tietosuojaa, 22.6. 2017, http://vm.fi/documents/10623/4914009/Arjen+tietosuoja+-
koulutusmateriaali/8d13c7db-0f52-44ee-954a-74f24feade73
• Henkilötietojen käsittely voi perustua:
– Henkilön suostumukseen
– Sopimukseen, jossa rekisteröity on osapuolena
– Rekisterinpitäjän lakisääteiseen velvoitteeseen
– Elintärkeiden etujen suojaamiseen (esim. hätätilanne)
– Julkisen tehtävän hoitamiseen tai yleiseen etuun
– Rekisterinpitäjän tai kolmannen osapuolen oikeutettuun etuun (esim. asiakassuhde
tai työsuhde)
• Arkaluonteisia henkilötietoja saa käsitellä vain rekisteröidyn
nimenomaisella suostumuksella ja lainmukaisissa erityistapauksissa.
• Aiemmin kerättyjä henkilötietoja voidaan käsitellä myöhemmin
– yleisen edun mukaisia arkistointitarkoituksia,
– tieteellisiä tai historiallisia tutkimustarkoituksia
– tai tilastollisia tarkoituksia varten
Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteet
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2018, Henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteet,
http://tietosuoja.fi/fi/index/euntietosuojauudistus/ohjeitarekisterinpitajalle/kasittelyperusteet.html#rekisterinpitajanoikeutettuetu
• Suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen, yksilöity,
tietoinen ja yksiselitteinen
• Suostumusta ei voi antaa:
– Vaikenemalla
– Valmiiksi rastitetulla ruudulla
– Jättämättä jotakin tekemättä
• Rekisterinpitäjän on voitava osoittaa suostumuksen
olemassaolo
• 1.1.2019 voimaan tulleen tietosuojalain mukaan yli
13-vuotias voi antaa itse suostumuksen
henkilötietojen käsittelylle tietoyhteiskunnan
palveluissa (esim. verkko-, some- ja mobiilipalvelut).
Suostumuksen antaminen
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto ja Oikeusministeriö, 2017, Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen?
http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautu
a_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf
• Käsittelyn lainmukaisuus, kohtuullisuus ja läpinäkyvyys
• Käyttötarkoitussidonnaisuus
– Henkilötietoja saa käyttää vain alkuperäisiin ja niiden kanssa yhteensopiviin
tarkoituksiin
– Kuitenkin myös arkistointi-, tutkimus- ja tilastointikäyttö on yleensä sallittua
• Tietojen minimointi
– Kerätään ja käsitellään vain tarkoitukseen olennaisia henkilötietoja
• Tietojen täsmällisyys
– Tietojen päivittäminen, tarkistaminen, virheiden korjaus
• Tietojen säilytyksen rajoittaminen
– Tietoja säilytetään vain tarvittavan ajan
• Tietojen eheys ja luottamuksellisuus
– Suojaustoimenpiteet, käytön valvonta, varmuuskopiointi
• Rekisterinpitäjän osoitusvelvollisuus
Tietosuojaperiaatteet
Lisätietoa: Tietosuoja-asetuksen 5 artikla,
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2016.119.01.0001.01.FIN&toc=OJ:L:2016:119:FULL#d1e1793-1-1
• Seloste käsittelytoimista eli henkilötietojen käsittelyn yleinen kuvaus (30 art.)
• Tietosuojaperiaatteiden sisäänrakennettu toteutuminen omassa toiminnassa (5 art. + 25 art.)
• Mahdolliset tietosuojaa koskevat laajemmat toimintaperiaatteet (24.2 art.)
• Informointikäytännöt (12-14 art.)
• Käsittelyn oikeusperustetta koskevat arviot (6‒10 art.)
– Jos käsitellään suostumuksen perusteella, suostumuksen dokumentaatio (7 art. + 8 art.)
– Jos käsitellään rekisterinpitäjän tai sivullisen oikeutetun edunperusteella, tasapainotesti (6.1.f art.)
• Muut sisäiset ja ulkoiset ohjeistukset (12, 13, 14, 24, 25, 28, 29, 32 art.)
– Riskiarvioita koskeva dokumentaatio sekä toteutetut tekniset ja organisatoriset suojatoimenpiteet
– Ohjeet henkilötietoja käsitteleville työntekijöille ja henkilötietojen käsittelijöille
– Sisäiset tarkastukset ja auditoinnit
• Vaikutustenarviointeja (35 art.)ja ennakkokuulemista (36 art.) koskeva dokumentaatio
• Henkilötietojen tietoturvaloukkausten dokumentointi (33 + 34 art.) ja tätä koskeva prosessi
• Tietosuojavastaavan asemaan ja tehtäviin liittyvä dokumentaatio (37-39 art.)
• Henkilötietojen käsittelyyn liittyvät sopimukset (28 artikla)
• Yhteisrekisterinpitäjien vastuualueet (29 art.)
• Mahdollinen johtavan valvontaviranomaisen määrittämistä koskeva dokumentaatio (56 art.)
• Henkilötietojen siirtoa kolmansiin maihin koskeva dokumentaatio (5 luku)
Rekisterinpitäjän osoitettavat asiat
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto, Osoita noudattavasi tietosuojasäännöksiä,
https://tietosuoja.fi/osoitusvelvollisuus (13.3.2019)
Onko sosiaalisen
median kanavat
huomioitu
rekisteriselosteissa
mm. henkilötietojen
saannin lähteinä ja
tarvittaessa
yhteydenpidon
kanavina?
Kuvakaappaus: Helsingin kaupunki
sosiaalisessa mediassa,
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupun
ki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/some
(18.11.2018)
Kuntien asiakaspalvelukanavat
Sähköposti 100 %
Fyysinen asiakaspalvelupiste ~ 100 %
Puhelinpalvelu ~ 100 %
Verkkosivut ~ 100 %
Sosiaalisen median palvelut
(Facebook, lisäksi joissakin kunnissa Twitter tai Instagram)
73 %
Sähköinen asiointi, verkkolomakkeet 70 %
Etäyhteys tai videoneuvottelu 35 %
Pikaviestisovellukset
(esim. Skype)
33 %
Chat-palvelu 30 %
Asiakkuudenhallintajärjestelmä (CRM) 6 %
Lähde: Kuntaliitto, Kuntien asiakaspalvelukysely 2018,
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/Kuntien%20asiakaspalvelu%202018%20-kysely.pdf (N=119 kuntaa)
• Informointi rekisteröidyille (vrt. tietosuojaseloste)
– Mitä tietoja, mihin tarkoituksiin, säilytysaika, kenelle luovutetaan, rekisteröidyn
oikeudet jne.
