STO: Jäsenilta 8.12.2011 - Sosiaalinen media suomalaisessa teollisuudessa esitys, Hannu Kärkkäinen, Jari Jussila

1. 8.12.2011
Hannu Kärkkäinen
Jari Jussila
Tampereen teknillinen yliopisto
Sosiaalinen media suomalaisessa
teollisuudessa
STO:n jäsenilta
Aalto Design Factory 8.12.2011

2. SOME- draiverit suomalaisissa
teollisissa B2B- yrityksissä
• Kilpailuedun lähteiden nopea muuttuminen; ”pysyvien”
kilpailuedun lähteiden nopea rapautuminen
• Tarpeet perinteisten kollaboraatiotapojen (sähköposti, kokoukset,
puhelin) muutoksiin
• Tiedon ja tiedonhallinnan merkitys kilpailutekijöinä
• Monien muiden maiden edelläkävijyys / SOME
• Suuret yritykset draivereina
• Tuotekehitystiimien maantieteellinen hajautuminen ja
liiketoiminnan kansainvälistyminen
• Sosiaalisen median toimintatapojen ja käyttöasteen kypsyminen
yrityskäyttöön
• B2B- esimerkkien nopea lisääntyminen ja kumuloituminen
• SOME- ominaisuuksien nopea integroituminen perinteisempiinkin
tietojärjestelmiin (PDM, CRM, ERP, SharePoint)

3. Suomalaisissa B2B- yrityksissä ollaan
SOMEn hyödyntämisessä jäljessä
• Eri tutkimukset sosiaalisen median käytöstä liiketoiminnassa
– Mm. Inkeroinen (2010)1: Suomen 500 suurimmasta yrityksestä 46%
(B2C: 56%, B2B: 38%) hyödynsi sosiaalista mediaa jossain
tarkoituksessa
– Samoihin aikoihin toteutetussa McKinseyn tutkimuksessa (2010)2 n.
kaksi kolmesta tutkitusta pohjoisamerikkalaisesta ja eurooppalaisesta
yrityksestä hyödynsi sosiaalista mediaa
• Saadut hyödyt suhteessa muihin tutkittuihin maihin
• SOME- konsultit ja eturivin vaikuttajat
• Kun täysin vertailukelpoisia tutkimuksia SOME- adoptoinnista eri
maiden B2B- yrityksissä ei juuri ole, yhtenä mittarina yleisestä
adoptoinnista:
– LinkedIn- hyödyntäminen
1 Inkeroinen, A. (2010) Sosiaalinen media suomalaisissa yrityksissä
2 bit.ly/some2010mckinsey

4. LinkedIn kasvu ja käyttö-% eri maissa
160 Brazil
China
140
Russian Federation
120
India
100 United Kingdom
Germany
80
United States
60
Sweden
40 Norway
Denmark
20
Finland
0
2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 0,0 % 10,0 % 20,0 % 30,0 % 40,0 % 50,0 % 60,0 % 70,0 % 80,0 % 90,0 %100,0 %
Lähde: LinkedIn & LinkedIn demographics and statistics /
July 2011 / Amodiovalerio Verde
(2011 perustuu arvioon nykyisen kasvun perusteella)

5. LinkedIn suomalaisten johtajien käytössä
• Maaliskuussa 2011 toteutetun selvityksen1 mukaan selkeästi
ammatilliseen käyttöön suunnatusta LinkedIn-palvelusta löytyi noin
puolet suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajista.
• Suurella osalla mukana olleista profiilisivu oli kuitenkin hyvin
puutteellinen eikä esimerkiksi sisältänyt juuri mitään tietoa
johtajan taustoista tai työkokemuksesta. Myös verkostot olivat
suppeita, usein alle kymmenen henkilön kokoisia. Suuri osa
LinkedIn-profiileista ei ole siis aktiivisessa käytössä.1
Tutkimushetkellä LinkedInissä oli 101 miljoonaa jäsentä ja heistä
suomalaisia noin 300 0002.
1 Isokangas,A., Kankkunen, P. 2011. Suora yhteys – näin sosiaalinen
media muuttaa yritykset. http://bit.ly/rGBa99
2 http://press.linkedin.com/about/

