Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Asumistuen vaikutukset vuokriin

768 visualizaciones

Publicado el

Teemu Lyytikäinen: Asumistuen vaikutukset vuokriin. Esitys Toimivatko asumisen tuet? -seminaarissa 16.3.2018.

  • Sé el primero en comentar

Asumistuen vaikutukset vuokriin

  1. 1. Asumistuen vaikutukset vuokriin Teemu Lyytikäinen, VATT Kela 16.3.2018
  2. 2. Johdanto • Jos asumistuki johtaa korkeampaan vuokraan, valuu osa hyödystä vuokranantajille • Toukokuussa 2017 julkaistiin VATT:n uusi tutkimus vuokravaikutuksista Suomessa – Eerola, E., & Lyytikäinen, T. (2017). Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. SERC Discussion Paper 220 [linkki] • Mitä tämän ja muiden tutkimusten perusteella tiedetään asumistukien vaikutuksista vuokriin?
  3. 3. Miten asumistuen on väitetty vaikuttavan vuokriin? • Vuokrat voivat muodostua korkeammiksi asunnoissa, joihin saa korkeampaa asumistukea – Kuntaryhmät tai vanhan järjestelmän pinta-alaluokat ja rakennusvuosiluokat • Korkeampaa asumistukea saavilta kotitalouksilta voidaan peritä korkeampaa vuokraa • Asumistuki voi nostaa yleistä vuokrataso
  4. 4. Empiirisen tutkimuksen haaste • Luotettavassa tutkimuksessa on pystyttävä uskottavasti erottamaan asumistuen vaikutus muista vuokraan vaikuttavista tekijöistä • Tämä on vaikeaa, koska: – Vuokra vaikuttaa tukeen ja tuki vuokraan – Tuki ja vuokra voivat riippua samoista muista tekijöistä
  5. 5. Tutkimusasetelma (Eerola ja Lyytikäinen, 2017) • Vuoteen 2015 asti yleinen asumistuki riippui portaittain asunnon pinta-alasta ja rakennusvuodesta – Tämä johtui asumistuen neliövuokranormista, jonka yli menevästä vuokrasta ei maksettu asumistukea • Asumistuen portaat mahdollistavat tuen vaikutuksen erottamisen muista vuokriin vaikuttavista tekijöistä – Voidaan verrata toisiinsa lähes identtisiä asuntoja, joissa on eri suuruinen tuki
  6. 6. Tutkimusaineisto ja rajaukset • Aineisto: Kelan asumistukirekisterit 2008-2013 – Kattavat tiedot kaikista tuensaajista ja heidän asunnoistaan • Rajaukset: – Vapaarahoitteiset vuokramarkkinat – Pienet asunnot (alle 41 m2) – Asumistuen kuntaryhmät 1-3 • 34 kaupunkia ja ympäryskuntaa
  7. 7. Tulos 1: Eri kokoisten asuntojen asumistukierot eivät vaikuta vuokriin Lähde: Eerola & Lyytikäinen 2017 Asumistuki/m2 Vuokra/m2
  8. 8. Tulos 2: Eri ikäisten asuntojen asumistukierot eivät vaikuta vuokriin Lähde: Eerola & Lyytikäinen (2017) Asumistuki/m2 Vuokra/m2
  9. 9. Lisätuloksia ja -havaintoja • Tulos 3: Tukieuron keskimääräinen vuokravaikutus noin nolla ja tilastollisen luottamusvälin yläraja on 20 senttiä • Tulos 4: Viitteitä vuokravaikutuksesta, kun keskitytään useita vuosia tukea saaneisiin talouksiin tai asuntoihin – Näitä on vähän • Tutkimuksen otoksessa suurin osa tukijaksoista kesti vain vuoden tai kaksi – Tämä voi osaltaan selittää, miksi vuokravaikutusta ei ole – Asumisvalintoja ei kannata optimoida tukijärjestelmän mukaan, jos odottaa esim. työtilanteen paranevan pian • Tulos 5: Tulokset eivät muutu, kun todennäköiset toimeentulotuensaajat rajataan pois otoksesta
  10. 10. Yleistettävyys • Tutkimuksessa saatiin luotettavaa näyttöä eri kokoisten ja ikäisten asuntojen tukierojen vaikutuksista • Tulokset kaiketi yleistettävissä esim. tuloista ja perhekoosta johtuvien ruokakuntien välisten asumistuen erojen vaikutuksiin • Tulosten yleistettävyys yleistä vuokratasoa koskeviksi on kyseenalainen
  11. 11. Vaikuttaako asumistuki yleiseen vuokratasoon? Varovainen työhypoteesi teoriapohjalta • Vaikutus vuokratasoon riippuu siitä, kuinka paljon tukijärjestelmä lisää asuntojen kokonaiskysyntää – (Ja tarjonnan joustavuudesta hintojen suhteen) • Kysyntävaikutus oletettavasti maltillinen, koska – Tukijärjestelmän rakenne on sellainen, ettei tuki yleensä kannusta lisäämään asumiskulutusta sen enempää kuin muutkaan tulot • Enimmäisasumismenot matalia suhteessa markkinavuokriin • Parempaan asuntoon muuttavan tuensaajan tuki ei yleensä kasva eikä huonompaan asuntoon muuttavan tuki vähene – Tukeen käytetyt varat kerätään veroina, mikä vähentää muiden kotitalouksien asuntokysyntää
