Ammatillinen kuntoutusselvitys uutena palveluna: ohjautuminen, ajoitus ja toimivuus Leena Åkerblad, Jyväskylän yliopisto. Esitys Kelan ammatillinen kuntoutus uudistuu -seminaarissa 28.11.2018.

1. Ammatillinen kuntoutusselvitys
uutena palveluna:
ohjautuminen, ajoitus ja toimivuus
YTT, TUTKIJATOHTORI LEENA ÅKERBLAD
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTON TUTKIJARYHMÄ

2. Tutkimuksen tavoitteet
Toinen osa Muutos-hankkeen AMKU-osatutkimusta - toteutettu Jyväskylän
yliopistossa vuosina 2016 – 2017.
Tutkimuskohteet
◦ Kuntoutusselvitykseen ohjautuminen ja palvelun oikea-aikaisuus
◦ Kuntoutusselvityksen toimivuus ja tarkoituksenmukaisuus
Kohderyhmän ja toteutumisen kuvailu: ketä kuntoutusselvitykseen ohjautuu,
mitä palvelussa tapahtuu, miten palvelu koetaan.
Toimivuuden arviointi: keiden kohdalla palvelu näyttää toimivan, miksi ja missä
olosuhteissa.
Tulokset perustuvat monimenetelmäisen aineiston integroituun analyysiin.

3. Monimenetelmäinen aineisto

4. Kuntoutusselvitykseen ohjautuminen
Väylät ja odotukset
Ohjautuminen usein Kelan, TE-toimiston tai TYPin kautta.
Ohjaudutaan erilaisin odotuksin
◦Kartoitus omasta tilanteesta, työkyvystä, mahdollisuuksista
◦Katko arkeen, uusia näkökulmia ja ympäristöjä
◦Toimeentulon turvaamiseen liittyvä pakko
Palveluun hakeutumisen omaehtoisuus vaihtelee
◦Mitä parempi työkyky, sitä vahvempi oma halu, vähemmän
painostuksen kokemusta

5. Kuntoutusselvitykseen ohjautuminen
Tiedon merkitys
Palvelua koskevan tiedon puute - tiesin etukäteen, millainen
palvelu ammatillinen kuntoutusselvitys on – kyselyn vastaajista
samaa mieltä neljännes, eri mieltä reilu puolet.
Vähäisempi tieto  heikompi arvio kuntoutusyksikön
onnistumisesta ja palvelun vaikutuksista, tavoitteiden huonompi
toteutuminen.
Tiedon puutteeseen liittyvät orientaatio-ongelmat palvelun
ohjautumis- ja alkuvaiheessa.

6. Kuntoutusselvityksen ajoitus
Oikea-aikaisuuden merkitys
Noin puolet kyselyn vastaajista kokee osallistuneensa itselleen
sopivaan aikaan, 29 % liian myöhään, 13 % liian aikaisin.
Liian myöhään osallistuminen yhteydessä tuki- ja
liikuntaelinsairauksiin, liian aikaisin mielenterveyden ongelmiin.
Itselle sopivaan aikaan osallistuminen  parempi arvio
kuntoutusyksikön onnistumisesta ja palvelun vaikutuksista,
tavoitteiden todennäköisempi toteutuminen.

7. Kuntoutusselvityksen ajoitus
Oikea-aikaisuuden tilanteinen luonne
Kyse myös oikeasta hetkestä - neuvottelujen tarve
◦ Tilanteinen toimintakyky (esim. hoivavelvoitteet, voimavarat,
vointi)
◦ Orientaatio ja odotukset (esim. omaan työelämäpaikkaan liittyvät
toiveet ja epäilyt)

8. Kuntoutusselvityksen toimivuus
Arvioinnin lähtökohdat
Toimivuus suhteessa päämäärään  ”tavoitteena tukea
kuntoutujan työelämässä jatkamista, työelämään palaamista tai
sinne siirtymistä” (palvelukuvaus).
Toisaalta subjektiivinen, koettu toimivuus - muut hyödyt (esim.
työllistymisuskon ja tulevaisuusorientaation vahvistuminen).
Henkilökeskeisyys palvelun toimivuuden ehtona (subjektiivinen
hyöty, tarpeenmukaisuus, arvostava ja kunnioittava kohtelu).
Toimivuus prosessin kaikissa vaiheissa, suhteessa muihin palveluihin
ja järjestelmiin.

9. Kuntoutusselvityksen toimivuuden edellytykset
Tarpeenmukaisuus ja koettu mielekkyys
Palvelun kohdentuminen
◦ Palvelun taustaoletukset (työelämälähtöisyys) vs. osallistujien resurssit
ja odotukset (työkyvyn rajoitteet, työllistymisusko)
◦ Hyviä palvelukokemuksia nimenomaan hyvän työkyvyn omaavilla
Toisaalta ”oikea palvelu oikeaan aikaan oikealle ihmiselle” osittain
neuvottelukysymys  tietoon perustuva, yhdessä rakennettu
ymmärrys palvelun tarkoituksesta jo ohjautumisvaiheessa.
Jouston mahdollisuudet palvelun toteutuksessa – palvelukuvaus vs.
kuntoutusyksikön arki, osallistujien vaihtelevat tilanteet.

