SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 5
Descargar para leer sin conexión
1. Miksi mehiläispesiä siirretään?
aloittava tarhaaja ostaa pesän ja siirtää sen•	
omaan tarhaansa
siirto pölytyspalveluun•	
siirto lajihunajatuotantoon•	
siirto talveutustarhaan tai sisätalveutustiloihin•	
2. Mehiläispesien siirto
2.1	 Mitä tarvitaan?
Suunnittele pesien siirtoaika niin, että mehiläiset ovat
pesässä
illalla tai yöllä, kun lento on loppunut•	
sadepäivänä•	
kylmänä päivänä, jolloin lämpötila alle +10°C•	
Valitse siirtoon sopiva pesäkalusto
kevytpesämateriaali•	
ei turhia ulokkeita tai kiinteää lentolautaa•	
laatikosta saa hyvän pitävän otteen joko käsin•	
tai apuvälineellä
Pesän pohja, laatikot ja verkko tai katto sidotaan pake-
tiksi, joka pysyy koossa koko kuljetuksen ajan
pohja ja laatikko tai laatikot sekä verkkokatto•	
sidotaan kuormankiinnityshihnalla
kuormankiinnityshihnan on oltava laadukas eli•	
sellainen, joka saadaan kiristettyä kunnolla
pohjassa olevat liukuesteet ovat eduksi•	
joskus pohja voi olla myös kiinteästi laatikossa•	
kiinni
Varmista pienillä kiiloilla, että kakkukehät eivät heilu
pesän sisällä kuljetuksen aikana
Verkkopohja
Verkko pesän päälle (sulkuristikko+hyönteisverkko
tai esim. propoliksen keruulevy tai rei’itetty kuitulevy
+hyönteisverkko)
Lentoaukon sulkemiseen esim. vaahtomuovi, verkko
(läpimitta alle 3 mm) tai suljettava lentokiila
Savutin ja vesisumutinpullo ja vettä
Hoitohaalarit ja pesätaltta
Koepesät lähdössä siirtomatkalle. Pesissä verkkopohjat
ja kuljetushihnat paikoillaan.
Mehiläispesät lähdössä n.150 km:n kuljetusmatkalle.
Verkkokatot ja kuljetusliinat paikoillaan. Lentoaukot
suljettu isoilla vaahtomuovipalasilla.
Mehiläispesien
siirtäminen
Teksti ja kuvat Maritta Martikkala
Suuria pesämääriä kuljetettaessa lastaustavan ja kalus-
ton oikealla valinnalla voidaan säästää aikaa ja vaivaa.
Koko pesärivi voidaan esim. sitoa kerralla kuljetusauton
pohjaan. Tällöin pesien pohjat tukeutuvat vieressä ole-
van pesän pohjaan ja katot ja laatikot pysyvät liikkumat-
tomina paikoillaan kuormankiinnityshihnan painaessa
ylhäältä päin.
2.2 Mehiläispesän ilmanvaihto kuljetuksen aikana
Mehiläispesä säätelee sisälämpötilaa tuulettamalla eli
kierrättämällä ilmaa pesässä. Lentoaukon sulkeminen
aiheuttaa pesässä painetta lisätuuletukselle. Pesää siir-
rettäessä kaikki mehiläiset ovat pesässä ja kun laatikkoa
nostellaan ja kolistellaan vaikka vain hiukan niin, mehi-
läiset voivat olla levottomia. Ylimääräinen aktiivisuus
tuottaa lisälämpöä ja tuuletustarve kasvaa. Varsinaises-
sa kuljetuksessa auton liikkuessa ja tasaisesti hyristessä
mehiläiset yleensä pysyvät rauhallisina.
1
katon tilalle verkko (yläkautta tuuletus mehiläisille•	
helpompaa)
pohjaksi verkkopohja•	
pitkällä kuljetusmatkalla sekä kattoon että pohjaan•	
verkko (tärkeää jos lentoaukko on suljettu)
lentoaukko voidaan jättää auki, jolloin mehiläiset•	
pääsevät ulos pesälaatikon etuseinään helpotta-
maan pesän sisätilan tuulettamista
vahvalle pesälle tyhjä laatikko lisätilaksi pesän alle•	
päällekkäin lastattavien pesien väliin välipuut alape-•	
sän verkkokaton ilmanvaihdon varmistamiseksi
vesiastia ja suihkupullo jäähdytysavuksi•	
Pitkillä kuljetusmatkoilla kun matka kestää useita tunte-
ja, kannattaa pesien lämpötilaa seurata lämpömittarilla
ja varautua vesiastialla ja kastelukannulla tai suihkupul-
lolla. Kiihkeä voimistunut surina ja valtava tungos katto-
verkolla ovat merkkejä pesän kuumenemisesta ja nopea
jäähdytysapu on tarpeen. Veden suihkuttaminen tai
suoraan kannusta kattoverkolle kaataminen auttaa me-
hiläisiä välittömästi. Pesän ylikuumeneminen aiheuttaa
nopeasti emotappioita tai jopa koko pesän kuoleman
ja kakuston sulamisen. Tarkkaile mehiläisten vointia.
Kuumalla ilmalla kannattaa pysähtyä noin tunnin välein
suihkuttamaan vettä pesien päälle, mutta älä sammuta
autoa pysähdyksen aikana.
Lajihunajan tuotantoon tai pölytyspalveluun matkaavat
mehiläispesät ovat jo vahvoja yhteiskuntia ja täyttävät
kaksi laatikkoa. Tyhjän lisälaatikon antaminen voi auttaa
mehiläisiä ylläpitämään riittävä ilmanvaihto pitkän kulje-
tuksen aikana. Täpötäysi yhden laatikon pesäkin selviy-
tyy näin varmemmin tuntien kuljetuksesta. Mehiläiset
pääsevät roikkumaan kakuston alapuolelle ja pesän
sisätilan lämpötila pystytään pitämään vakaampana. Jos
laitat pesän lentoaukon kiinni, niin laita verkko pesän
alle ja päälle, vaikka kuljettaisit lyhyen matkan.
Kun lastaat pesiä, niin käsittele niitä varoen eli laske
pesä pehmeästi alustaan. Pesän tömähtäminen lisää
mehiläisten levottomuutta ja ylikuumenemisen vaaraa.
Pesät pitää lastata ja sitoa niin, että ne eivät missään
tilanteessa pääse liikkumaan kuljetuksen aikana.
Mehiläispesiä lastattuna lähes 1000 km:n kuljetusta
varten.
Mehiläispesien lastaus kuomulliseen peräkärryyn ilta-
hämärässä.
2.3	 Kuljetuskalusto
Pieni pesämäärä tai yhdellä laatikolla olevia pesiä
(alle 8 kpl)
henkilöauto•	