• Taulukko annettavista tiedoista: https://bit.ly/2NgtlqQ
– Informointi on tehtävä tilanteessa, jossa tietoja kerätään rekisteröidyltä. Jos
henkilötiedot saadaan tai kerätään muulla tavalla, tulee informointi tehdä
viimeistään kuukauden kuluessa.
– Informoinnin muoto on vapaa, mutta se on tehtävä selkeästi:
• Tiedon on oltava tiivistä, läpinäkyvää, helposti ymmärrettävää ja helposti saatavilla.
• Selkeä ja yksinkertainen kieli on erityisen tärkeää, kun informoidaan lapsia.
– Tieto on annettava kirjallisesti viestintäkanavan mukaisessa muodossa.
Rekisteröidyn pyynnöstä voidaan informoida myös puheella. Tiedot on annettava
maksutta.
– Käytännössä helpointa on, että informointi on nettisivuilla, josta se voidaan linkittää
eri viestintäkanaviin ja esimerkiksi ilmoittautumislomakkeille
– Informointi ei ole suostumus, eikä rekisteröidyn tarvitse vahvistaa sen lukemista
Rekisteröityjen informointi
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2018, https://tietosuoja.fi/seloste-kasittelytoimista ja
https://tietosuoja.fi/rekisteroidyn-informointi
• Yksityisen henkilön yksinomaan henkilökohtaiseen tai kotitalouttaan
koskevaan toimintaan ei sovelleta GDPR:n vaatimuksia.
– Epäselvää on, voiko tämä koskea myös henkilötietojen julkaisua verkossa.
– Yksityishenkilöt voivat muodostaa ja jakaa keskenään esim. yhteystietolistan.
• Henkilötietojen käsittelyyn journalistisen, akateemisen, taiteellisen tai
kirjallisen ilmaisun tarkoituksia varten ei sovelleta useimpia GDPR:n
vaatimuksia.
• Kunnan toimielinten esityslistojen ja pöytäkirjojen ei ole yleensä
katsottu yksinään muodostavan henkilörekisteriä.
– Tavallisesti esityslistojen ja pöytäkirjojen sisältämät henkilötiedot sisältyvät jo kunnan
muihin henkilörekistereihin.
– On arvioitava tapauskohtaisesti, mitä henkilötietoja voidaan julkaista verkossa osana
esityslistaa tai pöytäkirjaa.
Tavallisia poikkeuksia
Lähteet: Tietosuojalaki, https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2018/20181050 ja Kuntaliiton yleiskirje 15/2017:
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2017/kunnan-verkkotiedottaminen-seka-henkilotietojen-kasittely-ja-julkisuus-
kuntalain#henkilotiedot-ja-verkkotiedottaminen
• GDPR:n mukaan 16-vuotias (Suomessa 13-v.) voi antaa itse
suostumuksen henkilötietojen käsittelyyn tietoyhteiskunnan palveluissa
kuten somepalveluihin rekisteröitymiseen.
– Somepalvelut vaativat joko käyttäjän syntymäajan tai ilmoittavat ehdoissaan
käyttöehtojen hyväksymiseen vaadittavan iän.
– Jotkin palvelut kertovat poistavansa liian nuorten käyttäjätunnukset, mutta eivät
käytännössä pyri varmistamaan käyttäjien ikiä.
• GDPR ei edellytä, että somepalvelut pyytäisivät käyttäjien todelliset
nimet. Esimerkiksi Twitter ja Google eivät vaadi oikeaa nimeä, mutta
Facebook vaatii ”nimen, jota käytät elämässäsi”.
• Somepalveluissa on eroja, kielletäänkö käyttäjätunnuksen antaminen
jonkun muun käyttöön. Esimerkiksi Facebook kieltää tämän.
• Tavallisesti tunnuksiin liitetään sähköpostiosoite ja/tai puhelinnumero.
• Useat somepalvelut kuten Facebook ja LinkedIn mahdollistavat
organisaatioiden tietosuojaselosteiden linkittämisen niiden profiileihin
sekä ns. liidien keräyslomakkeille.
• Useat somepalvelut ovat tehneet organisaatioiden käyttöä varten
valmiin sopimuksen henkilötietojen käsittelystä.
Miten GDPR vaikutti somepalveluihin?
Lähde: Facebookin käyttöehdot,
”Meille antamasi luvat ja oikeudet”,
https://www.facebook.com/legal/terms
(22.5.2019)
Somepalvelujen
käyttöehdot antavat
ison vastuun käyttäjille,
mutta vaativat laajat
oikeudet näiden
tietoihin – myös
kaupalliset oikeudet
käyttäjien nimiin.
Kuvakaappaus: https://twitter.com/valtioneuvosto/status/1126065410242117632 (22.5.2019)
Jos somejulkaisun tarkoitus
on ainoastaan
journalistinen, kirjallinen
tai taiteellinen, siihen ei
sovelleta useimpia GDPR:n
velvoitteita. Näin ei
kuitenkaan voida julkaista
alun perin muuhun
tarkoitukseen kerättyjä
henkilötietoja.
Käyttäjät ovat hyväksyneet
somepalvelujen
käyttöehdot, joiden
puitteissa julkaisuja
voidaan esimerkiksi jakaa
ja upottaa muualle. Myös
lainaaminen on yleensä
mahdollista.
Somepalvelujen
käyttäjätunnukset voivat
olla henkilötietoja, jos ne
mahdollistavat henkilön
tunnistamisen. Tämä on
huomioitava, jos niitä
tallennetaan palvelun
ulkopuolelle.
Rekisterinpitäjä tarkoitukset h.tiedot
Tarkoitukset ja
keinot
Rekisteriin
kerätyt
henkilötiedot
Rekisterinpitäjä(t)
Rekisterinpitäjä määrittelee
henkilötietojen käsittelyn
tarkoitukset ja keinot
Rekisterinpitäjän tulee
käsitellä vain tarkoituksiin
tarkoituksenmukaisia
henkilötietoja (määrä, laatu,
säilytysaika, saatavilla olo)
Oikeus-
peruste
Käyttötarkoitussidonnaisuus
Alkuperäiseen
yhteensopivat muut
tarkoitukset, joita voi
kohtuudella odottaa
Yleisen edun mukaiset
arkistointitarkoitukset,
tieteelliset tai historialliset
tutkimustarkoitukset
tai tilastolliset tarkoitukset
Muut tarkoitukset
OK
EI
Muut tarkoitukset, joihin
on saatu suostumus
OK
OK
Rekisteriin
kerätyt
henkilötiedot
Alkuperäiset
tarkoitukset
Samat tiedot ja tarkoitus = sama rekisteri
Rekisteriin
kerätyt
henkilötiedot
Alkuperäiset
tarkoitukset
Rekisteri ei tarkoita vain
yhtä tietojärjestelmää tai
tietojen säilytyspaikkaa.
Rekisteri voi olla
hajautettu ja siitä voidaan
ottaa osia käyttöön.
