Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15
•
0 recomendaciones•404 vistas
Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15
Recomendados
Recomendados
Más contenido relacionado
La actualidad más candente
La actualidad más candente (20)
Similar a Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15
Similar a Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15 (20)
Más de Kuntoutussäätiö (Rehabilitation Foundation)
Más de Kuntoutussäätiö (Rehabilitation Foundation) (11)
Kuntoutussäätiön tutkimus- ja kehittämishankkeet 2014-15
- 2. 2 Tutkimus ja kehittämishankkeet 2014-2015 | 3 Kuntoutussäätiön toiminnan ytimessä on laadukas käytäntölähtöinen tutkimus. Teemme sekä lyhyitä selvityksiä ja arviointeja että pidempiä tutkimushankkeita ja tarjoamme tutkimustamme yhteiskunnallisten järjestelmien, järjestöjen ja kuntoutujien tueksi. Tavoitteenamme on kehittyä merkittäväksi kuntoutusalan tutkimuskeskukseksi Euroopassa sekä lisätä tutkimustiedon yhteiskunnallista vaikuttavuutta kehittämällä tutkimus viestintää ja tiedolla vaikuttamisen tapoja. Keskeiset osaamisalueemme ovat kestävä työ ja työkyky, paras toimintakyky ja terveys sekä vahvistuva kansalaisyhteiskunta. Olemme koonneet tähän esitteeseen tiiviissä muodossa tietoa hankkeistamme sekä keskeisimmät julkaisumme kahden viime vuoden ajalta. Hankkeet on ryhmitelty Kuntoutussäätiön strategiassa määriteltyjen osaamisalueittemme mukaan. Tarkemmat tiedot sekä käynnissä olevista että jo aiemmin päättyneistä hankkeistamme löytyvät osoitteesta www.kuntoutussaatio.fi/hankkeet. Myös kaikki julkaisumme ovat verkossa ja voit tutustua niihin osoitteessa www.kuntoutusaatio.fi/julkaisut. Olemme aina kiinnostuneita uusista näkemyksistä ja yhteistyöstä, joten ota yhteyttä, jos hankkeemme herättivät ajatuksia! Riikka Shemeikka Johtaja, tutkimus Kuntoutussäätiö Laadukasta käytäntölähtöistä tutkimusta
- 3. 4 Tutkimus ja kehittämishankkeet 2014-2015 | 5 Polkuja työelämään – osatyökykyisen työnhakijan tuki (TEMPO) (2015-2018) Kuntoutussäätiö jatkaa työkykykoordinaat- toreiden pilottikoulutusta, joka on räätälöity työtä vailla olevien ihmisten kanssa työsken- televien ammattilaisten täydennyskoulutuk- seksi. Vuonna 2015 alkaneen Tempo-hankkeen tavoitteena on tukea työkykyä sekä työhön palaamista ja pääsemistä, kun työkyvyssä on terveydellisiä tai sosiaalisia rajoitteita. Kehittä- mistyössä pilotoidaan työkykykoordinaattorin roolia osana palveluohjautumisen ketjua ja tutkitaan työkykyä ylläpitävien lyhytinterven- tioiden vaikuttavuutta. Kehittämistyö tapahtuu Päijät-Hämeen alueella ja Kirkkonummella. Yh- teistyökumppaneina ovat Tampereen yliopisto, UKK-instituutti, Kiipulan kuntoutuskeskus ja Kuntoutumiskeskus Apila. Hankkeen rahoit- tajina ovat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja sosiaali- ja terveysministeriö. Työpolitiikan vaikuttavuus ja vaihtoehdot (TYVA) (2014–2015) Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa tutki- muksessa arvioitiin hallituskaudella 2011–2015 toteutetun työvoimapolitiikan toimivuutta ja uudistusten vaikuttavuutta työllistymisen, työvoiman saatavuuden ja yrittäjyyden näkö- kulmista. Kohteena olivat harjoitetun työvoi- mapolitiikan vaikutukset työmarkkinoiden toimintaan, työvoiman saatavuuteen, työt- tömyyteen ja rakenteelliseen työttömyyteen. Tulosten perusteella määriteltiin toteutettavia politiikkavaihtoehtoja talouskasvun tukemisek- si, työmarkkinoiden toiminnan parantamiseksi ja rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi. Hankkeen yhteistyökumppanit olivat Tampe- reen yliopisto, Aalto-yliopisto, Arnkil Dialo- gues ja Spangar Negotiations. Päätulokset on julkaistu Valtioneuvoston kanslian selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisut -sarjassa: http:// vnk.fi/julkaisu?pubid=9201 Työhönkuntoutuksen kehittämishankkeen (TK2) kehittävä arviointi, palveluntuotta- jan näkökulma (2012–2015) Arvioinnin kohteena oli Kelan työhön kuntou- tuksen toisen vaiheen (TK2) kehittämishanke. Hankkeessa kokeiltiin kuntoutusmallia, joka perustui aiemmasta kehittämistyöstä saaduille tuloksille sekä kuntoutusta koskevalle tietä- mykselle. Tätä mallia testattiin ja kehitettiin viidessä kuntoutuspalveluja tuottavassa laitok- sessa ja tavoitteena oli, että se voitaisiin siirtää kehittämishankkeen päätyttyä kuntoutustoi- mintaan. Kuntoutussäätiö vastasi TK2-hank- keen kehittävän arvioinnin kokonaisuudesta palveluntuottajan näkökulman osuudella. Hanke oli Kelan rahoittama. Palvelu Osatyökykyiset työssä -ohjelmalle (2015) Sosiaali- ja terveysministeriön Osatyökykyiset työssä -ohjelman eli Oskun tavoitteena oli osa- työkykyisten henkilöiden työelämäosallisuutta tehostamalla työssä jatkamisen ja työllisty- mistä edistävän keinovalikoiman käyttöä. Ohjelmassa pilotoitu työkykykoordinaattorin toimintamalli soveltui hyvin osatyökykyisten työelämäosallisuuden tukemiseen. Kuntoutus- säätiön palvelu Osatyökykyiset työssä -ohjel- malle sisälsi mm. tiedon keruuta sekä vies- tinnän tehtäviä. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoitti hankkeen. PURA – toiminnasta työkykyä -kehittämis- hankkeen arviointitutkimus (2014–2017) Hankkeessa kehitetään Kelan rahoituksella uudenlaista yhteiskuntatakuuseen soveltuvaa toiminnallisen työkyvynarvioinnin ja kuntou tumisen mallia nuorten työpajoille sekä nuorten syrjäytymistä ehkäisevää alueellisen viranomaisverkoston toimintamallia. Kehittä- mishankkeesta vastaa Hengitysliiton Sytyke Centre ja kehittämistyötä tukevasta tutkimuk- sesta Kuntoutussäätiö. Tavoitteena on edistää syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutu- mista, työelämävalmiuksien parantumista ja työelämään sijoittumista. OSKU-verkkopalvelun rakentaminen (2015–2016) Osatyökykyiset työssä -ohjelman jatkoksi ra- kennetaan verkkopalvelu, joka sisältää katta- vasti, selkeästi ja ajantasaisesti tietoa ja palve- luja osatyökykyisten itsensä ja ammattilaisten käyttöön. Verkkopalvelun rakentaminen on osa hallituksen Osatyökykyisille tie työelämään -kärkihanketta. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittaa hankkeen. Sisällys Kestävä työ ja työkyky 5 Kestävä työ ja työkyky 7 Paras toimintakyky ja terveys 11 Vahvistuva kansalaisyhteiskunta 13 Raportit vuodesta 2013 4
