2. Toimenpiteitä suuri joukko
• Onko väärin, että tehdään erilaisia toimenpiteitä paljon?
• ON
• Resurssit hajotetaan eri toimenpiteiden kesken, eikä parasta mahdollista
kustannus-vaikuttavuutta saada
• Resurssien tuhlausta jos vaikuttavuutta ei tunneta, tai niistä ei välitetä
• Yksittäisen toimenpiteen vaikuttavuus riippuu myös kannustimen/kepin
voimakkuudesta (ei välttämättä skaalautuva)
• EI
• Eri toimenpiteet voivat ruokkia toinen toisiaan yhdessä. Eri hallinnonalat
tavoittelevat omilla toimenpiteillään yhteistä suurta tavoitetta
• Päätavoite saa paljon huomiota
3. Aktiiviset vs. passiiviset toimenpiteet
• Passiiviset toimenpiteet ovat olleet suositumpia Suomen
työllisyyspolitiikassa
• Työttömyysturvan heikennys (eli etuuksien leikkaus; päivärahatulon
verotusta kiristetään suhteessa palkan verotukseen)
• Verokannustimien kasvattaminen 1990-luvulta lähtien
• Aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä (henk. koht. palveluja ja
räätälöintejä) huomattavasti vähemmän meillä kuin muissa
Pohjoismaissa
6. Keppi vs. porkkana
• Kumpi vaikuttaa suomalaisen työttömän työn tarjontaan enemmän,
keppi vai porkkana?
• Onko vaikutus symmetrinen: euromääräisesti yhtä suuren etuuksien
heikennyksen ja lisätulokannusteen vaikutus työn tarjontaan sama
• Tässäkin toimenpiteen mittaluokalla on suuri vaikutus
7. Toimenpiteiden ajoittuminen eri
suhdannevaiheisiin
• Toimenpiteet vaikuttavampia, kun työvoiman kysyntä on korkealla
• Don’t release it! (Älä lopeta toimenpiteitä, vaikka työllisyys
kohenisikin)
• Eikö työllisyyttä kasvattavaa politiikkaa pitäisi tehdä koko ajan?
8. Yhteiskuntapolitiikka kokonaisuutena
• Työllisyyteen voidaan vaikuttaa myös muidenkin hallinnonalojen
kautta
• Koulutuspolitiikka, jatkuva oppiminen
• Tulopolitiikka
• Sosiaali- ja terveydenhuolto
• Varhaiskasvatus ja päivähoitopalvelut
• Verotuki: kotitalousvähennys
• Kulttuuripolitiikka