SlideShare una empresa de Scribd logo
1 de 17
Descargar para leer sin conexión
Maritta Martikkala
Lahti 28.1.2018
Torjunko varroaa vai kuvittelenko
vain torjuvani?
Kilpajuoksu:
mehiläistarhaaja vastaan varroa
MARITTA MARTIKKALA, SML
- Varroa on mehiläisyhteiskunnan pahin vihollinen!
- Vuosittain menetetään satoja tuhansia yhteiskuntia maailmanlaajuisesti
- biljoonien eurojen taloudelliset vahingot
- Varroantorjunnasta syntyy kustannuksia  kannattavuus laskee
- Suomessa talvitappiot keskimäärin 15% ,
joista suurin osa ainakin välillisesti varroasta johtuvia
Mitä pitäisi tehdä?
MARITTA MARTIKKALA, SML
1. Tunne vihollisesi
2. Tee suunnitelma
3. Toteuta suunnitelmasi
4. Ole valppaana
Varroa-punkki - Miten toimii pesässä?
Varroan lisääntymiseen vaikuttaa
1 : 9
- missä kennossa lisääntymässä (työläinen, kuhnuri, emo)
- isäntätoukan ikä (<14 h ikäinen toukka kelpaa isännäksi)
- aikuisen varroan isäntä (ruokkija- / lentomehiläinen)
- mehiläisrotu ja punkin alalaji tai haplotyyppi
- pesän suhteellinen kosteus
- vaikuttaako kennon koko? (esim. noin 4,9 mm)  ei todistettu
tutkimuksissa
MARITTA MARTIKKALA, SML
Miksi varroa vaarallinen?
MARITTA MARTIKKALA, SML
- Isäntä-loissuhde kehittymätön (paitsi Apis Ceranae ja Varroa Jacobsoni)
- Punkkimäärän arviointi luotettavasti työlästä
- Varroan levittämät virukset (Deforming Wing virus DWV, Acute Bee Paralysis virus ABPV)
- Varroa heikentää mehiläisen vastustuskykyä
- Varroan vaurioittaman mehiläisen ikä lyhyempi (talvi!)
0
5
10
15
20
25
30
1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
1000kpl
kuukaudet
sikiöidenja punkkienmäärä
sikiöt
ei torjuta
torjuttu
Varroa tekee suurimat tuhot elokuussa tappamalla ja heikentämällä
talvimehiläisiä
Tällainen pesä kuolee
jo loppusyksylläKorkeilla punkkimäärillä
(punkkeja on yhtä paljon kuin
sikiöitä elokuussa)
vahvakin pesä voi kuihtua
olemattomiin kuukaudessa.
Siivettömät ja epämuodostuneet mehiläiset ovat selvä merkki äärirajan läheisyydestä
Jos tilanne huomataan jo kesällä, pesä saadaan normaaleilla torjunnoilla
(kuhnurien leikkaus, muurahaishappo + oksaalihappo) kohtuulliseen talvehtimiskuntoon.
Sikiöiden ja
punkkien määrä
MARITTA MARTIKKALA, SML
elokuussa
2. Tee Suunnitelma
Suomen torjuntamalli
marras-joulu
Puhdistuslennon jälkeen
OH-käsittely
tai
Toukokuussa
MH pistekäsittely
kesällä kevättorjunta
Vain jos punkkimäärä
Suuri syksyn tiputuksen
jälkeen!
Peitettyjä
kuhnuritoukkia
poistetaan
Muurahaishappo
tai
Tymoli
Oksaalihappo
+ +
Miksi torjunta ei aina onnistu?
MARITTA MARTIKKALA, SML
Muurahaishappo ja tymolikäsittelyt:
1. pitoisuus liian alhainen  mahdollisia syitä: * verkkopohja oli auki
* lentoaukko oli suurempi kuin 15 cm2
* annostus oli liian alhainen
* ulkolämpötila liian alhainen
* sikiöinti loppunut   lämpötila pesässä
Oksaalihappokäsittely:
1. Tiputusliuos menee kehille eikä mehiläisten päälle (tiputus ylempään laatikkoon ei tavoita mehiläisiä)
2. Kaasutus
liian pieni annostus / laitteiston laatu
vallitseva sää / lämpötila?
yhteiskunnan koko?
MARITTA MARTIKKALA, SML
Muita mahdollisia syitä:
1. Elokuun torjunta myöhässä
2. Liian vähän torjuntoja
(joku jäi väliin)
3. Punkkimäärästä ei tietoa
(torjunnan suunnittelu pielessä)
4. Takaisinsaastunta
* Ryöstö
Miksi torjunta ei aina onnistu?
Tiedä punkkimäärä pesissäsi!
MARITTA MARTIKKALA, SML
Menetelmät:
1. Varroaseula (luonnollinen kuolleisuus)
2. Pölysokeritesti
3. Pesumenetelmä (alkoholi tai pesuaine)
1. Varroaseula tai punkkipohja
* Seuranta-aika kaksi viikkoa
* laske pohjalle pudonneet punkit 2-3 päivän välein
* Laske keskiarvo montako tippunutta punkkia/päivä
Estä muurahaisten pääsy punkkilevylle!
MARITTA MARTIKKALA, SML
2. Pölysokeritesti
3. Pesumenetelmä
Punnitaan min 30 g mehiläisiä. 30 minuutin liuotus saippuavedessä. Huuhtelu kaksoissiivilän päällä.
Lasketaan punkit
Otetaan pesästä noin 300 mehiläistä. Lisätään 2 rkl pölysokeria ja ravistellaan muutama minuutti.
Ravistellaan pölysokeri punkkeineen pussiin. Palautetaan mehiläiset pesään. Lasketaan punkit.
Hasan Al Toufailia et al., Journal of Apicultural Research, 2015
Vol. 54, No. 2, 108–120,
Laske oksaalihappokäsittelyllä tipahtavat punkit!
MARITTA MARTIKKALA, SML
Apivar: Active Chemical –
Amitraz.Oksaalihappo: Active
Chemical – 97% Oxalic Acid Dihydrate.
3. Toteuta torjuntasuunnitelmasi
Torjuntamenetelmien kirjo
Miten mehiläinen itse puolustautuu?
MARITTA MARTIKKALA, SML
Download the graphic at:
http://aristabeeresearch.org/varroa-resistance
VSH
(Varroa sensitive hygiene behaviour)
Puhdistuskyky
SMR (Suppressed mite reproduction)
Punkin lisääntymiskyky häiriintynyt
Grooming behaviour
(puhdistaa punkkeja toisilta
mehiläisiltä)
Varroa, mehiläiset ja mehiläistarhaaja
MARITTA MARTIKKALA, SML
teho
* Seuraa punkkimäärääsi
* Tee torjuntasuunnitelma
* Toteuta torjunta
• oikeaan aikaan
• oikeilla annoksilla
Kiitos!
MARITTA MARTIKKALA, SML
Kuva: Maritta Martikkala

