Sitra Fellow Timo Hämäläisen (Sitra) esitys "Henkisen hyvinvoinnin haasteet" Kelan tutkimus 50 -juhlaseminaarissa 5.6.2014.

1. Henkisen hyvinvoinnin
haasteet
KELAn tutkimus 50 vuotta
5.6.2014 Timo J. Hämäläinen
@HmlinenTimo

2. 1. Hyvinvointikäsitettä on laajennettava
2. Henkisen hyvinvoinnin ongelmat korostuvat nyky-yhteiskunnassa
3. Hyvinvointiosaaminen on Suomelle suuri mahdollisuus
Kolme pääviestiä

3. Instrumentalistinen puhe ja deprivaatio-
ongelmat dominoivat keskustelua
Talous
(talous- ja eurokriisi,
budjettivaje, kasvu,
tuottavuus,kilpailukyky)
Hyvinvointivaltio
(velkakriisi, budjettileik-
kaukset, palvelurakenne,
sosiaaliturva, tasa-arvo)
Mukaellen: Habermas (1987, Vol. 2)
Arkielämän hyvinvointi??
(hyvinvointi?, onnellisuus?, hyvä elämä?)

4. Toimeentulo-ongelmia, %/väestöstä, OECD 2008
0
5
10
15
20
25
30
35
Population having strong difficulties to make ends meet Population having difficulties to make ends meet
Source: OECD How’s life? (2011)

5. RESURSSIT JA
TOIMINTAMAH-
DOLLISUUDET
- Tulot & varallisuus
- Osaaminen & taidot
- Fyysinen & henki-
nen terveys
- Sosiaalinen pääoma
- Informaatio
- Aika
- Poliittinen valta
- Luonnonvarat
MASLOWIN TARPEET
- Itsensä toteuttaminen
- Itsekunnioitus ja
sosiaalinen arvostus
- Lähimmäisen rakkaus
ja yhteisöllisyys
- Turvallisuus
- Fysiologiset tarpeet
ARJEN AKTI-
VITEETIT JA
ROOLIT
- Työntekijä
- Kuluttaja
- Perheen jäsen
- Sukulainen
- Ystävä
- Harrastaja
- Kansalainen
SUBJEKTIIVINEN
HYVINVOINTI
ELINYMPÄRISTÖ
- Luonnonympäristö
- Infrastruktuuri
- Teknologiat
- Organisaatiot
- Väestörakenne
- Kulttuuri (arvot &
normit, aktiviteetit)
- Instituutiot (lait
& sääntely)
- Politiikka
- Talous
- Työmarkkinat
- Media
KOHERENSSIN TUNNE
- Ymmärrettävyys
- Hallittavuus
- Merkityksellisyys
• Korkeampi päämäärä
• Muiden palveleminen
• Flow aktivitetit
Arjen valintojen
vaikutukset
Palaute tarpeiden
tyydytyksestä
Palaute onnelli-
suudesta
Palaute onnelli-
suudesta
Palaute tarpeiden
tyydytyksestä
Arjen valintojen
vaikutukset
Lähde: Hämäläinen (2014), kirjassa Well-Being and beyond:
Broadening the public and policy discourse (Edward Elgar ).
Hyvinvoinnilla on monenlaisia tekijöitä

6. Deprivaatio-ongelmista valintojen ongelmaan
Yhteiskunta on muuttunut ja vaihtoehdot lisääntyneet:
• Resurssit ovat kasvaneet (tulot ja varallisuus, terveys, informaatio, tiedot ja
osaaminen)
• Materiaaliset perustarpeet on tyydytetty (valtaväestön osalta)
• Kulttuurinormit ovat vapautuneet ja sääntelyä on purettu
• Markkinoiden tarjonta on kasvanut
• Yhteiskunnan ja arkielämän epävarmuus ja monimutkaisuus ovat kasvaneet
• Ihmisten ja tuotantopanosten liikkuvuus on kasvanut
Mitä tästä on seurannut?
• päätöksenteko-ongelmat kasvaneet (kasvanut valinnanvara, epävarmuus,
monimutkaisuus, infoähky, valintojen ulkoisvaikutukset, ohjaavien normien puute)
• Kiire on lisääntynyt (aikaa edelleen 24/7)
• Individualismi ja itsekkyys ovat korostuneet (normittomuus)
• Lyhytjänteisyys on korostunut (välitön tarpeen tyydytys, tehdään asioita ”viime
tingassa”)
• Lojaliteetti koetuksella sosiaalisissa suhteissa (Hirschmanin ’Exit, Voice & Loyalty’)

7. 9.6.2014
Lähde: O’Hara 2008

9. Arkielämän hallinta on vaikeutunut
+-
+-
+-
+-
TYÖT
- Tehtävä 1
- Tehtävä 2
- Tehtävä 3
- Jne.
PERHE
YSTÄVÄT
KULUTTAJA
KANSALAINEN
SUKULAISET
HARRAS-
TUKSET
- Harrastus 1
- Harrastus 2
- Harrastus 3
- Jne. HARRASTUS 2
Synergiat ja
konfliktit
Kullakin omat:
- Päämäärät
- Käytännöt
- Kontekstit
- Viitekehykset
- Kielet
- Normit
KULUTTAJA