farmariauto•	
pakettiauto•	
peräkärry•	
Suurempi pesämäärä (yli 8 kpl)
pakettiauto•	
peräkärry•	
kuorma-auto•	
siirtolava•	
Kun siirrettäviä mehiläispesiä on enemmän kuin viisi,
kannattaa kuljetuskalustoonkin panostaa jo enemmän.
Pakettiauto on kätevä, etenkin jos korkeutta on niin pal-
jon, että auton sisällä voi seisoa. Työskentely ja lastaus
onnistuvat huomattavasti helpommin seisoma-asen-
nossa ja mahdolliset lisäosastot ja kalusteet mahtuvat
paremmin kyytiin. Auton tavaratilassa olevat ikkunat,
kannattaa peittää varsinkin jos kuljetus tapahtuu päi-
vänvalon aikaan. Lisäksi, jos pesiä on kyydissä täysi
lasti, kannattaa ovi tai ikkuna sitoa hieman auki, jotta
tavaratila ei kuumene liikaa.
suunnittele lastaus huolellisesti•	
mittaa kuljetettavat pesät kuljetusvarustuksessa•	
suunnittele lastin kiinnitys autossa tai peräkärryssä,•	
pesät eivät saa liikkua kuljetuksen aikana
aseta pesät lentoaukko eteenpäin, jos mahdollista•	
käynnistä auto ennen pesien lastauksen aloitusta•	
sillä auton tärinä rauhoittaa mehiläisiä
sammuta pimeällä ajovalot varsinkin jos jätät len-•	
toaukot auki
älä sammuta autoa pysähdyksen aikana•	
sammuta valot, mutta jätä moottori käymään myös•	
purkaessasi pesiä autosta
Mehiläispesän ilmanvaihdon varmistaminen
Mehiläispesien siirtäminen
2
Lyhyemmillä mehiläispesän siirtomatkoilla pieni perä-
kärrykin toimii hyvin. Pitkillä matkoilla peräkärry, jossa
on kuomu, antaa lisätilaa kaluston ja muun lisävarus-
teen kuljetukseen. Jos kuomullinen peräkärry on täynnä
pesiä, niin pitkällä kuljetusmatkalla ilmanvaihdosta on
huolehdittava esim. poistamalla perälauta ja avaamalla
tuuletusreikä kuomun etuosaan (Aappo Valo, 2004).
Peräkärry voi olla myös kiinteästi mehiläispesien alus-
tana eli ns.siirtolavana. Tällöin mehiläispesät ovat aina
valmiina kyydissä ja kärry tai siirtolava siirretään tarvit-
taessa kätevästi paikasta toiseen.
3. Apuvälineet mehiläispesän nostelussa
ja siirrossa
3.1 Siirto käsin
Pesien nostelu käsin ilman apuvälineitä on nopea ja
yksinkertainen tapa lastata siirrettävät pesät autoon
tai peräkärryyn. Lajihunajan tuotantoon ja pölytyspal-
veluun menevät pesät ovat jo suhteellisen vahvoja ja
saattavat kaksiosastoisina painaa yli 40 kg. Paluukulje-
tuksessa pesään on kertynyt hunajaa, joka kannattaa
poistaa pesästä ainakin osittain ennen kuljetusta. Näin
saadaan nostettava ja siirrettävä taakka kevyemmäksi
ja myös mehiläisille lisää ilmatilaa. Työsuojeluohjeissa
suositellaan, että yli 25 kg painava taakka olisi yläraja
hyvissäkin nosto-olosuhteissa. Nostotyön rasittavuuteen
vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä taakan paino.
Mehiläispesän nostamisen haasteet:
alusta on epätasainen (maasto),•	
työtila ahdas (pakettiauto),•	
ote voi olla epävarma (pesälaatikon rakenne)•	
nosto lähes maanrajasta (pesän jalustan korkeus)•	
taakan painopiste kaukana selkärangasta•	
taakkaa eli mehiläispesää on kannettava varovasti•	
Mehiläispesän nostamis- ja siirtämistyö kuljetusautoon
tai pois sieltä kevenee huomattavasti, jos työskennel-
lään kahdestaan. Tällöin kuitenkin selän kiertoliikkeet
lisääntyvät väistämättä ja työn rasittavuus säilyy. Siirto-
työ kaksistaan on kuitenkin kokonaisuutena parempi. Yli
40 kg painavan mehiläispesäyksikön nostaminen vaatii
voimaa eikä sellaisen taakan toistuvaa nostoa voi suosi-
tella vaikka voiman puolesta työ onnistuisikin.
3.2 Apuvälineenä kepit ja naru
Yksinkertainen ja edullinen•	
sopii kaikille pesäkalustotyypeille•	
nostajilla ergonomiset nostoasennot mahdollisia•	
vaatii kaksi henkilöä•	
mahdollinen välilasku ja käsin nosto autoon•	
(www.youtube.com/watch?v=_Ej2YXBnK1U)•	
Kepit ja naru
apuväline mehi-
läispesän siirtoon.
Kantokehä valmiina pesän nostoon.
Mehiläispesät on lastattu peräkärryyn. Pesät on sidottu
yksittäin kuormaliinoilla ja lisäksi ne sidotaan isommilla
kuormankiinnityshihnoilla peräkärryyn niin, että ne ei-
vät liiku kuljetuksen aikana.
3.3 Apuvälineenä kantokehä
yksinkertainen ja edullinen•	
sopii useimmille pesäkalustotyypeille•	
vaatii kaksi henkilöä•	
tartuntapinnan materiaalin pitävyys tarkistettava•	
käytettävälle kalustolle
(www.youtube.com/watch?v=o9bVqHs4dq4&•	
feature=youtu.be)
Mehiläispesien siirtäminen
3
Yksipyöräinen malli L2,
apuväline mehiläis-
pesän siirtoon yksin.
(Juhani Lunden, Virrat)
3.4 Yksipyöräinen apuväline
ei tarvitse kaveria•	
useita malleja mehiläishoitajan omiin pesäka-•	
lustoihin ja työskentelytapoihin soveltuviksi
kehiteltyjä
edessä yksi pyörä ja työntöaisat•	
pesä joko roikkuu hihnoilla kyydissä (http://•	
youtu.be/2Le2M1RboTA) tai asetetaan aisojen
(http://youtu.be/M0E2XF-4wts)tai kuljetusalus-
tan päälle (http://youtu.be/Iz8sURpRtYU)
helpottaa pesän siirtämistä huomattavasti, jos•	
autoa ei pysty ajamaan ihan pesien viereen
mallissa L2 pesä liu’utetaan aisojen päälle suo-•	
raan pesäjalustasta ja samoin apuvälineestä
autoon ilman nostoja
Yksipyöräisellä apuvälineellä työskentely on kevyttä,
