Piia Pekola, Ismo Linnosmaa, Hennamari Mikkola: Hintasääntely kuntoutuspalveluissa – Mitä käy laadulle? Esitys Terveystaloustieteen päivässä 6.2.2015.

1. Hintasääntely
kuntoutuspalveluissa –
Mitä käy laadulle?
Piia Pekola, Ismo Linnosmaa, Hennamari Mikkola
6.2.2015

2. Taustaa
• Kelassa on alkanut 1.11.2014 viisivuotinen hanke,
jossa selvitetään kilpailun ja sääntelyn vaikutuksia
kuntoutuspalveluiden markkinoihin sekä asiakkaan
valintaan liittyviä kysymyksiä
• Hanke sisältää viisi osatutkimusta
• Hanke kohdistuu vaikeavammaisten avomuotoisen
fysioterapian lisäksi harkinnanvaraisiin
kuntoutuspalveluihin
• Kelan kuntoutuspalveluissa noudatetaan lakia
julkisista hankinnoista (L 348/2007)
• Sopimuskaudella 2011-2014 vaikeavammaisten
avomuotoisessa fysioterapiassa kiinteähintaista
kokeiltiin palveluseteliä kahdessa vp:ssa2

3. Hintasääntely terveyspalvelussa
• Terveyspalveluiden kustannukset ovat jatkuvasti
kasvaneet  markkinoita pyritään yhä useammin
ohjaamaan erilaisin markkinamekanismein
• Yksi keino ohjata terveyspalveluiden markkinoita on
säännellä palvelusta maksettava hintaa
• Kirjallisuuden* perusteella tiedetään, että
hintasääntely voi johtaa laadun heikkenemiseen
esim. silloin, kun
• säännelty hinta alittaa yrityksen rajakustannukset
• markkinoilla vallitsee tietoon liittyviä ongelmia
(epätäydellinen tai epätasaisesti jakautunut
informaatio)
* Esim. Weisman D. L., Price regulation and Quality. Information Economics and Policy
(2005), 17:165-174.3

4. Hintasääntely Kelan kuntoutuspalveluissa
• Kelassa hintasääntelyä ja sen vaikutusta laatuun
tutkitaan vaikeavammaisten avomuotoisessa
yksilöllisessä fysioterapiassa, jossa
sopimuskaudella 2011–2014 kokeiltiin
kiinteähintaista palveluseteliä
• Rekisteröitymismenettely korvasi kilpailutuksen ja
tuottajat hyväksyivät säännellyn hinnan sopimuksen
tehdessään
• Asiakkailla ei omavastuuta  setelin arvo kattaa
koko palvelun
• Asiakkaat valitsevat palveluntuottajansa ja vain
toteutuneesta kuntoutuksesta maksetaan
4

5. Palvelusetelin hinnoittelujärjestelmä
5

6. Tutkimuksen tavoite
• Tutkimuskysymys: Miten hintasääntely vaikuttaa
vaikeavammaisten fysioterapiapalvelun laatuun?
• Aineistossa mukana kilpailutetut tuottajat
(kontrolliryhmä) sekä palvelusetelikokeilussa
mukana olleet tuottajat (koeryhmä)
• Tuottajien hinta- ja laatu sekä kontrollimuuttujat
ennen reformia (2007-2010) ja reformin jälkeen
(2011-2014)
6

7. Tutkimuksen menetelmät
• Käytetään Difference-in-Differences (DiD)
menetelmää, jolloin voidaan kuntoutuspalveluiden
osalta selvittää syy-seuraussuhde reformista
markkinoiden reaktioihin
• Empiirinen malli:
7
it it it it it ity P T P T         
Laatu, jossa t on
aikaperiodi 2007 tai
2011
β ryhmien välinen
keskimääräinen ero
ennen reformia
T yritykset identifioitiin koe-
ja kontrolliryhmään
hintasääntelyn perusteella.
Interaktiomuuttuja

