Liina Sointu: Omaishoivan arkinen etiikka ja sen jännitteet läheissuhteissa. Esitys Omaishoidon eettiset kysymykset hoitajan ja hoidettavan näkökulmasta -seminaarissa 9.3.2017.
Millaista tietoa kirjallisuuskatsauksilla voidaan tuottaa käytännön kuntoutus...
Omaishoivan arkinen etiikka ja sen jännitteet läheissuhteissa
1. OMAISHOIVAN ARKINEN
ETIIKKA JA SEN JÄNNITTEET
LÄHEISSUHTEISSA
Liina Sointu
YTT, tutkija, Tampereen yliopisto
Insurance and the Problem of Insecurity
Omaishoivaajan näkökulma
2. TAUSTALLA VÄITÖSTUTKIMUS
15 puolisoaan hoivaavaa naista ja miestä, 25 haastattelua
Vaativa hoivan tarve
Hoivan taustalla muistisairaus tai vakava toimintakyvyn rajoite
aina halvaantumiseen asti
Avoimet virikkeelliset haastattelut (valokuvat, muut
haastateltavien haastatteluun tuomat virikkeet)
Yhdessäoloon kätkeytyvä ruumiillinen hoiva
Sointu, Liina (2016) Hoiva suhteessa. Tutkimus
puolisoaan hoivaavien arjesta. Tampere: Tampereen
yliopisto. http://tampub.uta.fi/handle/10024/99617
3. ARKINEN ETIIKKA
Ihmisten välisten sidosten hienoviritteisyys ja eettinen ulottuvuus
ihmisten arjessa
Ihmisten hyvinvointi ja pahoinvointi rakentuu näiden
sidosten varaan
Etiikka ei ole arjesta erillistä, vaan keskeinen osa
sitä, miten olemme toistemme kanssa
”Ihmiset joutuvat valtavasti pohtimaan sitä, miten toimia oikein suhteessa
toisiinsa.”
(Maksimainen ja Ketokivi 2014, 104)
6. Aiempi tutkimus: puolisot hoivaavat rakkaudesta ja
velvollisuudesta (Qureshi & Walker 1989; Leira 1994; Kirsi
2004; Saarenheimo 2005; Mikkola 2009)
Mutta miten hoivaan ryhtyminen oikeastaan tapahtuu? Miten
puolisoaan hoivaavat jäsentävät omaa sitoutumistaan
puolison hoivaan?
Sitoutuminen toimintana kokemuksellisissa tarinoissa
Tunne omasta vastuusta puolisoa kohtaan syntyy arkisissa
tilanteissa
Havainnoimalla ja pohtimalla puolison tarpeita ja sitä, miten
niihin vastataan tai ei vastata hoivassa; myötäelämällä
7. Tuolla [sairaalassa] aina sanottiin mulle, kun mä sanoin, että miksi
tuota antibioottia annetaan. Kun hänellä on virtsatietulehdus. Meni
muutama viikkoa eteenpäin, taasko on, hänellä on virtsatietulehdus.
Minä sanoin, että selvä, että on se kumma juttu. Siellä ei katohan,
vaikka hän nappia painoi, koska hän älyää ja tietää tilanteensa, niin hän
painoi sielläkin punaisen valon päälle ja kello pirisi käytävässä. Niin
minä kerrankin, kun olin, kun minä aina kahdentoista aikaan kävin,
silloin syöntiaikaan suurin piirtein, katsoin sitten, että hän saa syötyä,
kun ruoka tuodaan aamulla siihen. Niin minä sanoin sille hoitajalle,
että hän haluaisi mennä vessatuolille. Juu meillä vaipat vaihdetaan
silloin ja silloin. Niin totta kai sitä pissaa tuli kato, ei vaihdettu, niin
kai oli se virtsatietulehdus. (…) Ja minä tosiaan, kun hän soittaa kelloa,
niin minä lähden silloin. Jos sairaalassa soittaa kelloa ja siitä ei
kukaan tuo apua, niin johan se lyö henkisesti katohan, että minut
hylätty. Ja masennuslääkettä hänelle siellä annettiin sairaalassa, tietysti,
kun aina oli mieli paha ja piti yksin olla. (Mies, 69 vuotta)
8. Kun ollaan me sentään kymmeniä vuosia jo yhdessä
oltu. Niin kyllä minä häntä sen verran tunnen ja
tiedän, että missä mennään. (…) Niin kaikki siis
nämä tämmöset epämiellyttävät tilanteet, mitä
minäkin joka päivä kun näin siellä, niin minä niitä
vaan mietin ja tein sitten kato, ajatuksissa, että
nyt tuli taas tuohon yksi piste lisää, tuohon
että nyt on kohta tuo kasa täynnä ja se otetaan pois
päiväjärjestyksestä. En tiedä, olenko tehnyt oikein,
mutta omasta mielestäni olen tehnyt oikein. (Mies,
69 vuotta)
9. EETTINEN JÄNNITE 1
Jännite pakotetun ja vapaaehtoisen hoivan
välillä
Haavoittuvaisessa elämäntilanteessa elävät ihmiset joutuvat
tekemään isoja ratkaisuja läheisen ja rakkaan ihmisen hoivasta
Jos kodin ulkopuolinen hoiva tulkitaan riittämättömäksi, voi
syntyä painetta ryhtyä omaishoivaan pakon edessä
Pakotettu hoiva monin tavoin eettisesti ongelmallista
11. ARKISET HOIVATILANTEET KOTONA
Omaistaan hoivaavat ratkovat jokapäiväisessä ja -öisessä
arjessaan erilaisia eettisiä ongelmia:
Onko oikein käyttää valkoisia valheita, jos se rauhoittaa puolisoa?
