Tuula Helne: Kun kestävä kehitys ei inspiroi: Mikki Hiiri -mallista Hannu Hanhen neliapilaan. Esitys Kelan tutkimuksen "Kestävä kehitys – EVVK? 'Kestävästä kehityksestä' kestävään ihmisyyteen, kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön" -seminaarissa 5.6.2015, Helsinki.

1. Enough is enough:
Tarpeeksi kestämätöntä
kehitystä!
Kestävä kehitys – EVVK?
”Kestävästä kehityksestä” kestävään ihmisyyteen,
kestävään hyvinvointiin ja kestävään työhön
Euroopan kestävän kehityksen teemaviikko
Tuula Helne, Kelan tutkimusosasto 5.6.2015
Suuntana kestävä
hyvinvointi

2. Kun kestävä kehitys ei inspiroi:
Mikki Hiiri -mallista
Hannu Hanhen neliapilaan
Teemaviikon dilemma:
hyvät vs. huonot asiat;
kritiikki vs. visio kestävästä hyvinvoinnista
→ kestävä yhteiskuntapolitiikka,
kestävä arki. Perustana kestävä ihmisyys.

3. Yli neljännesvuosisata
”kestävää kehitystä”
• ”Our common future” 1987
• Kestävän kehityksen käsite ja periaatteet
hallitusohjelmaan 1991
• Kansallinen keke-toimikunta 1993
• Kansallinen keke-strategia 2006
• Kansallinen kestävän kehityksen kokonaisarviointi
2009: laaja-alainen kestävän kehityksen näkökulma todettiin
harvinaiseksi ja kestävän kehityksen eri näkökulmien integrointi
vähäiseksi
• Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus 2014

4. Keken suosio nyt?
• ”Ympäristöasiat siirtyneet politiikan marginaalista
politiikan keskiöön”?
• Sustainable Society Index 2014:
Suomen sijoittuminen: Inhimillinen hyvinvointi 1.,
taloudellinen HV 9., ympäristön HV 126.
• Julkisen sektorin ympäristönsuojelumenot v. 2012
noin 1,5 miljardia euroa. Vrt. julkiset menot 109
mrd (1.4 %) (Tilastokeskus)
• Ajatus sulauttaa ympäristöministeriö maa- ja
metsätalousministeriöön → luonnonvaraministeriö
• LUKE+SYKE
• Hallitusohjelma: ’keke’ 3 mainintaa; 2011
ohjelma: n. 23 mainintaa (+ ’kestävä HV’: 2)

6. Keke-politiikan tuloksia?

7. Keke-politiikan tuloksia?

8. Huulilla vaan ei
sydämessä?

9. Kahdenlaista kestävyyttä
Vahva vs. heikko kestävyys
(Heikko: luontopääoma korvattavissa ihmisen
tuottamalla pääomalla)
Perusteelliseen muutokseen
tähtäävä (transformational) vs.
reformistinen kestävä kehitys
Heikko tulkinta kestävyydestä hallitsee.
Timo Räikkönen: Sustainability: Science, Practice and Policy 2/2014.
20 työpolitiikan ja työelämän kehittämisen
haastattelut: ekologinen kestävyys alisteinen taloudellisille kysymyksille
→ Kestävän kehityksen käsitteen ja
politiikan kritiikki:

10. Miksi kestävyys ei toteudu?
1) Kyvyttömyys kyseenalaistaa
talouskasvun välttämättömyys;
yltiöoptimistinen edistysusko
≈ Business as usual.
”Kestävä kasvu”?
Liian suurien ongelmien
kulttuurinen kapseloiminen;
torjuntareaktio
(Ilmo Massa: ”Kestävä yhteiskunta”
2013)

11. Miksi kestävyys ei toteudu?
2) Epätietoisuus kestävän
kehityksen päämäärästä
▪ kestävyys vai kehitys?
▪ fokuksen hajoaminen:
taloudellinen vauraus+
ympäristönsuojelu+
ihmisen hyvinvointi
▪ näiden keskinäiset
statukset?

12. Sosiaalinen
kestävyys
Taloudellinen
kestävyys
Ekologinen
kestävyys
Kestävän kehityksen malli
(ideaali?)

13. Sosiaa-
linen
kestävyys
Taloudellinen
kestävyys
Eko-
loginen
kestävyys
= Kestävän kehityksen
Mikki Hiiri -malli

14. Miksi kestävyys ei toteudu?
3) Relationaalisuuden sivuuttaminen pilariajattelussa
4) Olemassaolomme laadullisen puolen
sivuuttaminen (keke systeemitasolla)
5) Hyvinvoinnin sivuuttaminen tai sen
merkityksen hämärtyminen

