Juha Lavapuro (Tampereen yliopisto): Millaisia rajoja sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet asettavat sote-säästötalkoille? Esitys seminaarissa "Sosiaaliset oikeudet ja säästötoimet" 10.11.2015. Kela, Helsinki.
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Juha Lavapuro (Tampereen yliopisto): Millaisia rajoja sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet asettavat sote-säästötalkoille?
1. Millaisia rajoja sosiaaliset
perus- ja ihmisoikeudet
asettavat sote-
säästötalkoille?
JUHA LAVAPURO
APULAISPROFESSORI, TAMPEREEN YLIOPISTO
JUHA,LAVAPURO@STAFF.UTA.FI
3. PL 19 §, OIKEUS SOSIAALITURVAAN
Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus
välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon.
Lailla taataan jokaiselle oikeus perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden,
työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen
perusteella.
Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät
sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä. Julkisen vallan on myös tuettava
perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi
ja yksilöllinen kasvu.
Julkisen vallan tehtävänä on edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista
järjestämistä.
4. Austerity politics / perus- ja
ihmisoikeudet
• Sote-talkoot eivät tietenkään vain suomalainen ongelma
• Muualla valtiosääntötuomioistuimet ovat kyenneet reagoimaan säästötoimenpiteiden vaikutuksiin
(mm. Portugali, Romania, Latvia)
• Portugalin perustuslakituomioistuin erityisen aktiivinen:
• 30 May 2014 (Budget Act 2014: pay reductions for public sector workers; taxation of unemployment and
sickness payments; suspension of occupational pension supplements for public sector pensions)
UNCONSTITUTIONAL.
• 14 August 2014 (norm providing for public sector pay cuts in 2016-2018 of unspecified amount)
UNCONSTITUTIONAL;
• 14 August 2014 (Sustainability Contribution on all public pensions) UNCONSTITUTIONAL;
• Portugalissa perusteet liittyneet oikeusvaltioon ja yleiseen yhdenvertaisuusperiaatteeseen, Latviassa
ja Romaniassa sosiaalisiin oikeuksiin. Ks. Claire Kilpatrick: Constitutions, social rights and sovereign
debt states in Europe.
• Kreikka? Ei valtiosääntötuomioistuinta
5. Suomi: Leikkaustalkoiden valvonnan
ongelmat
• Perustuslainmukaisuuden valvontamenettelyt Suomessa ”heikkoja”.
• Perustuslakivaliokunnan asema / lainsäätäjän asema
• Tuomioistuinten asema / lakien perustuslainmukaisuuden valvonta
• Budjettisääntelyn perustuslainmukaisuuden valvonta?
• Lainsäädäntöhankkeiden tietoinen pirstalointi
• Rakennesääntely
• Rakenteen muutosten edellyttämien säästöjen sääntely
• Heikennysten asteittaisuus
• Sosiaalisten oikeuksien heikennyskiellon heikkous
6. Sosiaalisten oikeuksien heikennyskielto
käytännössä
• Ei estänyt 1990-luvun alun laman aikana tehtyjä merkittäviä heikennyksiä sosiaaliturvaan
• On kieltänyt lähinnä olennaiset heikennykset (esim. PeVL 25/2012 vp, lapsilisien
indeksijäädytys)
• Enää ei välttämättä sitäkään: 19 §:n 3 momentin julkisen vallan tukemisvelvoitteita saadaan
suunnata ja kehittää ”yhteiskunnan taloudellisten voimavarojen mukaisesti” (PeVL 32/2014 vp),
kunhan sääntely ei kokonaisuutena vaaranna perustuslaissa asetettua tukemisvelvoitetta.
-> Muita keinoja puolustaa sosiaalisia oikeuksia?
7. Vähimmäistaso
- ”Ihmisarvoisen elämän edellyttämä toimeentulo ja huolenpito”
(PL 19.1 §)
- Tulkittavissa laajentavasti (ei turvaa vain ”elämää”, vaan
ihmisarvoisen elämän) tai supistavasti (eksistenssiminimi)
- Tavallisella lailla ei voida poiketa PL 19.1 §:n
minimivaatimuksista
- Jos voimassaoleva lainsäädäntö takaa subjektiivisena
oikeutena kaikkia 19.1 §:n edellyttämiä palveluja, voi
subjektiivinen oikeus perustua suoraan perustuslakiin
9. EOA 26.9.2014
• Kysymys vammaispalveluasian viivytyksettömästä käsittelystä.
• Alaikäistä ja vaikeavammaista lasta koskeva päätös palveluasumisesta pantiin täytäntöön n, 4
kk:n hallinto-oikeuden päätöksestä. Kaupunki perusteli viivästymistä ammattitaitoisen
työvoiman puutteella.
EOA Jääskinen: Kuopion sosiaalitoimen menettely lainvastaisesta.
”Vammaispalvelulain mukaisessa palveluasumisessa on kysymys subjektiivisesta oikeudesta ja
sellaisesta perustavanlaatuisesta palvelusta, jolla turvataan vaikeavammaiselle henkilölle
perustuslain 19 §:n 1 momentin mukainen oikeus välttämättömään huolenpitoon. Tällaisen
palvelun kohdalla viranomaisilta edellytetään, että asian käsittelyn joutuisuuteen ja päätöksen
täytäntöönpanon viivytyksettömyyteen kiinnitetään erityistä huomiota.
