Esitys seminaarissa "Kela tutkii kuntoutusta – Innovatiivisia ratkaisuja ja uutta tietoa".

1. Rinnakkaissessio 1:
Millaista tietoa
kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa
käytännön kuntoutustoimintaan?
Kela tutkii kuntoutusta -seminaari
27.4.2022

2. OHJELMA
Aloitussanat ja lyhyt alustus
Raha- ja digipeliongelmaisten kuntoutus – kartoittava kirjallisuuskatsaus
Anna-Marie Paavonen, Kelan tutkimus
Eläinavusteisen toiminnan käyttö ja toimivuus erilaisten terapioiden ja kuntoutusprosessien osana –
kartoittava kirjallisuuskatsaus
Farid Ramadan, Kuntoutussäätiö
Kuntoutuksen vaikuttavuus kehitysvammaisten toimintakykyyn ja työllistymiseen sekä sitä estävät ja
edistävät tekijät - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
Nina Nevala, Työterveyslaitos
Mielenterveyden ongelmien etäkuntoutus - järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
Katariina Keinonen ja Anna-Lotta Lappalainen, Jyväskylän yliopisto
Kysymyksiä ja keskustelua
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
2

3. Alustus

4. Kirjallisuuskatsaukset
(esim. Chalmers ym. 2002; Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019)
• Tapa koota yhteen, yhdistää ja arvioida aiemmin kerättyä tietoa tutkittavasta aiheesta
• Ensimmäiset kuvaukset 1700-luvulta (laivastolääkäri James Lind ja keripukin hoito)
• Voidaan toteuttaa tutkimuksen taustoittamiseksi tai voi olla itsenäinen menetelmä
• Itsenäisenä menetelmänä toteuttamista ohjaa tavallisesti tarkat protokollat tai ohjekirjat
(esim. toteuttamiseen tulisi osallistua vähintään kaksi tutkijaa)
• Mahdollistaa tuotetun tiedon arvioimisen ja uuden tiedon kerryttämisen aiemmin tehtyjen
havaintojen päälle (tutkimustiedon kumuloituminen)
• Viimeisen vuosikymmenen aikana suosio ja lajit lisääntyneet (esim. päätöksenteon tukena)
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
4

5. Kirjallisuuskatsausten lajeja
(esim. Grant ja Booth 2009; Sutton ym. 2019)
• Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus (systematic review)
• Kartoittava kirjallisuuskatsaus (scoping review)
• Kriittinen kirjallisuuskatsaus (critical review)
• Laadullinen järjestelmällinen katsaus (qualitative systematic review/evidence synthesis)
• Meta-analyysi (meta-analysis)
• Monimenetelmällinen katsaus (mixed studies review/mixed methods review)
• Nopea katsaus (rapid review)
• Sateenvarjokatsaus (umbrella review)
• Yleiskatsaus (overview)
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
5
Nopeus
Menetelmien
tarkkuus Harhan riski Perusteellisuus
(Brennan ym. 2020)

6. Kartoittava kirjallisuuskatsaus
(Arksey ja O’Malley 2005; Levac ym. 2010; Peters ym. 2020)
• Tavoite koota yhteen tietoa tarkastelun kohteena olevasta aiheesta mahdollisimman
monipuolisesti (esim. laajuus, kirjo; laaja ’scope’).
• Mukaan otetun kirjallisuuden tyypeissä usein vähän rajauksia (esim. tutkimuskirjallisuus,
suositukset).
• Ei tavallisesti kuulu mukaan otettavien tutkimusten menetelmällisen laadun arviointia.
• Voidaan sisällyttää myös asiantuntijahaastatteluja, jotta saadaan tietoa esimerkiksi
tutkimuskirjallisuuden perusteella tehtyjen havaintojen soveltuvuudesta paikallisiin
kehittämistarpeisiin.
• Voidaan tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi verrattain nopeasti.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
6

7. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
(esim. Munn ym. 2018; Higgins ym. 2022)
• Tavoite koota yhteen tietoa, joka vastaa ennalta määriteltyyn tarkasti rajattuun
tutkimuskysymykseen (esim. PICO-työkalulla muodostettu).
• Keskeistä mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arviointi.
• Mukaan otetut tutkimukset usein myös menetelmällisesti rajattuja (esim. satunnaistetut
kontrolloidut tutkimukset).
• Mukaan otettujen tutkimusten menetelmällisen laadun arvioinnissa voidaan käyttää
esimerkiksi Cochrane risk-of-bias -työkalua tai Joanna Briggs -instituutin arviointikriteerejä.
• Tutkimusten tuottamaa näyttöä voidaan arvioida esimerkiksi GRADE-menetelmällä.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
7

8. Satunnaistetut
kontrolloidut
tutkimukset
Kohorttitutkimukset
Tapaus-verrokkitutkimukset
Poikkileikkaustutkimukset
Tapaustutkimukset
Asiantuntijoiden näkemykset
Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset
ja meta-analyysit
Näytön
aste
Harhan
riski
(Esim. Yetley ym. 2017)