Más contenido relacionado

La actualidad más candente

Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011
Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011
Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
07 arıların yapısı ve görevleri
07 arıların yapısı ve görevleri07 arıların yapısı ve görevleri
07 arıların yapısı ve görevlerialikorkmaznet
 

La actualidad más candente (20)

Kennohunajan tuottaminen (2006)
Kennohunajan tuottaminen (2006)Kennohunajan tuottaminen (2006)
Kennohunajan tuottaminen (2006)
 
Mehiläispesien siirto-opas
Mehiläispesien siirto-opasMehiläispesien siirto-opas
Mehiläispesien siirto-opas
 
Luonnon ja puutarhan mehiläsikasveja
Luonnon ja puutarhan mehiläsikasvejaLuonnon ja puutarhan mehiläsikasveja
Luonnon ja puutarhan mehiläsikasveja
 
Opas mehiläispesien siirtämiseen.
Opas  mehiläispesien siirtämiseen. Opas  mehiläispesien siirtämiseen.
Opas mehiläispesien siirtämiseen.
 
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa.  Salonen & Martikkala 2012
Siitepölyn tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2012
 
Eroon esikotelomädästä (2014)
Eroon esikotelomädästä (2014)Eroon esikotelomädästä (2014)
Eroon esikotelomädästä (2014)
 
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
Mehiläiskasvit. Tarja Ollikka 2005
 
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
Propoliksen tuottaminen Suomen olosuhteissa. Salonen & Martikkala 2013
 
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
Mehiläishoitajan terveyden kompastuskivet ja työturvallisuus. Paula Keinänen....
 
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossaVerotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
Verotusasiat, alv ja verosuunnittelu mehiläishoidossa
 
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistäMaaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
Maaret Virtanen: Kokemuksia ylälistapesistä
 
Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011
Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011
Mehiläisten talvitappioihin vaikuttavat ulkoiset tekijät. 2011
 
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajinaHarrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
Harrastelijatarhaaja ja ammattilainen emonjalostajina
 
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016 Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
Mehiläistarhaajan tietopaketti 2016
 
Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas Suomalainen lajihunajaopas
Suomalainen lajihunajaopas
 
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012) Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
Tuula Lehtonen: Mehiläispölytyksen ja pölytyspalvelun merkitys Suomessa. (2012)
 
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
Hunajan laatu kuluttajan silmin (2001)
 
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus. Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
Aimo Nurminen: Hunajan kauppakunnostus.
 
Mehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisiaMehiläisten punkit ja muita loisia
Mehiläisten punkit ja muita loisia
 
07 arıların yapısı ve görevleri
07 arıların yapısı ve görevleri07 arıların yapısı ve görevleri
07 arıların yapısı ve görevleri
 

Más de Suomen Mehiläishoitajain Liitto

Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaSuomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Suomen Mehiläishoitajain Liitto
 

Más de Suomen Mehiläishoitajain Liitto (20)

SML tilastot 2020
SML tilastot 2020SML tilastot 2020
SML tilastot 2020
 
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
Mehiläistarhauksen keskeiset tunnusluvut 2018
 
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämätLassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
Lassi Kauko: Mehiläisvahan väärennökset ja jäämät
 
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessaVertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
Vertti Seppälä: Kuhnureiden hyötykäyttö mehiläistaloudessa
 
Vadelman pölytys
Vadelman pölytysVadelman pölytys
Vadelman pölytys
 
Mehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujinaMehiläiset omenan tautien torjujina
Mehiläiset omenan tautien torjujina
 
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestäKokemuksia öljykasvien pölytyksestä
Kokemuksia öljykasvien pölytyksestä
 
Pölytyspalvelu
PölytyspalveluPölytyspalvelu
Pölytyspalvelu
 
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in CroatiaBeekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
Beekeeping & varroa mite and other diseases in Croatia
 
Nuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoitaNuoren yrittäjän ideoita
Nuoren yrittäjän ideoita
 
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
Esikotelomätä vai varroapunkki –kumpi on työläämpi?
 
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...Mika Manninen: Varroa -  biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
Mika Manninen: Varroa - biologia, fysiikka ja tutkimus mehiläistarhaukseni p...
 
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar RuoffEurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
Eurooppalainen toukkamätä. Kaspar Ruoff
 
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta MartikkalaPieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
Pieni pesäkuoriainen. Maritta Martikkala
 
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi KaukoPunkit ja muita loisia. Lassi Kauko
Punkit ja muita loisia. Lassi Kauko
 
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi KaukoAikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
Aikuisten mehiläisten taudit ja loiset. Lassi Kauko
 
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi KaukoKalkkisikiö. Lassi Kauko
Kalkkisikiö. Lassi Kauko
 
Mehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiöMehiläisten kalkkisikiö
Mehiläisten kalkkisikiö
 
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuusMehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
Mehiläistarhojen suojaus karhuilta ja työturvallisuus
 
Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit Aikuisten mehiläisten taudit
Aikuisten mehiläisten taudit
 

Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?