10. Kuntoutusselvityksen toimivuuden edellytykset
Kuulluksi tuleminen
Kokemus kuulluksi ja ymmärretyksi tulemisesta – keskustelut ja
kohtaamiset erityisesti kuntoutusyksikössä.
Kiitos ymmärtäväisyydestänne ja ystävällisyydestänne – olin teille
ihminen, enkä ongelma. (Kysely)
Kuntoutusselvitys tehtiin todella kannustavassa ilmapiirissä, tunsin
että minua kuunneltiin ja kuultiin. Olen erittäin tyytyväinen
selvitykseen. (Kysely)

11. Kuntoutusselvityksen toimivuuden edellytykset
Kuulluksi tuleminen
Kuulluksi tuleminen ei liity ainoastaan osallistuja-
ammattilainen-vuorovaikutukseen, vaan myös
◦ Palvelun osallistujalähtöiseen, tarpeenmukaiseen organisointiin
◦ Järjestelmien johdonmukaiseen ja läpinäkyvään toimintaan
(esim. suositusten ja päätösten yhdenmukaisuus, palvelun
osallistujalähtöinen ajoitus)

12. Kuntoutusselvityksen toimivuuden edellytykset
Suunnitelmien käyttöarvo
Palvelussa tehtyjen suunnitelmien kannalta olennaista
◦ Suunnitelmien kokeminen ”omiksi”, osallistuminen
◦ Tulevaisuuteen orientoiva vs. toimenpidekeskeinen suunnitelma –
osallistujien erilaiset tarpeet ja odotukset
◦ Suunnitelman näkeminen välineenä, ei lopputuloksena
◦ Selkeys ja ymmärrettävyys
En, uskomatonta kyllä, VIELÄKÄÄN ymmärrä mikä on 'ammatillinen
kuntoutus', 'kuntoutussuunnitelma' jne. Liian monta samankaltaista termiä!
Selvitysjakson aikana minulle tehty toimintasuunnitelma lienee tämä
'ammatillinen suunnitelma'?” (Kysely)

13. Kuntoutusselvityksen toimivuuden edellytykset
Rajat ylittävä tuki
Suunnitelmien toteuttamisen tukeminen
◦ Mitä enemmän tukea, sitä todennäköisempi tavoitteiden
toteutuminen, enemmän koettuja vaikutuksia
◦ Riskinä jääminen yksin oman aktiivisuuden varaan – vaihtelevat
resurssit
◦ ”Saattaen vaihtaminen” palveluiden ja järjestelmien välillä –
tiedonkulku, yhteistyö

14. Et ehkä sillä tavalla vois kuitenkin - - saattaen vaihtaa sitten siinä
vaiheessa kun esimerkiksi asiakas siirtyy Kelan toimista ulos, niin
siinä on ehkä asiakkaalla aika iso rooli siinä tiedonkulussa et
vastuutetaan varmaan asiakasta. Että en tiedä ehkä siinä joku
semmoinen perään katsominen olisi ihan paikallaan, että soittaisi
vaikka jonkun ajan kuluttua että onko asiakas ollut yhteydessä ja
onko hän hoitanut asiansa eteenpäin. (Haastattelu, lähettävä taho)

15. Kuntoutusselvityksen kehittämisestä
Keskeisiä kysymyksiä
Miten voidaan varmistaa, että kuntoutusselvitys on helposti
lähestyttävä palvelu, josta osallistujat saavat tietoa etukäteen?
Miten palvelu saadaan vastaamaan osallistujien erilaisiin
tarpeisiin ja tilanteisiin siten, että he kokevat sen
henkilökohtaisesti merkitykselliseksi?
Miten voidaan varmistaa järjestelmä- ja organisaatiorajat
ylittävä tuki ammatillisen kuntoutusselvityksen jälkeen siten,
että palvelulla olisi myös pitkäaikaisvaikutuksia?

16. Yhteystiedot
Lisätietoja
YTT, tutkijatohtori Leena Åkerblad, leena.akerblad@jyu.fi
AMKU-tutkimuksen tutkimusryhmä, Jyväskylän yliopisto
Mikko Mäntysaari, Kaisa Haapakoski, Leena Åkerblad, Asko Tolvanen,
Sami Ylistö, Sirpa Kannasoja
Tulossa:
Åkerblad, Haapakoski, Tolvanen, Mäntysaari, Ylistö, Kannasoja (2018)
Henkilökeskeisyyden ehdot. Kelan ammatillisen kuntoutusselvityksen
arviointi. Kelan tutkimuksia.