Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Similar a Kestävä kehitys oppilaitoksen perustehtävänä - tapaus Raudaskylä
Similar a Kestävä kehitys oppilaitoksen perustehtävänä - tapaus Raudaskylä (20)
Kestävä kehitys oppilaitoksen perustehtävänä - tapaus Raudaskylä
- 1. KESTÄVÄN KEHITYKSEN mahdollisuus kasvatuksessa ja oppilaitoksen käytännöissä - TAPAUS Raudaskylä - Jukka Hautala rehtori, TL Raudaskylän Kristillinen Opisto
- 4. ”Kansanopistokodin” ulottuvuuksia oikos (oikos) KOTI, HUUSHOLLI, TALO(US) oikomene (oikomene) ASUTTU MAANPIIRI, EKUMENIA oikologos (oikologos) EKOLOGIA oikonomos (oikonomos) TALON LAKI, EKONOMIA Ekonominen, ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävä kehitys
- 5. 20501945-19951870-1945 1995-20201500 - Vapaan sivistystyön tulevaisuus? Hyvinvoinnin ja sosiaalisen vastuun kuvaus 1500-2050 10.11.15 Hallitu s-valta Hyvin- vointi ja sosiaal i-nen vastuu Yksityi -nen sektori VALTIO/ KUNTA JA KIRKKO JA YHDISTYKS ET / YKSITYISET VALTIO/ KUNTA KIRKKO VALTIO KIRKKO JA YHDISTYKS ET/ YKSITYISET VALTIO/ KUNTA KIRKKO JA YHDISTYKS ET/ YKSITYISET PERHE SUKU ?? ? Thomas Kuhnin ”paradigmanmuutoksen vaiheet” - peili 1. VAIHE – Ei kokonaisteoriaa 2. VAIHE – ”Normaalitiede” 3. VAIHE – Paradigman muutos
- 6. Opiston toiminta-ajatus Olennainen kysymys kuuluu: Onko opistolla jokin nykyaikainen SIVISTYSTEHTÄVÄ? VASTAUS: On. Se on kestävästä kulttuurisesta, sosiaalisesta, ekologisesta ja taloudellisesta kehityksestä huolehtiminen
- 7. AJATTELE GLOBAALISTI – TOIMI PAIKALLISESTI paikallinen globaali Tavoitetila: • tietoisuus keskinäisistä riippuvuuksista • sitoutuminen paikalliseen toimintaan
- 8. RKO VISIO 2020 Raudaskylän Kristillinen Opiston on kestävän kehityksen malliopisto. Mitä se on? Opiston koulutus- ja palvelutoiminta rakentuu sosiaalisen, kulttuurisen, ekologisen ja taloudellisen kestävän kehityksen periaatteiden varaan. Opiston ydintehtävänä on tarjota kohtaamis-, kasvu- ja oppimisyhteisö ihmisille, jotka etsivät paikkaansa globaalin ja paikallisen välisessä jännitekentässä. Keskeisiä arvoja ovat paikallisen identiteetin vahvistaminen, aktiivinen kansalaisuus sekä rohkaiseminen yksinkertaiseen elämäntapaan. Tavoitteena on ihmisen kokoisten valintojen kautta syntyvä ”arjen kestävä kehitys”, joka ei ole moraalista puhdasoppisuutta mutta ei myöskään välinpitämättömyyttä. Kuvatut arvot nousevat sekä Opiston perinteestä (kansanopisto, herännäisyys, kristillis-humanistinen sivistys) että globalisaation negatiivisten piirteiden asettamista haasteista. Opiskelijamme tulevat eri suunnista läheltä ja kaukaa erilaisine tavoitteineen. Tavoitteenamme on, että he mieltävät olevansa osa yhteistä maailmankylää. Ihmisten kysymykset ja huolet ovat paljolti hyvin samankaltaisia mutta myös toisiaan rikastuttavia ja yhteisiin pyrkimyksiin inspiroivia.
