Koulutuksessa 17.8.2012 jäi pitämättä tämä esitys, joten tässä korvaava tallenne. Ääni mukana. Koetin ottaa esitykseen mukaan käytännön asioita, joihin on hyvä kiinnittää huomiota koulujen arkipäivässä ja hanketyössä.

1. viestintäkulttuuri ja
vuorovaikutus työssä
Oppilaitosjohdon luoti -koulutus
Jarmo Tanskanen
Valopi oy,
17.8.2012 cc-by-sa

2. Käytettyjä Viestintäkanavia
sähköposti, sähköpostilistat
kahvipöytäkeskustelu
paperitiedotteet, kouluissa oppijoille
yhdeltä yhdelle, yhdeltä monelle
viestintä pysyy piirin (henkilöt) sisällä tarkemmin, rajattu
kohde

3. mahdollisia uusia kanavia
oma keskustelualue, jonne viestit ja ketjut jäävät talteen
kootusti.
säännöllinen uutiskirje
facebook, ryhmä voi olla myös suljettu.
yammer, tarkoitettu tiimien (esim. projektit) väliseen
yhteydenpitoon (chat-tyyppinen)
sähköposti on backup-kanava

4. Mitä voidaan saavuttaa?
hyvin toteutettu viestintä ja vuorovaikutus tuo etua ja tehokkuutta
poistaa epätietoisuutta, tiedetään mistä tiedon saa
luo palautemahdollisuuden sidosryhmille
luo tyytyväisyyttä ja turvallisuutta, ei jätä arvailulle sijaa
oikea-aikainen viestintä säästää aikaa
antaa mahdollisuuden vaikuttaa päätöksiin
valmisteluvaiheessa
luo avoimen ja reilun ilmapiirin, luo synergiaa

5. Avointa tai suljettua
kuinka avoimesti asioista tiedotetaan tai voidaan tiedottaa
Voisiko koko organisaation saada mukaan keskusteluun?
Annetaanko kaikille(?) mahdollisuus päästä tietoon käsiksi?
Ei syrjitä ketään TVT-osaamattomuuden takia --> osaamattomuus tarkoittaa,
että ei ole silloin mukana
Tehdään suunnitelma ja periaatepäätös siitä, mitkä tiedot (asiakirjat) ovat
saatavilla (ryhmän, yhteisön, kaikkien?)
tunnistetaan ja ymmärretään, että viestintä on osa työprosesseja
luodaan pelisäännöt viestintään, eri kanaville

6. Työtä tukeva viestintä
käytännön viestintä voisi olla osa sosiaalista mediaa?
kannustavaa ja avointa, asioita ei pidetä salassa.
”missä mennään nyt” tyyppinen viestintä
esim. ryhmien minuutti-palaverit ovat lyhyitä tsekkaustilanteita, joissa
katsotaan tilanne ja tulevat tehtävät jokaiselle.
kaikki tietävät missä vaiheessa muut menevät ja näin heillä on
mahdollisuus vaikuttaa asiaan.
ongelmista viestintä on tehtävä helpoksi, jolloin helposti saa myös
ratkaisun
on oltava paikka, jossa kysyä ja saada tukea!

7. viestin perillemeno
sähköpostissa viestin perillemenon vastuu on lähettäjällä,
samoin kirjeessä, ja paperilapuissa
voidaanko vastuuta siirtää vastaanottajalle? (vrt. ilmoitustaulu)
kun viestit menevät paikkaan, jossa se on aina saatavilla,
on vastuu vastaanottajalla vrt. sanomalehti
vastuu viestin sisällöstä on toki kirjoittajalla

8. Dialogisuus taitona
Dialogi on hyvää vuoropuhelua ja yhdessä ajattelua
”Laadukas keskustelu” syventää
Vaatii kykyä
puhua omista tunteista
kuunnella
puhua, ilmaista itseään
nähdä taustalla vaikuttavia voimia
Organisaatioissa esillä: uuden luomisessa, informaation kulussa, työhyvinvoinnissa tai
strategian toteuttamisessa
Dialogia on paljon pohtinut helena aarnio blogissaan . Katso myös dialogi oppimisessa
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dialogi