- 4. 6 Tutkimus ja kehittämishankkeet 2014-2015 | 7 Työuria pidentävät yhteistoiminnalliset keinot (TYPYKE) (2015–2016) Tutkimuksen tavoitteena on kartoittaa miten työuran eri kohtiin (alussa, keskellä, lopussa) suunnatut eri hallinnonalojen ja politiikkatoi- mien toimenpiteet pidentävät työuria. Tutki- mus toteutetaan valtioneuvoston TEAS-rahoi- tuksella. Kaikille sopiva työ ja työyhteisö -tutkimushanke (2014–2015) Hankkeen tarkoituksena oli tutkia työyhteisö- lähtöisen työllistämisen mallin (Ratko-mallin) toimivuutta ja edelleen kehittää mallia. Hank- keessa mallin toimivuutta selvitettiin yksilön, työyhteisön ja johtamisen näkökulmasta. Hanke pyrki selvittämään ehtoja ja olosuhtei- ta, joiden varassa mallia toteutetaan sekä sen tuottamia hyötyjä. Kuntoutussäätiön osatut- kimuksessa tarkasteltiin työyhteisöä ja työllis- tymisprosessia institutionaalisen etnografian lähtökohdasta. Tuloksena saatiin kuvaus työpaikan yhteisöllisten ja sosiokulttuuristen, identiteettiin liittyvien tekijöiden vaikutuksista työllistyjän mahdollisuuksiin ottaa paikkansa osana työyhteisöä. Näiden tekijöiden tunnis- taminen sekä oikeanlaisten valintojen tekemi- nen on keskeistä esimerkiksi työvalmentajan työllistämisosaamisessa. Hanke toteutettiin Työsuojelurahaston tuella. Klubitalot-hankkeen kehittävä arviointi (2013–2016) Pohjoisen Klubitalot -hankkeen (Oulu, Ro- vaniemi ja Kajaani) toimintaa arvioidaan ja kehitetään hankkeen alusta alkaen. Erityisenä painopisteenä on tuetun työllistymisen mallin mukaan ottaminen Klubitalojen toimintaan. Nuorten Ystävät rahoittaa hankkeen. Kehitysvammaiset henkilöt töihin (2014–2016) Kehitysvammaliiton koordinoimassa hank- keessa kehitetään malli, jonka avulla voidaan työllistää kehitysvammaisia ihmisiä palkkatyö- hön avoimille työmarkkinoille. Kuntoutussäätiö tuottaa hankkeen yhteistyöosiossa tietoa työ- hönvalmennustoiminnasta ja selvittää työnan- tajien kokemuksia työhönvalmennuksesta sekä kouluttaa hankkeen työntekijöitä etenkin näyt- töön perustuvan työhönvalmennuksen osalta. Ensimmäiset tulokset raportoitiin vuoden 2015 lopussa: www.kehitysvammaliitto.fi/wp-con- tent/uploads/kit-projekti-toimintaymparisto- kartoituksen-tulokset.pdf. Hankkeen rahoittaa Kehitysvammaliitto. Yhteisöllinen työhyvinvointimalli (YTY) – kehittämis- ja tutkimushanke (2015–2016) Kehittämis- ja tutkimushankkeessa tutkitaan työyhteisöjen vuorovaikutussuhteita yhteisöl- lisyyden osa-alueina sekä yhteisöllisyyden ja työnohjauksen vaikutuksia työhyvinvointiin. Tutkimus toteutetaan psykiatrisissa asumiskun- toutusyksiköissä, joissa työtä haastaa vuorotyö sekä psykiatrisen asiakastyön luonne. Kehittä- miseen ja tutkimukseen osallistuvat työnoh- jattavat, heidän esimiehensä, organisaatioiden johto ja työnohjaajat. Hanke tehdään Työsuoje- lurahaston tuella. Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimus- uudistus- toimenpideohjelman arviointi (2014–2015) Kuntoutussäätiö osallistui yhteistyönä Owal Groupin kanssa tehtyyn nuorten työssäoppi- mis- ja oppisopimusuudistuksen ohjelma-arvi- ointiin. Arvioinnissa selvitettiin, miten vuosina 2014 ja 2015 kehittämishankkeissa tehdyt toimenpiteet ovat edistäneet nuorten työssä- oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen laajen- tamista ja laadun parantamista. Arvioinnissa selvitettiin toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta koulutuksen järjestäjän, opis- kelijan, työpaikkojen ja yhteiskunnan näkökul- mista. Hanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama. Tulevaisuus Pelissä -hanke (2014–2016) Kelan rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää käytännönläheinen ICF-pohjainen työkalu, joka auttaa terveydenhuollon am- mattilaisia ja mielenterveyskuntoutujia tai autismin kirjon nuoria kuntoutustavoitteiden konkretisoinnissa. Yhteistyökumppaneina ovat MLL:n Lasten ja nuorten Kuntoutussäätiö, Lempäälän psykiatrian yksikkö ja Ehtookoto ry. Kehitetyn Spiral-lautapelin käyttöön tarvittavat materiaalit voi kuka tahansa ladata ja tulostaa osoitteesta www.kuntoutussaatio.fi/spiral. NUTTU-nuoret tuella työelämään (2014–2017) RAY:n Paikka auki ohjelmaan kuuluva kehittä- mishanke on suunnattu työttömille tai työt- tömyysuhan alaisille nuorille, joiden mielen- terveyden ongelmat ja/tai oppimisvaikeudet haittaavat opiskelua ja työssä selviytymistä. Hankkeessa kehitetään oppimisen vaikeuksien ja mielenterveyden ongelmien tunnistamista helpottava seulontamenetelmä sekä tuetaan nuorten oppimisvalmiuksia ja mielenterveyttä vertaisryhmien avulla. Yhteistyökumppaneina ovat Suomen mielenterveysseura, HYKS Nuo- risopsykiatrian avohoito, Uudenmaan TE-toi- mistot ja ELY, Vantaan kaupungin Petra-hanke, Helsingin kaupungin Respa ja pääkaupunki- seudun Ohjaamot. Nuorten aikuisten lukivaikeuden neuro psykologinen kuntoutus – tuloksellisuuden arviointi (2012–2016) Kelan rahoittama tutkimushanke selvittää lukivaikeuksia omaavien nuorten aikuisten neuropsykologisen yksilö- ja ryhmäkuntoutuk- sen vaikuttavuutta. Tutkimuksessa verrataan satunnaistetulla, kontrolloidulla asetelmalla yksilöllistä ja ryhmämuotoista neuropsykolo- gista kuntoutusta toisiinsa sekä kontrollitilan- teeseen, jossa kuntoutusta ei tarjota. Asetel- man avulla selvitetään käyntimäärältään tiiviin neuropsykologisen intervention vaikutuksia kuntoutettavien elämänlaatuun ja selviytymi- seen lukivaikeuden kanssa. Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki (koulutushanke) (2013–2014) Nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuksien moniammatillinen ohjaus ja tuki -hankkeen tavoitteena oli tarjota tutkimukseen ja kehittä- misprojektien hyviin kokemuksiin perustuvaa tietoa ja ohjauskäytäntöjä koko opetustoimen henkilöstölle nuorten ja aikuisten oppimis- vaikeuksista. Hankkeessa tuotettiin opaskirja ohjaukseen. Hanke toteutettiin Opetushalli tuksen tuella. Oppimisvaikeudet ja mielenterveyden ongelmat RAY:n kohdennetulla avustuksella kootaan ja levitetään tietoa oppimisen ja mielentervey- den ongelmia kokevien nuorten ja aikuisten tilanteesta, hyvistä ohjauskäytännöistä ja selviytymiskeinoista. Yhteistyössä järjestö- jen ja muiden toimijoiden kanssa kehitetään tukea tarvitsevien nuorten kouluttautumista ja työhönsijoittumista edistäviä toimintamalleja. Kuntoutussäätiö järjestää nuorten ja aikuis- ten oppimisvaikeuksiin liittyviä koulutuksia, julkaisee tutkimuksia, selvityksiä ja yleistajuisia kirjoituksia sekä osallistuu nuorten ja aikuisten kuntoutuksen kehittämiseen sekä ylläpitää Oppimisvaikeus.fi-verkkopalvelua. Oppimisvalmennusta 20–29-vuotiaille, joilta puuttuu peruskoulun jälkeinen tutkinto (2014–2015) Kohderyhmänä olivat nuoret, joilta puuttui pe- ruskoulun jälkeinen tutkinto ja jotka tarvitsivat lisätukea koulutusvaihtoehtojen selvittämiseen tai opintoihin hakeutumiseen ja opinnoissa suoriutumiseen. Hanke oli käynnissä 2014– 2015. Oppimisvalmennus oli osa opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa nuorten aikuisten osaamisohjelmaa (NAO). Tukea omaehtoiseen oppimiseen oppimisvaikeuksissa (2014–2015) Vapaalle sivistystyölle suunnattu koulutus kokonaisuus aikuisten oppimisvaikeuksista ja tukikeinoista. Koulutuskokonaisuus aikuisten oppimisvaikeuksista oli suunnattu vapaan sivis- tystyön opettajille. Koulutuksen tavoitteena oli lisätä tietoisuutta aikuisten oppimisen esteistä ja kehittää uusia toimintamalleja aikuisten oma- ehtoisen oppimisen tueksi. Teemoina olivat ai- kuisten oppimisvaikeudet, opetuksen saavutet- tavuus, vieraat kielet, tietotekniikka oppimisen tukena sekä opinnollinen kuntoutus. Aiheista on tuotettu myös teemamateriaalia, joka löytyy osoitteista: www.oppimisvaikeus.fi/projektit ja www.slideshare.net/oppimisvaikeus. Hanke toteutettiin Opetushallituksen tuella. Paras toimintakyky ja terveys
- 5. 8 Tutkimus ja kehittämishankkeet 2014-2015 | 9 Opiskeluvalmennuksen kirjallisuuskatsaus (2015) Kelan rahoittaman opiskeluvalmennuksen muotoja kartoittavan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena oli muodostaa kattava kuva siitä, millaisilla konkreettisilla tukitoimilla, teoilla ja menetelmillä opiskelijaa voidaan tukea sekä minkälaista tutkimusnäyttöä opiskelun tukitoimista on. Katsauksessa kootaan yhteen suomalaista ja kansainvälistä kirjallisuutta nuorten ja aikuisten opiskeluvaikeuksista sekä esitellään suomalaisia kehittämishankkeita. Julkaisu ladattavissa Kelan sivuilta: www.kela. fi/kehittamistoiminta_tuloksia Vaikuttavaa tukea nuorten elämän poluilla (2016–2018) Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti opiskeluvaikeuksista kärsivien nuorten mie- lenterveyttä, hyvinvointia ja toimintakykyä, mukaan lukien oppimis- ja työkyky. Hanke toteutetaan THL:n terveyden edistämisen mää- rärahoilla. Oppimisvaikeudet työpaikalla – pohjoismainen selvitys (2013–2014) Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelman rahoitta- man hankkeen tavoitteena on selvittää, kuinka työpaikoilla tunnistetaan oppimisvaikeuksia ja millä tavalla niitä on pyritty kompensoimaan. Selvityksessä toteutettiin sähköinen kysely, joka ohjattiin ammattiliittojen kautta luottamus- miehille, työsuojeluvaltuutetuille ja työnanta- jien edustajille Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Islannissa. Tulokset on julkaistu Nordplus Voxen -ohjelman raportissa. Oppimisvaikeudet ja mielenterveyden ongelmat RAY:n kohdennetulla avustuksella kootaan ja levitetään tietoa oppimisen ja mielenterveyden ongelmia kokevien nuorten ja aikuisten tilan- teesta, hyvistä ohjauskäytännöistä ja selviyty- miskeinoista. Yhteistyössä järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa kehitetään tukea tarvitsevien nuorten kouluttautumista ja työhönsijoittumis- ta edistäviä toimintamalleja. Kuntoutussäätiö järjestää nuorten ja aikuisten oppimisvaikeuk- siin liittyviä koulutuksia, julkaisee tutkimuksia, selvityksiä ja yleistajuisia kirjoituksia sekä osallistuu nuorten ja aikuisten kuntoutuksen kehittämiseen sekä ylläpitää Oppimisvaikeus. fi-verkkopalvelua. Oppaiden tuottaminen Mielenterveystalo.fi -palveluun (2015) Kuntoutussäätiö tuotti vuonna 2015 kaksi mie- lenterveysaiheista sisältökokonaisuutta HUS:n ylläpitämän Mielenterveystalo.fi-verkkopalve- lun Omahoitoja ja oppaita -osioon. Oppaiden nimet ovat ”Tietoa mielenterveyskuntoutuk- sesta” ja ”Tietoa mielenterveyteen liittyvistä oppimisen ja tiedonkäsittelyn vaikeuksista”. Yhteinen Sävel: Musiikki- ja kielellis- kognitiivisen kuvapuhelinavusteisten harjoitusohjelmien ja ryhmäohjauksen vaikutus muistisairaiden toimintakykyyn (2012–2015) Kuntoutussäätiö