Henkilötietojen julkaisu netissä, somessa tai esim. kunnan intranetissä:
• Pyydä suostumus, jos julkaiset tai luovutat ulkopuolisille
yksityishenkilöiden henkilötietoja
• Työntekijöiden työhön liittyvät henkilötiedot voi yleensä julkaista
Voi lähettää normaalissa sähköpostissa:
• Tavanomaiset henkilötiedot (nimi, yhteystiedot jne.)
• Edellytys: henkilökohtaiset sähköpostilaatikot
ja tietoturva kunnossa
Lähetä suojatussa sähköpostissa tai muussa turvallisessa
viestintäkanavassa:
• Arkaluontoisia henkilötietoja
• Lain mukaan salassa pidettäviä tietoja ja asiakirjoja
Yksityiset laitteet ja sosiaalisen median palvelut:
• Tee linjaus, saako yksityisiä laitteita ja sometunnuksia käyttää työssä
• Ohjeista somepalvelujen käyttö työhön liittyvässä yhteydenpidossa
Henkilötiedot digitaalisessa viestinnässä
Lähteet: Tietosuojavaltuutetun päätös, 2008, http://www.tietosuoja.fi/fi/index/ratkaisut/saakohenkilotietojalahettaasahkopostilla.html
• Henkilötietoja voi julkaista netissä vain rekisteröidyn suostumuksella
tai jos siitä on nimenomaisesti säädetty.
• Viranomaisen pitää varmistua, että annettaessa henkilörekisteristä
tietoja sähköisesti saajalla on oikeus käyttää niitä (JulkL 16 §).
– Vaikka tiedot olisivat julkisia, ei niitä voida luovuttaa kenelle tahansa.
– Netissä julkaistuja tietoja voitaisiin käyttää esimerkiksi roskapostittamiseen.
• Suostumus on käytännössä esimerkiksi:
– Sopimuksen/käyttöehtojen hyväksyntä, jos ehdoissa on mainittu, että henkilötietoja
tullaan julkaisemaan
– Julkaisuluvat esimerkiksi kuviin ja videoihin
– Suostumus haku-/ilmoittautumislomakkeessa
– Muilla tavoin kysytyt ja saadut suostumukset
• Työntekijöiden nimet ja työhön liittyvät yhteystiedot voi julkaista.
– Kuvan julkaisusta on syytä sopia erikseen.
Henkilötietojen julkaisu netissä
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto, 2018, https://tietosuoja.fi/usein-kysyttya-internet
Henkilötietorekisteriä saa käyttää vain alkuperäisiin tarkoituksiin.
Vaikka tiedot olisivat julkisuuslain perusteella julkisia, organisaation työntekijät saavat
käyttää rekisteriä vain tehtäviinsä liittyviin tarkoituksiin annettujen ohjeiden mukaan.
Kuvan lähde ja lisätietoa: http://teresammallahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/274944-kun-henkilokohtaisista-tiedoista-tehdaan-ammuksia-some-riitelyyn
Tampereen yliopiston professori
käytti opiskelijarekisteristä
saatavia tietoja someväittelyssä...
Yliopisto puuttui asiaan.
Taiteellinen,
kirjallinen,
akateeminen tai
journalistinen sisältö
Julkinen
henkilötieto
Ei-julkinen
henkilötieto (esim.
turvakielto,
salainen puh.nro)
Arkaluonteiset
henkilötiedot/
erityiset
henkilötietoryhmät
Salassapidettävät
tiedot ja
asiakirjat
Suullisesti tai
paikanpäällä
näytettynä
Kyllä Kyllä Ei Ei Ei
Sähköisesti,
kopiona tai
tulosteena
Kyllä Kyllä, jos saajalla
on oikeus käsitellä
henkilötietoja
Ei Ei Ei
Suojattuna
sähköisesti
(sähköposti tai
verkkopalvelun
yksityisviesti)
Kyllä Kyllä, jos saajalla
on oikeus käsitellä
henkilötietoja
Ei Ei Ei
Julkisesti
(netti, some tai
ilmoitustaulu)
Kyllä Ei.
Mahdollista
tapauskohtaisesti
tiedottamisessa,
esityslistoissa ja
pöytäkirjoissa.
Ei Ei Ei
Nyrkkisääntö: muita kuin julkisia henkilötietoja ei saa luovuttaa ilman rekisteröidyn
suostumusta tai nimenomaista luovuttamisen mahdollistavaa lakipykälää.
Lähteet: GDPR, julkisuuslaki 16 § sekä Kuntaliiton Yleiskirje 15/2017,
https://www.kuntaliitto.fi/yleiskirjeet/2017/kunnan-verkkotiedottaminen-seka-henkilotietojen-kasittely-ja-julkisuus-kuntalain
Valokuvat ja videot
• Valokuvan tai videon
tekijänoikeudet tai lähioikeudet
ovat kuvaajalla.
• Tunnistettavan henkilökuvan
julkaisuun on syytä pyytää lupa.
• Jokaisen on katsottu omistavan
persoonansa ns. kaupalliset
oikeudet.
• Kuvan julkaisun voi estää esim.
kotirauha, yksityisyyden suoja
tai kuvassa näkyvän teoksen
tekijänoikeudet.
• Jonkun muun julkaiseman kuvan
levittäminen voi olla kiellettyä
esim. tekijänoikeuksien tai sen
loukkaavuuden takia.
• Esim. noloista tilanteista tai
kiusaamistarkoituksessa otettuja
kuvia ei saa levittää.
- Miten kunnat saavat julkaista yksityishenkilöiden kuvia/videoita
omilla somekanavillaan?
- Voiko julkisesta tilaisuudesta ottaa kuvaa?
- Pitääkö jokaiselta kuvassa olijalta pyytää kirjallinen kuvauslupa?
Kysymys: tapahtumissa kuvaaminen
• Tapahtuman kuvaaminen ei synnytä henkilötietorekisteriä, jos kuvaaminen
tehdään vain journalistisia tai taiteellisia tarkoituksia varten.
• Esimerkiksi oppilaitoksen tapahtuma ei ole yksityinen tilaisuus, joten
kuvaaminen on lähtökohtaisesti sallittua.
• Jos kuvaaminen tulee kuvattaville yllätyksenä, tai sen tarkoitus ei ole selvä,
kannattaa kertoa, miksi kuvataan, ja pyytää kuvien julkaisuun suostumus.
• Kunta ei ole vastuussa tapahtuman vierailijoiden tekemästä kuvaamisesta tai
kuvien julkaisusta, eikä sillä ole oikeutta sitä kieltää.
• Kuvien julkaisua säätelee eri lait. Esimerkiksi yksityiselämää loukkaavia kuvia ei
saa julkaista ja kuvien kaupalliseen käyttöön tarvitaan lupa. Sen sijaan kuvien
julkaisu toimitukselliseen tarkoitukseen on ok.