jos pesiä ei tarvitse nostaa. Yksipyörässä, johon pesä
liu’utetaan kyytiin, saattaa olla jonkin verran hankalia
asentoja pesän liu’uttamisvaiheessa, varsinkin paina-
van pesän kanssa. Malleissa, joissa pesä pitää nostaa
auton kyytiin, on sama tilanne kuin esim. kepit ja naru
apuvälineessä.
Apuvälineen kehittely lähtee käytettävästä kalus-
tosta ja kuljetusvälineestä. Koska jokaisella tarhaajalla
on erilaiset systeemit käytössään, apuvälineitä joutuu
muuntamaan tarhaajakohtaisesti optimaalisen toimi-
vuuden takaamiseksi.
Veivinostin
mehiläispesän
nostoon ja siirtoon.
Lisävarusteena
olevat trukkipiikit
paikoillaan.
Mehiläispesien siirtäminen
3.5 Polkunostin apuväline
raskaankin pesän käsittely onnistuu yksin 	•	
	 ( http://youtu.be/HcZUqv-mHZk)
helppo käyttää ja ergonomisesti hyvät työasennot•	
sopii hyvin monenlaiseen kalustoon•	
vaatii suhteellisen tasaisen alustan•	
työskentely nopeaa•	
3.6 Veivinostin apuväline
raskaankin pesän käsittely onnistuu yksin 	•	
(http://youtu.be/yFt5s-Cuw9o)
helppo käyttää ja ergonomisesti hyvät työasennot•	
voi käyttää apuna muissa hoitotöissä•	
pesälaatikon sivusta puristavat tartuntatassut•	
saattavat lipsua kevytpesämateriaalissa raskaalla
taakalla
työskentely hitaampaa kuin käsin nostamalla•	
voi käyttää myös trukkipiikkilisäosien avulla pe-•	
sää alta nostavana apulaitteena, jolloin pesän on
oltava sopivan pienen trukkilavan päällä
Polkunostimen prototyyppi (A) ja pesän nostaminen polkunostimella (B)A B
Polkunostin on erittäin helppo ja selkäystävällinen
apuväline. Nostokorkeus on rajallinen, mutta muuten
hyvä apuväline yksin työskentelyyn.
4
3.7 Siirtolava ja peräkärry apuvälineenä
Mehiläispesien nostelulta välttyy, kun apuvälineenä on
siirtolava tai peräkärry, johon on rakennettu pysyvät pai-
kat mehiläispesille. Siirtolava tai peräkärry toimii näin
pesien jalustana. Kun pesiä siirretään, niin koko tarha
siirtyy kätevästi kärryä siirtämällä. Hoitotoimet tehdään
kärryn päällä. Siirtolavaa suunniteltaessa kannattaa
huomioida pesärivistöjen väliin jäävän hoitokäytävän
riittävä leveys, jotta hoitotoimien työasennot pysyvät
ergonomisina.
Siirtolavoja, joita mehiläishoitajat käyttävät on mo-
nenlaisia. Pienessä tarhauksessa yksi tapa on varustaa
tavallinen peräkärry rakennelmilla, joihin mehiläispesät
”istuvat” kiinteästi ja väliin jää sopiva liikkumatila. Perä-
kärryn leveys rajoittaa kuitenkin hoitokäytävän leveyttä,
joka usein jää turhan kapeaksi. Suuremmassa mittakaa-
vassa työskenneltäessä edullisempaa on käyttää erillisiä
siirtolavoja, jotka voidaan ottaa kätevästi kuljetusperä-
kärryn kyytiin. Siirtolava seisoo omilla jaloillaan, mutta
Pienestä peräkärrystä tehty siirtolava. Lavalle mahtuu
6 kpl pesiä. (Antero Salonen, Hoilola)
siirron alkaessa kuljetusperäkärry ajetaan siirtolavan al-
le ja siirtolavan jalat nostetaan ylös. Pesät valmistellaan
siirtoon varmistamalla pesien kiinnitys lavaan (kuljetus-
hihna) ja mahdollisesti sulkemalla lentoaukot.
Säästä selkää:
Älä nosta yksin yli 25 kg:n painoista pesää.•	
Käytä yli 50 kg:n painoisen pesän nostamisessa•	
apuvälinettä.
Nosta jalkojen lihaksia apuna käyttäen.•	
Pidä aina selkä suorana noston aikana.•	
Vältä selän kieroliikkeitä varsinkin kun nostat tai•	
lasket pesää tai laatikkoa.
Nosta tasaisella voimalla niin, että taakka on mah-•	
dollisimman lähellä vartaloa – älä tempaise.
Pidä vatsa- ja selkälihakset kunnossa.•	
Huolehdi, että nostoon ja siirtoon on riittävästi•	
tilaa.
Kanna mahdollisimman lyhyitä matkoja.•	
Hyvä nostokorkeus on rystystasolla, vältä lat-•	
tiatasolla ja hartiatason yläpuolella tehtäviä
nostoja.
viite: Työsuojeluhallinto (2010)•	
Nostojen ja siirtojen kuormitus. (Työsuojeluhallinto,
2010)
Mehiläispesien siirtäminen
Siirtolava, johon mahtuu 8 kpl pesiä ja tilava hoitokäytä-
vä. Siirtolava seisoo omilla tassuillaan ja siirtolavan alle
ajettavalla kuljetuskärryllä lava siirretään helposti nos-
tamalla jalat ilmaan. (Jyrki Parikka, Pusula)
Nostojen ja siirtojen kuormitus.
VÄLILEVYPURISTUS
MITÄ KAUEMPANA TAAKKA ON,
SITÄ SUUREMPI ON KUORMITUS
LIHASVOIMA
10
1
1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työtaitosi ja
asenteesi työhön
vaikuttavat selkäsi
kuntoon!
Toistuvissa nostoissa
sydämesi kuormittuu
ja lihaksesi väsyvät!
Ikä ei ole taakka,
mutta muista
sen yhteys
toimintakykyyn!
Kun nostat, oma
vartalosi on mukana
liikkuva lisätaakka!
TAAKKA
Tarvitset paljon
lihasvoimaa
suhteessa
nostamaasi
taakkaan!
Voit itse
vaikuttaa
toimintakykyysi
huolehtimalla
lihastesi
kunnosta!
Anna aikaa
elpymiseen
myös työn
lomassa!
TYÖNTEKIJÄN
OMINAISUUDET
Lähdeluettelo:
Työsuojeluhallinto (2010), Työsuojeluohjeita ja -oppaita 23,
Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä.
http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2010/10/
TSO_23.pdf
Aappo Valo (2004), Mehiläisten siirtohoitokokeilu Pohjois-
Lapissa 2002-2004
Aineisto on tuotettu Suomen valtion ja EU:n tuella
5