9. Kulttuurit
Miten viestiä ulkomaalaisille
oppijoille ja heidän vanhemmilleen
kulttuurien väliset erot otettava
huomioon muualta tulleiden
oppijoiden ja heidän vanhempiensa
kanssa
Monikulttuurisen koulun
viestinnästä on hyvää asiaa oph:n
edu.fi -sivuilla

10. Hyvä, paha sähköposti
Ärsyttävä sähköpostitulva
joukkokirjeet, mainoskirjeet, ns. asiakaskirjeet,
Vie huomattavan osan työajasta ja varkain tulee hoidettua
työasioita työajan ulkopuolellakin
lyhyeen, informatiiviseen viestintään mainio väline
www-palveluissa pitää olla mahdollisuus valita miten haluaa
kytkennän omaan sähköpostiinsa
Harri Jussilan ajanhallintablogista löydät hyviä vinkkejä sähköpostin
hallintaan.

11. kun nonverbaali ilmaisu ja viestintä puuttuu
verkon kautta eleet, ilmeet, puheen sävy jne. eivät välity
ennestään tuntemattoman ihmisen kanssa muodollinen ja
erityisen ystävällinen sävy tekstissä luo hyvä vaikutelman.
ensimmäinen yhteydenotto ja sen vaikutus on hyvin tärkeä
myös jatkokirjeenvaihdon onnistumisen kannalta.
Mieti siis huolella mitä kirjoitat!
Jos/kun pitää välittää ns. kriittisesti sävyttyneitä viestejä, mieti
huolella onko parempi soittaa tai puhua kasvotusten.

12. Milloin viestiä
Välineet mahdollistavat 24/7 viestinnän
Helposti väsyneenä ja kasvottomasti tulee viestineeksi sellaista
mitä ei tarkoittanut
usein kannattaa nukkua ”yön yli” ja vasta sitten vastata rauhassa.
sähköpostikirjeenvaihto voi helposti ryöpsähtää
hallitsemattomaksi
mieti miten käytät sähköpostivälinettä, jotta et kuitenkaan unohda
vastata posteihisi
huonojen uutisten kertomista pitää välttää silloin kun ollaan
väsyneempiä. Eli vältä esim. perjantai iltapäivää. Tosin kehuja on
mukava saada viikonlopuksi!

13. Hankkeet avoimiksi
Hankkeiden tiedottaminen on tehtävä mahdollisimman
avoimeksi.
Tiedottamisen toimintatapa on hyvä miettiä jo strategiaan ja
purkaa se käytännön ohjeiksi.
Vaikka ajattelisi, että tiedolla ei ole mitään väliä, niin on hyvä
antaa kaikille työyhteisössä mahdollisuus halutessaan
tutustua siihen.
Hankkeiden viestinnässäkin voi käyttää avointa ja suljettua
aluetta/välinettä sulassa sovussa.

14. Sidosryhmille
Vanhemmille viestiminen koulun tapahtumista säännöllisesti
Vanhempien lasta koskeva yksityinen ja salassapidettävä
viestintä
koulussa vieraileville, koulun verkkosivut, virallinen ja
opetuksellinen
vanhempain vartit, kasvotusten

15. Välineitä viestintään
systemaattiset välineet, jotka muutenkin työssä käytössä
kouluissa on wilmat, helmit, reppupostit jne., olennaista,
että kaikki käyttävät, sillä muuten välineellä ei saavuteta
tehokkuutta
kotisivut, rehtorin/opettajien blogit, uutiskirjeet oltava
säännöllisiä
esim. wiki-sivut läksyjen kirjaamiseen --> aina nähtävillä
luokkatilat (alusta-palvelut), jonne voi kutsua vanhemmatkin

16. Kiitos kuuntelemisesta!
Jarmo Tanskanen
jarmo.tanskanen@valopi.fi