6. Suomalaisten B2B- yritysten ymmärrys
sosiaalisesta mediasta liiketoiminnassa
• Tuore Sosiaalinen media teollisuudessa –tutkimus
1 teknologiateollisuuden yrityksissä (2011)
– Vain 9 % suomalaisista B2B-yrityksistä ilmoitti että
yrityksessä ymmärretään aihetta hyvin tai erittäin
hyvin
– 57 % ilmoitti että aihetta ei ymmärretä ollenkaan tai
huonosti
– N. kolmasosa ylimmästä johdosta on sitä mieltä että
sosiaalisen median käyttö on pelkkää ajanhukkaa
– Lähes 20% yrityksistä on kieltänyt sosiaalisen median
käytön
1 Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus (2011)

7. SOITA-hankkeen tavoitteet
• Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on tutkia ja pilotoida
sosiaalisen median tuomia mahdollisuuksia
asiakasymmärryksen luomisessa innovaatioprosessissa
asiakasrajapinnassa. Hankkeen tavoitteena on lisäksi parantaa
suomalaisten suurten ja pk-yritysten
asiakas/käyttäjälähtöisyyttä ja innovaatiotyötä.
• Näin ollen tutkimus parantaa suomalaisten organisaatioiden
valmiuksia hyödyntää avoimen innovaation mahdollisuuksia
omassa toiminnassaan.

8. Haasteet somen hyödyntämisessä STO:n
jäsenyrityksissä (n = 28)
Puutteellinen ymmärrys sosiaalisen median mahdollisuuksista 1
innovaatiotoiminnassa
Hankaluudet sosiaaliseen mediaan liittyvien uusien toiminta- ja
ajattelutapojen omaksumisessa 2
Hyvien vastaavien case-tapausten puute 3
Taloudelliset hyötyjen vaikea arviointi
Puutteelliset henkilstöresurssit
Tietoturvaongelmat
Hankaluudet integroida olemassa oleviin tietojärjestelmiin
Vaikeudet yhteensovittaa yrityksen nykyiseen innovaatioprosessiin
Puutteelliset aikaresurssit
Puutteelliset taloudelliset resurssit
Epäonnistuneet tai huonot kokemukset / kokeilut
0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20
Lähde: Sosiaalisen median käyttö, mahdollisuudet ja haasteet Suomen Tuotannonohjausyhdistyksen jäsenten työantajayrityksissä.
Saatavissa: http://www.slideshare.net/jjussila/som-eartikkeli1

9. Sosiaalinen media teollisuudessa –selvitys
(Teknologiateollisuuden yritykset)
• Sosiaalinen media teollisuudessa -esiselvityksessä tutkittiin sosiaalisen median hyödyntämisen tilannetta ja potentiaalia
suomalaisissa perinteisen teollisuuden yrityksissä.
• Selvityksen tilaajina olivat kansalliseen osaamiskeskusohjelmaan (OSKE) kuuluvat Älykkäät koneet
(www.intelligentmachines.fi) ja Digitaaliset sisällöt (www.digibusiness.fi/portal/) -klusterit, Teknologiateollisuus ry
(www.teknologiateollisuus.fi) sekä Innopark Programmes Oy (www.innopark.fi) ja Hermia Oy (www.hermia.fi)
• Selvityksen toteutti keväällä 2011 Intosome (www.intosome.fi), vastuullisena asiantuntijana DI Harri Lakkala. Verkkokyselyn
suunnittelussa ja tulosten analysoinnissa auttoi SOITA-hankkeen (www.tut.fi/soita) henkilöstö (professori Hannu Kärkkäinen
sekä tutkijat Jari Jussila, Johanna Janhonen ja Jani Lyytikkä) Tampereen teknillisen yliopiston Tiedonhallinnan ja logistiikan
laitokselta.

10. Haasteet sosiaalisen median hyödyntämiselle
Teknologiateollisuuden yrityksissä1 (n = 143)
3
4
1
2
1Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus. Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go

11. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin
SOME voi vastata
(sisäinen/asiakkaat/partnerit)

12. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin
SOME voi vastata sisäisesti
Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus.
Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go

13. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin
SOME voi vastata asiakasrajapinnassa
Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus.
Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go

14. Haasteet TT- tutkimuksesta joihin
SOME voi vastata partnereiden kanssa
Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus.
Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go

15. Teknologiateollisuuden yritysten sosiaalisen median
omaksumista tukevia kehittämisavun tarpeita
Kehittämisavun muodoista selkeästi kiinnostavimmaksi nousivat Case-kuvaukset (58 % piti hyödyllisenä tai erittäin hyödyllisenä). Yrityksiä
kiinnostavat etenkin hyödyntämiskertomukset, joita ne voivat melko suoraan käyttää omassa kehitystyössään. Mediassa on esillä lähinnä
kuluttajamarkkinoinnin menestystarinoita sekä ICT-alan yritysten sisäisen toiminnan kehittämistä, jotka edustavat erilaisia ympäristöjä kuin B2B-
teollisuus.
Lähde: Sosiaalinen media teollisuudessa -tutkimus. Saatavissa: http://bit.ly/ueI2Go