- Jos kunta tilaa yksityiseltä henkilöltä taikka yritykseltä vaikkapa
markkinointikäyttöön suunnatun videon, niin pitääkö jokaiselta
videolla näkyvältä pyytää kirjallinen kuvauslupa?
Kysymys: videot markkinoinnissa
• Video ei synnytä henkilötietorekisteriä, jos kuvaaminen tehdään vain
toimituksellisia tai taiteellisia tarkoituksia varten.
• Esimerkiksi julkisesta tapahtumasta tiedotusta varten tehty video ei yleensä
edellytä kuvauslupia kaikilta videossa näkyviltä henkilöiltä.
– Jos tilanne on osallistujien kannalta yllättävä, kannattaa kuvaamisesta tiedottaa etukäteen ja/tai
pyytää kuvausluvat videossa selvästi tunnistettavissa olevilta henkilöiltä.
• Markkinointivideon tekijällä on oltava lupa käyttää videossa olevaa materiaalia
markkinointitarkoituksiin sekä tarvittaessa kuvausluvat henkilöiltä.
• Jos kunta tilaa markkinointivideon teon ulkopuoliselta, on vastuu videolla
olevasta materiaalista ensisijaisesti videon tekijällä.
• Vastuukysymyksistä on hyvä sopia etukäteen videon tekijän kanssa.
Verkkopalvelujen kolme tyyppiä
REKISTERINPITÄJÄ
Palvelun käyttöönsä
tilannut organisaatio
HENKILÖTIETOJEN
KÄSITTELIJÄ
Ulkopuolinen palveluntarjoaja
REKISTERINPITÄJÄ
Palvelun omistava ja siitä
vastaava organisaatio
KÄYTTÄJÄT & DATA
Palveluun tallennetut
sisällöt ja henkilötiedot
REKISTERINPITÄJÄ
Ulkopuolinen palveluntarjoaja
KÄYTTÄJÄT & DATA
Palveluun tallennetut
sisällöt ja henkilötiedot
KÄYTTÄJÄT & DATA
Palveluun tallennetut
sisällöt ja henkilötiedot
OMAT PALVELUT SOPIMUSPALVELUT ULKOPUOLISET PALVELUT
Sopimus henkilö-
tietojen käsittelystä
Käyttöehtosopimus
tai suostumus
Henkilötiedot pysyvät organisaation omassa hallinnassa
Henkilötietoja päätyy
ulkopuoliselle rekisterinpitäjälle
Palvelua käyttävä
organisaatio
- Voiko yhteistä Excel-taulukkoa pitää missään pilvipalvelussa,
esim. organisaation G Suitessa tai 0ffice 365:ssa?
- Voiko Google Driven lomakekyselyitä käyttää henkilötietojen
keräämisessä?
• Periaatteessa estettä esim. Microsoftin ja Googlen organisaatioille
tarkoitettujen pilvipalvelujen käytölle henkilötietojen käsittelyssä ei ole estettä.
– Pilvipalvelujen ylläpitäjät ovat henkilötietojen käsittelijöitä ja siitä on oltava sopimus.
– Henkilötietojen siirto EU:n ulkopuolelle on mahdollista mm. Privacy shield-järjestelmän ja EU-
komission mallisopimuslausekkeiden perusteella.
• Pilvipalveluissa on pidettävä huolta, että pääsyoikeudet henkilötietoihin on
määritelty työtehtävien mukaisesti. Ei yhteiskäyttötunnuksia.
• Jos esim. Google-lomakkeella kerätään henkilötietoja, on sitä varten oltava
tietosuojaseloste ja se tulee linkittää lomakkeelle. Tietojaan antavien
henkilöiden tulee voida tietää etukäteen, miten heidän tietojaan käytetään.
• Organisaation kannattaa ohjeistaa, saako esim. yksityistä Google-tunnusta ja
sen alaista Google Drive -palvelua käyttää työssä henkilötietojen käsittelyssä.
Kysymys: henkilötiedot pilvipalveluissa
Erota oma ja ulkopuolinen rekisteri
Rekisteriin
kerätyt
henkilötiedot
(organisaatio
rekisterinpitäjänä)
Ulkopuolinen
somepalvelu
(jonka kanssa ei ole sopimusta
henkilötietojen käsittelystä)
Et saa luovuttaa rekisteröidyltä
saatuja henkilötietoja toiselle
rekisterinpitäjälle, jos siitä ei ole
kerrottu alun perin rekisteröidylle
tai saatu siihen suostumusta.
Jos keräät henkilötietoja
organisaatiosi rekisteriin
somepalvelun kautta, tulee
siihen olla oikeusperuste sekä
huolehtia rekisterinpitäjän
informointivelvollisuudesta.
Somepalvelua voidaan käyttää
viestintään rekisteröityjen
kanssa myös silloin, kun aloite
siihen tulee heiltä. Tämä on
syytä huomioida
tietosuojaselosteessa.
Tarkistuslista:
• Missä maassa palvelu sijaitsee? Suosi EU:ssa sijaitsevia.
• Mikä on palvelun ikäraja?
• Mitä henkilötietoja rekisteröitymisen ja palvelun käytössä
tallennetaan?
• Saako sama käyttäjä luoda palveluun useita käyttäjätunnuksia?
• Miten käyttäjä voi hallita henkilötietojaan palvelussa?
• Voidaanko tietojasi luovuttaa muille tai käyttää esimerkiksi
mainontaan?
• Mitä oikeuksia palvelu saa tekemiisi sisältöihin kuten teksteihisi
ja valokuviisi? Voidaanko niitä käyttää muualla?
• Mihin voit olla yhteydessä, jos palvelun käytössä ilmenee
ongelmia?
• Miten voit lopettaa palvelun käytön? Mitä tekemillesi sisällöille
ja muille sinusta kerätyille tiedoille tehdään siinä tapauksessa?
Palvelun käyttöehdot = sopimus
• Yhdysvalloissa ei ole vastaavaa tiukkaa henkilötietojen käytön sääntelyä kuin
EU-maissa. Tämän vuoksi yhdysvaltalaisten verkkopalvelujen käytössä tulee
olla erityisen varovainen.
• Henkilötietoja voidaan siirtää Privacy shield –järjestelmään sitoutuneille tahoille
– Privacy shield on toistaiseksi voimassa ja mahdollistaa laillisesti EU-kansalaisten henkilötietojen
siirron ja käsittelyn yhdysvaltalaisissa palveluissa.
