Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Työmarkkinatuen taso ja työttömyyden kesto

25 visualizaciones

Publicado el

Tomi Kyyrä: Työmarkkinatuen taso ja työttömyyden kesto. Esitys Kelan Mitä aktiivimallin jälkeen? Keinoja työllisyyden parantamiseen -seminaarissa 7.11.2019.

  • Sé el primero en comentar

  • Sé el primero en recomendar esto

Työmarkkinatuen taso ja työttömyyden kesto

  1. 1. Työmarkkinatuen taso ja työttömyyden kesto Huom! Tulokset vasta alustavia Tomi Kyyrä (VATT) 7.11.2019
  2. 2. Tausta Taloustieteessä laaja kv-kirjallisuus siitä, miten ansiosidonnainen päiväraha vaikuttaa työttömyyden kestoon Ansioturvan rakenne suhteellisen samanlainen eri maissa Keston jousto ansiopäivärahan tason suhteen 0,4 - 1,0 Suomessa ehkä 0,8 (Uusitalo & Verho 2010) Perusturvaetuuksien vaikutuksista paljon vähemmän tietoa Perus- ja ansioturvan vaikutukset voivat olla erilaiset Etuuksissa selvä tasoero Populaatiot erilaisia Jos tuloksia ansioturvan vaikutuksista sovelletaan perusturvan saajiin, ex ante -arviot perusturvan muutoksista voivat mennä pahasti pieleen Siksi on syytä tarkastella erikseen perusturvan saajia
  3. 3. Perusturvan tasokorotus vuonna 2012 Perusturvaan 121 euron kk-korotus (21,8 %) 1.1.2012 Indeksikorotus olisi ollut vain 3,8% 100 euroa ylimääräistä Miten vaikutti työttömyydestä poistumiseen ja työllistymiseen? Asiaa on hankala tutkia, koska uudistus nosti myös ansiosidonnaista päivärahaa Vaikutti kaikkiin työttömyysetuuksia saaviin Muutosta pitää arvioida vertaamalla työttömiä ennen ja jälkeen korotusta Ei verrokkiryhmää, jonka avulla kontrolloida suhdannetilannetta
  4. 4. Tutkimusasetelma Perusidea: Verrataan työttömiä juuri ennen ja jälkeen 1.1.2012, jotta suhdannetilanne ei ehdi muuttua Tämä tuskin toimii käytännössä: Kausivaihtelua kuukausien välillä ja kuukausien sisällä Ennakointi voinut vaikuttaa jo 2011 lopulla (ensimmäinen Kelan tiedote 14.10.2011) Reagointi voi tapahtua viiveellä, koska etuudet maksetaan taannehtivasti Vaikea sanoa, minkä ajankohtien tilanteita tulisi verrata
  5. 5. Tutkimusaineisto Aineistolähteet: Kelan etuudeensaajarekisteri TEM:n työnhakijarekisteri ETK:n työsuhde- ja ansaintarekisteri Työttömyysjakso = peräkkäiset Kelan työmarkkinatukijaksot, joiden väli ei ylitä kuukautta Henkilö työllistyy, jos vähintään 2 viikon työjakso alkaa kuukauden sisällä etuuskauden päättymisestä Henkilö tukityöllistyy, jos palkkatukijakso alkaa kuukauden sisällä
  6. 6. q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q 6 8 10 12 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 2013 Tammi 2014 Työttömyysaste Lähde: Työvoimatutkimus (TK)
  7. 7. 0 50 100 150 Tammi 2009 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 201 1000 henkilöä kuukauden aikana Työmarkkinatuen saajat
  8. 8. 0 5 10 15 20 Tammi 2009 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 201 1000 henkilöä kuukauden aikana Uudet työmarkkinatuen saajat
  9. 9. q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 Tammi 2009 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 201 Osuus etuuden saajista, joiden etuuskausi päättyi Työttömyydestä poistumisen riskifunktio
  10. 10. q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q 0.01 0.02 0.03 0.04 Tammi 2009 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 201 Osuus etuuden saajista, joiden etuuskausi päättyi Työllistymisen riskifunktio
  11. 11. q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q 0.02 0.03 0.04 Tammi 2009 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 201 Osuus etuuden saajista, joiden etuuskausi päättyi Tukityöllistymisen riskifunktio
  12. 12. q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 Tammi 2009 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 201 Analyysin mukaan otettavat periodit Työttömyydestä poistumisen riskifunktio
  13. 13. q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q q 0.06 0.08 0.10 0.12 0.14 Tammi 2009 Tammi 2010 Tammi 2011 Tammi 2012 Tammi 201 Analyysin mukaan otettavat periodit Työttömyydestä poistumisen riskifunktio
  14. 14. q q q q q q Loka− vs. maaliskuu Marras− vs. helmikuu Joulu− vs. tammikuu −0.01 0.00 0.01 0.02 q q2010 versus 2011 (placebo) 2012 versus 2011 (DID−estimaatti) Työttömyyden poistumisen riskifunktion muutos
  15. 15. q q q q q q Loka− vs. maaliskuu Marras− vs. helmikuu Joulu− vs. tammikuu −0.01 0.00 0.01 0.02 q q2010 versus 2011 (placebo) 2012 versus 2011 (etuuden korotus) Työllistymisen riskifunktion muutos
  16. 16. q q q q q q Loka− vs. maaliskuu Marras− vs. helmikuu Joulu− vs. tammikuu −0.01 0.00 0.01 0.02 q q2010 versus 2011 (placebo) 2012 versus 2011 (etuuden korotus) Tukityöllistymisen riskifunktion muutos
  17. 17. Lopuksi Työttömyyden poistumisen riskifunktio laski noin 0,007 eli vajaat 8 prosenttia, kun lähtötaso marraskuussa 2011 oli 0,0733 → jousto alle 0,4 Tämän mukaan työttömyyden keston jousto on noin puolet Uusitalon & Verhon (2010) arvioimasta ansioturvan joustosta Myös työmarkkinatuen saajat reagoivat etuudenmuutoksiin, mutta käyttäytymisvaikutukset selvästi pienempiä kuin ansioturvan saajien keskuudessa

×