- 9. Kestävän kehityksen ulottuvuuksia Ekonominen, ekologinen, kulttuurinen ja sosiaalinen kestävä kehitys Kehitys ”jatkuvana Kasvuna” Kehitys ”kestävänä Ylläpitämisenä” Gro Harlem Brundtland 1987: "Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa.") Kehitys ”kaarena”
- 10. Miksi? • ympäristöstä huolehtiminen on järkevää ja palkitsevaa • kulttuurin jatkuvuudesta huolehtiminen lisää esteettistä ja eettistä tietoisuutta • sosiaalinen pääoma, omiin olosuhteisiin vaikuttaminen, sosiaalinen koheesio (=vastuu ja välittäminen) • taloudellisuus, säästäväisyys ja yksinkertaisen elämän- tavan haaste • yhteisen tekemisen tuntu, onnistumisen ilo • mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, ammattitaidon käyttöön ja kehittymiseen • opiston ”profiloituminen” -> opiskelijamäärien kasvu pit- kässä juoksussa -> työn merkityksellinen jatkuvuus • ”hyvä kello kuuluu kauas!” Ensisijaiset hyödyt: Muut hyödyt:
- 11. Mitä Visio2020 merkitsee opiskelijalle? Painopisteet 2009-2010 EKOLOGINEN 2010-2011 KULTTUU- RINEN 2011-2012 SOSIAALINEN 2012-2013 TALOUDEL- LINEN Opetus/ Opiskelu •Mitä on kestävä kehitys? •Medialukutaito •Ilmastonmuu- tos •Kriittinen ajattelu •Mielenkiintoi- set asiantunti- javieraat • Sivistynyt, kriittinen ja arjen valintoja ymmärtävä vastuullinen kansalainen •Luottamus siihen, että omalla toiminnalla ja asenteella on merkitystä •Eri ikäiset ja erilaiset oppijat • yhteistoiminta ja sosiaalinen kanssakäymin en •Yhteiset säännöt, avoin vuorovaikutus • kuuntelu- ja keskustelu- taidot •Arjen elämänhallin- nan välineet •Säästäminen ja suunnitelmal- lisuus •Tuotevertailut ja kriittinen kuluttajuus •Maailmantalou den rakenteet ja reilu kauppa Asuminen •Sähkön ja veden kulutus •Jätteiden lajittelu •Omien kulutustottumu sten arviointi •Asumisympäri stön arvostus •Viihtyisyys ja esteettisyys •Historiatietoi- suus •Traditioihin tutustuminen •Yhteiset pelisäännöt • Avoin vuorovaikutus •Erilaisuuden hyväksyminen •Yhteisölli- syys •Veden ja sähkön kulutus •Parannustarp eiden kartoitus Ruokailu •Lähiruoan suosiminen •Reilun kaupan tuotteet •Ruoan terveydelliset ja ekologiset ulottuvuudet •Eri kulttuurien ruoka •Terveellinen ruokakulttuuri •ruoan alkuperä (eettisyys) ja esteettisyys •Ruoan arvon ja ruokailun sosiaalisen merkityksen ymmärtäminen •Eri kulttuurien ruokia •Edullisen perusruoan valmistus •Reilun kaupan tuotteet
- 12. KEKEkartoitus- mitä otetaan mukaan kehittämisohjelmaan? Asiat Kunnossa Vähäpätöiset asiat Suuri parannus- tarve Tärkeät asiat Kehittämisohjelma 3: Organisaatio ja resurssit (erit. kriteerit 4-6) 4: Kestävän kehityksen ohjelma (erit. kriteerit 7) 5: Koulutusten suunnittelu ja toteutus (kriteerit 9-10) 8: Toiminnan arviointi ja kehittäminen (kriteeri 14) Hallittavat asiat 1: Strateginen johtaminen 2: Lakisääteiset vaatimukset 5: Koulutusten suunnittelu ja toteutus (kriteeri 8) 6: Toimintakulttuuri (kriteeri11-12) 7: Kumppanuudet ja hankkeet (kriteeri 13) Tehdään parannus- toimia jos mahdollista Ei toimenpiteitä Huom! ”Hallittavat asiat” – hyvä kirjata näkyville vst- kriteeristöön (paljon on jo tehty! -> innostaa näkemään, että moni asia on perusteiltaan jo olemassa) ”Kehittämisohjelmaan” -> kirjataan asiat, jotka vaativat tietoista ja pitkäkestoista työskentelyä -Kunnan taso (strateginen, resurssit) -Kansalaisopiston taso (visio, yhteinen tavoite) -Yksittäisen opettajan taso (toiminnan kehittäminen tavoitteiden suuntaisesti) -Opiskelijan/harrastajan taso (henkilök. oivallukset, ideoiden ja
- 14. Ei taakaksi - vaan ”sydämen asenteeksi”
- 15. Toiminta ja työmuodotOrganisaatio PerustehtäväAsiakas 10.11.15 Herättäjä-Yhdistys ja herännäisopisto(t) - kuvaus opiston ja herännäisyyden arvopohjaisesta yhteistyöstä ja työnjaosta Herännäisyyden aatteellinen toiminta • vapaaehtoistyö ja - koulutukset •seurat • kuorot, musiikki • tapahtumat ja kurssit • leirit, rippikoulut LuonnollinenlakiEvankeliuminalue Herännäisopiston visio ja sivistystehtävä • (nelisäikeinen) kestävä kehitys • ekologinen, kulttuurinen, sosiaalinen ja taloudellinen kestävä kehitys ”Kuka tahansa tulija” ”Körtti” Herättäjä- Yhdistys/herännäisyys Herännäis- opistot Herättäjä-Yhdistyksen työ • seuraliike ja musiikki • kasvatustyö • julkaisutoiminta • sielunhoito • kv-työ • Seuraliike • Sielunhoito • Oppilaitos • Sivistystehtävä VISIO2020: ”Kokonaisvaltaisesta kristinuskon- tulkinnastaan tunnettu kansankirkollinen liike” Rohkaista ihmisiä elämään kristittyinä Nelisäkeisestä kestävästä kehityksestä huolehtiminen (globaalisivistys)
Notas del editor
- Miten löytää näille kaikille koulutuksille yhteinen nimittäjä ja tekijä? Miten puhua yhtä aikaa syrjäytymisvaarassa olevalle nuorelle, kehitysvammaisen vanhemmille, ylioppilaslakkia tavoittelevalle lukio-opiskelijalle, musiikkikurssille tulevalle keski-ikäiselle tai ammattitaitoaan syventävälle sosiaalityöntekijälle? Tälle lähdimme etsimään vastausta vuonna 2008.
- Huom! Että nämä ovat kuitenkin rinnakkain (nimessä ”kristillisyys”, ”herännäisyys”) – muistutuksia siitä, että ”hengellisyys on osa kokonaista ihmisyyttä”. Tämä on sanottu myös ”5 teesiä kasvatustyössä” ”Herännäisyys on kokonaisvaltaisesta kristinuskontulkinnastaan tunnettu kansankirkollinen liike”.