Minna Ylikännö: Perustoimeentulotuen siirto kunnilta Kelaan: kokemuksia ensimmäisiltä kuukausilta. Esitys Vasson PRO-SOS osahankkeen väliseminaarissa 8.6.2017.

1. Perustoimeentulotuen siirto kunnilta
Kelaan: kokemuksia ensimmäisiltä
kuukausilta
VASSON PRO-SOS OSAHANKKEEN VÄLISEMINAARI
8. KESÄKUUTA 2017 MERI – KARINASSA
Minna Ylikännö, VTT, professori ma., Turun yliopisto
Johtava tutkija, Kela
minna.ylikanno@kela.fi

2. Mitkä ovat uudistuksen tavoitteet?
• Hallituksen esityksen (HE 358) mukaan uudistuksen tavoitteet ovat seuraavat:
• 1) toimeentulotuen myöntäminen ja maksaminen yksinkertaisemmiksi,
• 2) asiakkaan toimeentuloa turvaavat etuudet saman viranomaisen kautta,
• 3) tuen hakijoiden yhdenvertaisuus koko maassa ja
• 4) henkilöstövoimavarojen tehokkaampi käyttö (sosiaalihuollon asiakastyön osalta).
• Uudistuksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa on, miten uusi
toimeentulotukijärjestelmä
• tavoittaa tuen tarvitsijat, myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevat (alikäyttö,
palvelukanavien käyttö),
• yksinkertaistaa asiakkaiden asioinnin (yhden vai kahden luukun periaate, kaikki etuudet
samalta luukulta) ja tuottaa myönteisiä palvelukokemuksia,
• toteuttaa Kelan ja kuntien yhteistyötä ja asiakasohjausta sosiaalihuollon palvelujen
piiriin,
• tuottaa yhdenvertaisesti harkitun viimesijaisen turvan ja
• toimii henkilöstötehokkaasti ja pitää kustannukset hallinnassa.
2

3. Uudistusta tulee arvioida!
• Eduskunta edellyttää, että uudistuksen vaikutuksia
toimeentulotukea saavien määrään,
toimeentulotukijaksojen kestoon ja toimeentulotuen
kustannuksiin seurataan ja arvioidaan myös sitä,
tukeeko uudistus tuen luonnetta väliaikaisena,
itsenäistä suoriutumista edistävänä ja syrjäytymistä
ehkäisevänä taloudellisena etuutena.

4. Mitä Kelaan siirrettiin?
• Kela otti 1.1.2017 hoitaakseen perustoimeentulotuen
maksatuksen sekä toimeentulotukihakemusten käsittelyn
• Sosiaalihuollon tuki muuttui yhdessä yössä taloudelliseksi
etuudeksi
• Kelalla on vahva osaaminen etuusratkaisutyössä ja etuuksien
maksatuksessa
• Toimeentulotuki ei ole kuitenkaan pelkkä etuus muiden joukossa –
oma kokonaisuutensa, jossa vaaditaan sosiaalityön vahvaa
osaamista, ymmärrystä asiakkaiden erilaisista vaikeistakin
tilanteista (sosiaaliset ongelmat, velat, työttömyys,
elämänhallinnan ongelmat jne.)
4

5. Uhkia ja mahdollisuuksia?
• Kun perustoimeentulotukea ei enää haeta ja saada asuinkunnasta,
kytkös sosiaalityön ja toimeentulotuen välillä katkeaa?
• Toimeentulotuen hakeminen on koettu leimaavana – laaja alikäyttö
realisoituu Kela-siirron jälkeen?
• Toimeentulotuen myöntäminen sisältää paljon harkintaa – Kela-siirron
myötä toimeentulotukiasiakkaita kohdellaan tasapuolisemmin?
• Kuntien ICT-järjestelmät alikehittyneet – Kela-siirrolla saadaan
hallinnollisia säästöjä?
• Sosiaalityöntekijöiden aikaa on mennyt toimeentulotukihakemusten
käsittelyyn – Kela-siirto vapauttaa resursseja varsinaiseen
asiakkaiden kanssa tehtävään sosiaalityöhön?
5