Onko oikein jättää hoivaa tarvitseva yksin kotiin, jos ei ole läsnäoloapua
saatavilla? Voidaanko minua tällöin syyttää heitteillejätöstä?
(omaishoitosopimus ja juridinen vastuu)
Oman toiminnan ja tunteiden säätely
Kärsivällisyyden ilmentäminen ruumiillisessa suhteessa
puolisoon: esimerkiksi äänenkäyttö, koskettaminen
Taustalla lyhempi tai pidempi parisuhde, jokaisella suhteella
oma historia
12. H: Uskon että mä pystyn kehittää tässä itteäni vielä. Ja
ainakin sen että jos hiha palaa niin, menee ja halaa
sitten, että saa sen mielen..
T: Tuntuuko sillä, että esimerkiksi just tommosella
kosketuksella on merkitystä, että miten sen tekee?
H: On, on paljon ja iso merkitys. On ilman muuta. Sillä
saa sen mielen rauhalliseksi. Pitäis vaan paljon
enemmän sitä tehä. Nyt mä lupaan ittelleni. Niin mutta
sitte jos on itte ärtyneenä näin niin eipä siinä paljon
haluta halia. (Nainen 59 vuotta)
13. Haastateltava: Ja mä oon sitä juuri miettinyt, että miten tämä meidän
ambivalentti liitto heijastuu sitten tässä hoitosuhteessa sitä mä oon
miettinyt. (…) Niin tässä on tämmösiä vaikeuksia, ne heijastuu, ehkä, voi olla
että heijastuu tässä hoitotyössäkin. Mutta mä en tiedä miten sitten, koska mä
olen kyllä koettanut olla kärsivällinen, mutta silti mä pelkään että ne
heijastua jotenkin.
Tutkija: Tuota mä aattelin kysyä, että kun sä sanoit että tämä kaikki heijastuu
sinne hoitotyöhön ja että sä pelkäät sitä. Niin mitä sä sillä oikeastaan
tarkoitat?
Haastateltava: No mä tarkoitan sitä, että mä en kosk-, että mä pelkään
että jos mä raivostun joskus niin, että mä vaikka tekisin jotain pahaa.
mä pelkään. Mutta en mä kyllä niin ole raivostunut. Mutta kun mä luin
kerran lehdestä semmosen tapauksen, jossa joku kaikkien ystävälliseksi
tuntema mies, jonka vaimo oli terveyskeskuksessa hoidossa ja hänellä oli
kehitysvammaiset kaksostytöt, niin lopulta hän raivostui niin, että surmasi
kaikki nämä kolme. Ystävälliseksi tunnettu vanha mies. Ja mä ajattelin, että
hyvä luoja. Ja on niitä muitakin tapauksia, mutta tämä on pahin, niin mä
ajattelin, että näinkin. Pelkään että mitä sitä voisi käydä, jos tuntee
14. EETTINEN JÄNNITE II:
Jännite yhdessä olemisen myönteisten ja
kielteisten puolien välillä
Hoiva tuo puolisot toistensa lähelle tavalla, joka vaatii hoivaa antavalta
puolisolta paljon
Jos arjesta tulee liian raskasta, voivat kielteiset puolet alkaa
painottua
Hoiva ja kaltoinkohtelu eivät välttämättä ole kovin kaukana
toisistaan
Kuinka saada apua ongelmiin?
16. OMAISHOIVAAJAN JAKSAMINEN
Jokainen ihminen tarvitsee joskus omaa tilaa ja
rauhaa: mahdollisuuden virkistäytyä, toteuttaa itseään,
saada lohtua ja huolenpitoa, olla yksin, kuulua
yhteiskuntaan muutoin kuin hoivaajana
Omaishoivan elämäntilanteissa oman tilan saaminen
vaikeutuu
Omaishoivaajan persoona ja läsnäolo on tärkeä osa
hoivaa
17. T: Mutta hänelle ei tämmösiä [paniikkikohtauksia]
tule sitten silloin, kun sä oot paikalla vai? Että ne on
enemmän sitten kun sä oot poissa vai?