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Metsanomistajan puheenvuoro karkkainen
Metsanomistajan puheenvuoro karkkainenMetsanomistajan puheenvuoro karkkainen
Metsanomistajan puheenvuoro karkkainenSuomen metsäkeskus
 
Samblad ja samblikud22222
Samblad ja samblikud22222Samblad ja samblikud22222
Samblad ja samblikud22222gagbio
 
Niitude taimestik
Niitude taimestikNiitude taimestik
Niitude taimestikGea Ennist
 

La actualidad más candente (20)

Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
 
Luonnon ja puutarhan mehiläsikasveja
Luonnon ja puutarhan mehiläsikasvejaLuonnon ja puutarhan mehiläsikasveja
Luonnon ja puutarhan mehiläsikasveja
 
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
 
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
 
Janne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminen
Janne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminenJanne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminen
Janne Leimi: Kennohunajan ja pergan tuottaminen
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
 
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus. Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
 
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
 
Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas
 
Kennohunajan tuottaminen (2006)
Kennohunajan tuottaminen (2006)Kennohunajan tuottaminen (2006)
Kennohunajan tuottaminen (2006)
 
Torkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeasti
Torkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeastiTorkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeasti
Torkkel: Varroa romahduttaa pesät yllättävän nopeasti
 
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajinaHarrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
 
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen. Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
Lauri Ruottinen: Hyvien emojen tuottaminen.
 
Eroon esikotelomädästä (2014)
Eroon esikotelomädästä (2014)Eroon esikotelomädästä (2014)
Eroon esikotelomädästä (2014)
 
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016 Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
 
Metsanomistajan puheenvuoro karkkainen
Metsanomistajan puheenvuoro karkkainenMetsanomistajan puheenvuoro karkkainen
Metsanomistajan puheenvuoro karkkainen
 
Samblad ja samblikud22222
Samblad ja samblikud22222Samblad ja samblikud22222
Samblad ja samblikud22222
 
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistäMaaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
 
Apiculture
ApicultureApiculture
Apiculture
 
Niitude taimestik
Niitude taimestikNiitude taimestik
Niitude taimestik
 

Destacado

Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Aija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmasta
Aija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmastaAija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmasta
Aija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmastaSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto Tulisalo
Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto TulisaloMehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto Tulisalo
Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto TulisaloSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejäElinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejäSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.  Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa. Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...
Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...
Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Lajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari Seppälä
Lajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari SeppäläLajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari Seppälä
Lajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari SeppäläSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Suomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-Kaukanen
Suomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-KaukanenSuomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-Kaukanen
Suomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-KaukanenSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & SalonenSiitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & SalonenSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...
Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...
Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 

