Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät

699 visualizaciones

Publicado el

Lassi Kaukon esitys Suomen Mehiläishoitajain Talvipäivillä Lahdessa 28.1.2018.

Publicado en: Alimentación
  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät

  1. 1. Vaha: v��renn�ksi� ja j��mi� V��rennetty vaha on ollut on- gelma l�ntisen Euroopan maissa varsinkin pari viime vuotta Tavaraa on kulkeutunut Suo- meenkin ainakin jonkin verran Vahaa v��rennet��n sekoittamalla siihen paraffiinia tai steariinia, jotka molemmat ovat vahaa paljon halvempia
  2. 2. Parafiinilla laimennettu vaha sulaa viile�mm�ss� kuin puhdas tavara ja sellaisille pohjille rakennettu kakku romahtaa helposti, kun siihen kertyy painoa Steariini on siki�ille myrkyllist� ja 15 % lis�ys tappaa puolet siki�ist� (Reybroek Belgiasta) Steariinin sulamispiste on korkeampi, joten sit� sis�lt�v�t kakut eiv�t romahtane niinkuin parafiinia sis�lt�v�t kakut
  3. 3. V��rennetty vaha on joissain tapauksissa todettu olevan l�ht�isin Aasiasta, joissain It�-Euroopasta Steariinilis�t ovat usein Aasiasta, It�-Euroopassa on useimmin k�ytetty parafiinia. Parafiinit ovat ryhm� hiilivetyj�, joita on my�s luontaisesti vahassa, jotka kuitenkin poikkeavat lis�tyist� parafiineist� siten, ett� vahan hiilivetyjen hiiliatomien lukum��r� on pariton, lis�ttyjen sit� vastoin parillinen Vahvalimoissa ei ole todettu tapahtuneen vahan v��rent�mist�, vaan se on tapahtunut l�ht�maassa Joissain tapauksissa n�ytett� pyyt�neen ostajan saama vaha ei ole ollut samaa kuin sitten perille tullut er�
  4. 4. Muutamia tutkimustuloksia, l�yd�ksin� varsinkin steariinia, j��min� varsinkin fluvalinaattia mutta my�s kumafossia ja tymolia
  5. 5. V��rennetyn vahan erottaminen aidosta kent�ll� on vaikeaa, useimmat k�ytetyt menetelm�t ovat ep�varmoja tai k�ytt�- kelvottomia T�llaisia ovat murtaminen, sormin ty�st�minen, veist�minen (lastun kiertyminen), haalistuminen valossa, polttaminen Toisaalta Suomeen saapuneesta er�st� tehty pohjuke oli kovempi ja hauraampi ja piti v�rins� v�rj�yksen takia
  6. 6. V��rennetty ja aito ovat kumpikin vaalentuneet auringon valossa
  7. 7. Steariinin saattaa saada n�kyviin liottamalla pohjuketta kiven- n�isvedess�, my�s vesijohtovesi voi toimia: happo reagoi vedess� olevien ionien kanssa ja muodostaa pohjukkeen pintaan vaaleaa kerrostumaa Ilmi� voi n�ky� jo tunnin kuluessa, mutta selvemp�n� puolen vuorokauden liotuksen j�lkeen
  8. 8. L�mmitetyn vahan j��htymisen seuranta kertoo j�hmettymis- l�mp�tilasta: j�hmettymisen alettua j��htyminen hidastuu, esimerkiss� vahalla v�lill� 61,5-65,5 C ja seoksella v�lill� 58-61 C N�ytt� varmistuu, kun koetta toistaa eri kohdista otetuilla vahoilla
  9. 9. Parafiini ja vaha liukenevat molemmat bensiiniin Laboratoriossa voidaan m��ritt�� vahan hiilivetypitoisuus ja hiilivetyjen tyyppi Hiilivetypitoisuus vaihtelee, eurooppalaisten mehil�isten vahassa se on yleens� 14-16 %, yli 18 % kertoo varsin varmasti parafiinilis�st� Afrikkalaisen vahan hiilivetypitoisuudet ovat pienempi� kuin eurooppalaisen, alimmillaan vain 11 % Yli 1 % parillisen m��r�n hiilt� sis�lt�v� hiilivety kertoo my�s paraffiinilis�st�
  10. 10. Vahan tuonti Euroopan maissa Suomi mukaanluettuna vahan kysynt� on tarjontaa suurempi, mik� edellytt�� tuontia Syyn� on toisaalta riitt�m�t�n talteenotto ja toisaalta vahalla on kysynt�� mehil�istalouden ulkopuolella Keskim��rin pohjukkeita tarvitaan n kg tai jonkun verran enemm�n pes�� kohti Talteenotto keskim��rin j�� helposti t�st� ja varsinkaan mehi- l�ishoidon laajentuessa ei riit�
  11. 11. K�ytt�tarkoituksen mukaan vaihtelevat laatuvaatimukset j��mien ja koostumuksen suhteen
  12. 12. Vaha tulee Aasiasta, It�-Euroopasta ja Afrikasta Afrikkalainen vaha on haluttua paremman j��m�tilanteen takia Afrikassakin toisaalta alueita, miss� punkkia torjutaan Afrikassa on my�s paikoitellen voimaper�ist� viljely� ja torjun- ta-aineiden (esim Ghanassa) Suomeen tuotiin ainakin yksi er� Virosta, minne se oli ostettu Kaakkois-Euroopasta afrikkalaisena V��rennetyn vahan sijoitus: Tekniseksi vahaksi, voi k�yd� pintak�sittelyihin ym Kynttil�vahalle on laatuvaatimukset, hiilivetypitoisuuden yl�- raja hiilivedyille on 18 % L��keteollisuudella ja kosmetiikassa on my�s laatuvaatimukset mm j��mien suhteen, eiv�tk� edell� n�ytetyist� vahan�ytteist� useimmat t�ytt�neet niit�
  13. 13. Rasvaliukoiset yhdisteet liukenevat vahaan ja s�ilyv�t my�s siell� pitk��n sulatuksesta toiseen T�llaisia aineita ovat mm aiemmin paljon k�ytetyt punkin torjun- k�ytetyt fluvalinaatti ja kumafossi My�s tymoli liukenee hyvin vahaan mutta haihtuu my�s pois Useat maataloudessa k�ytetyt torjunta-aineet ovat rasvaliukoisia ja voivat kulkeutua vahaan Jotta aineet kulkeutuisivat hunajaan, pit�� niit� olla aika paljon, luokkaa mg/kg Suurimmat todetut j��m�t ovat punkkien torjunta-aineita, mutta pieni� pitoisuuksia l�ytyy hyvin monista, kymmenist� eri aineista, esimerkiksi yhdess� tutkimuksessa yhdest� n�ytteest� l�ydettiin Keskim��rin 19 yhdistett�
  14. 14. Vahaan p��ssyt j��m� poistuu vain hitaasti Niinp� aineet, joiden k�ytt� voi olla aikoja sitten lopetettu, l�yty- v�t pitk��n viel� vahoista, saattaa my�s l�yty� aineita, jotka eiv�t koskaan ole maassa (Saksassa) olleet k�yt�ss� kuten t�ss� fluvalinaatti Alkuper� voi olla laiton k�ytt� tai tuontivaha
  15. 15. Suomen tilanne Aitoustutkimuksia ei tiett�v�sti ole tehty, j��mi� on tutkittu viimeksi 2008 Silloin tutkittiin vain punkintorjunta-aineita, joita l�ytyi muuta- mista n�ytteist� aika paljon, nykykemia olisi varmaan l�yt�nyt enemm�n positiivisia n�ytteit�
  16. 16. Edelleen kumafossia l�ytyy 2008 n�ytteist�, vaikka aine ei 2000 luvulla ole ollut k�yt�ss� Tymolin korkeimmat pitoisuu- det voivat kertoa kev�tk�sitte- lyst�
  17. 17. J��m�t pes��n tulevat joko punkkik�sittelyst�, mehil�isten kanta- mina tai pohjukkeiden mukana Tuontivaha sekoittuu ensimm�isess� sulatuksessa kotimaiseen ja muuttuu n�in suomalaiseksi vahaksi Vanhoissa kakuissa j��mi� on enemm�n kuin kuorimavahassa, johon kyll� my�s voi jotain kerty� mehil�isten jaloista, lis�ksi mehil�isen vaharauhasistakin voi eritty� j��m�llist� vahaa T�ysin j��m�t�nt� vahaa ei en�� ole (eritt�in herkk� kemia!) tarvitaan raja-arvot J��mi� voi pienent��: Pyrkim�ll� k�ytt�m��n kuorimavahaa pohjukkeiden valmistamiseen K�ytt�m�ll� omaa vahaa pohjukkeisiin pystyy sulkemaan ulkoa tulevia j��mi�, valimoista voi saada omasta vahasta tehdyt poh- jukkeet, kun vahaa on yli 100 kg Valtakunnallisesti on t�rke� saada vahan talteenotto paremmaksi

×