  • 1. Maritta Martikkala Lahti 28.1.2018 Torjunko varroaa vai kuvittelenko vain torjuvani?
  • 2. Kilpajuoksu: mehiläistarhaaja vastaan varroa MARITTA MARTIKKALA, SML - Varroa on mehiläisyhteiskunnan pahin vihollinen! - Vuosittain menetetään satoja tuhansia yhteiskuntia maailmanlaajuisesti - biljoonien eurojen taloudelliset vahingot - Varroantorjunnasta syntyy kustannuksia  kannattavuus laskee - Suomessa talvitappiot keskimäärin 15% , joista suurin osa ainakin välillisesti varroasta johtuvia
  • 3. Mitä pitäisi tehdä? MARITTA MARTIKKALA, SML 1. Tunne vihollisesi 2. Tee suunnitelma 3. Toteuta suunnitelmasi 4. Ole valppaana
  • 4. Varroa-punkki - Miten toimii pesässä? Varroan lisääntymiseen vaikuttaa 1 : 9 - missä kennossa lisääntymässä (työläinen, kuhnuri, emo) - isäntätoukan ikä (<14 h ikäinen toukka kelpaa isännäksi) - aikuisen varroan isäntä (ruokkija- / lentomehiläinen) - mehiläisrotu ja punkin alalaji tai haplotyyppi - pesän suhteellinen kosteus - vaikuttaako kennon koko? (esim. noin 4,9 mm)  ei todistettu tutkimuksissa MARITTA MARTIKKALA, SML
  • 5. Miksi varroa vaarallinen? MARITTA MARTIKKALA, SML - Isäntä-loissuhde kehittymätön (paitsi Apis Ceranae ja Varroa Jacobsoni) - Punkkimäärän arviointi luotettavasti työlästä - Varroan levittämät virukset (Deforming Wing virus DWV, Acute Bee Paralysis virus ABPV) - Varroa heikentää mehiläisen vastustuskykyä - Varroan vaurioittaman mehiläisen ikä lyhyempi (talvi!)
  • 6. 0 5 10 15 20 25 30 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 1000kpl kuukaudet sikiöidenja punkkienmäärä sikiöt ei torjuta torjuttu Varroa tekee suurimat tuhot elokuussa tappamalla ja heikentämällä talvimehiläisiä Tällainen pesä kuolee jo loppusyksylläKorkeilla punkkimäärillä (punkkeja on yhtä paljon kuin sikiöitä elokuussa) vahvakin pesä voi kuihtua olemattomiin kuukaudessa. Siivettömät ja epämuodostuneet mehiläiset ovat selvä merkki äärirajan läheisyydestä Jos tilanne huomataan jo kesällä, pesä saadaan normaaleilla torjunnoilla (kuhnurien leikkaus, muurahaishappo + oksaalihappo) kohtuulliseen talvehtimiskuntoon. Sikiöiden ja punkkien määrä
  • 7. MARITTA MARTIKKALA, SML elokuussa 2. Tee Suunnitelma Suomen torjuntamalli marras-joulu Puhdistuslennon jälkeen OH-käsittely tai Toukokuussa MH pistekäsittely kesällä kevättorjunta Vain jos punkkimäärä Suuri syksyn tiputuksen jälkeen! Peitettyjä kuhnuritoukkia poistetaan Muurahaishappo tai Tymoli Oksaalihappo + +
  • 8. Miksi torjunta ei aina onnistu? MARITTA MARTIKKALA, SML Muurahaishappo ja tymolikäsittelyt: 1. pitoisuus liian alhainen  mahdollisia syitä: * verkkopohja oli auki * lentoaukko oli suurempi kuin 15 cm2 * annostus oli liian alhainen * ulkolämpötila liian alhainen * sikiöinti loppunut   lämpötila pesässä Oksaalihappokäsittely: 1. Tiputusliuos menee kehille eikä mehiläisten päälle (tiputus ylempään laatikkoon ei tavoita mehiläisiä) 2. Kaasutus liian pieni annostus / laitteiston laatu vallitseva sää / lämpötila? yhteiskunnan koko?
  • 9. MARITTA MARTIKKALA, SML Muita mahdollisia syitä: 1. Elokuun torjunta myöhässä 2. Liian vähän torjuntoja (joku jäi väliin) 3. Punkkimäärästä ei tietoa (torjunnan suunnittelu pielessä) 4. Takaisinsaastunta * Ryöstö Miksi torjunta ei aina onnistu?
  • 10. Tiedä punkkimäärä pesissäsi! MARITTA MARTIKKALA, SML Menetelmät: 1. Varroaseula (luonnollinen kuolleisuus) 2. Pölysokeritesti 3. Pesumenetelmä (alkoholi tai pesuaine)
  • 11. 1. Varroaseula tai punkkipohja * Seuranta-aika kaksi viikkoa * laske pohjalle pudonneet punkit 2-3 päivän välein * Laske keskiarvo montako tippunutta punkkia/päivä Estä muurahaisten pääsy punkkilevylle!
  • 12. MARITTA MARTIKKALA, SML 2. Pölysokeritesti 3. Pesumenetelmä Punnitaan min 30 g mehiläisiä. 30 minuutin liuotus saippuavedessä. Huuhtelu kaksoissiivilän päällä. Lasketaan punkit Otetaan pesästä noin 300 mehiläistä. Lisätään 2 rkl pölysokeria ja ravistellaan muutama minuutti. Ravistellaan pölysokeri punkkeineen pussiin. Palautetaan mehiläiset pesään. Lasketaan punkit.
  • 13. Hasan Al Toufailia et al., Journal of Apicultural Research, 2015 Vol. 54, No. 2, 108–120, Laske oksaalihappokäsittelyllä tipahtavat punkit!
  • 14. MARITTA MARTIKKALA, SML Apivar: Active Chemical – Amitraz.Oksaalihappo: Active Chemical – 97% Oxalic Acid Dihydrate. 3. Toteuta torjuntasuunnitelmasi Torjuntamenetelmien kirjo
  • 15. Miten mehiläinen itse puolustautuu? MARITTA MARTIKKALA, SML Download the graphic at: http://aristabeeresearch.org/varroa-resistance VSH (Varroa sensitive hygiene behaviour) Puhdistuskyky SMR (Suppressed mite reproduction) Punkin lisääntymiskyky häiriintynyt Grooming behaviour (puhdistaa punkkeja toisilta mehiläisiltä)
  • 16. Varroa, mehiläiset ja mehiläistarhaaja MARITTA MARTIKKALA, SML teho * Seuraa punkkimäärääsi * Tee torjuntasuunnitelma * Toteuta torjunta • oikeaan aikaan • oikeilla annoksilla