Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi
•Descargar como PPTX, PDF•
1 recomendación•233 vistas
Rintala A, Hakala S, Sjögren T. Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 145, Kela. Julkaisun osoite: http://hdl.handle.net/10138/180932
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
Más de Kelan tutkimus / Research at Kela
Más de Kelan tutkimus / Research at Kela (20)
Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi
- 1. Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi Toimittaneet Aki Rintala, Sanna Hakala ja Tuulikki Sjögren Tutkimuksia 145, 2017
- 2. Etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus • Oli vaikuttavampaa kuin perinteinen kuntoutus lisäämällä • fyysistä aktiivisuutta henkilöillä, joilla oli diagnosoitu sairaus • painonpudotusta • koettua elämänlaatua • sydänkuntoutujien ja MS-kuntoutujien fyysistä aktiivisuutta • Oli yhtä vaikuttavaa kuin perinteinen kuntoutus • henkilöillä, joilla ei ollut diagnosoitua sairautta • maksimaaliseen hapenottokykyyn, työkykyyn, minäpystyvyyteen, AVH-kuntoutujien liikkumiseen 2
- 3. Yhteenveto • Vertailuryhmä • Oli useimmiten tavanomainen kuntoutus ilman etäteknologiaa • Verrattaessa etäteknologiaa hyödyntävää kuntoutusta yhtä intensiiviseen kuntoutukseen ilman etäteknologiaa, ei fyysisen aktiivisuuden tuloksissa ollut eroa, eli oli yhtä vaikuttavaa • Etäteknologian vaikuttavuuden näytönaste jäi joko kohtalaiseksi tai heikoksi • Tulokset ovat suuntaa-antavia • Katsauksessa havaittiin osittain sekä tilastollista että kliinistä heterogeenisyyttä • Lisätutkimusta tarvitaan • Etenkin laadukkaita, satunnaistettuja, kontrolloituja tutkimuksia etäkuntoutuksen vaikutuksen arviointiin • Kustannusvaikuttavuutta ei ole tutkittu 3
Notas del editor
- Etäteknologian vaikuttavuutta verrattiin joko samanlaiseen, tavanomaiseen tai minimaaliseen liikunnalliseen kuntoutukseen ilman etäteknologiaa tai kuntoutusta odottaviin henkilöihin. Jos etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus sai tilastollisesti merkitsevästi parempia arvoja tutkitussa terveystulosmuuttujassa kuin kontrolliryhmä, niin etäteknologiaa hyödyntävä kuntoutusinterventio oli vaikuttavampaa kuin kontrolli-interventio. Jos etäteknologiaa hyödyntävän liikunnallisen kuntoutuksen ja kontrolliryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja tutkitussa terveystulosmuuttujassa, niin eri kuntoutusinterventiot olivat yhtä vaikuttavia. Tässä tutkimuksessa yhdessäkään analyysissa kontrolli-interventio ei saanut tilastollisesti merkitsevästi parempia tuloksia terveystulosmuuttujissa kuin etäteknologiaa hyödyntävä liikunnallinen kuntoutus.
- Meta-analyyseissa ei voitu tarkastella vertailuryhmiä omina ryhminä (samanlainen/tavanomainen/minimaalinen liikunnallinen kuntoutus) satunnaistettujen kontrolloitujen (RCT) tutkimusten vähäisyyden vuoksi. Yhteinen piirre vertailuryhmissä oli kuitenkin se, että niissä ei ollut hyödynnetty etäteknologiaa. Koeryhmissä oli selkeää heterogeenisyyttä, esim. koeryhmien interventioiden sisällössä ja käytetyssä etäteknologiassa oli suurta vaihtelua tutkimusten kesken. Tämä edellä kuvattu kliininen heterogeenisyys oli havaittavissa myös meta-analyysien tuloksissa tilastollisena heterogeenisyytenä. Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten laatu arvioitiin pääasiassa kelvolliseksi tai heikoksi. Kaikki edellä kuvat asiat vaikuttavat siihen, että katsauksen tulokset ovat suuntaa-antavia. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää laadukkaita RCT-tutkimuksia sekä järjestelmällisiä katsauksia etäkuntoutuksen vaikutusten arviointiin, joissa on huomioitu myös kustannusvaikuttavuus.