– Privacy shield on kohdannut kritiikkiä ja on epäilty, että se tulee kaatumaan myöhemmin EU-
tuomioistuimessa
• Toinen lainmukainen vaihtoehto on, että yhdysvaltalainen palveluntarjoaja
sitoutuu henkilötietojen käsittelyssä EU-komission ns. mallisopimuslausekkeisiin
– Esimerkiksi Google ja Microsoft toimivat näin
• Yhdysvaltalaisia palveluita voidaan käyttää myös rekisteröityjen tai alaikäisten
huoltajien suostumuksella tai mikäli niiden käyttö ei edellytä henkilötietojen
antamista
Yhdysvaltalaiset verkkopalvelut
WhatsApp Business -sovellus
• Android-versio tammikuussa 2018,
iOS-versio huhtikuussa 2019
• Asennettu yli 50 miljoonaa kertaa
• Kuten WhatsApp-sovellus, mutta voi
luoda profiilin
yritykselle/organisaatiolle
• Sisältää GDPR:n mukaisen sopimuksen
henkilötietojen käsittelystä
• Keskustelun aloitus linkin kautta
• Automaattiset aloitusviestit,
pikavastaukset, tilastot
• Android:
https://play.google.com/store/apps/details?id=com.wh
atsapp.w4b
• iOS: https://itunes.apple.com/app/whatsapp-
business/id1386412985?mt=8
Kuva: Vincenzo Cosenza, 2018, http://vincos.it/world-map-of-social-networks/ (CC-BY-NC)
Henkilötiedot saattavat päätyä ainakin sen maan viranomaisille, jossa palvelu sijaitsee.
Facebookista tiedot päätyvät USA:han, Telegramin Venäjälle, WeChatin Kiinalle jne.
Työntekijöiden viestien yksityisyys
• Vain lähettäjä ja vastaanottaja saavat lukea henkilölle osoitetun viestin
• Työnantajalla voi joskus olla oikeus lukea työntekijän työhön liittyviä viestejä
• On epäselvää, koskevatko GDPR:n määräykset niitä tietoja, jotka ovat
työntekijöiden henkilökohtaisissa sähköpostilaatikoissa ja vastaavissa
• Työnantajan tulisi ohjeistuksilla huolehtia, että GDPR:n mukaiset
rekisteröityjen oikeudet toteutuvat viestintäsalaisuuden sitä estämättä
• Sähköpostit ja somepalvelujen viestit voivat joissain tapauksissa olla
viranomaisen asiakirjoja, joihin liittyy julkisuusperiaate
Pitääkö Facebook-ryhmästä tehdä rekisteriseloste?
Kuvakaappaus: https://www.facebook.com/groups/PuskaradioJyvaskyla/ (29.10.2018)
• Joissakin tilanteissa Facebook-sivun ylläpitäjä voidaan katsoa
yhteisrekisterinpitäjäksi Facebookin kanssa.
• Facebook on henkilötietojen käsittelijä mm. organisaatioiden mainos-
ja analytiikkatyökalujen yhteydessä.
• Facebook on asettanut sivujen ylläpitäjille lisäehtoja, jotka tulivat
voimaan 28.9.2018.
– Katso ”Sivun kävijätietojen hallinnoija -lisäys”:
https://www.facebook.com/legal/terms/page_controller_addendum#
• Käytännön toimenpiteet:
– Tunnista Facebook-sivun rekisterinpitäjä ja käsittelyn oikeusperuste.
Ilmoita sivun tiedoissa siitä vastaava organisaatio.
– Lisää tietosuojaseloste Facebook-sivun tietoihin privacy policy -kohtaan.
– Jos saat sivun kävijöiltä tai viranomaisilta GDPR:n mukaisia pyyntöjä, välitä
ne viipymättä Facebookille tällä lomakkeella:
https://www.facebook.com/help/contact/308592359910928
Facebook-sivun ylläpitäjän asema
• Facebookin käyttöehdot
kieltävät kahden eri
käyttäjätunnuksen luomisen.
• Erillistä työntekijätunnusta ei
pitäisi tehdä.
• Henkilökohtaisen tunnuksen
käyttö työssä voi perustua vain
vapaaehtoisuuteen.
• Facebook-ryhmissä ja -sivuilla
voi toimia henkilökohtaisella
tunnuksella, jolloin asiakkaita ei
tarvitse ottaa kavereiksi.
• Nykyään Facebook-sivut voivat
osallistua myös ryhmien
keskusteluihin.
• Facebookin käyttöehdot:
https://www.facebook.com/legal/
terms/update
Tiedotus
(kirjallinen,
taiteellinen,
akateeminen ja
journalistinen sisältö)
Yhteydenpito
rekisteröityihin
Henkilötietojen
säilytys
Rekisteröityjen
sähköinen asiointi
Kunnan omat
verkkopalvelut
(kotisivut, intra)
Ok Ok, jos käyttöoikeudet
ovat oikein.
Ok, jos käyttöoikeudet
ovat oikein.
Ok, jos
käyttöoikeudet ovat
oikein.
Kunnan hallinnoimat
verkkopalvelut
(pilvipalvelut ja muut
sopimuspalvelut)
Ok Ok, jos käyttöoikeudet
ovat oikein ja on
sopimus
henkilötietojen
käsittelystä.
Ok, jos käyttöoikeudet
ovat oikein ja on
sopimus
henkilötietojen
käsittelystä.
Ok, jos
käyttöoikeudet ovat
oikein ja on sopimus
henkilötietojen
käsittelystä.
Kunnan hallinnoimat
profiilit julkisissa
somepalveluissa
Ok Ok, jos käyttöoikeudet
ovat oikein, ohjeistus
on kunnossa ja
rekisteröidyltä on
suostumus.
Ei.
Viestien osalta tilanne
on epäselvä.
Ei
Kunnan työntekijöiden
henkilökohtaiset profiilit
julkisissa
somepalveluissa
Ok Ok, jos ohjeistus on
kunnossa ja
rekisteröidyltä on
suostumus.
Ei.
Viestien osalta tilanne
on epäselvä.
Ei
Nyrkkisääntö: somepalvelujen käyttö rekisteröityä koskevien tietojen käsittelyssä ja yhteydenpidossa voi
perustua vain rekisteröidyn suostumukseen (aloitteeseen).
Kunnan tulee huolehtia siitä, ettei henkilötietoja ilman rekisteröidyn suostumusta tallenneta
verkko-/somepalveluihin, jotka eivät ole sen hallinnassa.
• Kun viestinnässä käytetään ulkopuolisia somepalveluita, on syytä sopia
ja ohjeistaa yhteiset toimintamallit
– Miten rekisteröityjen informointi tehdään somessa? Onko mahdollista linkittää
tietosuojaseloste profiiliin?
– Työ- vai henkilökohtainen sähköpostiosoite tunnuksen luonnissa?
– Millä edellytyksin henkilötietoja voidaan viedä palveluun?
