Lassi Kaukon esitys Suomen Mehiläishoitajain Talvipäivillä Lahdessa 28.1.2018.

1. Vaha: väärennöksiä ja jäämiä
Väärennetty vaha on ollut on-
gelma läntisen Euroopan
maissa varsinkin pari viime
vuotta
Tavaraa on kulkeutunut Suo-
meenkin ainakin jonkin verran
Vahaa väärennetään sekoittamalla siihen paraffiinia tai
steariinia, jotka molemmat ovat vahaa paljon halvempia

2. Parafiinilla laimennettu vaha sulaa viileämmässä kuin puhdas
tavara ja sellaisille pohjille rakennettu kakku romahtaa
helposti, kun siihen kertyy painoa
Steariini on sikiöille myrkyllistä ja 15 % lisäys tappaa puolet
sikiöistä (Reybroek Belgiasta)
Steariinin sulamispiste on korkeampi, joten sitä sisältävät
kakut eivät romahtane niinkuin parafiinia sisältävät kakut

3. Väärennetty vaha on joissain tapauksissa todettu olevan
lähtöisin Aasiasta, joissain Itä-Euroopasta
Steariinilisät ovat usein Aasiasta, Itä-Euroopassa on useimmin
käytetty parafiinia.
Parafiinit ovat ryhmä hiilivetyjä, joita on myös luontaisesti
vahassa, jotka kuitenkin poikkeavat lisätyistä parafiineistä
siten, että vahan hiilivetyjen hiiliatomien lukumäärä on pariton,
lisättyjen sitä vastoin parillinen
Vahvalimoissa ei ole todettu tapahtuneen vahan väärentämistä,
vaan se on tapahtunut lähtömaassa
Joissain tapauksissa näytettä pyytäneen ostajan saama vaha
ei ole ollut samaa kuin sitten perille tullut erä

4. Muutamia tutkimustuloksia, löydöksinä varsinkin steariinia,
jääminä varsinkin fluvalinaattia mutta myös kumafossia ja
tymolia

5. Väärennetyn vahan erottaminen aidosta kentällä on vaikeaa,
useimmat käytetyt menetelmät ovat epävarmoja tai käyttö-
kelvottomia
Tällaisia ovat murtaminen, sormin työstäminen, veistäminen
(lastun kiertyminen), haalistuminen valossa, polttaminen
Toisaalta Suomeen saapuneesta erästä tehty pohjuke oli
kovempi ja hauraampi ja piti värinsä värjäyksen takia

6. Väärennetty ja aito ovat kumpikin vaalentuneet auringon
valossa

7. Steariinin saattaa saada näkyviin liottamalla pohjuketta kiven-
näisvedessä, myös vesijohtovesi voi toimia:
happo reagoi vedessä olevien ionien kanssa ja muodostaa
pohjukkeen pintaan vaaleaa kerrostumaa
Ilmiö voi näkyä jo tunnin kuluessa, mutta selvempänä puolen
vuorokauden liotuksen jälkeen

8. Lämmitetyn vahan jäähtymisen seuranta kertoo jähmettymis-
lämpötilasta: jähmettymisen alettua jäähtyminen hidastuu,
esimerkissä vahalla välillä 61,5-65,5 C ja seoksella välillä
58-61 C
Näyttö varmistuu, kun koetta toistaa eri kohdista otetuilla
vahoilla

9. Parafiini ja vaha liukenevat molemmat bensiiniin
Laboratoriossa voidaan määrittää vahan hiilivetypitoisuus
ja hiilivetyjen tyyppi
Hiilivetypitoisuus vaihtelee, eurooppalaisten mehiläisten
vahassa se on yleensä 14-16 %, yli 18 % kertoo varsin
varmasti parafiinilisästä
Afrikkalaisen vahan hiilivetypitoisuudet ovat pienempiä
kuin eurooppalaisen, alimmillaan vain 11 %
Yli 1 % parillisen määrän hiiltä sisältävä hiilivety kertoo
myös paraffiinilisästä

10. Vahan tuonti
Euroopan maissa Suomi mukaanluettuna vahan kysyntä on
tarjontaa suurempi, mikä edellyttää tuontia
Syynä on toisaalta riittämätön talteenotto ja toisaalta vahalla
on kysyntää mehiläistalouden ulkopuolella
Keskimäärin pohjukkeita tarvitaan n kg tai jonkun verran
enemmän pesää kohti
Talteenotto keskimäärin jää helposti tästä ja varsinkaan mehi-
läishoidon laajentuessa ei riitä

