Esitelmä Vaihtoehtoiset voimanlähteet -seminaarissa 26.9.2017.

1. Sähköajoneuvojen latauksen ja latausverkoston tilanne
tänään ja huomenna
Vesa Linja-aho 0404870869 vesa.linja-aho@metropolia.fi

2. Sähköauton voi ladata monella tavalla
 Tilapäislataus tavallisesta kotitalouspistorasiasta
(Tapa 2)
 Vaihtosähkölataus erillisestä latauspisteestä (Tapa 3)
 Pikalataus / teholataus tasasähköllä (Tapa 4)
 Kevyen sähköajoneuvon lataus
kotitalouspistorasiasta (Tapa 1)
Viite:

3. Perinteinen ajattelutapa vs. sähköautoilu
 Auton tankki ajetaan tyhjäksi ja sitten se täytetään
parissa minuutissa.
 Sähköautolle tämän kopioiminen tuottaa lähinnä
päänvaivaa.
 ”Oikea” tapa: sähköauto aina piuhan päässä kun sillä
ei ajeta.
 Tankki aina täynnä aamulla.

4. Kuinka tehokas laturi kotiin?
 ”No mulle tietysti se tehokkain” –ajattelu aiheuttaa
päänvaivaa.
 Muutamat mallit (Renault Zoe ja vanhat Teslat)
ottavat vastaan täydet 22 kW eli 3 x 32 ampeeria.
 Tyypillinen omakotitalon sähköliittymä on 3 x 25
ampeeria.
 Taloyhtiöissä ”ongelma” moninkertainen.

5. Lähes kaikille riittää pienempikin teho
 Sähköauto kuluttaa tyypillisesti alle 20 kWh / 100 km.
Yleensä 15 kWh, pahimmillaankin 25 kWh satasella.
 Esimerkki: jos ajaa päivässä 200 km, tarvitaan
enintään 40 kWh energiaa. Jos auto on laturissa
iltaseitsemästä aamuseitsemään, tarvittava
latausteho on 40 kWh / 12 h = 3,3 kW eli
yksivaiheisena 14,5 A ja kolmivaiheisena 5 A.

6. Tehontarve riippuu käytöstä
 Koska kuljettajan on nukuttavakin, latausaikaa on
tarjolla käytännössä vähintään reilu 8 tuntia
vuorokaudessa.
 Tässä ajassa lähes auton kuin auton akku tulee
täyteen 11 kW = 3 x 16 A latausteholla.
 Suurimmalle osalle riittää 3,7 kW (1 x 16 A)
 Ladattavilla hybrideillä ei mitään haasteita.

7. Mitä maksaa?
 Lämppärintolpan mittarointi 200 € töineen.
 Kotilatauspiste 500 € – 2000 € + työt 200 €.
 Julkinen latauspiste 1000 € – 5000 € + työt.
 Asvaltin auki kaivaminen kalleinta!
 Pikalatausasema 20000-30000 € + mahdollinen
jakelumuuntajan päivitys.

8. Älykäs kuormantasaus yleistyy
 Raskaassa teollisuudessa käytössä jo pitkään
(kytketään pyynnöstä kuormia pois).
 lataustuki.fi vaatii että laturi on älykäs.
 Esimerkiksi kerrostaloyhtiössä usean 3-vaihelaturin
käyttö vaatii käytännössä tasausautomatiikan.
 Omakotitalossakin voi olla mielekäs (katkaistaan
auton lataus kun kiuas on päällä).

9. Uusia tuulia
 Tehomaksu: 0,79 € / kW / kk (tuntitehon mukaan)
 22 kW tunniksi = 210 € vuosikulu, kiitos.
 Helsingissä käytössä aikasiirrossa (”yösähkö”).
 Suomeen ensimmäinen Vehicle to Grid –
latausasema (10 kW CHAdeMO, Nissan)
 Latausmahdollisuus palveluna (Parkkisähkö)
 Latausvalmiusvaatimus uusiin kiinteistöihin (EU)

10. Kestääkö sähköverkko?
 Kyllä kestää, ainakin miljoona sähköautoa (TTY:n
väitöskirja Aspects of Electric Vehicles and Demand
Response in Electricity Grids, Antti Rautiainen 2015)
 Paikallisia pullonkauloja saattaa esiintyä
 Vrt. maalämpöjytky vuosikymmenen alussa
 Esim. pientalorykelmä saattaa vaatia numeroa
suuremman jakelumuuntajan

11. Suomessa ylipäätään hyvä tilanne
 Sähköstä suurin osa tuotetaan uusiutuvilla
energiamuodoilla.
 Hyväkuntoinen sähköverkko
 Kylmä ilmasto tekee hyvää akkujen eliniälle
 Hallituksen strategia (250000 sähköautoa ja 50000
kaasuautoa) 2030 täysin realistinen.

12. Julkisten latauspisteiden vähyys – ongelma?
 Sähköautoilun ongelmista pienin ja pienimmällä
rahalla korjattava.
 Latauspisteitä syntyy kasvukeskuksiin
vauhdikkaasti jo ilman tukiaisiakin.
 Suurin investointi: valtaväylien pikalatausverkko.
 Pahin lataukseen liittyvä haaste on asunto-
osakeyhtiöiden byrokratia.

13. Oikeat ongelmat
 Autojen korkea hankintahinta
 Lyhyt toimintasäde 30000-40000 € sähköautoissa
 Ei edelleenkään sovi kaikille
 Raskas liikenne ja oikeasti 500-1000 km päivässä
säännöllisesti ajavat.
 REX-sähköauto eli hybridi jossa suurehko akku ja
20-30 kW polttomoottorigeneraattori yleistynee.

14. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017
 Julkisissa pikalatausasemissa oltava vähintään
Combo-pistoke (saa olla lisäksi CHAdeMOkin).
 Ulos sijoitettujen latausasemien oltava
ilkivallankestäviä. Kotelointiluokka IP44, sisällä IP41.
 Lataustavan 2 sähköajoneuvojen latausasemat on
varustettava laitteilla liitäntäkaapelin suojalaitekotelon
kiinnittämistä varten.

15. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017
 Julkisessa AC-latausasemassa oltava ainakin Type 2
–pistorasia tai pistoke.
 Latauspisteen sijaittava vähintään 10 m päässä
räjähdysvaaralliseksi luokiteltavasta tilasta.
 Latausasemalle päästävä helposti riippumatta
ajoneuvon latausvastakkeen sijainnista.

16. Uusi asennusstandardi SFS 6000:2017
 Latausasemat on rakennettava siten, että
latauskaapelin yli ei ajeta eikä sitä puristeta muuten.
 Vanhat vaatimukset vikavirtasuojauksen osalta
voimassa: vähintään A-tyypin vikavirtasuojaus, minkä
lisäksi on suojauduttava tasasähkövikavirroilta (6
mA).