toteutti Miina Sillanpään säätiön kehittämän kuntoutusmallin vaikutus- ten tutkimuksen. Tutkimuksessa selvitettiin musiikillisiin menetelmiin ja vaihtoehtoisesti kielelliseen kommunikaatioon painottuvan vuorovaikutuksen ja tablet-tietokoneavustei- sen harjoittelun vaikutuksia lievää dementiaa sairastavien kognitiivisiin toimintoihin ja mielialaan. Miina Sillanpään säätiö rahoitti tutkimuksen. Muistisairaiden ihmisten varhaiskuntoutus osallistavana verkostomallina, Muistiluuri – tuloksellisuuden tutkimus (2013–2016) Tutkimuksessa selvitetään, onko tablet-tieto- koneen avulla toteutettu kognitiivinen kun- toutusohjelma ja siihen liittyvä muistisairaan hyvinvointia edistävä toiminta tuloksellista ja miten mahdolliset muutokset ovat yhteydessä muistisairaan ja hänen läheisensä mielialaan ja elämänlaatuun. Miina Sillanpää Säätiö rahoit- taa hankkeen. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten kuntoutuksen nykytila ja kehittämis tarpeet (2012–2015) Kelan rahoittaman tutkimushankkeen kohde- ryhmänä olivat nuoret, joiden riski ajautua am- matillisen koulutuksen ja työelämän ulkopuo- lelle oli keskimääräistä suurempi. Tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva kohderyhmän suuruudesta, palvelutarpeista ja -prosesseista sekä elämänvaiheen kannalta tärkeistä hyvin- vointiin liittyvistä tekijöistä. Tulokset julkais- taan Kelan Sosiaali- ja terveysturvan tutki muksia -sarjassa. Helmi-hanke (2016–2018) Hankkeessa kehitetään psykososiaalista hyvinvointia kartoittava arviointimenetelmä ja ohjauksen toimintamalli ammatillisten oppilaitosten käyttöön. ESR-rahoitteisesta kehittämishankkeesta vastaa Invalidiliitto/ Validia-ammattiopisto. Kuntoutussäätiö vastaa hankkeen tutkimuksellisesta kehittämisestä. Tavoitteena on tehostaa tukea tarvitsevien opiskelijoiden yksilöllisen ohjauksen tulok- sellisuutta ja koulutuksen läpäisyä. Hankkeen rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Invalidiliitto/Validia-ammattiopisto. Ensimmäinen askel – terveenä eläkkeelle (2016) Palkansaajien hyvinvointi ja terveys PHT ry on ryhtynyt uudistamaan sosiaalisten lomiensa konseptia. Työikäisten terveyden ja hyvinvoin- nin tukemisesta halutaan siirtyä tukemaan erityisesti työuran loppupäässä olevia työnte- kijöitä terveytensä säilyttämisessä siten, että eläkkeelle siirryttäessä fyysinen ja psyykkinen kunto olisi vielä mahdollisimman hyvä. Hanke toteutetaan PHT:n ja RAY-kohdennetun avus- tuksen tuella. Merenkulkijoiden työkyvyttömyys ja kuolleisuus (2015) Merimieseläkekassan rahoittamassa hankkees- sa tuotettiin tietoa merenkulkijoiden työkyvyt- tömyyseläkkeelle siirtymisestä ja kuolleisuu- desta verrattuna koko väestöön ja vastaavissa ammateissa maissa toimiviin palkansaajiin. Aineistona olivat Merimieseläkekassan, Eläke- turvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteri- tiedot. Ammattiryhmittäiset erot kuolleisuudessa ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä 2001–2014: kuormittavien ammattien tunnistaminen sekä tapaustutkimus merenkulkijat (2016–2017) Tutkimuksen tavoitteena on selvittää ammatti ryhmittäisiä eroja kuolleisuudessa ja työkyvyt tömyyseläkkeelle siirtymisessä aikavälillä 2001–2014, tunnistaa erityisen raskaita am- matteja sekä syventää tarkastelua tapaustutki- muksen (merenkulkijat) avulla. Aineistona ovat Merimieseläkekassan, Eläketurvakeskuksen ja Tilastokeskuksen rekisteritiedot. Hanke toteu- tettiin Työsuojelurahaston tuella. Ikääntyvien työntekijöiden kuntoutus tarpeeseen vaikuttavat tekijät ja riski ryhmien tunnistaminen 2013–2016 Hankkeen päätavoite on selvittää yli 50-vuo- tiaiden työntekijöiden kuntoutustarpeeseen vaikuttavia tekijöitä ja tunnistaa niitä väes- töryhmiä ja riskiryhmiä, joiden toimintakyky tarvitsee erityistä tukea. Tavoitteena on myös selvittää onko tässä suhteessa tapahtunut muutoksia ajanjaksolla 2003–2013. Aineistona ovat Tilastokeskuksen työolotutkimukset 2003, 2008 ja 2013. Hanke toteutetaan RAY:n kohden- netulla toiminta-avustuksella. Nuorten aikuisten toimintakyky, työhön sitoutuminen ja työssä jaksaminen (2013–2016) Hankkeen tavoitteena on selvittää palkkatyös- sä olevien 20–34 -vuotiaiden nuorten aikuisten toimintakykyyn, työhön sitoutumiseen ja työs- sä jaksamiseen liittyviä yksilöllisiä ja työhön liittyviä tekijöitä sekä tunnistaa erityistä tukea tarvitsevia riskiryhmiä. Tavoitteena on myös selvittää, onko tässä suhteessa tapahtunut muutoksia 2000-luvun aikana. Aineistona ovat Tilastokeskuksen työolotutkimukset 2003, 2008 ja 2013. Hanke toteutetaan RAY:n kohdennetul- la toiminta-avustuksella. Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä, toimintakyvyssä sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen saata vuudessa (2013–2017) Hankkeen tavoitteena on tuottaa ajantasainen kuva nuorten aikuisten terveyden ja toiminta- kyvyn alueellisista ja väestöryhmittäisistä erois- ta sekä selvittää nuorten sote-palvelujen käyt- töä ja palvelujen koettua ja arvioitua puutetta THL:n Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutki- muksen (ATH) aineistolla. Hanke toteutetaan RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Alueelliset erot toimintakyvyn tuen saannissa ja tuen puutteessa (2013–2016) Hankkeessa selvitetään THL:n keräämän ATH-aineiston avulla kuinka toimintakyvyn tuen tarve, saatu virallinen ja epävirallinen tuki sekä koettu tuen puute vaihtelevat alueellises- ti ja väestöryhmien välillä ja millä alueilla ja minkä ryhmien osalta saatu toimintakyvyn tuki on erityisen riittämätöntä. Hanke toteutetaan RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella.