  12. 12. Aiemmat suomalaiset tutkimukset • Kangasharjun (2010) tulosten mukaan asumistukieuro nostaa vuokraa 60-70 sentillä – Periaatteessa hyvä tutkimusasetelma: – Vuoden 2002 uudistus muutti eri ryhmien ja asuntojen tukea eri tavoilla – Miten nämä muutokset heijastuvat vuokriin? • Eerola ja Lyytikäinen (2017) yrittävät toistaa Kangasharjun tulokset samalla aineistolla ja menetelmällä – Ei näyttöä vuokravaikutuksesta • Virenin (2013) tutkimusasetelma ei ole yhtä luotettava kuin Eerolan ja Lyytikäisen (2017) ja Kangasharjun (2010)
  13. 13. Ulkomaiset empiiriset tutkimukset • Tutkimusta Euroopasta vähän, mutta useimmissa empiirisissä tutkimuksissa on löydetty viitteitä merkittävistä vuokravaikutuksista – UK: Gibbons & Manning (2006) – Ranska: Laferrère & Le Blanc (2004) , Fack (2006) • Brewer ym. (2016) uusi tutkimus viittaa aiemmin luultua selvästi pienempiin vuokravaikutuksiin UK:ssa – Luotettava asetelma + suuri rekisteriaineisto
  14. 14. Brewer ym. (2016): Uusien tuensaajien tuki laski… …mutta vuokrat pysyivät ennallaan
  15. 15. Päätelmät • Tämänhetkinen tutkimustieto viittaa siihen, että asumistuen erot asuntojen ja kotitalouksien välillä eivät heijastu vuokriin • Asumistuki näyttäisi kohdentuvan tavoitteiden mukaisesti tuensaajille • Vaikutuksista yleiseen vuokratasoon ei luotettavaa empiiristä tutkimusta, mutta teoreettisen työhypoteesin mukaan vaikutus on maltillinen • Luotettavaa tutkimustietoa on vielä vähän, mutta lisää on tulossa – Toimeentulotuki ja asumiskustannukset hanke – Vuoden 2015 uudistuksen vaikutukset hanke
  16. 16. Lopuksi: Anekdootit eivät ole tutkimusta • Oikotie.fi ilmoitus vuokra-asunnosta Lahdessa 28.2.2018: ”Vuokra on asumistuen määrään sidottu seuraavasti: niiltä kuukausilta, joilta vuokralainen ei saa asumistukea on vuokra 370e/kk; jos asumistuki vähintään 200e/kk on vuokra 400e/kk; jos asumistuki vähintään 250e/kk on vuokra 410e/kk, jos asumistuki vähintään 300e/kk on vuokra 420e/kk; jos asumistuki vähintään 350e/kk on vuokra 430e/kk; jos asumistuki vähintään 400e/kk on vuokra 440e/kk; jos asumistuki vähintään 430e/kk on vuokra 450e/kk.” • 50 euroa lisää asumistukea  vuokra nousee 10 eurolla
  17. 17. Kirjallisuus • Collinson, R. and P. Ganong (2017): “How Do Changes In Housing Voucher Design Affect Rent and Neighborhood Quality?”, American Economic Journal: Economic Policy forthcoming. • Eerola, E., and Lyytikäinen, T. (2017). Housing allowance and rents: Evidence from a stepwise subsidy scheme. SERC Discussion Paper 220. [link] • Eriksen, M. D. and A. Ross (2015): “Housing Vouchers and the Price of Rental Housing”, American Economic Journal: Economic Policy 7(3), 154-176. • Fack, G. (2006): “Are housing benefits an effective way to redistribute income? Evidence from a natural experiment in France”, Labour Economics 13, 747-771. • Gibbons, S. and A. Manning (2006): “The incidence of UK housing benefit: Evidence from the 1990s reforms”, Journal of Public Economics 90, 799-822. • Kangasharju, A. (2010): “Housing Allowance and the Rent of Low-income Households”, The Scandinavian Journal of Economics 112(3), 595–617. • Laferrère, A. and D. Le Blanc (2004): “How do housing allowances affect rents? An empirical analysis of the French case”, Journal of Housing Economics 13, 36–67. • Susin, S. (2002): “Rent vouchers and the price of low-income housing” Journal of Public Economics 83, 109–152. • Viren, M. (2013): “Is the housing allowance shifted to rental prices?” Empirical Economics, 44(3), 1497–1518.

×