6. Odotuksia tutkittiin ennen siirtoa
(Sosiaalibarometri 2016)
• Ylikännö & Rajavaara 2016: Kyselyyn vastanneet kuntien asiantuntijat
ovat huolissaan kiireellistä apua tarvitsevista sekä asiakkaista, jotka
eivät halua vastaanottaa apua tarpeestaan huolimatta.
• Sosiaali- ja terveysjohtajista 69 prosenttia ja sosiaalityöntekijöistä 79
prosenttia ennakoi siirrolla olevan kielteisiä vaikutuksia osalle väestöstä.
• Kuntien asiantuntijat pelkäävät, että heille ohjautuu Kelasta runsaasti
asiakkaita, joilla ei tosiasiassa ole tarvetta sosiaalityölle.
• Usean luukun palvelu edellyttää Kelan ja kuntien toimivaa yhteistyötä.
Ongelmia syntyy, jos yhteiset toimintatavat ontuvat tai Kelassa ei kyetä
arvioimaan asiakkaan palvelutarpeita. On tärkeää, että Kelan ja kuntien
kesken kyetään luomaan yhteinen näkemys siitä, miten asiakkaan
sosiaalityön tarve tunnistetaan ja milloin hänet ohjataan kunnan
palveluihin.
6

7. 7

8. 8

9. 9

10. 10
SOSTE: Sosiaalibarometri 2017

11. Tavoitteena yhdenvertaisempi kohtelu
• Mitä tavoitellaan, kun puhutaan yhdenvertaisuuden lisäämisestä
ja eriarvioisuuden vähentämisestä?
• Estääkö yhdenvertaisuuteen pyrkiminen järkevän ja joissain tilanteissa
välttämättömän harkinnan käytön?
• Tunnistetaanko tuen tarpeessa olevat ja miten ohjaaminen käytännössä
onnistuu?
• Miten tieto kulkee Kelan ja kuntien välillä (myös muu kuin asiakastieto)?
• Toimeentulotuen saajissa on paljon monitarpeisia ihmisiä, joiden
ainoa ongelma ei ole pienet tulot
• Tulot voivat olla ”yksi kysymys”, mutta asiakkaat tarvitsevat ”monta
vastausta” elämänhallintansa tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi
• Voiko uusi toimeentulojärjestelmä pahimmillaan tuottaa
hyvinvointitappioita aiempaan nähden?
• Miten uudessa järjestelmässä pärjäävät maahanmuuttajat, psyykkisesti
sairaat (ahdistuneet/väsyneet), paperittomat ja muut erityistä tukea
vaativat ryhmät?

12. Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki
• Täydentävä toimeentulotuki: Henkilön tai perheen erityisistä tai
olosuhteista johtuvat, toimeentulon turvaamiseksi tai itsenäisen
suoriutumisen edistämiseksi tarpeelliseksi katsotut menot
• Ehkäisevä toimeentulotuki: Edistää henkilön ja perheen
sosiaalista turvallisuutta ja omatoimista suoriutumista sekä
ehkäisee syrjäytymistä ja pitkäaikaista riippuvuutta
toimeentulotuesta.
• Kuntien vastuulla on yhä näiden etuuksien myöntäminen – vaatii
resursseja, mutta onko niitä?
• Jos perustoimeentulon myöntämisessä käytetään hyvin vähän
harkintaa, valuvatko vaikeimmat asiakastapaukset joka
tapauksessa kuntiin?
• Syntyykö yhden luukun sijaan kaksi luukkua ja lisää byrokratiaa?
• Miten käy niille, jotka jäävät byrokratialoukkuun?
• Mitä tulevat maakunta- ja sote-uudistus muuttavat
toimeentulotuen saajien asemaa?

13. Asiakkaan oikeuksien turvaaminen
• Toimeentulolaki 14 d §: Kansaneläkelaitoksen on
hakijan pyynnöstä toimitettava hakemus viipymättä
asiassa toimivaltaiseen kuntaan tehtyään
hakemuksen perusteella päätöksen
perustoimeentulotuesta, jos hakija on esittänyt
hakemuksessaan muita kuin 7 a tai 7 b §:ssä
mainittuja menoja. (9.12.2016/1107)
• L:lla 1107/2016 muutettu 1 momentti tulee voimaan
1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:
• Siltä osin kuin hakija esittää hakemuksessaan sellaisia
menoja, joita ei voida ottaa huomioon tehtäessä päätöstä 7
§:n mukaisesta perustoimeentulotuesta,
Kansaneläkelaitoksen on toimitettava hakemus viipymättä
asiassa toimivaltaiseen kuntaan tehtyään hakemuksen
perusteella päätöksen perustoimeentulotuesta.