- 6. 10 Tutkimus ja kehittämishankkeet 2014-2015 | 11 Toimintakyvyn erityistukea tarvitsevien ryhmien kartoitus ja järjestöjen kanssa toteutettavat erityisselvitykset (2013–2017) Kysely- ja rekisteriaineistojen avulla tunnis- tetaan toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen suhteen erityistä tukea tarvitsevia riskiryhmiä, joiden osalta toteutetaan erityisselvityksiä yhteistyössä näitä ryhmiä edustavien sote- järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Hanke toteutetaan RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Järjestöjen toteuttamien kuntoutus- toimintojen ja sopeutumisvalmennuk- sen nykykäytännöt ja asiakaslähtöinen kehittäminen (2015–2018) Yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen sekä näitä edustavan kattojärjestön Suomen sosiaali ja terveys ry:n (SOSTE) kanssa tehtäväs- sä, erityisesti asiakasnäkökulmaan keskittyvässä selvityksessä kartoitamme eri potilasjärjestöjen kohderyhmien kuntoutuksen ja toimintakyvyn tuen tarvetta ja sen saatavuutta. Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa järjestötoimijoi- den ja kuntoutustarpeessa olevien henkilöiden näkemyksistä kuntoutuksen kehittämisessä. Hanke toteutetaan RAY:n kohdennetulla toimin- ta-avustuksella. Valtimoterveyden edistäminen (2013–2017) RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella toteutettavan hankkeen tavoitteena on tuottaa valtimoterveyteen ja elintapainterventioihin liittyvää vaikuttavuustietoa. Toiminta kohden- tuu sekä sydän- että aivoverisuoniterveyden edistämiseen sekä näihin tiloihin liittyvän kun- toutustarpeen ja kuntoutuksen vaikuttavuuden selvittämiseen. Sydän- ja syöpäkuntoutuksen kehittäminen (2013–2016) RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella toteutetun hankkeen yleisenä tavoitteena on näiden järjestöjen toteuttamien sopeutumis- valmennuskurssien toimivuuden ja tulosten selvittämistä edesauttavien menetelmien kehittäminen. Tarkastelussa keskitytään sekä yksittäisen kurssilaisen että kurssitoiminnan kokonaisprosessin näkökulmiin. Nuorten sosiaalisen kuntoutuksen selvitys (2014) Sosiaalinen kuntoutus on yksi keväällä 2015 voimaan tulleeseen sosiaalihuoltolakiin sisäl- tyvistä palveluista. Kuntoutussäätiö laati osana hallitusohjelmaan sisältyvää monialaisen kuntoutuksen selvitystä sosiaali- ja terveysmi- nisteriön toimeksiannosta selvityksen nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta. Selvityksen tavoitteena oli jäsentää nuorten sosiaalista kuntoutusta, sen toteutusta kunnissa ja tehdä ehdotuksia sen sisällölliselle kehittämiselle. Työssä hyödynnettiin tutkimus- ja dokument- tiaineistoa, haastatteluja ja kyselyitä, joiden avulla saatiin moninäkökulmaista ja käy- tännönläheistä tietoa nuorten sosiaalisesta kuntoutuksesta sekä sitä koskevista kehittä- mistarpeista. Sosiaali- ja terveysministeriö rahoittama selvitystyö on julkaistu STM:n verkkosivuilla: www.julkari.fi/bitstream/hand- le/10024/125415/URN_ISBN_978-952-00-3545- 7.pdf?sequence=1 Sosiaalisen kuntoutuksen valtakunnallinen kehittämishanke (SOSKU) (2015–2018) Hankkeen tavoitteena on työelämän ulkopuo- lella ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työ- ja toimintakyvyn edistäminen sekä asiakkaiden sosiaalisen osallisuuden tukemi- nen. Hankkeessa kehitetään valtakunnallisia sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalleja, joita tuetaan tutkimuksella ja koulutuksella. Hankkeen kehittämistyö tukee uuden sosiaali- huoltolain toimeenpanoa. Hanketta rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto ESR ja hankkeen osatoteuttajat. Maahanmuutto, moninaisuus ja psyko sosiaalinen kuntoutus (2016) Hankkeessa tuotetaan tietoa maahan muut- taneiden lasten ja perheiden psykososiaalisen kuntoutuksen erityiskysymyksistä sekä kokeil- laan ja mallinnetaan suomalaiseen palvelu- järjestelmään sovitettavissa olevia psykoso- siaalisen kuntoutuksen käytäntöjä. Hanke on sosiaali- ja terveysministeriön rahoittama. Kelan harkinnanvaraisen neuropsyko- logisen kuntoutuksen toteutuminen ja vaikutukset (2015–2016) Kelan rahoittaman hankkeen tavoitteena on tuottaa ja koota lähettävien tahojen, kuntou- tusasiakkaiden ja kuntouttajien näkökulmasta hankittua tietoa Kelan harkinnanvaraisen neu- ropsykologisen kuntoutuksen toteutumisesta, vaikutuksista ja kehittämisestä. Arviointi ja tiedon tuottaminen systemaat- tiseksi sosiaali- ja terveysalojen järjestöi- hin (ARTSI) (2013–2016) RAY:n tuella vuosina toteutettavan ARTSI-pro- jektin tavoitteena on lisätä sote-järjestöjen valmiuksia oman toiminnan ja sen laadun systemaattiseen kehittämiseen ja toiminnan vaikutuksia koskevan seurantatiedon tuotta- miseen. Projektissa kehitetään mukana olevien järjestön kanssa yhteistyössä heidän tarpeis- taan lähtevät konkreettiset mallit itsearvioinnin toteuttamiseen sekä palautteen keräämiseen toimintaa toteuttavilta tahoilta, toiminnan kohderyhmiltä, yhteistyökumppaneilta sekä vapaaehtoisilta. Projektin tarkoituksena on myös lisätä sote-järjestöjen tietoutta arviointi- käytännöistä. Monituottajamallisen kuntoutuksen kehittäminen Sosiaali- ja terveysjärjestöjen tuottama kuntou- tus perustuu julkisen sektorin ja järjestöjen yh- teistyöhön. Julkista sektoria, järjestöjä ja mark- kinasektoria kannustetaan kumppanuuksiin ja palvelujen tuottamiseen monituottajamalleilla. Sote-uudistuksen luomassa muutostilanteessa tiedon muodostaminen järjestöjen toiminta- edellytyksistä tuottaa ja kehittää kansalaisten tarpeisiin vastaavia kuntoutuspalveluja on entistä tärkeämpää, jotta julkisen ja kolman- nen sektorin kuntoutus ja kuntoutusprosessit voidaan integroida saumattomiksi ja mahdolli simman vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi. Vuoden 