2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.

LUOTTAMUKSELLINEN

Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään
oppilaitoksissa.
Käytännön esimerkkejä ja kokemuksia.

MEDIATALO OPISKELUPAIKKA OY | info@opiskelupaikka.fi | www.opiskelupaikka.fi

LUOTTAMUKSELLINEN


Mediatalo Opiskelupaikka vuonna 2011

Tavoitamme yli 500 000 opiskelusta ja työurastaan
kiinnostunutta nuorta vuodessa.

Yksinkertaistamme tiedon helposti omaksuttavaksi ja teemme
suoraviivaisia toimintamalleja; innostuminen omasta
tulevaisuudesta muuttuu toiminnaksi.


Minkälaisia projekteja teemme?

Tavoitamme yli puoli miljoonaa opiskelusta ja
500 000+ työurastaan kiinnostunutta nuorta vuodessa.
- tarjoamme heille maksutonta neuvontaa
- kohdennamme heille viestintää ja tapahtumia verkossa

Suunnittelemme ja toteutamme koulutukseen ja
ammatinvalintaan liittyvää tavoitteellista viestintää.
- asiakkuudet mainontapaikoista aina viestinnän konseptointiin
- tulorahoituksella rahoitetaan toiminta

Järjestämme tapahtumia, joissa syntyy dialogia
nuorten ja asiakkaamme välillä.
- tapahtumat ovat nuorille maksuttomia, tulorahoitus tapahtumien
järjestämiseen asiakkailta.
- lisäksi järjestämme ammattilaisseminaarin kahdesti vuodessa.

Miksi sosiaalisen
median opettaminen
on tärkeää?
”Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa
• toimia jossain organisaation toimintaprosessissa, jolloin hän
- käyttää eri työväline- ja viestintäohjelmia omassa työssään
- käyttää sosiaalisen median virtuaalisia työkaluja liiketoiminnan
tehostajana

• tehdä sisäisen viestinnän ja asiakasviestinnän tietotekniseen
toteuttamiseen ja ylläpitoon liittyviä tehtäviä, jolloin hän
- viestii sähköisesti ja kirjallisesti
- laatii, ylläpitää ja muokkaa tilastoja ja raportteja
- ylläpitää tietokannoissa ja -verkoissa olevaa tietoa.”

CASE: Mediatalo Opiskelupaikka

Google Business
Sovellukset

Sähköinen Asiakkuuksien-
Blogit ja uutiskirjeet
taloushallinto hallinta

Linkedin ja
Facebook

Miten yhteiskunta muuttuu?

• Moderni yhteiskunta
– traditionaalinen ”hyvä elämä”
– vakituinen elämänrytmi
• Zombie-kategoriat
– ”ydinperhe”
– ”koko työura samassa yrityksessä”
– ”kaikilla samat mahdollisuudet”
• Postmoderni yhteiskunta ”elinkautinen
oppiminen”
– kaikki on liikkuvaa ja muuttuvaa
– epävarmuuden määrä on kasvanut

Mitä verkostoyhteiskunta
tarkoittaa?
• Kaikki kuuluvat verkostoihin
– luonnolliset verkostot kuten perhe, työpaikkaan…
– myös parasosiaalisiin, esim. suhteista tuotemerkkeihin,
brandeihin ja ihmisiin, joita emme edes tunne (Solomon
2004, 100-101).
• Yhteiskunta, jossa kaikki perustuu tarinoiden, kertomusten ja
unelmien voimaan. (Rolf Jensen 1999)

• Me ostamme myyttejä, suhteita ja
verkostojäsenyyksiä. Tärkeää ei ole tuote,
vaan tarina ja imago (Gummesson 2005, 102).