14. Toimeentulotuki harkinnan näkökulmasta
• Kolme osaa: 1) perustoimeentulotuki 2) täydentävä
toimeentulotuki ja 3) ehkäisevä toimeentulotuki
• Nykytilanne: kuntien toimeentulotuen etuuskäsittelijöiden myötä
tapauskohtainen (ammatillinen) harkinta on vähentynyt ja
etuuden viimesijainen luonne hämärtynyt.
• Perustoimeentulotuki edellyttää harkintaa: 1) velvollisuus
ilmoittautua työttömäksi työnhakijaksi, 2) muut perusmenot, 3)
alennettu perusosa 4) huomioonotettavat tulot ja varat, 5) ketkä
asuvat yhteistaloudessa (avopuoliso), 6) mikä on sosiaalityön
palvelutarvetta?

15. Perusosan alentaminen
• Perusosan alentaminen ja syyt siihen
• Saadaanko alentamisen syistä tilastoa?
• Kohtuullisuuden arviointi – miten paljon käytetään
harkintaa?
• ”Tarvittaessa asiakas ohjataan ottamaan yhteyttä kuntaan,
jotta kunta voi tehdä oman arvionsa alentamisen
tarkoituksenmukaisuudesta sekä tarvittaessa laatia
itsenäisen suoriutumisen edistämissuunnitelman.” –
toimiiko Kelan ja kuntien välinen yhteistyö tältä osin?
• Mitä tietoa saamme jatkossa kunnista?
• Miten esimerkiksi raportoidaan kunnassa tehdyt itsenäisen
suoriutumisen suunnitelmat liittyen perusosan
alentamiseen?

16. Alikäyttö – miksi sen oletetaan vähenevän?
• Hakemisen yksinkertaistuminen
• Sähköisen hakemisen helppous – hakevatko eri ihmiset kuin aiemmin?
• MUTTA!
• Miten hakeminen onnistuu, kun elämäntilanteet ovat hyvin
ongelmallisia?
• Palvelujen etäisyys – miten onnistuu tuen hakeminen, jos sähköinen
hakeminen tai puhelinpalvelut eivät riitä?
• Miten käy heikoimmassa asemassa olevien toimeentulotuen
hakeminen – kuka auttaa hakemuksen teossa?
• Miten asiakkaan auttaminen huomioidaan kustannuksissa?
• Alikäytön väheneminen (ja sitä kautta syrjäytymisen
väheneminen)
• Miten saadaan näkyviin?
• Järjestelmän stigmatisoiva luonne – onko muutosta tapahtunut?
• Mitä alikäyttö itse asiassa perustoimeentulotuen kohdalla on? Jos ei
hae, oletetusti pärjää muutoin  ei tarvetta viimesijaiselle
toimeentulotuelle

17. Keitä toimeentulotukiasiakkaat ovat?
• Vuonna 2015 Suomessa oli vajaa 260 000
toimeentulotukea saanutta kotitaloutta ja hieman yli 400
000 toimeentulotuen saajaa – määrä laski 1990-laman
jälkeen, mutta lähti taas nousuun uuden laman myötä
• Ahola 2015:
• 7 % jotakin Kelan etuutta saaneista sain saman kuukauden
aikana myös toimeentulotukea.
• Yli 90 % toimeentulotukea saaneista sai saman kuukauden
aikana jotain Kelan etuutta.
• Kaikista perustoimeentulotukea saaneista kotitalouksista 42 %
sai myös täydentävää ja/tai ehkäisevää toimentulotukea.
• Huhtikuussa 2017 perustoimeentulotuen
saajakotitalouksia oli 151 070. Määrä on odotettua
pienempi – alikäyttö yhä yleistä?
17

18. Perustoimeentulotuki 1-4/2017
• Tammikuussa 2017 perustoimeentulon hakijoita oli
yhteensä 87 532
- 1 kk etuutta saaneita kotitalouksia 4,8 %
- 2 kk etuutta saaneita kotitalouksia 8,3 %
- 3 kk etuutta saaneita kotitalouksia 15,6 %
- 4 kk etuutta saaneita kotitalouksia 71,2 %
83
339
4 193
(4,8 %)
76
037
7 302
(8,3 %)
62
351
13 686
(15,6
%)

19. Yleistä kaikista saajakotitalouksista (1-4/17)
• Toimeentulotuki on kotitalouskohtainen tuki ja tietoja
tilastoidaan sekä kotitaloudesta että tukea hakeneesta
henkilöstä (saaja = tuen hakija kotitaloudessa)
• 83,1 % saajakotitalouksista sijoittuu kaupunkimaisiin kuntiin
• 36,1 % saajakotitalouksista sijaitsee Uudellamaalla
(Pirkanmaa 9,7 %, Varsinais-Suomi 7,2 %, Pohjois-Pohjanmaa
6,0 %)
• 86,1 % saajakotitalouksista asuu vuokralla
• Alle 25-vuotiaita on saajista 26,2 %
• 65-vuotta täyttäneitä on saajista 3,5 %
• Miehiä on hakijoista 54,2 %
• Saajista työttömiä on 69,6 %, opiskelijoita 8,8 %, työllisiä 6,0
% ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevia 4,8 %