Destacado (19)

Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
 
Aija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmasta
Aija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmastaAija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmasta
Aija Tarvainen: Mehiläistarhaus aloittelevan tarhaajan näkökulmasta
 
Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto Tulisalo
Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto TulisaloMehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto Tulisalo
Mehiläiset, kimalaiset ja öljykasvien pölytys. Unto Tulisalo
 
Pelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esite
Pelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esitePelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esite
Pelasta pölyttäjät, mausta lähihunajalla -esite
 
Pölytyspalvelu
PölytyspalveluPölytyspalvelu
Pölytyspalvelu
 
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejäElinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
Elinvoimaa hunajasta: yleistä hunajatietoa ja käyttövinkkejä
 
Lajihunajaopas. 2015
Lajihunajaopas. 2015Lajihunajaopas. 2015
Lajihunajaopas. 2015
 
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.  Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
Nauti lähihunajaa: vietät makeaa elämää ja tuet luontoa.
 
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
HaniHannu-olut, Teerenpeli-panimo, Bill Brimkmann. Talvipäivät 2016
 
Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...
Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...
Mehiläishoitajan velvollisuudet - byrokratiakatsaus. Tuula Lehtonen. Koulutta...
 
Lajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari Seppälä
Lajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari SeppäläLajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari Seppälä
Lajihunajat ja niiden tuottaminen / 2008 / Anneli Salonen & Ari Seppälä
 
Suomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-Kaukanen
Suomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-KaukanenSuomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-Kaukanen
Suomalaisten hunajien antimikrobinen aktiivisuus. Carina Tikkanen-Kaukanen
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
 
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi KaukoAikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
 
Pölytyksen vaikutus kuminasatoon. Lauri Ruottinen
Pölytyksen vaikutus kuminasatoon. Lauri RuottinenPölytyksen vaikutus kuminasatoon. Lauri Ruottinen
Pölytyksen vaikutus kuminasatoon. Lauri Ruottinen
 
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & SalonenSiitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
Siitepölynkeräinten vertailukoe kesällä 2012 - Martikkala & Salonen
 
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar RuoffEurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
 
Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit
 
Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...
Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...
Kotimaisten lajihunajien karakterisointi NMR-metabolomiikalla. Maaria Kortesn...
 

Más de Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 

Más de Suomen Mehiläishoitajain Liitto (19)

SML tilastot 2020
SML tilastot 2020SML tilastot 2020
SML tilastot 2020
 
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
 
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämätLassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
 
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
 
Vadelman pölytys
Vadelman pölytysVadelman pölytys
Vadelman pölytys
 
Mehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujinaMehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujina
 
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestäKokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
 
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in CroatiaBeekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
 
Nuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoitaNuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoita
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
 
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta MartikkalaPieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
 
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi KaukoPunkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
 
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi KaukoKalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
 
Mehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiöMehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiö
 
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuusMehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
 
Mehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisiaMehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisia
 
Tarvitseeko hunaja brändin?
Tarvitseeko hunaja brändin?Tarvitseeko hunaja brändin?
Tarvitseeko hunaja brändin?
 
Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa
Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa
Yritysmuodot ja rahoitusvaihtoehdot hunajantu otannossa
 
Pieni pesäkuoriainen
Pieni pesäkuoriainenPieni pesäkuoriainen
Pieni pesäkuoriainen
 

Opas mehiläispesien siirtämiseen.