– Miten huolehditaan, ettei henkilötietoja ”unohdu” palveluun?
• Eri somepalveluissa on erilaisia käyttöehtoja, jotka on huomioitava.
• Yksityisten laitteiden ja tunnusten käytöstä työtehtäviin on syytä antaa
selvät ohjeet: mitä saa ja ei saa tehdä.
• Työntekijää ei voida velvoittaa käyttämään yksityisiä käyttäjätunnuksia
työssään, mikäli se ei ole ollut nimenomaisesti edellytyksenä
työtehtävän hoitamiselle.
• WhatsAppin työkäyttöön on suositeltavaa olla työpuhelin.
• Muista varovaisuus henkilötietojen tallentamisessa somepalveluihin.
Somepalvelut ja tietosuoja
Suoramarkkinointi ja tietosuoja
• Perinteinen suoramarkkinointi
– Postitse tai puhelimitse
– Saa tehdä, jos vastaanottaja ei ole kieltänyt
– Vastaanottajille tulee kertoa kielto-oikeudesta
viesteissä ja tietosuojaselosteessa
• Sähköinen suoramarkkinointi
– Sähköpostiviestit, tekstiviestit, ääniviestit, kuvaviestit
– Yksityishenkilöiltä tarvitaan suostumus etukäteen
– Yrityksiltä ja niiden edustajilta ei tarvita suostumusta
– Vastaanottajille tulee kertoa kielto-oikeudesta
viesteissä ja tietosuojaselosteessa
• Ulkoistettu suoramarkkinointi
– Esimerkiksi postitus- ja puhelinmyyntipalvelut
– Henkilötietoja annetaan toiselle yritykselle
markkinoinnin tekoa varten, joten tarvitaan sopimus
henkilötietojen käsittelystä
– Toimeksiantaja on vastuussa markkinoinnista
Lähde: Suomen yrittäjät, 2018, Yrittäjän tietosuojaopas,
https://www.yrittajat.fi/yrittajan-abc/yritystoiminnan-abc/yrittajan- tietosuojaopas/suoramarkkinointi-570917
Henkilötietojen käsittely toisen lukuun
Henkilötietojen käsittelijä
käyttää luovutettuja tietoja
sovittuun tarkoitukseen
Rekisterinpitäjä
luovuttaa henkilötietoja
tiettyä tarkoitusta varten
Seloste käsittelytoimista ja
rekisteröidyn informointi
(13 ja 30 artiklat)
Seloste rekisterinpitäjän lukuun
suoritettavista käsittelytoimista
(30 artikla)
Sopimus ja ohjeet
henkilötietojen käsittelystä
(28 artikla)
Rekisteröity Valvontaviranomainen
• Suostumus (opt-in)
– Sähköinen suoramarkkinointi (sähköposti, tekstiviesti ym.)
– Suostumuksen pitää olla selvä. Mahdollisuus kieltää suoramarkkinointi ei riitä.
– Kerro rekisteröidylle vähintään tietosuojaselosteessa, jos
• markkinoinnissa käytetään automaattista profilointia
• tietoja luovutetaan muille tahoille (esim. Facebook tai Google)
• Rekisterinpitäjän oikeutettu etu
– Perinteinen suoramarkkinointi (puhelimitse ja postitse)
– Asiakassuhteeseen liittyvä viestintä: voit tiedottaa asiakassuhteeseen liittyvistä
asioista ja esimerkiksi siihen liittyvistä tulevista tapahtumista.
– B2B-markkinointi: yritysten yhteyshenkilöille voit lähettää markkinointia ilman
etukäteissuostumusta.
– Jos epäilet oikeutetun edun riittävyyttä, pyydä suostumus!
• Mieti rekisteröidyn näkökulmasta, milloin kyse on suoramarkkinoinnista, ja
erota se selvästi muusta viestinnästä.
• Mainitse markkinointiviestien yhteydessä, miten markkinoinnista voi kieltäytyä
ja mistä tietosuojaseloste on luettavissa.
• Jos mahdollista, tee toimintoja, joilla rekisteröidyt voivat itse hallita, millaista
markkinointia he saavat.
Markkinointi ja GDPR
• Kolmannen osapuolen eväste (cookie) on laitteelle tallennettava tiedosto,
jonka avulla käyttäjää voidaan seurata netissä muiden palvelujen toimesta.
• Esimerkkejä:
– Google Analyticsin kävijäseurantakoodi
– Googlen AdWordsin sivustotagi / uudelleenmarkkinointipikseli
– Facebookin tykkäysnappula tai kirjautumistoiminto
– Facebook-mainonnan pikseli
– Chat-palvelujen evästeet
• Laki (tietoyhteiskuntakaari 205 §) vaatii, että evästeistä kerrotaan käyttäjille.
Jos evästeitä käytetään vain sivuston toimintoihin, niistä ei tarvitse kertoa.
• Esimerkiksi näin:
• Suomessa on tulkittu, että käyttäjän suostumukseksi riittää se, että evästeet on
sallittu nettiselaimen asetuksissa.
• GDPR ei puutu evästeisiin, mutta sitä koskeva asetus on odotettavissa
myöhemmin (nk. sähköisen viestinnän tietosuoja-asetus, ePrivacy).
Kolmansien osapuolten evästeet
Sivustolla käytetään evästeitä kävijäseurantaan ja markkinointiin. Evästekäytäntö Hyväksy
Lisätietoa: Evästeet nettisivuilla ja GDPR - miten pitää ilmoittaa?, https://www.innowise.fi/fi/evasteet-eli-cookiet-nettisivuilla-ja-gdpr/
4 artikla
4) ’profiloinnilla’ mitä tahansa henkilötietojen
automaattista käsittelyä, jossa henkilötietoja
käyttämällä arvioidaan luonnollisen henkilön tiettyjä
henkilökohtaisia ominaisuuksia, erityisesti
analysoidaan tai ennakoidaan piirteitä, jotka
liittyvät kyseisen luonnollisen henkilön
työsuoritukseen, taloudelliseen tilanteeseen,
terveyteen, henkilökohtaisiin mieltymyksiin,
kiinnostuksen kohteisiin, luotettavuuteen,
käyttäytymiseen, sijaintiin tai liikkeisiin,
Lähde: EU:n yleinen tietosuoja-asetus (General Data Protection Regulation, GDPR), 2016/679,
http://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/?uri=uriserv:OJ.L_.2016.119.01.0001.01.FIN
GDPR:n tarkoittama profilointi
Profilointiin tarvitaan suostumus tai sopimus!
Milloin analytiikka on profilointia?
