Muutos-hanke: Siirtymä uusimuotoiseen kuntoutukseen (SIKU) – implementaatiotutkimus Aslak-kuntoutuksen päättymisestä ja KIILA-kuntoutuksen aloittamisesta

1. Muutos-hanke
Siirtymä uusimuotoiseen kuntoutukseen (SIKU)
– implementaatiotutkimus Aslak-kuntoutuksen
päättymisestä ja KIILA-kuntoutuksen aloittamisesta
1.6.2016- 31.12.2018

2. Muutos-hanke tutkimuskokonaisuus (2015-19)
• Tuottaa tietoa siitä, millaisia vaikutuksia
ja seuraamuksia Kelan kuntoutuksen
muutoksilla on ollut asiakkaille.
• Tuottaa tietoa Kelan kuntoutuksen
kehittämiseen Vahvistaa tietoon
perustuvaa kuntoutustoimintaa.
• Monimenetelmällinen ja -näkökulmainen
tutkimus, joka operationalisoitu 11
tutkimushankekokonaisuuteen
• www.kela.fi/muutos-hanke

3. Aikaisemmassa tutkimuksessa löytyi mekanismi, jonka
kautta kuntoutuksen tulokset syntyivät tai jäivät syntymättä

4. Mitä tutkittiin?
Tutkimustehtävä 2:
Tavoitteena oli tutkia 1.5.2016 käynnistyneeseen KIILA-kuntoutukseen
liittyen kuntoutujien, kuntoutuksen palveluntuottajien moniammatillisen
tiimin, työpaikkojen ja työterveyshuollon edustajien näkökulmista:
1. Kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja kohdentuminen,
2. Kuntoutujan toimijuus ja rooli,
3. Kuntoutusyhteistyö: mm. Miten esimiehen ja työnantajan sekä
työterveyshuollon osallistuminen kuntoutukseen toteutui?
4. Vaikutukset kuntoutujan työkykyyn ja työssä jatkamiseen,
1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi4

5. 1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi
Datan yhdistämisen analyysissa mahdollistava
moninäkökulmainen rinnakkainen tiedonkeruu
• kaikille/valituille näkökulmille yhteiset
haastattelukysymykset
• kyselylomakkeiden valmistelu limittäin, jotta kaikista
näkökulmista yhdistämiseen tarvittavaa tietoa
• interventiossa tavoitellun käyttäytymisen tai toiminnan
muutoksen arviointimalli
Miten tutkittiin:
tiedonkeruuvalinnat
Oikea-aikaisuus &
kohdentuminen,
kuntoutujan toimijuus &
rooli, vaikutukset
työkykyyn & työssä
jatkamiiseen,
kuntoutusyhteistyö
Kuntoutuja
Kysely
Ryhmähaastattelu
Työterveyshuollon
edustaja K
ysely
Kuntoutuksen
palvelutuottaja
Kysely
moniammatilliselta
tiimilta
Tiimin
ryhmähaastattelu
Työpaikan edustaja
Kysely
5

6. Miten tutkittiin: aineisto (Tutkimustehtävä 2)
Kuntoutuja
72 ryhmässä 436 osallistujaa.*
Kyselyvastauksia 221, vastausaktiivisuus 51%.
22 henkilöä osallistui viiteen ryhmähaastatteluun
Työpaikka
65***ryhmän 274 työpaikan edustajasta (työpaikan
yhteyshenkilö tai esimies) tavoitettiin 221.
Kyselyvastauksia 113, vastausaktiivisuus 51 %
***yrittäjäryhmille ei lähetetty työnantajakyselyä
Kuntoutuksen palveluntuottaja
70** ryhmän moniammatillisen tiimin jäsenille lähetettiin
kaikkiaan 228* kyselyä.
Kyselyvastauksia 138, vastausaktiivisuus 57 %.
16 henkilöä osallistui viiteen ryhmä- ja yhteen
yksilöhaastatteluun.
**kyselyn toteutusvaiheessa kahden ryhmän henkilöitä ei ollut enää mahdollista tavoittaa
Työterveyshuollon palveluntuottaja
69*** *ryhmän 241 työterveyshuollon yhteyshenkilöstä tavoitettiin
196.
Kyselyvastauksia 56, vastausaktiivisuus 29 %
****kyselyn toteutusvaiheessa kolmen ryhmän henkilöitä ei ollut enää mahdollista
tavoittaa
1.2.20196 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi

7. Tulokset: KIILA- kuntoutuksen oikea-aikaisuus ja
kohdentuminen
• Vajaan 2/3 mukaan kuntoutus käynnistyi oikeaan aikaan ja loppujen mukaan liian
myöhään.
• Kuntoutukseen hakeutumisen pääasiallisin syy työkyvyn ja työssä jaksaminen
heikentyminen.
• Kuntoutujien ja kuntoutuksen palvelutuottajien edustajien mukaan
kuntoutukseen pääsyn kriteereitä osin pidettiin vaikeasti täytettävinä tai tiukkoina.
1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi

8. Tulokset: Kuntoutujan toimijuus ja rooli
• KIILA-kuntoutukseen osallistuneet kuntoutujat olivat motivoituneita
hakemaan kuntoutukseen, selvittämään omaa kuntoutustarvetaan sekä
suunnittelemaan ja edistämään omaa kuntoutumistaan.
• Kuntoutujat reflektoivat tilannettaa kuntoutuksen aikana, ja valtaosa koki
ymmärtäneensä, millaiset asiat edistävät ja estävät heidän hyvinvointiaan.
• Kuntoutujat kuvasivat tehneensä käyttäytymistään koskevia muutoksia ja
olivat joko melko tai erittäin motivoituneita ylläpitämään kuntoutuksen
aikaansaamia vaikutuksia
1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi

9. Tulokset: Kuntoutusyhteistyö
• KIILA-kuntoutuksen rakenne oli toteuttavissa, mutta kaikista näkökulmista
vastaajat halusivat kehittää kuntoutusyhteistyön laatua.
• Kuntoutuksen rakenne mahdollisti hyvin kuntoutujan työhön liittyvän tuen
tarpeen huomioimisen.
• Haasteita: noin viideosa kuntoutujiasta koki, ettei kuntoutuksen
palvelutuottaja perehtynyt riittävästi terveydentilaan, kuntoutuksen
palvelutuottajat kokivat haastavana työpaikan tilanteeseen paneutumisen,
lähiesimiesten ja erityisesti työterveyshuollon edustajien toivottiin osallistuvan
yhteistyöhön tiiviimmin.
1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi

10. Tulokset: Vaikutukset kuntoutujan työkykyyn ja
työssä jatkamiseen
• Eri näkökulmista arvioituna noin puolella kuntoutujista kuntoutujien työkyky
parani.
• Kuntoutujat arvioivat vaikutuksina tapahtuneen myös oman asennoitumisen
muutoksena positiivisemmaksi työntekoa kohtaan ja töiden analysointi ja
priorisointi ja itsestä huolehtiminen kehittyivät.
• Kuntoutuksen palvelutuottajat arvioivat tapahtuneen muutoksia enemmän
kuntoutujien asennoitumisessa työhön ja työn tekemisen tavoissa kuin
työtehtävissä tai – ympäristössä. Työpaikan edustajien mukaan vaikutukset
näkyivät työssä toimimisessa.
• Vaikutukset arvioitiin syntyneen jaetun toimijuuden avulla
1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi

11. Pohdintaa: Miten tuloksia voi hyödyntää
• KIILA-kuntoutuksen kaltaisen laaja-alaisen työhön kytkeytyvän
kuntoutuksen toteutus edellyttää useiden eri toimijoiden yhteistyötä
(Juvonen-Posti 2018; Järvikoski ym. 2018).
• Yhteistyön edellytyksiä kannattaa kehittää
• Käymällä läpi yhteistä päämäärää ja KIILA-kuntoutuksen prosesseja
• Selkiyttämällä oma ja toisten toimijoiden rooleja prosessin eri vaiheissa
• Räätälöimällä yhteistyöverkostoa vastaamaan kuntoutujaryhmän tarpeisiin esim. eri
alojen yrittäjillä.
1.2.2019 © Työterveyslaitos | Pirjo Juvonen-Posti ja työryhmä | www.ttl.fi11

12. Juvonen-Posti P, Henriksson M, Puumalainen J,
Kaleva S, Pitkänen S, Pesonen S, Horppu R, Visuri S,
Seppänen S ja Karppinen J. Työhön kytkeytyvä
kuntoutuminen. Implementaatiotutkimus Aslak-
kuntoutuksen päättymisestä ja KIILA-kuntoutuksen
käynnistymisestä. (1/2019 käsikirjoitus)