  • 1. 1. Miksi mehiläispesiä siirretään? aloittava tarhaaja ostaa pesän ja siirtää sen• omaan tarhaansa siirto pölytyspalveluun• siirto lajihunajatuotantoon• siirto talveutustarhaan tai sisätalveutustiloihin• 2. Mehiläispesien siirto 2.1 Mitä tarvitaan? Suunnittele pesien siirtoaika niin, että mehiläiset ovat pesässä illalla tai yöllä, kun lento on loppunut• sadepäivänä• kylmänä päivänä, jolloin lämpötila alle +10°C• Valitse siirtoon sopiva pesäkalusto kevytpesämateriaali• ei turhia ulokkeita tai kiinteää lentolautaa• laatikosta saa hyvän pitävän otteen joko käsin• tai apuvälineellä Pesän pohja, laatikot ja verkko tai katto sidotaan pake- tiksi, joka pysyy koossa koko kuljetuksen ajan pohja ja laatikko tai laatikot sekä verkkokatto• sidotaan kuormankiinnityshihnalla kuormankiinnityshihnan on oltava laadukas eli• sellainen, joka saadaan kiristettyä kunnolla pohjassa olevat liukuesteet ovat eduksi• joskus pohja voi olla myös kiinteästi laatikossa• kiinni Varmista pienillä kiiloilla, että kakkukehät eivät heilu pesän sisällä kuljetuksen aikana Verkkopohja Verkko pesän päälle (sulkuristikko+hyönteisverkko tai esim. propoliksen keruulevy tai rei’itetty kuitulevy +hyönteisverkko) Lentoaukon sulkemiseen esim. vaahtomuovi, verkko (läpimitta alle 3 mm) tai suljettava lentokiila Savutin ja vesisumutinpullo ja vettä Hoitohaalarit ja pesätaltta Koepesät lähdössä siirtomatkalle. Pesissä verkkopohjat ja kuljetushihnat paikoillaan. Mehiläispesät lähdössä n.150 km:n kuljetusmatkalle. Verkkokatot ja kuljetusliinat paikoillaan. Lentoaukot suljettu isoilla vaahtomuovipalasilla. Mehiläispesien siirtäminen Teksti ja kuvat Maritta Martikkala Suuria pesämääriä kuljetettaessa lastaustavan ja kalus- ton oikealla valinnalla voidaan säästää aikaa ja vaivaa. Koko pesärivi voidaan esim. sitoa kerralla kuljetusauton pohjaan. Tällöin pesien pohjat tukeutuvat vieressä ole- van pesän pohjaan ja katot ja laatikot pysyvät liikkumat- tomina paikoillaan kuormankiinnityshihnan painaessa ylhäältä päin. 2.2 Mehiläispesän ilmanvaihto kuljetuksen aikana Mehiläispesä säätelee sisälämpötilaa tuulettamalla eli kierrättämällä ilmaa pesässä. Lentoaukon sulkeminen aiheuttaa pesässä painetta lisätuuletukselle. Pesää siir- rettäessä kaikki mehiläiset ovat pesässä ja kun laatikkoa nostellaan ja kolistellaan vaikka vain hiukan niin, mehi- läiset voivat olla levottomia. Ylimääräinen aktiivisuus tuottaa lisälämpöä ja tuuletustarve kasvaa. Varsinaises- sa kuljetuksessa auton liikkuessa ja tasaisesti hyristessä mehiläiset yleensä pysyvät rauhallisina. 1
  • 2. katon tilalle verkko (yläkautta tuuletus mehiläisille• helpompaa) pohjaksi verkkopohja• pitkällä kuljetusmatkalla sekä kattoon että pohjaan• verkko (tärkeää jos lentoaukko on suljettu) lentoaukko voidaan jättää auki, jolloin mehiläiset• pääsevät ulos pesälaatikon etuseinään helpotta- maan pesän sisätilan tuulettamista vahvalle pesälle tyhjä laatikko lisätilaksi pesän alle• päällekkäin lastattavien pesien väliin välipuut alape-• sän verkkokaton ilmanvaihdon varmistamiseksi vesiastia ja suihkupullo jäähdytysavuksi• Pitkillä kuljetusmatkoilla kun matka kestää useita tunte- ja, kannattaa pesien lämpötilaa seurata lämpömittarilla ja varautua vesiastialla ja kastelukannulla tai suihkupul- lolla. Kiihkeä voimistunut surina ja valtava tungos katto- verkolla ovat merkkejä pesän kuumenemisesta ja nopea jäähdytysapu on tarpeen. Veden suihkuttaminen tai suoraan kannusta kattoverkolle kaataminen auttaa me- hiläisiä välittömästi. Pesän ylikuumeneminen aiheuttaa nopeasti emotappioita tai jopa koko pesän kuoleman ja kakuston sulamisen. Tarkkaile mehiläisten vointia. Kuumalla ilmalla kannattaa pysähtyä noin tunnin välein suihkuttamaan vettä pesien päälle, mutta älä sammuta autoa pysähdyksen aikana. Lajihunajan tuotantoon tai pölytyspalveluun matkaavat mehiläispesät ovat jo vahvoja yhteiskuntia ja täyttävät kaksi laatikkoa. Tyhjän lisälaatikon antaminen voi auttaa mehiläisiä ylläpitämään riittävä ilmanvaihto pitkän kulje- tuksen aikana. Täpötäysi yhden laatikon pesäkin selviy- tyy näin varmemmin tuntien kuljetuksesta. Mehiläiset pääsevät roikkumaan kakuston alapuolelle ja pesän sisätilan lämpötila pystytään pitämään vakaampana. Jos laitat pesän lentoaukon kiinni, niin laita verkko pesän alle ja päälle, vaikka kuljettaisit lyhyen matkan. Kun lastaat pesiä, niin käsittele niitä varoen eli laske pesä pehmeästi alustaan. Pesän tömähtäminen lisää mehiläisten levottomuutta ja ylikuumenemisen vaaraa. Pesät pitää lastata ja sitoa niin, että ne eivät missään tilanteessa pääse liikkumaan kuljetuksen aikana. Mehiläispesiä lastattuna lähes 1000 km:n kuljetusta varten. Mehiläispesien lastaus kuomulliseen peräkärryyn ilta- hämärässä. 