Sosiaalisen median
määrittelyä
Sosiaalinen media on kattotermi erilaisille verkkopalveluille,
joissa samasta aihepiiristä kiinnostuneet ihmiset tai yhteiset
intressit omaavat ihmiset tapaavat toisiaan, ilmaisevat itseään ja
purkavat tunteitaan (Katri Lietsala, 2008, 17-20)

Verkon yhteisöllinen käyttö ja yhdessä oleminen voi perustua
jakamiseen, tiedon tai sisällön tuottamiseen tai jonkin yhteisen
hankkeen eteen toimimiseen. (Weber, 2009, 97-112)

Sosiaalisen median käyttö on kuitenkin vain hyvin harvoissa
tilanteissa reitti nopeisiin voittoihin liiketoiminnassa.
Yhteisöllisyyteen perustuvissa toiminnoissa on syytä varautua
pitkiinkin käynnistämisaikoihin. (Hintikka, 2008,10-18)

NETIN KÄYTTÖKOHTEET

83 % nuorista on
tuottanut sisältöä
nettiin

Passiivisia 30 %

15/30 Research 2007

SOSIAALINEN MEDIA
KARTALLA


SOS.MED KÄYTTÄJIEN ROOLIT

Johtaa

Aktiivisuus
Ohjaa
keskustelua
eli moderoi

Tekee
ryhmässä

Käyttää
uudelleen

Kirjoittaa YDIN
Linkkaa
Taggaa eli Jakaa
merkitsee Tilaa
omiin Kommentoi
Lisää
Lukee hakusanoihin
suosikkeihin

Otala 2009, Wikimaniaa yrityksiin, s 110

MEDIATALO OPISKELUPAIKKA OY | Lasse Leponiemi | info@opiskelupaikka.fi |
www.opiskelupaikka.fi

SOSIAALINEN MEDIA
• Yhteisön tapa kommunikoida keskenään
virtuaalisesti

Sosiaalinen toiminta
voidaan jäljittää =
”digital footprint”

Järjestelmät vaihtuvat,
kehittyvät ja muuttuvat
JATKUVASTI


JULKISUUS TUO VASTUUTA


MEDIATALO OPISKELUPAIKKA OY |
info@opiskelupaikka.fi | www.opiskelupaikka.fi

KOULUTUSMAAILMAN
TUULIA
www.schoolofeverything.com
It's one of those great, simple, smart ideas that make you want to smack your head and
say, 'Why didn't I think of that?’” - Cory Doctorow on BoingBoing (Sep. 2008)


YOUTUBE EDUCATION
• Oma kanava maksuttomille akateemisille luennoille

Mitkä
suomalaiset
oppilaitokse
t näkyvät
täällä?

6 päivässä
yli 8400
kertaa
katsottu
uusin luento

ESIMERKKI

http://www.youtube.com/user/sjokelailut


CASE: Lasse läpi espanjasta
• Opettaja kirjoitutti kaikki materiaalit vihkoon
• Käytössä ei ollut sähköistä oppimisympäristöä
• Kirjan sanasto täysin puutteellinen

ensimmäinen tentti hylätty – mitä sitten?
- asuin Helsingissä, opiskelut Tampereella
- matkustan vuodessa n. 100 päivää


WE-ALL-LEARN
Curtis J. Bonk, Indianan yliopisto (2009)

Web Searching in the World of e-Books
E-Learning and Blended Learning face-to-face

Availability of Open Source and Free Software
Leveraged Resources
Learning Object Repositories and Portals

Learner Participation in Open Information Communities
Electronic Collaboration
Alternate Reality Learning
Real-Time Mobility and Portability
Networks of Personalised Learning


MITEN KÄYTTÄÄ TYÖSSÄ?
• Sosiaalinen media luo aina yhteisön, hetkellisen tai
pitkäaikaisen
• Miten hyödynnetään yhteisön tuki, jatkokoulutustarpeet,
markkinointi ohjatusti?

YHTEISÖÄ EI TARVITSE LUODA

SE ON JO.
Nyt puhutaan strategiasta.

FACEBOOK-SUKUPOLVI
• Nuoriso muodostaa oman heimonsa.
• Työpaikan sosiaalisen ympäristön odotetaan
heijastavan webin sosiaalista ympäristöä.
• Voiko yritys menestyä ilman F-sukupolven
edustajia riveissään?