20. 60%
14%
13%
8%
5%
SAAJAKOTITALOUDET KOTITALOUSTYYPIN
MUKAAN
Yksin asuvat Muut 1h kt Yh-perhe Kahden huoltajan perhe Lapseton pari

21. 0.0
10.0
20.0
30.0
40.0
50.0
60.0
70.0
80.0
Saajien muut huomioidut etuudet

22. 0
20
40
60
80
100
120
0-17 18-24 25-64 65-
%
Maksettu perustoimeentulotuki,
menolajit
Varsinaiset asumismenot, % Terveydenhuoltomenot, %
Perusosan osuus, %

23. Hylätyt päätökset (1-3/17 = 35 548)
• Tammi-maaliskuussa
ensimmäiseen
hakemukseensa
laskelman vuoksi hylätyn
päätöksen saaneista 17,3
% on 65-vuotta täyttäneitä
(vrt. saajiin, joita 3,5 %)
• Ansiotuloa oli 20,7 %:lla ja
eläketuloja 42,5 %:lla
hylätyn päätöksen
saaneista
• Yksin asuvia on 55 %
30%
21%19%
15%
8%
4% 1%2%
HYLÄTYT PÄÄTÖKSET
PÄÄTOIMINNAN MUKAAN
Työtön Työkyvyttömyyseläkeläinen
Eläkkeellä iän perusteella Työllinen
Opiskelija/koululainen Pitkäaikaisesti sairas
Vanhempainvapaalla Muu

24. Asiakas tulee aina ensin Kelassa(kin)
24
•Vaivattomuus
•Ymmärrettävyys
•Osaaminen
•Ystävällisyys
•Saadun tuen
(etuus+ palvelu)
riittävyys
• Kelan toiminnan
legitimiteetti
•Asiointikanavat
•Asioinnin kesto
•Asiointikertojen
lkm.
•Hyvinvoinnin vajeet
•Palveluodotukset
•Asiointivalmiudet
1. Asioinnin
syy/lähtötilanne
2. Asiointi-
käyttäytyminen
3. Asiointi-
kokemukset
4. Odotusten
täyttyminen (ex
post)
Asiointi-
prosessin
sujuminen
Kelan perus-
tehtävän
onnistuminen

25. Yksi esimerkki harkinnan käytön rajoittamisen
mukanaan tuomista ongelmista
• Talentian yhteydenotto 24.5.2017: ”Meillä tuli viime viikolla lastensuojelun
avohuollossa vastaan ikävä seinämä Kelan toimeentulotukisiirron
jälkimaininkeina: Kela ei huomioi sosiaalityöntekijöiden lausuntoja
toimeentulotuesta perheen lasten avohuollon sijoitusten ajalta. Monen perheen
taloudellinen tilanne on nyt romahtanut, koska vanhemmat ovat antaneet lapset
avohuollon sijoitukseen ja menettäneet kokonaisuudessaan näiden perusosat
toimeentulotuesta, myös niiltä päiviltä, joina lapset käyvät kotona. Lisäksi
yksinhuoltajien kohdalla perusosa on laskettu yksinasuvan perusosana, ja Kela
ei huomioi vuokraan kuuluvia lasten vesimaksuja (asiakkaalla ei pitäisi olla
velvollisuutta tehdä vuokranantajalleen selvitystä siitä, että lapset ovat
sijoitettuina eivätkä käytä vettä). Monilapsisessa perheessä tämä tarkoittaa
satojen eurojen aukkoa toimeentulotuessa! Nyt näitä puutoksia on sitten
maksettu lastensuojelussa, kun Kelalta tuli viime viikolla virallinen linjaus, että
perusosia ei tulla maksamaan tulevaisuudessakaan. Kohta vanhemmat eivät
suostu avohuollon sijoituksiin, koska heidän taloutensa kaatuu sen johdosta.
Esimies on yhteydessä sosiaaliasiamieheen, mutta voiko asialle tehdä muuta?
Iso kuluerä tulossa lastensuojelulle, kun toimeentulotuet siirtyy meille
maksettaviksi...”