10. Henkiseen koherenssiin
kohdistuu paineita
Epävarmuu-
den kasvu,
monimutkai-
suus
Valintojen
ongelmat
Individualismi,
normittomuus,
kulutusyhteis-
kunta, materia-
lismi & instru-
mentalismi
Ymmärrettävyys
Hallittavuus
Merkityksellisyys
Koherens-
sin tunne
Terveys, subjek-
tiivinen hyvin-
vointi (QoL)
Lähteet: Aaron Antonovsky (1987);
Monica Ericsson & Bengt Lindström
(2005)

11. Crisis and opportunity
Lähde: O’Hara (2008)

12. Mielenterveys on globaali ongelma
Lähde: Maureen O’Hara
12
• The prevalence of mental disorders hovers at around
15% of the world’s population, 28% of US adult
population and rises to 40% when stress-related
disorder are included (WHO 2014 report).
• In a study commissioned by the World Economic Forum
(Davos 2014), mental disorders emerged as the
single largest health cost with global projections
increasing to $6 trillion annually by 2030, more than
diabetes, cancer, and pulmonary diseases combined.

13. Mielentervey-
den häiriöt
Tuki- ja liikunta-
elinten sairaudet
Verenkiertoelin-
ten sairaudet
Muut sairaudet
1996 67 025 87 045 32 111 60 431
1997 67 879 81 864 29 752 58 507
1998 68 649 77 415 27 641 56 911
1999 70 152 73 480 25 918 56 123
2000 71 538 70 245 24 381 54 970
2001 72 923 67 886 23 188 54 153
2002 74 774 66 440 22 164 54 100
2003 77 020 65 155 21 207 54 068
2004 78 650 63 956 20 302 54 002
2005 80 356 64 055 19 824 54 549
2006 80 830 62 983 18 840 53 913
2007 82 360 64 275 18 530 54 421
2008 82 783 64 337 17 950 54 245
2009 82 459 63 746 17 049 53 667
2010 81 142 61 954 15 960 51 985
2011 78 711 59 338 14 813 50 053
2012 75 855 55 795 13 593 47 525
2013 72 999 51 863 12 360 45 278
Lähde: Eläketurvakeskus
Yksikkö: henkilöä
Työeläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläkettä saaneet

14. Lyhytnäköisillä ja itsekkäillä päätöksillä on
kumuloituvia hyvinvointivaikutuksia
Yksittäisiin arjen valintoihin liittyy pieniä sivuvaikutuksia,
joihin ei yleensä kiinnitetä huomiota, mutta jotka
kumuloituvat helposti isoiksi ongelmiksi:
• ajan kuluessa, kun henkilö toistaa samanlaisia valintoja
tai käyttäytymismalleja, tai
• suurissa joukoissa, kun monet ihmiset tekevät
samanlaisia valintoja

15. 9.6.2014 15

16. Esimerkkejä kumuloituvista ongelmista
• Epäterveellinen ravitsemus ja riittämätön liikunta  ylipaino ja
siihen liittyvät sairaudet (diabetes 2, metabolinen oireyhtymä)
• Alkoholin, tupakan ja huumeiden käyttö  riippuvuudet,
sairaudet ja kuolleisuus
• Ylikulutus  ylivelkaantuminen
• Kova panostus omaan työuraan ja harrastuksiin  läheissuhteet
ja lasten kasvatus kärsivät, työperäiset mielenterveysongelmat
lisääntyvät
• Lasten hankkimisen lykkääminen  lapsettomuus, väestön
vanheneminen
• Matkailun ja yksityisautoilun lisääntyminen  ruuhkat,
ympäristöongelmien kasvu
• Matalahiilihydraattinen ruokavalio  globaali ruokapula

17. Johtopäätökset
17
• Uusista haasteista huolimatta Suomi on hyvinvoinnin perustekijöiden, koetun tason ja
osaamisen osalta monelta osin maailman huippua.
• Henkinen ja koettu hyvinvointi tulisi integroida suomalaisen hyvinvointipolitiikan ja
-keskustelun keskiöön, materiaalisen hyvinvoinnin oheen.
• Suomen kannattaisi pyrkiä kokonaisvaltaisen hyvinvointiosaamisen edelläkävijäksi
maailmassa. Siitä voisi tulla Suomen uusi kilpailuetu.
• Maailmanluokan hyvinvointiosaaminen olisi kestävän kehityksen monikärkiohjus:
1. Se auttaisi ihmisiä tekemään pitkän aikavälin hyvinvoinnin kannalta fiksumpia päätöksiä
arjessaan.
2. Se auttaisi julkishallintoa kohdentamaan niukkoja resurssejaan paremmin.
3. Se auttaisi yrityksiä kehittämään parempia tuotteita ja palveluita, joissa on kilpailijoita
enemmän lisäarvoa ja joille on laajat kansainväliset markkinat.
4. Se auttaisi yrityksiä ja julkishallintoa kehittämään parempia elinympäristöjä.
5. Hyvinvoinnin edelläkävijyyteen perustuva innovaatiotoiminta sekä hyvät elinympäristöt
houkuttelisivat ulkomaisia sijoituksia ja asiantuntijoita.
6. Se mahdollistaisi sellaisten kannustimien kehittämisen, jotka houkuttelevat ihmiset
siirtymään kestävämpiin elintapoihin.

18. @HmlinenTimo
Kiitos!