16. Case esimerkkejä sosiaalisen median
mahdollistamasta yhteisöllisestä
tuotekehityksestä
asiakasrajapinnassa
Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto

17. YIT verkkoyhteisö
”Asiakastarpeista oppiminen keskustelemalla”
• YIT perusti hiljattain suljetun verkkoyhteisön, jossa satakunta
ihmistä on jo jakanut ajatuksia suunnitteilla olevasta
tornitalokohteesta.
• Asiakkaan / nettikeskustelijan näkökulmasta on kiinnostava ajatus,
että pääsee suunnittelemaan, miltä mahdollinen tuleva koti
saattaisi näyttää. Lisäksi omaehtoinen nettiosallistuminen soveltuu
paremmin henkilöille, joilla ei ole aikaa kasvokkaisiin
ryhmäkokoontumisiin.
• Rakennusliikkeen näkökulmasta verkkoyhteisön avulla saa tietoa
asiakkaiden tarpeista liittyen mm. erilaisiin huoneratkaisuihin.
• ”Asuntojakaumaan vaikutusta tällä on melko varmasti eli
minkätyylisiä ja minkäkokoisia huoneistoja tulee, ja millä
huoneluvulla. Keittiö ja saunaratkaisut otettaneen huomioon
sellaisenaan [kun ammattilaiset jatkavat kohteen
suunnittelemista]”, kertoo YIT:n hankekehityspäällikkö Samuli Joki.
Lähde: http://m.yle.fi/w/uutiset/kotimaa/ns-yduu-3-2963721
Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto

18. Tuotekonseptien testaus
virtuaalimaailmassa
”Asiakastarpeista oppiminen kokeilemalla”
• Amerikkalainen arkkitehti- ja suunnittelutoimisto
• Hyödyntää virtuaalisia designeja ja rakenteita, joiden
avulla asiakas voi kokeilla erilaisia materiaali ja
värivaihtoehtoja, lisäksi mm. erilaiset
viimeistelyvaihtoehdot ja maisemointi
• Arkkitehti ja asiakas liikkuvat
yhteisessä tilassa ja siirtelevät
esimerkiksi seiniä, ikkunoita,
ja kattoja, design muutoksien
tekemiseksi ennen kiinteistön
rakentamista
Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto Lähde: Kohler et al. 2009

19. MyDeco
”Asiakastarpeista oppiminen kokeilemalla ja vertaisoppimisen avulla”
• Innovatiivinen tapa hyödyntää sosiaalista mediaa
osana täysin uudenlaista liiketoimintamallia
– Laaja verkosto, joka yhdistää loppuasiakkaan, arkkitehdit,
sisustussuunnittelijat, sisustajat, huonekalu- ja
pintamateriaalitoimittajat, jne.
• Yhdistää innovatiivisesti konfiguraattorin,
suunnittelutyökalun, useiden toimijoiden
verkkoyhteisön ja verkkokaupan
• Asiakkaiden mahdollista oppia monella eri tavalla
– Huoneiden sisustus oman eksperimentoinnin kautta
– Muiden yhteisön jäsenten malleista oppiminen,
esimerkiksi muiden loppuasiakkaiden mallit tai
suunnittelijoiden valmiit mallit
• Muut toimijat ja yhteisön jäsenet voivat kerätä
tietoa asiakkaiden tarpeista esimerkiksi
suosituimpien huonemallien, ja käytetyimpien
huonekalujen ja sisustustarvikkeiden avulla
• Foorumit, blogit, Facebook / Twitter,…
Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto

20. Bombardier – innovaatiokilpailut
loppukäyttäjille
• Perinteisesti loppukäyttäjien tarpeita tunnetaan ja huomioidaan
suhteellisen huonosti B2B- sektorin yritysten tuotekehityksessä
• YouRail- suunnittelukilpailu sekä ammatitlaisille että
loppukäyttäjille, tavoitteena samalla suorien asiakkaiden parempi
palveleminen innovatiivisten ja visionääristen ratkaisujen kautta
• 3D- suunnittelukonfiguraattori: 2500 henkilöä osallistui, tuloksena
4200 designia, 8500 kommenttia, 26000 designien arviointia
• Tärkeänä lopputuloksena
loppukäyttäjien tarpeiden
parempi ymmärrys
Professori Hannu Kärkkäinen, Tampereen teknillinen yliopisto