9. Kirjallisuuskatsausten tavoitteita
(esim. Munn ym. 2018; Peters ym. 2020; Higgins ym. 2022)
Kartoittava kirjallisuuskatsaus
• Koota yhteen, millaista tietoa aiheesta on
saatavilla (esim. kirjo, laajuus) ja miten
aihetta on tutkittu
• Selkeyttää avainkäsitteitä ja tunnistaa
käsitteisiin liittyviä ominaispiirteitä
• Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen
suunnittelu
• Tunnistaa ja tarkastella tietoaukkoja
aiheeseen liittyvässä kirjallisuudessa
Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus
• Koota yhteen kansainvälinen
tutkimusnäyttö
• Antaa vahvistusta nykyisille
hoitokäytännöille, tunnistaa eroavaisuuksia
käytännöissä, tunnistaa uusia käytänteitä
• Uusien tutkimusaiheiden tunnistaminen
• Ristiriitaisten tutkimuslöydösten
tunnistaminen ja tarkastelu
• Tuottaa tietoa esimerkiksi hoitopäätösten
tueksi
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
9

10. KIRJALLISUUSKATSAUKSIA KUNTOUTUKSEN TUTKIMUKSESSA
Poimintoja videopostereista
• Kuntoutusinterventiot ja niiden hyödyt
• Etäteknologian vaikuttavuus liikunnallisessa kuntoutuksessa. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi.
Rintala A¹, Hakala S¹, Sjögren T¹, ¹Jyväskylän yliopisto.
• Järjestelmälliset kirjallisuuskatsaukset fysioterapian vaikuttavuudesta ja merkityksellisyydestä aivoverenkiertohäiriö- ja
multippeliskleroosi kuntoutujilla - Kävelyn ja tasapainon meta-analyysit sekä koetun fysioterapian merkityksellisyyden
metasynteesit.
Sjögren T¹, Rintala A²,³, Paltamaa J⁴, Korpi H¹, ¹Jyväskylän yliopisto, ²Leuvenin yliopisto, ³ LAB-ammattikorkeakoulu,
⁴Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
• Pitkäaikaista kipua kokevien aikuisten kuntoutus. Kartoittava kirjallisuuskatsaus.
Paavonen A-M¹, Karinkanta S¹, ¹Kelan tutkimus.
• Toimintaterapian vaikuttavuus kehitysvammaisten lasten ja nuorten arjen toimintaan osallistumiseen. Järjestelmällinen
kirjallisuuskatsaus.
Karhula M¹,², Heiskanen T², Salminen A-L². ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, ²Kela.
• Kuntoutuksessa käytettävät käsitteet
• ICF-luokituksen yksilötekijät kuntoutuksen tutkimuksessa.
Karhula M¹,², Saukkonen S¹, Kinnunen A³, Partanen T², Xiong E⁴, Anttila H⁵, ¹Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu,
²Kelan tutkimus, ³Savonia-ammattikorkeakoulu, ⁴Oulun ammattikorkeakoulu, ⁵Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
10
Kartoittava
kirjallisuuskatsaus
Järjestelmällinen
kirjallisuuskatsaus

11. LÄHTEITÄ
Arksey H, O'Malley L. Scoping studies. Towards a methodological framework. International Journal of Social Research Methodology 2005; 8 (1): 19–32.
Brennan ML, Arlt SP, Belshaw Z, ym. Critically Appraised Topics (CATs) in Veterinary Medicine. Applying evidence in clinical practice. Frontiers in
Veterinary Science 2020; 7: 314. DOI: 10.3389/fvets.2020.00314.
Chalmers I, Hedges LV, Cooper H. A brief history of research synthesis. Evaluation & the Health Professions 2002; 25 (1): 12–37.
Grant MJ, Booth A. A typology of reviews. An analysis of 14 review types and associated methodologies. Health Information & Libraries Journal 2009;
26 (2): 91–108.
Higgins JPT, Thomas J, Chandler J, ym. (toim). Cochrane Handbook for Systematic Reviews of Interventions. Version 6.3 (updated February 2022).
Lontoo: Cochrane, 2022. Saatavissa: www.training.cochrane.org/handbook.
Levac D, Colquhoun H, O'Brien KK. Scoping studies. Advancing the methodology. Implementation Science 2010; 5 (69). DOI: 10.1186/1748-5908-5-69.
Munn Z, Peters MDJ, Stern C, Tufanaru C, McArthur A, Aromataris E. Systematic review or scoping review? Guidance for authors when choosing
between a systematic or scoping review approach. BMC Medical Research Methodology 2018; 18: 143. DOI: 10.1186/s12874-018-0611-x.
Peters MD, Godfrey CM, Khalil H, McInerney P, Parker D, Soares CB. Guidance for conducting systematic scoping reviews. International Journal of
Evidence-Based Healthcare 2015; 13 (3): 141–146.
Peters MDJ, Marnie C, Tricco AC, ym. Updated methodological guidance for the conduct of scoping reviews. JBI Evidence Synthesis 2020; 18 (10):
2119–2126.
Sutton A, Clowes M, Preston L, Booth A. Meeting the review family. Exploring review types and associated information retrieval requirements. Health
Information & Libraries Journal 2019; 36 (3): 202–222.
Yetley EA, MacFarlane AJ, Greene-Finestone LS, ym. Options for basing Dietary Reference Intakes (DRIs) on chronic disease endpoints. Report from a
joint US-/Canadian-sponsored working group. The American Journal of Clinical Nutrition 2017; 105 (1): 249S–285S.
27.4.2022
Kela tutkii kuntoutusta / Rinnakkaissessio 1: Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla
voidaan tuottaa käytännön kuntoutustoimintaan?
11