2016 aikana aloitetaan sote-uudistuksen alueellisia toimintakäytäntöjen muutoksia ja niiden vaikutuksia selvittävä yhteistoimin- nallinen kehittämistyö keskittyen erityisesti yhteistyön hyviin käytäntöihin ja järjestöjen asemaan monituottajamallien rakentumisessa. Kehittämistyö tehdään RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Osallistuminen järjestölähtöisen päihde- ja mielenterveystutkimuksen ohjelman toteutukseen (2015–2018) Kyseessä on ohjelma päihde- ja mielenterveys- järjestöjen terveyttä ja hyvinvointia edistävän sekä ongelmia ehkäisevän ja korjaavan työn tutkimuksen sekä siihen pohjautuvan kehittä- mistyön toteuttamiseksi. Toteutus tapahtuu alan järjestöjen yhteistyöhankkeena, jossa A-klinikkasäätiö toimii koordinaattorina. Muka- na ovat myös A-kiltojen liitto, Ehyt ry, Irti Huu- meista ry, Kuntoutussäätiö, Mielenterveyden keskusliitto, Omaiset Huumetyön Tukena ry, Sininauhaliitto ja Suomen Mielenterveysseura). Rahoittajana on RAY. Järjestöjen sopeutumisvalmennustoi- minta ja moninaisuuteen vastaaminen (2016–2017) Hankkeessa kehitetään järjestöjen RAY:n rahoi- tuksella toteuttamaa sopeutumisvalmennus- toimintaa siten, että myös erilaisen kielellisen, -kulttuurisen ja -yhteiskunnallisen taustan omaavilla ihmisillä on mahdollisuus osallistua toimintaan ja hyötyä siitä. Kehittämistyötä tehdään RAY:n kohdennetulla toiminta-avus- tuksella. Liikunta ja osallisuus (2015–2017) RAY:n rahoittaman hankkeen tavoitteena on pitkäaikaissairaiden ja liikuntavammaisten osallisuuden ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistaminen sote-järjestöjen jäsenilleen tar- joamissa liikuntatoiminnoissa. Neljällä alueella (Mikkeli, Pori, Seinäjoki ja Vaasa) toimiva hanke tukee sote-, vapaa-ajan ja liikuntajärjestöjen välistä yhteistyötä ja luo foorumeita sektorien väliseen toiminnalliseen keskusteluyhteyteen, tiedon kartoittamiseen ja kehittämistyöhön. Hankkeen yhteistyötahoja ovat Allergia- ja Astmaliitto, Neuroliitto, Suomen Mielenterveys- seura ja Soveltava Liikunta (SoveLi). Toteutuuko liikkumisen vapaus – tutkimus vammaisten ihmisten liikkumismahdolli- suuksien toteutumisesta (2014) Invalidiliitto ry:n ja Kuntoutussäätiön toteutta- man tutkimuksen tavoitteena oli lisätä tietämys- tä vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista käyttää yhtä perusoikeuttaan, liikkumisen vapautta. Tutkimuksessa kerättiin tietoa mah- dollisista alueellisista eroista joukkoliikenteen esteettömyydessä, vammaispalvelulain mu- kaisten kuljetuspalveluiden toteutumisessa sekä auton hankintatuen myöntökäytännöissä. Tutkimuksessa selvitettiin myös Invalidiliiton työssä käyvien jäsenten kokemuksia työelä- mästä. Tulokset julkaistiin vuoden 2014 lopussa Invalidiliiton julkaisuja -sarjassa. Hanke toteu- tettiin Invalidiliiton rahoituksella. Vahvistuva kansalaisyhteiskunta
- 7. 12 Tutkimus ja kehittämishankkeet 2014-2015 | 13 Perhekeskeinen asiakastyö vammaisten lasten kotouttamisessa (2014–2016) Vuonna 2016 hankkeessa tuotetaan ja levitetään tietoa perheiden palvelutarpeista, palvelujen käytöstä sekä kuntoutumis- ja kotoutumispro- sesseista. Kuntoutussäätiön tutkijat analysoivat Vamlasin ETU-hankkeessa perheiden kanssa työskennelleen kotoutumisneuvojan pitämistä työpäiväkirjoista koostuvaa aineistoa narratii- visen analyysin keinoin ja raportoivat keskeiset tulokset artikkelin muodossa. Kuntoutussäätiö ja Vamlas levittävät ja hyödyntävät tuloksia palveluissa työskenteleville ammattilaisille suunnatuissa koulutuksissa. Vuosina 2014-2015 hankkeessa selvitettiin Vamlasin ETU-hankkeen (2013–2015) ja Kuntoutussäätiön yhteistyönä, miten eri kunnat ovat järjestäneet kotoutumis- palveluja ja sosiaali- ja terveyspalveluja maahan muuttaneille perheille, joissa on vammainen lapsi. Hanke toteutetaan Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiön sekä RAY:n kohdennetulla toiminta-avustuksella. Koppi kuntoutuksesta -projektin kehittä- mistyötä ja sen tuloksia koskeva arviointi- tutkimus (2015–2016) Kela toteuttaa vuosina 2015–2016 Koppi kun- toutuksesta -kehittämisprojektin, jonka avulla kehitetään erityisesti terveydenhuollon sekä muiden kunnan toimijoiden ja Kelan välistä yhteistyötä sekä luodaan uusia toimintamalleja tukemaan henkilön siirtymistä terveydenhuol- lon hoitopolulta joustavasti Kelan kuntou- tuspolulle. Arviointitutkimuksen tavoitteena on arvioida projektiin osallistuvien tahojen toimintaa ja kehittämistyötä ja sen tuloksia. Arviointitutkimus on Kelan rahoittama. Sairastunut etuusjärjestelmien vuorotteli- jana (2016–2018) Hankkeessa tuotetaan tietoa, jonka avulla hylä- tyn työkyvyttömyysetuuspäätöksen saaneiden toimeentuloturvan toimeenpanoa voidaan lainsäädännöllisesti kehittää sekä asiakaspro- sessiin voidaan paremmin kohdentaa tehok- kaita ja tarvetta vastaavia palveluita. Hanke on Kelan rahoittama. Erityisryhmien hajautettua asumista koskeva selvitys (2015) Selvityksessä kuvattiin ja arvioitiin asunnotto- mien, kehitysvammaisten ja muiden vammais- ten ihmisten sekä mielenterveyskuntoutujien hajautetun asumisen ratkaisuja Suomessa ja ulkomailla. Selvityksessä tuotettiin kehittämi- sehdotuksia, joita voidaan hyödyntää erityis- ryhmien asumisen kansallisissa linjauksissa, kuntien toiminnassa sekä asumis- ja palvelu- ratkaisujen toteuttamisessa. Ympäristöminis teriö rahoitti selvityksen. Sosiaalisen lomatoiminnan ja sopeutumis- valmennuksen kehittäminen (2015) Hankkeessa tutkiin ja kehitettiin sosiaalista lo- matoimintaa. Tulokset on julkaistu Kuntoutus- säätiön Työselosteita-sarjassa. Hanke toteutet- tiin Maaseudun terveys ja lomahuollon ja RAY:n kohdennetun toiminta-avustuksen tuella. JAKE-järjestö- ja kansalaistoiminnan kehittämishankkeen kehittämisverkoston konsultointi sekä hankkeen ulkoinen arviointi (2015–2016) Tavoitteena on edistää JAKE-hankkeen työn- tekijöiden ja eri sidosryhmien toteuttamaa kehittämistyötä. Ulkoinen arviointi toteutetaan prosessiarvioinnin ja hankkeen toiminnan koko- naisarvioinnin avulla. Pohjois-Karjalan kansan- terveys ry toimii hankkeen rahoittajana. Ala-Kauhaluoma M, Mertala S, Pitkänen S, Tuusa M, Handelberg J, Karjalainen J, Rannikko H, Kiuru P, Aho S, Mäkiaho A, Arnkil R, Spangar T (2016) Työpolitiikan vaikuttavuus ja vaihtoeh- dot – Tutkimus työpoliittisten toimenpiteiden toimivuudesta, tuloksista ja tulevaisuudesta (TYVA) . Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimus- toiminnan julkaisusarja 3/2016. Verkkojulkaisu: vnk.fi/julkaisu?pubid=9201 Arnkil R, Spangar T, Jokinen E, Tuusa M, Pitkänen S (2015). Kokonaisvoimavarat käyttöön työllisyy- den edistämisessä. Työllisyyden kuntakokeilun (2012-2015) seurantatutkimuksen loppuraport- ti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja yrittäjyys 47/2015 Buchert U (2015) Maahanmuuttajuuden institutio- naaliset kategoriat. Kuntoutussäätiön tutki- muksia 87. Helsinki. ESF 2007-2013 Ex-post Evaluation: Supporting the integration of disadvantaged groups into the labour market and society. Revised first interim report & Revised Interim Report no. 2. ICF Inter- national for the European Commission (2015). Arnkil, R, Pitkänen S, Jokinen E (2015) Team member of Finnish expert group in evaluation commissioned by European Commission, DG Employment, Social Affairs & Inclusion. Harju H, Pitkänen S, Nyholm S (2013) Eurooppa laisen yhteistyön lisääminen työvoima-, koulu- tus- ja elinkeinopolitiikassa edistämällä työ perusteista maahanmuuttoa valtakunnallisen kehittämisohjelman arviointi. Loppuraportti 12.11.2013. Kuntoutussäätiö arviointi- ja kou- lutusyksikkö, 11/2013, www.tem.fi/files/38031/ Tyovoiman_maahanmuuton_kehittamisohjel- man_arvioinnin_loppuraportti_final_121113.pdf Harkko J (2015) ”Että nämä ihmiset joilla työpanos annettavana, sais sitä antaa. Että eivät olisi pal- veluiden kohde” – Kit-projekti toimintaympä- ristökartoituksen tulokset. Kehitysvammaliitto ry, Kansalaisuusyksikkö. Verkkojulkaisu. www. kehitysvammaliitto.fi/wp-content/uploads/ kit-projekti-toimintaymparistokartoituksen-tu- lokset.pdf Heikkilä M, Juntunen P, Mäkelä-Pusa P (2014) Työpaikat työkyvyn tukijoiksi. Kokemuksia ja havaintoja kehittämistyöstä. Kuntoutussäätiön työselosteita 46. Lahti. Hietala O (2013) A-klinikan asiakaskahvilassa: Etnografinen tutkimus asiakkaiden juomiselle ja ammattiavulle antamista merkityksistä. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja A Tutkimuksia 37. Tampere. Hietala O, Sippola A, Riipinen, Lampinen M, Neva- lainen M (2015) Kaikille sopiva työ ja työyhtei- sö. Tutkimus- ja kehittämishankkeen loppura- portti 1.8.2015. Verkkojulkaisu. www.vamlas. fi/wordpress/wp-content/uploads/2013/03/ Kaikille-sopiva-tyo.pdf Hietala O, Mattila-Aalto M, Lehtoranta P, Henriks- son M, Saarinen T, Sandelin I (2014) Kolman- nen ja julkisen sektorin palveluyhteistyö kuntoutuksessa (KoJu). Loppuraportti. Kun- toutussäätiön työselosteita 45. Verkkojulkaisu. www.kuntoutussaatio.fi/files/1606/Tyoselos- te_45-2014_KoJu.pdf Huotari K, Pitkänen S (2013). Selvitys määräaikais- ten sopimusten yleisyydestä ja tiedottamisesta vuokratyössä. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Työ- ja yrittäjyys 16/2013. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Härkäpää K, Harkko J, Lehikoinen T (2013) Työ- hönvalmennus ja sen kehittämistarpeet. Kela, Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 128. Tampere. Jalava J, Borodulin K, Husu, P, Härkönen Helsinki J, Karvonen S, Kaskela T, Koiso-Kanttila S, Koskela T, Koskinen S, Manderbacka K, Murto J, Mäki-Opas T, Nurmi-Koikkalainen P, Pentala O, Pitkänen T, Rinne H, Saares A, Shemeikka R, Sievänen H, Suni J, Suvisaari J, Teittinen A, Toikka S, Tokola K, Tourunen J, Wahlbeck K, Valkonen J, Vartiainen E, Vasankari T, Vesala H, Kaikkonen R (2014) ATH-tutkimuksen tuloksia – Järjestökentän tutkimusohjelma. Työpaperi 37. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Helsinki. Jauhola L, Oosi O, Pitkänen S, Tuusa M. (2015) Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuu- distus - toimenpideohjelman tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seurannan ja arvioinnin loppuraportti. Yhteistyössä Owal Groupin kanssa. www.minedu.fi/OPM/Koulutus/kou- lutuspolitiikka/Hankkeet/oppisopimusuudis- tus/?lang=fi Kesä M, Kinnunen R, Ala-Kauhaluoma M, Laiho A, Müller JE, Joutsen M (2013) Sosiaalisen kuntoutuksen selvitystyö. Loppuraportti 10.9.2013. Tampereen kaupunki. Työllisyyden- hoidon palveluyksikkö. Yhteistyössä Innolink Oy, Sosiaalikehitys Oy ja Kuntoutussäätiö. Tampere. Korkeamäki J, Haikonen H, Poutiainen E (2015) Opiskeluvalmennuksen kirjallisuuskatsaus. Esiselvitys on luettavissa kokonaisuudessaan Kelan kehittämistoiminnan sivuilla: www.kela. fi/documents/10180/751941/opiskeluvalmen- nus_valmis.pdf/b7cff6de-a1c1-4c5f-9f07-db- 98d03ab09b Korkiala T (2015) Liikunnalla lisää osallisuutta. Tie- toa, näkökulmia ja hyviä käytäntöjä erityisryh- mien liikunnan ja osallisuuden edistämiseen. Kuntoutussäätiön työseloste 50. Helsinki. Korkiala T, Puumalainen J (2015) Sosiaalisesta lomasta voimaa arkeen. Perheiden käsityksiä tuetun perheloman vaikutuksista. Kuntoutus säätiön työselosteita 51. Verkkojulkaisu. www.kuntoutussaatio.fi/files/2132/Tyoselos- te_51.pdf Raportit vuodesta 2013