10. PeVL 73/2014 vp (paperittomien
terveydenhuoltopalvelut)
HE: tarkoituksena on turvata oikeus välttämättömään huolenpitoon ja riittäviin
terveyspalveluihin Suomessa oleskeleville kolmansien maiden kansalaisille
(voimassaoleva lainsäädäntö oikeutti/oikeuttaa vain kiireelliseen hoitoon.)
Ehdotus:
• Paperittomille oikeus terveydenhuollon ammattihenkilön välttämättömiksi arvioimiin
lyhytkestoisiin terveyspalveluihin (raskauden ja synnytyksen hoitoon liittyvät palvelut
sekä pitkäaikais- ja muiden sairauksien hoito ottaen huomioon henkilön terveydentila
ja hänen Suomessa oleskelunsa kesto)
• velvollisuus järjestää laissa tarkoitetuille alaikäisille terveydenhuollon palvelut
samassa laajuudessa kuin niille alaikäisille, joiden kotikunta on Suomessa.
PeV: ”sääntely koskee perustuslain 19 §:n 1 momentin mukaista ns. eksistenssiminimiä
eli ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistasoa, joka kuuluu kaikille.”
11. HE paperittomien
terveydenhuoltopalveluista raukesi
Perustuslakivaliokunnan omaksuma tulkinta on osa voimassa olevaa oikeutta. Perustuslain 19
§:n 1 momenttia on tulkittava valiokunnan lausunnon sisältöisenä.
• Paperittomia koskevassa lakiesityksessä oli kyse ihmisarvoisen elämän edellytysten vähimmäistasosta,
joka kuuluu kaikille
-> HE:ssa lakiin säädettäväksi ehdotetut oikeudet perustuslain kannalta PL 19.1 §:n soveltamisalueella
olevia subjektiivinen oikeuksia
12. Julkisen vallan turvaamisvelvollisuus
(PL 22 § + PL 19.1 §)
• Raukeamisen seurauksena vähimmäistasoa ei ole tällä hetkellä turvattu lainsäädännössä.
• Perustuslain mukaan valtiolla ja kunnilla on velvollisuus turvata perus- ja ihmisoikeuksien
toteutuminen.
• Paperittomilla oikeus HE:ssa mainittuihin välttämättömiin terveyspalveluihin ilman lain tukeakin suoraan
perustuslain nojalla
• Valtioneuvoston tulisi valmistelemaan asianmukaista lainsäädännön saattamiseksi eduskunnan
käsiteltäväksi
13. Finnish Society of Social Rights v. Finland
• Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea (11.2.2015): Minimitoimeentulon taso Suomessa
riittämätön ja vastoin sosiaalisen Euroopan sosiaalisen peruskirjaa
1) sairauspäivärahan, äitiyspäivärahan, kuntoutusrahan, takuueläkkeen ja työttömyysturvan
peruspäivärahan minimäärät eivät olleet riittäviä. Etuuksien taso jäi alle 40 % ekvivalentista
mediaanitulosta; Suomi loukkasi 12.1 artiklaa
2) työmarkkinatuki ja toimeentulotuen perusosa eivät olleet riittäviä. Molemmat jäivät
selvästi alle 50 % ekvivalentista mediaanitulosta; Suomi loukkasi 13.1 artiklaa.
14. Finnish Society of Social Rights v. Finland
• Euroopan Sosiaalisen peruskirjan soveltamisessa noudatetut vähimmäiskriteerit määrittävät
myös perustuslain 19 §:ssä turvattujen oikeuksien vähimmäissisällön
• Perustuslain 19 §:n 1 momentilla on euromääräinen vähimmäistaso, ”eksistenssiminimi” ei
yksinään määritä alarajaa
• Perustuslain 19 §:n 2 momentin mukaisella perustoimeentulon turvalla on tietty
euromääräisesti määriteltävissä oleva vähimmäistaso, johon lainsäätäjän harkintamarginaali
ei ulotu
• Jo yksittäisen etuuden leikkaus voi osoittautua perustuslain 19 §:n kannalta ongelmalliseksi,
jos sen johdosta toimeentulon taso laskee alle sosiaalisten oikeuksien komitean noudattamien
mittareiden.
15. Summa summarum:
Sosiaalisten oikeuksien rajavalvonta tehokkaaksi
• Riippuvuus taloudesta ei vähennä vaan lisää julkisen vallan vastuuta
• Heikennykset osuvat tyypillisesti haavoittuvimmissa asemassa oleviin; julkisella vallalla
erityinen vastuu valvoa oikeuksien toteutumista
• Lainsäätäjällä ei tavallista laajempi vaan tavallista kapeampi harkintamarginaali
• Asianmukainen lainsäädäntö ensisijainen keino turvata heikoimmassa asemassa olevien
oikeudet
• Muuta:
• Kv. ihmisoikeuskäytännöt tehokkain keino saada lainsäädäntö oikealle tolalle (PeV:n
valvottava sekä perusoikeuksia että ihmisoikeuksia)
• Ylimmät laillisuusvalvojat / oikeuksiin pääsy
• Oikeudellinen aktivismi / pienet hyvät kertomukset