H: Ne johtuu siitä että mä oon pois, ilmeisesti, mä
oon hänen tuki ja turva. (…) Mutta kun sitten taas
välillä pitäisi saada se talutushihna vähän
pidemmäksi. Että noin aikoinaan mä tykkäsin, ja se
auttaa jos mä saan ahdistuksia, niin käveleminen
ulkona, mutta sitä mä en nyt voi ajatella. (Nainen, 67
vuotta)
18. EETTINEN JÄNNITE III
Jännite itsestä ja toisesta huolehtimisen
välillä
Omaishoivaajan persoona ja läsnäolo on tärkeä osa hoivaa
siksi(kin) on oltava tilaa huolehtia itsestä, levätä, virkistäytyä
Hoivan pimeiden puolten korostuminen, jos lepo jää vähälle?
Omasta tilasta neuvottelemista ei voi jättää hoivasuhteen
osapuolten keskenään ratkaistavaksi (nested dependencies,
Kittay 2001)
20. MITEN OMAISHOIVAN ARJEN EETTISIÄ
JÄNNITTEITÄ VOIDAAN PURKAA
Tunnustamalla ja tunnistamalla, että omaishoivan arki on
jännitteistä ja että hoivaan voi sisältyä myös pimeitä puolia
Valvonnan vaikea dilemma:
Mitä on kohtuullista edellyttää omaishoivaajalta?
Nyt jo monella painaa vastuu, esimerkiksi juridisten seurausten
pelko, jos jättää yksin.
Valvonta ei saa muodostua rasitteeksi, toisaalta tulisi olla
keinoja puuttua ja pyytää apua
21. Avainasemassa riittävä ja hyvätasoinen kodin
ulkopuolinen pitkäaikaishoiva
Ennaltaehkäisee sitä, ettei omaishoivaan ajauduta
muiden vaihtoehtojen puutteessa
Vanhuspalvelujen resursoiminen ja organisoiminen
niin, että henkilökunnalla on aikaa hoivalle
Jää aikaa havainnoida tarpeita
Omaishoivaajalle tilaa tuoda esiin ongelmia ja tarpeita
(myös sellaisia joista vaikea puhua)
Sijaishoidon palvelut levon ja virkistäytymisen
mahdollistajana
HOIVAPOLITIIKALLA JA -PALVELUILLA
VOIDAAN VAIKUTTAA
22. Ajattelutavan muutos
Omaishoiva ja -hoito eivät saisi olla vain
kustannusten hillitsemistä, muuten ihmiset
jäävät ratkomaan arjen eettisiä jännitteitä
yksin
Vaiva, vaivaisuus ja hoivan tarvitseminen ovat
erottamaton osa ihmisyyttä
Jokainen on vaivainen, jokainen on hoivan
arvoinen
(Vaiva-kollektiivi)
23. LÄHTEET
• Hoppania, Hanna-Kaisa; Karsio, Olli; Näre, Lena; Olakivi, Antero; Sointu, Liina; Vaittinen, Tiina &
Zecher, Minna (2016) Hoivan arvoiset: vaiva yhteiskunnan ytimessä. Helsinki: Gaudeamus.
• Leira, Arnlaug (1994) Concepts of caring, loving, thinking and doing. Social Service Review 2, 187–
201.
• Kirsi, Tapio (2004) Rakasta, kärsi ja kirjoita. Tutkimus dementoitutnutta puolisoaan hoitaneiden
miesten ja naisten hoitokokemuksista. Tampere: Tampere University Press, Acta Universitatis
Tamperensis 1051.
• Maksimainen, Jaana & Ketokivi, Kaisa (2014) Sidoksen ongelmasta. Pääkirjoitus. Sosiologia 2/2014.
• Mikkola, Tuula (2009) Sinusta kiinni – Tutkimus puolisohoivan arjen toimijuuksista. Helsinki:
Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A, Tutkimuksia 21.
• Qureshi, Hazel & Walker, Alan (1989) The Caring Relationship. Elderly People and their Families.
Philadelphia: Temple University Press.
• Saarenheimo, Marja (2005) Omaishoidon alkulähteillä: perhe ja koti hoivan kehyksinä. Teoksessa
Marja Saarenheimo & Minna Pietilä (toim.) Kaksin kotona. Iäkkäiden omaishoitoperheiden arjen
ulottuvuuksia. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Tutkimusraportti 6. Helsinki:
Vanhustyön keskusliitto, 25-52.