- 8. 14 Kurki M, Launiainen H, Laitinen S, Poutiainen E, Vantanen P, Eskelinen A, Soikkeli E, Sarmas K (2015) Yhteinen Sävel – Kotona asuvan muis- tisairaan teknologia-avusteinen kuntoutus. Tutkimus- ja kehittämishankkeen raportointi. Miina Sillanpään Säätiön julkaisuja B:38. Grano Oy, Vantaa. Mäkelä-Pusa P (toim.) (2014) Työurien jatkamisen tuki. Kuntoutussäätiön työselosteita 47. Lahti. Nevala N, Vuorento M (2015) Keinot käyttöön. Ohjei ta työkyvyn tueksi. Osatyökykyiset työssä -ohjel- ma, Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki. Niemi SM (2013) Pitkäaikaissairaus, työelämä ja kuntoutus – MS-tautiin sairastuneen nuoren aikuisen ja työnantajan näkökulma. Suomen MS-liiton raporttisarja n:o 14. Masku. Notkola V, Pitkänen S, Tuusa M, Ala-Kauhaluo- ma M, Harkko J, Korkeamäki J, Lehikoinen T, Lehtoranta P, Puumalainen J (2013) Nuorten syrjäytyminen. Tietoa, toimintaa ja tuloksia? Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisu. Eduskunta. Pitkänen S (2015) Development of new multipro- fessional ways for reintegrating Finnish NEETs. Peer Country Comments Paper – Finland. Peer Review on “Targeting NEETs – Key ingredients for successful partnership in improving labour market participation”. Mutual Learning Pro- gramme. DG Employment, Social Affairs and Inclusion. ec.europa.eu/social/BlobServlet?do- cId=14516&langId=en Pitkänen S, Törmä S, Huotari K, Puumalainen J (2015) Joustavalla tuella tavalliseen asu- miseen. Ympäristöministeriön raportteja 30. Verkkojulkaisu. helda.helsinki.fi/hand- le/10138/159393 Pitkänen S, Harju H, Spangar T (2014). Vauhdit- tajista vakinaiseksi toiminnaksi. Ulkoinen arviointi Etelä-Savon nuorten ESR-hankkeista. Raportteja 34/2014, Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Pitkänen S, Nyholm S, Tuusa M, Törmä S, Ma- tikainen J (2014). Vastaanotto tietyillä, kotouttamistyö kaikilla. Selvitys kuntien kiintiöpakolaisten vastaanoton edellytyk- sistä, mahdollisuuksista ja haasteista. TEM raportteja 10/2014. Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsinki. Puumalainen J, Laisola-Nuotio A, Ala-Kauhaluoma M (2014) Toteutuuko liikkumisen vapaus? Ko- kemuksia ja näkemyksiä vammaisten henkilöi- den liikkumisen mahdollisuuksista Suomessa. Invalidiliiton julkaisuja R 27. 2014. Tampere. Puumalainen J, Laisola-Nuotio A, Ala-Kauhaluoma M (2014) Oppimisvaikeudet työpaikoilla. Nor- dplus Aikuiskoulutushanke 1.9.2013-30.3.2015. Raportti kartoituksesta ja sen tuloksista. Nor- dplus. Voksen. Rissanen P (2015) Toivoton tapaus? Autoetno- grafia sairastumisesta ja kuntoutumisesta. Kuntoutussäätiön tutkimuksia 88. Helsinki. Seppänen-Järvelä R (toim.) (2014) Kuntoutuksen yhteistoiminta osaksi työn arkea. Arviointitut- kimus työhönkuntoutuksen kehittämishank- keen toisesta vaiheesta. Sosiaali- ja terveystur- van selosteita 84. Kela, Kelan tutkimusosasto. Helsinki. Seppänen-Järvelä R ym. (toim. 2015): Yksilöllisesti räätälöity ja työhön kytketty. Kelan työhönkun- toutuksen kehittämishankkeen arviointitut- kimus. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 139. Kelan tutkimusosasto. Seppänen-Järvelä R, Syrjä V, Juvonen-Posti P, Pesonen S, Laaksonen M, Tuusa M, Savinainen M ja Henriksson M (2015): Yhteistoimintaa ja yksilöllisiä valintoja kuntoutumisen polulla. Kelan työhönkuntoutuksen kehittämishank- keen tapaustutkimus. Sosiaali- ja terveystur- van tutkimuksia 141. Kelan tutkimusosasto. Shemeikka R, Rinne H, Saares A, Murto J, Kaikko- nen R (2014) Alueelliset erot nuorten aikuisten terveydessä ja elintavoissa Suomessa 2012– 2013 ATH-tutkimuksen tuloksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksia tiiviisti 9. Helsinki. Tuusa M, Ala-Kauhaluoma M (2014) Selvitys nuor- ten sosiaalisesta kuntoutuksesta. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:42. Helsinki. Tuusa M, Pitkänen S, Shemeikka R, Korkeamäki J, Harju H, Saares A, Pulliainen M, Kettunen A, Piirainen K (2014) Yhdessä tekeminen tuottaa tuloksia. Nuorisotakuun tutkimuksellisen tuen loppuraportti. Työ- ja elinkeinoministe- riön julkaisuja, Työ ja yrittäjyys 15/2014. TEM. Helsinki. Törmä S, Pitkänen S, Huotari K (2015) Sukupuo- littuneet pelikentät. Naisten pelaaminen kulttuurisena ja yhteiskunnallisena ilmiönä Suomessa. Kuntoutussäätiön työselosteita 49. Verkkojulkaisu. www.kuntoutussaatio.fi/ files/2109/Sukupuolittuneet_pelikentat.pdf Törmä , Huotari K, Tuokkola K, Pitkänen S (2014) Ikäihmisten moninaisuus näkyväksi. Selvitys vähemmistöryhmiin kuuluvien ikääntyneiden henkilöiden kokemasta syrjinnästä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sisäasiainministeriön julkaisu 14/2014. Vuorento M, Terävä K (2014) Osatyökykyisen työssä jatkamisen ja työllistymisen tukeminen – Kirjallisuuskatsaus ja haastattelututkimus. Kuntoutussäätiön työselosteita 48. Lahti. Kuntoutukseen näkökulmaa KUNTOUTUS-lehdestä Kuntoutus-lehti kertoo kuntoutuksen tutkimuksesta, menetelmistä, uusista innovaatioista sekä seuraa alan yhteiskunnallista keskustelua. Tieteellis-ammatillinen lehti toimii myös alan ammattilaisten keskustelukanavana. Kuntoutussäätiön julkaisema Kuntoutus-lehti ilmestyy neljästi vuodessa. Voit tarjota lehteen esimerkiksi tieteellisiä artikkeleita, katsauksia, puheenvuoroja tai juttuideoita. www.kuntoutussaatio.fi/kuntoutuslehti KUNTOUTUSPORTIN kautta näkymä kuntoutustietoon Kuntoutusportti on Kuntoutussäätiön ylläpitämä kuntoutuksen ja sen tutkimus- ja kehittämistiedon verkkopalvelu. Sivusto uutisoi alan ajankohtaiset asiat sekä välittää tietoa tutkimuksesta, tapahtumista, tiedonlähteistä ja toimijoista. Kuntoutusportin tutkimus- ja hanketietokanta sisältää kuntoutusalan tutkimuksia, artikkeleja, hankkeita, esitelmiä ja muita kuntoutusta käsitteleviä julkaisuja. Ota yhteyttä ja tarjoa tekstiä tai juttuideaa! www.kuntoutusportti.fi