11. Käyttötarkoituksen mukaan
vaihtelevat laatuvaatimukset
jäämien ja koostumuksen
suhteen

12. Vaha tulee Aasiasta, Itä-Euroopasta ja Afrikasta
Afrikkalainen vaha on haluttua paremman jäämätilanteen
takia
Afrikassakin toisaalta alueita, missä punkkia torjutaan
Afrikassa on myös paikoitellen voimaperäistä viljelyä ja torjun-
ta-aineiden (esim Ghanassa)
Suomeen tuotiin ainakin yksi erä Virosta, minne se oli ostettu
Kaakkois-Euroopasta afrikkalaisena
Väärennetyn vahan sijoitus:
Tekniseksi vahaksi, voi käydä pintakäsittelyihin ym
Kynttilävahalle on laatuvaatimukset, hiilivetypitoisuuden ylä-
raja hiilivedyille on 18 %
Lääketeollisuudella ja kosmetiikassa on myös laatuvaatimukset
mm jäämien suhteen, eivätkä edellä näytetyistä vahanäytteistä
useimmat täyttäneet niitä

13. Rasvaliukoiset yhdisteet liukenevat vahaan ja säilyvät myös siellä
pitkään sulatuksesta toiseen
Tällaisia aineita ovat mm aiemmin paljon käytetyt punkin torjun-
käytetyt fluvalinaatti ja kumafossi
Myös tymoli liukenee hyvin vahaan mutta haihtuu myös pois
Useat maataloudessa käytetyt torjunta-aineet ovat rasvaliukoisia
ja voivat kulkeutua vahaan
Jotta aineet kulkeutuisivat hunajaan, pitää niitä olla aika paljon,
luokkaa mg/kg
Suurimmat todetut jäämät ovat punkkien torjunta-aineita, mutta
pieniä pitoisuuksia löytyy hyvin monista, kymmenistä eri aineista,
esimerkiksi yhdessä tutkimuksessa yhdestä näytteestä löydettiin
Keskimäärin 19 yhdistettä

14. Vahaan päässyt jäämä poistuu vain hitaasti
Niinpä aineet, joiden käyttö voi olla aikoja sitten lopetettu, löyty-
vät pitkään vielä vahoista, saattaa myös löytyä aineita, jotka eivät
koskaan ole maassa (Saksassa) olleet käytössä kuten tässä
fluvalinaatti
Alkuperä voi olla laiton käyttö tai tuontivaha

15. Suomen tilanne
Aitoustutkimuksia ei tiettävästi ole tehty, jäämiä on tutkittu
viimeksi 2008
Silloin tutkittiin vain punkintorjunta-aineita, joita löytyi muuta-
mista näytteistä aika paljon, nykykemia olisi varmaan löytänyt
enemmän positiivisia näytteitä

16. Edelleen kumafossia löytyy
2008 näytteistä, vaikka aine
ei 2000 luvulla ole ollut
käytössä
Tymolin korkeimmat pitoisuu-
det voivat kertoa kevätkäsitte-
lystä

17. Jäämät pesään tulevat joko punkkikäsittelystä, mehiläisten kanta-
mina tai pohjukkeiden mukana
Tuontivaha sekoittuu ensimmäisessä sulatuksessa kotimaiseen
ja muuttuu näin suomalaiseksi vahaksi
Vanhoissa kakuissa jäämiä on enemmän kuin kuorimavahassa,
johon kyllä myös voi jotain kertyä mehiläisten jaloista, lisäksi
mehiläisen vaharauhasistakin voi erittyä jäämällistä vahaa
Täysin jäämätöntä vahaa ei enää ole (erittäin herkkä kemia!)
tarvitaan raja-arvot
Jäämiä voi pienentää:
Pyrkimällä käyttämään kuorimavahaa pohjukkeiden valmistamiseen
Käyttämällä omaa vahaa pohjukkeisiin pystyy sulkemaan ulkoa
tulevia jäämiä, valimoista voi saada omasta vahasta tehdyt poh-
jukkeet, kun vahaa on yli 100 kg
Valtakunnallisesti on tärkeä saada vahan talteenotto paremmaksi