2.3 Kuljetuskalusto Pieni pesämäärä tai yhdellä laatikolla olevia pesiä (alle 8 kpl) henkilöauto• farmariauto• pakettiauto• peräkärry• Suurempi pesämäärä (yli 8 kpl) pakettiauto• peräkärry• kuorma-auto• siirtolava• Kun siirrettäviä mehiläispesiä on enemmän kuin viisi, kannattaa kuljetuskalustoonkin panostaa jo enemmän. Pakettiauto on kätevä, etenkin jos korkeutta on niin pal- jon, että auton sisällä voi seisoa. Työskentely ja lastaus onnistuvat huomattavasti helpommin seisoma-asen- nossa ja mahdolliset lisäosastot ja kalusteet mahtuvat paremmin kyytiin. Auton tavaratilassa olevat ikkunat, kannattaa peittää varsinkin jos kuljetus tapahtuu päi- vänvalon aikaan. Lisäksi, jos pesiä on kyydissä täysi lasti, kannattaa ovi tai ikkuna sitoa hieman auki, jotta tavaratila ei kuumene liikaa. suunnittele lastaus huolellisesti• mittaa kuljetettavat pesät kuljetusvarustuksessa• suunnittele lastin kiinnitys autossa tai peräkärryssä,• pesät eivät saa liikkua kuljetuksen aikana aseta pesät lentoaukko eteenpäin, jos mahdollista• käynnistä auto ennen pesien lastauksen aloitusta• sillä auton tärinä rauhoittaa mehiläisiä sammuta pimeällä ajovalot varsinkin jos jätät len-• toaukot auki älä sammuta autoa pysähdyksen aikana• sammuta valot, mutta jätä moottori käymään myös• purkaessasi pesiä autosta Mehiläispesän ilmanvaihdon varmistaminen Mehiläispesien siirtäminen 2
  • 3. Lyhyemmillä mehiläispesän siirtomatkoilla pieni perä- kärrykin toimii hyvin. Pitkillä matkoilla peräkärry, jossa on kuomu, antaa lisätilaa kaluston ja muun lisävarus- teen kuljetukseen. Jos kuomullinen peräkärry on täynnä pesiä, niin pitkällä kuljetusmatkalla ilmanvaihdosta on huolehdittava esim. poistamalla perälauta ja avaamalla tuuletusreikä kuomun etuosaan (Aappo Valo, 2004). Peräkärry voi olla myös kiinteästi mehiläispesien alus- tana eli ns.siirtolavana. Tällöin mehiläispesät ovat aina valmiina kyydissä ja kärry tai siirtolava siirretään tarvit- taessa kätevästi paikasta toiseen. 3. Apuvälineet mehiläispesän nostelussa ja siirrossa 3.1 Siirto käsin Pesien nostelu käsin ilman apuvälineitä on nopea ja yksinkertainen tapa lastata siirrettävät pesät autoon tai peräkärryyn. Lajihunajan tuotantoon ja pölytyspal- veluun menevät pesät ovat jo suhteellisen vahvoja ja saattavat kaksiosastoisina painaa yli 40 kg. Paluukulje- tuksessa pesään on kertynyt hunajaa, joka kannattaa poistaa pesästä ainakin osittain ennen kuljetusta. Näin saadaan nostettava ja siirrettävä taakka kevyemmäksi ja myös mehiläisille lisää ilmatilaa. Työsuojeluohjeissa suositellaan, että yli 25 kg painava taakka olisi yläraja hyvissäkin nosto-olosuhteissa. Nostotyön rasittavuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin pelkkä taakan paino. Mehiläispesän nostamisen haasteet: alusta on epätasainen (maasto),• työtila ahdas (pakettiauto),• ote voi olla epävarma (pesälaatikon rakenne)• nosto lähes maanrajasta (pesän jalustan korkeus)• taakan painopiste kaukana selkärangasta• taakkaa eli mehiläispesää on kannettava varovasti• Mehiläispesän nostamis- ja siirtämistyö kuljetusautoon tai pois sieltä kevenee huomattavasti, jos työskennel- lään kahdestaan. Tällöin kuitenkin selän kiertoliikkeet lisääntyvät väistämättä ja työn rasittavuus säilyy. Siirto- työ kaksistaan on kuitenkin kokonaisuutena parempi. Yli 40 kg painavan mehiläispesäyksikön nostaminen vaatii voimaa eikä sellaisen taakan toistuvaa nostoa voi suosi- tella vaikka voiman puolesta työ onnistuisikin. 3.2 Apuvälineenä kepit ja naru Yksinkertainen ja edullinen• sopii kaikille pesäkalustotyypeille• nostajilla ergonomiset nostoasennot mahdollisia• vaatii kaksi henkilöä• mahdollinen välilasku ja käsin nosto autoon• (www.youtube.com/watch?v=_Ej2YXBnK1U)• Kepit ja naru apuväline mehi- läispesän siirtoon. Kantokehä valmiina pesän nostoon. Mehiläispesät on lastattu peräkärryyn. Pesät on sidottu yksittäin kuormaliinoilla ja lisäksi ne sidotaan isommilla kuormankiinnityshihnoilla peräkärryyn niin, että ne ei- vät liiku kuljetuksen aikana. 3.3 Apuvälineenä kantokehä yksinkertainen ja edullinen• sopii useimmille pesäkalustotyypeille• vaatii kaksi henkilöä• tartuntapinnan materiaalin pitävyys tarkistettava• käytettävälle kalustolle (www.youtube.com/watch?v=o9bVqHs4dq4&• feature=youtu.be) Mehiläispesien siirtäminen 3