• Yksittäiset tiedot, esim. pisteet ja edistyminen
• Yhteenvedot ja tilastot, lokitiedot
• Manuaaliset arvioinnit rekisteröidystä
• Yhdistelmänäkymät tiedoista ja toiminnasta
• Tiedonlouhinta big datasta
• Muut analyysit, joita ei käytetä yksilöitä
koskeviin toimenpiteisiin
EI GDPR:N TARKOITTAMAA
PROFILOINTIA
GDPR:N TARKOITTAMAA
PROFILOINTIA
• Rekisteröidyn tietoihin perustuvat
automaattiset luokittelut, jotka liittyvät
tämän ominaisuuksiin, kiinnostuksen
kohteisiin ja todennäköisyyksiin
• Automaattiset arvioinnit, ehdotukset,
valinnat, tulkinnat, johtopäätökset jne.
• Tietojen yhdistelystä johdetut ennusteet
Käytätkö profilointia markkinoinnissa?
Facebookiin viedyt
asiakastiedostot
Nimi, sähköposti, puhelinnumero,
syntymäaika, kaupunki, laitetunniste ym.
Rekisteriin kerätyt
henkilötiedot /
tietojärjestelmät
Googleen viedyt
asiakasluettelot
Nimi, sähköposti, puhelinnumero,
postinumero, laitetunniste ym.
Manuaalinen
kohdentaminen
Esimerkiksi sähköpostimarkkinointi
manuaalisesti valituille kohderyhmille
Markkinoinnissa käytetään profilointia ja autom. päätöksiä Ei profilointia
Miten voit rajoittaa Facebook-tietojesi käyttöä mainontaan?
Löydät nämä Facebookin ylävalikon kohdasta: ▼ Asetukset Mainokset
Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2018/03/21/nailla-facebook-asetuksilla-estat-tietojesi-kayton-muilta-yrityksilta/ ja
https://harto.wordpress.com/2019/01/22/katso-miten-facebook-on-profiloinut-sinut-ja-mitka-yritykset-ovat-vieneet-asiakastietojasi-facebookiin/
Lista kymmenistä yrityksistä, jotka
ovat tuoneet tietojasi Facebookiin
Katso, miten monella eri tavalla
Facebook on profiloinut sinut
Henkilötietoihin kohdistuvan riskin taso
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto, https://tietosuoja.fi/arvioi-riskit
Jos riski arvioidaan korkeaksi, on tehtävä tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi, jossa
tarkastellaan toimenpiteitä, joilla voidaan pienentää riskiä (35 artikla).
Tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi
Vähimmäisvaatimukset:
1. Kuvaus suunnitelluista
henkilötietojen
käsittelytoimista ja
käsittelyn tarkoituksista
2. Arvio käsittelytoimien
tarpeellisuudesta ja
oikeasuhteisuudesta
3. Arvio rekisteröityjen
oikeuksia ja vapauksia
koskevista riskeistä
4. Suunnitellut
toimenpiteet riskeihin
puuttumiseksi sekä sen
osoittamiseksi, että
tietosuoja-asetusta on
noudatettu.
(GDPR:n 35 artiklan 7 kohta ja
johdanto-osan 84 ja 90 kappale)
Lähde: Tietosuojatyöryhmä, 2017,
http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/ibVehxmcp/Ohjeet_tietosuojaa
_koskevasta_vaikutustenarvioinnista.pdf
Hallinto ja
toimintakulttuuri
•Tietosuoja ja sen
läpinäkyvyys on
keskeinen osa
toimintaperiaatteita
•Tietoturvapolitiikka ja
sen käytännöt on
määritelty
•Seloste käsittelytoimista
ja informointi
rekisteröidyille tehty
•Rekisteröityjen
pyyntöihin on
varauduttu
Henkilöstön
toimintamallit
•Henkilöstön roolit ja
vastuut on määritelty
•Salassapitovelvollisuus
•Koulutukset ja uusien
työntekijöiden
perehdytys
•Työsuhteiden
päättymiselle on
toimintamalli
•Tietoturvaloukkausten
raportointiin on
toimintamalli
Henkilötietojen käyttö
ja hallinta
•Henkilötietojen
käsittelylle on selvät
ohjeistukset
•Suostumukset ja kiellot
huomioitu toiminnassa
•Tietosuoja on huomioitu
mm. netin, sähköpostin
ja somen käyttöohjeissa
•Rekisteröidyt voivat
hallita itse tietojaan
•Tietojen tuhoaminen
tehdään turvallisesti
Tilojen valvonta
•Tiloihin pääsy on
valvottua ja avaimista
pidetään kirjaa
•Ulkopuolisten pääsy
henkilöstön työpisteisiin
on estetty
•Mahdollisesta
kameravalvonnasta on
rekisteri ja siitä
ilmoitetaan
•Tarvittaessa tilojen
turvaluokitukset
Rekisteröityjen
tunnistaminen
•Rekisteröidyt
tunnistetaan, kun tietoja
kerätään
•Rekisteröidyt
tunnistetaan, kun he
käyttävät oikeuksiaan
•Asiointi tapahtuu
ennalta nimettyjen
henkilöiden kanssa
Käyttäjätunnukset ja
oikeudet
•Henkilökohtaiset
käyttäjätunnukset
•Roolien mukaiset
käyttöoikeudet ja niiden
tarkistaminen
työtehtävien
muuttuessa
•Salasanoille ja
vastaaville on
laatuvaatimukset
•Järjestelmien
oletussalasanat on
vaihdettu
Ulkopuoliset toimijat
•Ulkopuolisista
toimijoista pidetään
kirjaa
•Sopimus ja ohjeet
henkilötietojen
käsittelystä
•Ulkopuolisten
palveluntarjoajien
vastuut on määritelty
•Ulkopuoliset toimijat
tuntevat
rekisterinpitäjän
toimintamallit ja ohjeet
Laitteet ja
tallennusvälineet
•Tietokoneista ja
mobiililaitteista
pidetään kirjaa
•Tietoturva- ja muut
päivitykset kunnossa
•Virustorjunnasta ja
palomuureista on
huolehdittu
•Siirrettävien
tallennusvälineiden
(muistitikut, ym.) ja
henkilökohtaisten
laitteiden käytöstä on
tehty ohjeistus
Palvelimet ja
verkkoyhteydet
•Palvelintiloissa on
pääsynvalvonta
•Langattomien verkkojen
liikenne on salattu
•Erilliset vierasverkot
•Palvelimien
ohjelmistopäivitykset
kunnossa
•Palvelimien
varmuuskopiointi on
kunnossa
•Palvelinohjelmistojen
lokitiedot on suojattu
Pilvipalvelut
•Pilvipalvelujen käyttö
henkilötietojen
käsittelyssä on
ohjeistettu
•Informointi ja
suostumukset kunnossa
•Sopimuksissa on
määritelty palvelutaso ja
palveluntarjoajan
vastuut
•Palveluntarjoajat ovat
sitoutuneet
noudattamaan GDPR:n
vaatimuksia
Tekniset ja organisatoriset suojatoimet
Kenellä on vastuu tietosuojasta?