8. Tutkimusaineisto
8
Taulukko 1 Analyysissä käytetyt keskeisimmät muuttujat
Muuttujien selitykset Ka Sd Min Max
Selitettävä muuttuja
Laatu
Hintasääntelyn jälkeinen laatu. Laatu koostuu
erilaisista tekijöistä mm. terapeuttien lisä- tai
täydennyskoulutus, terapeuttien työkokemus,
tilat ja niiden laatu, fysioetarapiassa käytettävät
välineet. Max pistemäärä 103
79.59 14.05 29 103
Selittävät muuttujat
Aika
Dummy muuttuja. Vuosi 2011=1 ja vuosi 2007 =
0.
0.50 0.50 0 1
Hintasääntely
Dummy muuttuja. Säännellyt hinnat = 1,
markkinoilla määräytyneet hinnat = 0.
0.09 0.29 0 1
Interaktiomuuttuja Aika*Hintasääntely 0.09 0.29 0 1

9. Kontrollimuuttujat
9
Kontrollimuuttujat
Kilpailu Fysioterapiaa tuottavien yritysten lkm kunnassa
Kuntoutujakapasiteetti
Yritysten potentiaalinen kuntoutuskapasiteetti
(vaikeavammaisten fysioterapia)
Kunnan keskimääräinen vuokrataso €/m2
Vaikeavammaisten fysioterapian saajien
lkm
0-65-vuotiaat vaikeavammaisten fysioterapiaa
saavat asiakkaat kunnissa
Väestön lkm Kuntien asukasluku

10. Tulokset
10
• Alustavat tulokset osoittavat, että hintasääntely on laskenut mitattua
laatua tilastollisesti erittäin merkitsevästi, kun otetaan huomioon ryhmien
väliset muutokset ja muutos kahden sopimuskauden välillä
• Tulosten mukaan koe- ja kontrolliryhmän välillä ei ole tilastollisesti
merkitsevää eroa ennen hintasääntelyä
Taulukko 2. DiD analyysin tulokset
Malli Kerroin Keskivirhe P>|t|
Laatu
Vuosi* 11.55 0.98 ***
Hintasääntely** 0.38 2.34
Vuosi x Hintasääntely -13.12 2.70 ***
Vakio 62.23 3.08 ***
Merkitsevyystaso: 5%=*, 1%=**, =0.1=***

11. Tulokset
11

12. Tulokset
• Tuloksen voisi selittää säännellyn hinnan liian
alhainen taso (säännelty hinta on alle yritysten
rajakustannusten), jolloin yrityksillä syntyisi
kannustin laskea laatua
• T-testien perusteella voidaan kuitenkin todeta, että
Kelan sääntelemä keskimääräinen hinta (43.88€) on
tilastollisesti erittäin merkitsevästi (P=0.000)
korkeampi kuin edellisen sopimuskauden
tarjouskilpailussa määräytynyt keskimääräinen hinta
(40.74€), kun kuluttajahintaindeksin mukaiset
korotukset on huomioitu
12

13. Johtopäätökset
13
• Asetettu hintataso ei siis vaikuta selittävän tuloksia
 epätäydellinen informaatio ja insentiiviongelmat
syynä?
• Kun palvelusta maksettu hinta on yhteiskunnan
toimesta säännelty, yritykset pyrkivät muilla
(esimerkiksi laatuun vaikuttavilla) ratkaisuillaan
vaikuttamaan tuotetusta palvelusta syntyviin
kustannuksiin ja sitä kautta voittomarginaaliin
• Regulaattorin tulisikin jatkossa ratkaista
markkinoiden epätäydelliseen informaatioon liittyvät
ongelmat.

14. Tutkimus jatkuu
• Kyseessä alustavat tulokset
• Tutkimusta jatketaan ja syvennetään
• Reformin vaikutusten arviointi ja kausaalitulkinnan
tekeminen edellyttävät lisätoimia
• Kontrollimuuttujien lisääminen ei riitä
• Mm. ryhmien väliset erot ennen reformia on pyrittävä
tarkemmin selvittämään esim. propensity score matching –
menetelmää hyödyntäen
14

15. • Kiitos mielenkiinnosta!
• Lisätietoja: Piia Pekola
piia.pekola@kela.fi
p. 040-5379592
15