15. Miksi kestävyys ei toteudu?
6) Brundtlandin komission
määritelmästä
huolimatta:
tarpeiden
sivuuttaminen tai kapea
ymmärtäminen keke-keskustelussa
“Many essential human needs can be met only through goods and
services provided by industry, and the shift to sustainable
development must be powered by a continuing flow of wealth
from industry” (Our common future, 1987,16)
7) Haluja lietsova kulutusyhteiskunta.
Itsestämme & tarpeistamme vieraantuminen.
”Kestävä kehitys on kehitystä,
joka tyydyttää nykyhetken
tarpeet viemättä tulevilta
sukupolvilta mahdollisuutta
tyydyttää omat tarpeensa”

16. Miksi kestävyys ei toteudu?
8) Keskittyminen vain ihmislajin haluihin
(ihmisen poikkeuksellisuuden paradigma;
ihminen muiden lajien hallitsijana)

17. Vahvan kestävyyden malli
Ekosysteemi
Sosiaalinen
järjestelmä
Taloudellinen
järjestelmä

18. Entä jos mallissa ei mainittaisi taloutta?
Liian radikaalia?
• Suomen ensimmäisen kestävän kehityksen
toimikunnan jäsenten työryhmä v. 1994:
Kestävä kehitys on
1. ekologisesti kestävää kehitystä
2. yhteiskunnallisesti oikeudenmukaista kehitystä
3. ihmisen henkisesti uudistuvaa kehitystä
→ Kolme ulottuvuutta:
• ekologinen (eli ympäristötaloudellinen)
• yhteiskunnallinen
• kulttuurinen

19. Kestävän hyvinvoinnin malli
Elinvoimainen ekosysteemi
Eläinten oikeudet
ja hyvinvointi
Ihmisoikeudet
ja hyvinvointi
→ Mutta mitä hyvinvointi on?→

20. Ekosysteemi
Ihmisen hyvinvointi
Having Loving
DoingBeing
Resurssit
ja palvelut
Ympäristö-
vaikutukset
Kestävyyden ytimessä:
tarvepohjainen ja relationaalinen
hyvinvointikäsitys
H, D, L, B:
tarvekategorioita;
iskusanoja
ihmisen kehityksen ja
olemassaolon keskeisille
edellytyksille (Allardt 1993)

21. HDLB: Hyvinvoinnin ja
onnellisuuden neliapila
Ei vain
rahasta ja
tavarasta :
Loving
Doing
Being
Having

22. Tarvepohjainen hyvinvointikäsitys
kestävän kehityksen keskiöön
Tarpeiden sivuuttamisen syitä:
1) Tarpeet on yhdistetty ihmisen riippuvuuteen ja
passiivisuuteen (vs. toimijuus). Sopimattomuus
vallitsevan ihmiskäsityksen kanssa (ihmisen
erivapauden paradigma)
2) Tarpeet liitetty psykologiaan, kun taas kestävää
kehitystä pidetään poliittisena ja yhteiskunnallisena
kysymyksenä.
3) Tarpeiden nostaminen keskiöön vaatisi
paradigmanmuutosta (vaikeus, haluttomuus)

23. Tarpeelliset tarpeet
1) Tarvitsevuus sitoo meidät luontoon ja toisiimme;
tarpeet saavat meidät toimimaan. Tämä koskee
sekä vaje- että kasvutarpeita.

24. Tarpeelliset tarpeet
2) Ei vain psykologiaa:
tarpeiden toteuttamisen tapa on
yhteiskunnallinen ja ekologinen kysymys.

25. Tarpeelliset tarpeet
3) Halujen toteuttamisesta tarpeiden
toteuttamiseen:
väistämätön paradigmamuutos
kestävän
hyvinvoinnin saavuttamiseksi.
Riskinä ei ole
muutos vaan
nykymenon
jatkaminen

26. HDLB-malli kestävyyden
palveluksessa
• ”Taloudellisuus”. Neljä tarvekategoriaa vs.
loputtomat listat.
• Having-ulottuvuuden nykyistä pienempi merkitys
→ laaja näkemys ihmisyydestä
→ vieraantuneisuuden väheneminen; toiminnan ja
vastarinnan mahdollisuuden kasvaminen.
→ vastalääke konsumerismille ja ekonomisaatiolle
→ oivallus siitä, että kestävä yhteiskunta tuo
enemmän hyvinvointia. L, B: jatkuva kasvu!
.

27. HDLB-malli kestävyyden
palveluksessa
• Omaksuttavuus. HDLB: iskusanoja ihmisen
kehityksen ja olemassaolon keskeisille
edellytyksille
→ universaalisuus, puhuttelevuus
• Kestävyysajattelun houkuttelevuuden
lisääntyminen. Keskiössä elämä sen kaikkine
ulottuvuuksineen abstraktien ”sosiaalisen,
taloudellisen ja ekologisen ulottuvuuden” sijaan.
Ketä kiinnostaa?
→ Kohti kestävää
hyvinvointia !

28. Kiitos!