Lähde: Kuntaliitto ja VM, Arjen tietosuojaa, 22.6. 2017, http://vm.fi/documents/10623/4914009/Arjen+tietosuoja+-
koulutusmateriaali/8d13c7db-0f52-44ee-954a-74f24feade73
Rekisterinpitäjä
- Vastuussa rekisterin henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta
- Voi olla yksi tai useampi henkilö, yritys tai muu organisaatio
Organisaation johto ja esimiehet
- Kokonaisvastuu henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuudesta
- Esimerkin näyttäminen
Tietosuojavastaava
- Vastaa neuvonnasta, kehittämisestä
ja seurannasta sekä yhteydenpidosta
valvontaviranomaiseen
Henkilöstö
- Jokainen on vastuussa toiminnastaan
- Ohjeiden noudattaminen
- Ongelmista ilmoittaminen
• Tietoturvaloukkauksella tarkoitetaan henkilötietojen…
– vahingossa tapahtuvaa tai lainvastaista tuhoamista
– häviämistä
– muuttamista
– luvaton luovuttamista tai pääsyä tietoihin
• Rekisterinpitäjällä on velvollisuus ilmoittaa henkilötietojen
tietoturvaloukkauksista tietosuojaviranomaiselle ja rekisteröidylle, jos siitä
todennäköisesti aiheutuu korkea riski rekisteröityjen oikeuksille ja vapauksille
• Ilmoitus valvontaviranomaiselle 72 h kuluessa loukkauksen havaitsemisesta
• Rekisterinpitäjän on dokumentoitava kaikki tietoturvaloukkaukset, niihin
liittyvät seikat, vaikutukset ja korjaavat toimet
• Henkilötietojen käsittelijän on tehtävä ilmoitus tietoturvaloukkauksesta
rekisterinpitäjälle ilman aiheetonta viivytystä
• Esimerkkejä tietoturvaloukkauksista: https://bit.ly/2x9I4dA
Henkilötietojen tietoturvaloukkaukset
Lähde: Tietosuojavaltuutetun toimisto ja Oikeusministeriö, 2017, Miten valmistautua EU:n tietosuoja-asetukseen?
http://www.tietosuoja.fi/material/attachments/tietosuojavaltuutettu/tietosuojavaltuutetuntoimisto/oppaat/1Em8rT7IF/Miten_valmistautu
a_EUn_tietosuoja-asetukseen.pdf
Havainto
Rekisterinpitäjä havaitsee tai saa
tietoonsa tietoturvaloukkauksen.
Dokumentointi
Kaikki tietoturvaloukkaukset, niiden
vaikutukset ja korjaavat toimet
dokumentoidaan.
Riskiarvio
Aiheuttaako
tietoturvaloukkaus
todennäköisesti
riskin henkilöiden
oikeuksille ja
vapauksille?
Ei
Ilmoituksia ei
edellytetä
Kyllä
Ilmoitus valvontaviranomaiselle
Yleensä ilmoitus tehdään
rekisterinpitäjän päätoimipaikan
maan valvontaviranomaiselle.
Ilmoitus rekisteröidyille
Ilmoitetaan kohteena oleville henkilöille ja annetaan
tarvittaessa ohjeita, miten he voivat suojautua seurauksilta.
Ilmoitusvelvollisuus
tietoturva-
loukkauksista
Lähde: Tietosuojatyöryhmä, Suuntaviivat
asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesta
henkilötietojen tietoturvaloukkauksen
ilmoittamisesta, 2017,
https://tietosuoja.fi/documents/6927448/8316711/
Tietoturvaloukkauksen+ilmoittaminen+fi/9c0f2f46
-33b1-4b01-9a50-
9320d59bd605/Tietoturvaloukkauksen+ilmoittami
nen+fi.pdf
Esimerkkejä tietoturvaloukkauksista
Lähde: Tietosuojatyöryhmä, Suuntaviivat asetuksen (EU) 2016/679 mukaisesta henkilötietojen tietoturvaloukkauksen ilmoittamisesta, 2017,
https://tietosuoja.fi/documents/6927448/8316711/Tietoturvaloukkauksen+ilmoittaminen+fi/9c0f2f46-33b1-4b01-9a50-
9320d59bd605/Tietoturvaloukkauksen+ilmoittaminen+fi.pdf
Tapahtuma Ilmoitus
valvontaviranomaiselle?
Ilmoitus
rekisteröidyille?
Rekisterinpitäjä on tallentanut salatun
varmuuskopion henkilötietoja sisältävästä
arkistosta USB-muistitikulle. Muistitikku
varastetaan murron yhteydessä.
Ei Ei
Rekisterinpitäjä ylläpitää verkkopalvelua.
Palveluun tehdyn verkkohyökkäyksen
seurauksena henkilöiden henkilötietoja
varastetaan.
Kyllä, jos henkilöille
todennäköisesti
aiheutuu seurauksia.
Kyllä, jos henkilöille
todennäköisesti
aiheutuvien seurausten
vakavuus on suuri.
Henkilötietojen käsittelijänä toimiva pilvipalvelu
havaitsee virheen koodissa, jolla hallitaan
käyttövaltuuksia. Vian vaikutuksesta käyttäjät
voivat nähdä toistensa tietoja palvelussa.
Kyllä, kun
rekisterinpitäjät ovat
saaneet tiedon
henkilötietojen
käsittelijältä.
Ei, jos henkilöille ei
todennäköisesti aiheudu
korkeaa riskiä.
Suuren opiskelijamäärän henkilötiedot lähetetään
erehdyksessä väärälle postituslistalle, jolla on yli
tuhat vastaanottajaa.
Kyllä Kyllä, mahdollisten
seurausten vakavuudesta
riippuen.
GDPR-TARKISTUSLISTA
1. Vastuunjako organisaatiossa on selvä
2. Henkilötietojen käsittelyn toimet,
tarkoitukset ja rekisterit on tunnistettu
3. GDPR:n vaikutustenarviointi on tehty
4. Seloste henkilötietojen käsittelystä on tehty
ja henkilöstö tuntee sen
5. Henkilötietojen käsittelijöiden kanssa on
sopimukset kunnossa
6. Henkilöstön oikeudet henkilötietoihin on
määritelty tehtävien mukaisesti
7. Rekistereihin ei ole yhteiskäyttötunnuksia
8. Henkilötietojen käsittelylle on ohjeistus
9. Henkilötietoja ei julkaista tai luovuteta
ilman ko. henkilön suostumusta
10. Rekisteröidyille ja alaikäisten huoltajille on
tiedotettu henkilötietojen käsittelystä
(informointi)
11. Pyyntöihin vastaamiseen on toimintamalli