  • 4. Yksipyöräinen malli L2, apuväline mehiläis- pesän siirtoon yksin. (Juhani Lunden, Virrat) 3.4 Yksipyöräinen apuväline ei tarvitse kaveria• useita malleja mehiläishoitajan omiin pesäka-• lustoihin ja työskentelytapoihin soveltuviksi kehiteltyjä edessä yksi pyörä ja työntöaisat• pesä joko roikkuu hihnoilla kyydissä (http://• youtu.be/2Le2M1RboTA) tai asetetaan aisojen (http://youtu.be/M0E2XF-4wts)tai kuljetusalus- tan päälle (http://youtu.be/Iz8sURpRtYU) helpottaa pesän siirtämistä huomattavasti, jos• autoa ei pysty ajamaan ihan pesien viereen mallissa L2 pesä liu’utetaan aisojen päälle suo-• raan pesäjalustasta ja samoin apuvälineestä autoon ilman nostoja Yksipyöräisellä apuvälineellä työskentely on kevyttä, jos pesiä ei tarvitse nostaa. Yksipyörässä, johon pesä liu’utetaan kyytiin, saattaa olla jonkin verran hankalia asentoja pesän liu’uttamisvaiheessa, varsinkin paina- van pesän kanssa. Malleissa, joissa pesä pitää nostaa auton kyytiin, on sama tilanne kuin esim. kepit ja naru apuvälineessä. Apuvälineen kehittely lähtee käytettävästä kalus- tosta ja kuljetusvälineestä. Koska jokaisella tarhaajalla on erilaiset systeemit käytössään, apuvälineitä joutuu muuntamaan tarhaajakohtaisesti optimaalisen toimi- vuuden takaamiseksi. Veivinostin mehiläispesän nostoon ja siirtoon. Lisävarusteena olevat trukkipiikit paikoillaan. Mehiläispesien siirtäminen 3.5 Polkunostin apuväline raskaankin pesän käsittely onnistuu yksin • ( http://youtu.be/HcZUqv-mHZk) helppo käyttää ja ergonomisesti hyvät työasennot• sopii hyvin monenlaiseen kalustoon• vaatii suhteellisen tasaisen alustan• työskentely nopeaa• 3.6 Veivinostin apuväline raskaankin pesän käsittely onnistuu yksin • (http://youtu.be/yFt5s-Cuw9o) helppo käyttää ja ergonomisesti hyvät työasennot• voi käyttää apuna muissa hoitotöissä• pesälaatikon sivusta puristavat tartuntatassut• saattavat lipsua kevytpesämateriaalissa raskaalla taakalla työskentely hitaampaa kuin käsin nostamalla• voi käyttää myös trukkipiikkilisäosien avulla pe-• sää alta nostavana apulaitteena, jolloin pesän on oltava sopivan pienen trukkilavan päällä Polkunostimen prototyyppi (A) ja pesän nostaminen polkunostimella (B)A B Polkunostin on erittäin helppo ja selkäystävällinen apuväline. Nostokorkeus on rajallinen, mutta muuten hyvä apuväline yksin työskentelyyn. 4
  • 5. 3.7 Siirtolava ja peräkärry apuvälineenä Mehiläispesien nostelulta välttyy, kun apuvälineenä on siirtolava tai peräkärry, johon on rakennettu pysyvät pai- kat mehiläispesille. Siirtolava tai peräkärry toimii näin pesien jalustana. Kun pesiä siirretään, niin koko tarha siirtyy kätevästi kärryä siirtämällä. Hoitotoimet tehdään kärryn päällä. Siirtolavaa suunniteltaessa kannattaa huomioida pesärivistöjen väliin jäävän hoitokäytävän riittävä leveys, jotta hoitotoimien työasennot pysyvät ergonomisina. Siirtolavoja, joita mehiläishoitajat käyttävät on mo- nenlaisia. Pienessä tarhauksessa yksi tapa on varustaa tavallinen peräkärry rakennelmilla, joihin mehiläispesät ”istuvat” kiinteästi ja väliin jää sopiva liikkumatila. Perä- kärryn leveys rajoittaa kuitenkin hoitokäytävän leveyttä, joka usein jää turhan kapeaksi. Suuremmassa mittakaa- vassa työskenneltäessä edullisempaa on käyttää erillisiä siirtolavoja, jotka voidaan ottaa kätevästi kuljetusperä- kärryn kyytiin. Siirtolava seisoo omilla jaloillaan, mutta Pienestä peräkärrystä tehty siirtolava. Lavalle mahtuu 6 kpl pesiä. (Antero Salonen, Hoilola) siirron alkaessa kuljetusperäkärry ajetaan siirtolavan al- le ja siirtolavan jalat nostetaan ylös. Pesät valmistellaan siirtoon varmistamalla pesien kiinnitys lavaan (kuljetus- hihna) ja mahdollisesti sulkemalla lentoaukot. Säästä selkää: Älä nosta yksin yli 25 kg:n painoista pesää.• Käytä yli 50 kg:n painoisen pesän nostamisessa• apuvälinettä. Nosta jalkojen lihaksia apuna käyttäen.• Pidä aina selkä suorana noston aikana.• Vältä selän kieroliikkeitä varsinkin kun nostat tai• lasket pesää tai laatikkoa. Nosta tasaisella voimalla niin, että taakka on mah-• dollisimman lähellä vartaloa – älä tempaise. Pidä vatsa- ja selkälihakset kunnossa.• Huolehdi, että nostoon ja siirtoon on riittävästi• tilaa. Kanna mahdollisimman lyhyitä matkoja.• Hyvä nostokorkeus on rystystasolla, vältä lat-• tiatasolla ja hartiatason yläpuolella tehtäviä nostoja. viite: Työsuojeluhallinto (2010)• Nostojen ja siirtojen kuormitus. (Työsuojeluhallinto, 2010) Mehiläispesien siirtäminen Siirtolava, johon mahtuu 8 kpl pesiä ja tilava hoitokäytä- vä. Siirtolava seisoo omilla tassuillaan ja siirtolavan alle ajettavalla kuljetuskärryllä lava siirretään helposti nos- tamalla jalat ilmaan. (Jyrki Parikka, Pusula) Nostojen ja siirtojen kuormitus. VÄLILEVYPURISTUS MITÄ KAUEMPANA TAAKKA ON, SITÄ SUUREMPI ON KUORMITUS LIHASVOIMA 10 1 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Työtaitosi ja asenteesi työhön vaikuttavat selkäsi kuntoon! Toistuvissa nostoissa sydämesi kuormittuu ja lihaksesi väsyvät! Ikä ei ole taakka, mutta muista sen yhteys toimintakykyyn! Kun nostat, oma vartalosi on mukana liikkuva lisätaakka! TAAKKA Tarvitset paljon lihasvoimaa suhteessa nostamaasi taakkaan! Voit itse vaikuttaa toimintakykyysi huolehtimalla lihastesi kunnosta! Anna aikaa elpymiseen myös työn lomassa! TYÖNTEKIJÄN OMINAISUUDET Lähdeluettelo: Työsuojeluhallinto (2010), Työsuojeluohjeita ja -oppaita 23, Käsin tehtävät nostot ja siirrot työssä. http://tyosuojelujulkaisut.wshop.fi/documents/2010/10/ TSO_23.pdf Aappo Valo (2004), Mehiläisten siirtohoitokokeilu Pohjois- Lapissa 2002-2004 Aineisto on tuotettu Suomen valtion ja EU:n tuella 5