• Hamel Gary, The Fortune 5oo, 2009,
http://blogs.wsj.com/management/2009/03/24/the-facebook-generation-vs-the-fortune-500/


12 F-SUKUPOLVEN TEESIÄ
1. Kaikki ideat kilpailevat tasa-arvoisella jalansijalla.
2. Panostus merkitsee enemmän kuin suositukset.
3. Hierarkiat ovat luonnollisia, eivät säädettyjä. Netissä valta valuu ylöspäin, ei alaspäin. Auktoriteettia
ei määrätä jonkun ylemmän taholta, vaan se ansaitaan osallistumalla.
4. Johtajat enemminkin palvelevat kuin johtavat. Netissä jokainen johtaja on palvelujohtaja;
kenelläkään ei ole oikeutta määrätä tai asettaa sanktioita.
5. Tehtävät valitaan, eikä anneta ylhäältä päin.
6. Ryhmät ovat itsemääräytyviä ja järjestäytyneitä. Internet yhteisöissä sinulla on vapaus valita omat
”ystävät” ja olla välittämättä, jos ei halua.
7. Resurssit vetävät puoleensa, eivätkä siirry ylhäältä alaspäin.
8. Valta tulee tiedon jakamisesta, ei sen varastoimisesta.
9. Mielipiteen yhdistyvät ja päätökset ovat vertaisarvioituja. Joukon voima.
10. Käyttäjät voivat käyttää veto-oikeuttaan suurimmassa osassa päätöksiä. Ainut keino pitää käyttäjät
lojaalina on antaa heille merkittävää sanavaltaa tärkeimmissä päätöksissä.
11. Luontaiset palkinnot merkitsevät eniten. Esimerkkinä Wikipedia ja muut open source ohjelmistot,
joissa ihmiset antavat vapaa-aikaansa ilmaiseksi. Tunnustetuksi tuleminen ja saavutukset merkitsevät
rahaa enemmän.
12. Hakkerit ovat sankareita. Online yhteisöt usein ottavat vastaan anti-auktoriteetti näkemyksiä omaavia
ihmisiä, hakkereita.


Miten hyödyntää
sosiaalisen median
välineitä?

Voiko omaa viestintää
enää hallita?

MITEN KÄYTETÄÄN
TIETOTEKNIIKKAA?

38 % opiskelijoista sanoi, etteivät voi olla yli
10 minuuttia tarkistamatta sosiaalista mediaa

70 % ottaa muistiinpanot mieluummin
kirjoittamalla näppäimistöllä kuin käsin.

91% opiskelijoista pitää parhaana tapana
pyytää opettajalta lisäohjeita sähköpostilla.

(OnCampus Research 2011, tutkimukseen haastateltu 500
yhdysvaltalaista korkea-asteen opiskelijaa)

3 / 4 opiskelijasta sanoo,
ettei voisi opiskella ilman teknistä apuvälinettä.

(Mashable: How students use technology 10.8.2011)

LUOTTAMUKSELLINEN

Mihin sosiaalista
mediaa voidaan käyttää oppilaitoksissa?
Yhteisön ylläpito

Opetuksen tukena Oppilaitoksen palvelut

SOSIAALINEN ÄLYKKYYS
Yhteisöllinen

Tietointensiivinen Mobilisoiva Organisoiva

Yksityinen

CASE: Virtuaaliopo
- Palvelu on opiskelupaikka.fi –verkkopalvelun ydin.
- Yli 4000 kysymysketjua, yli 8000 viestiä, yli 10 000 tykkäystä


Koulutuksen
tukipalvelut
Verkossa

Yhteisöllisyyttä
Opintoneuvonta/ Henkilökohtainen
tukevat
Urasuunnittelu Neuvonta
palvelut


LUOTTAMUKSELLINEN

Neuvontaa ja tukea
Verkko-opiskelijat hyötyvät tuesta, jos se toteutetaan
tukemaan HEIDÄN TARPEITAAN:

Tukipalvelut edistävät
– Hakeutumista koulutuksiin
– Vähentävät uupumusta
– Edesauttavat opiskelijat sopeutumista –
yhteisöllisyyden kokemusta


LUOTTAMUKSELLINEN

Tarpeisiin perustuva
• Need-based approach

– Interaktiivisuus (vuorovaikutuksellinen ympäristö)
– Käyttäjät tunnistavat tarpeitaan esillä olevien
vaihtoehtojen joukosta
– Ei ”hukuta” tietoon vaan mahdollisuuksia on rajattu

• Tarpeiden kartoituksen jälkeen tarjotaan asianmukaisia
linkkejä, jotka neuvojat ovat arvioineet vastaavan kyseiseen
tarpeeseen


LUOTTAMUKSELLINEN

Onnistunut ja laadukas
neuvonta?
Käyttäjä / Asiakas

Sovellus / ympäristö Neuvonnasta vastaavat


LUOTTAMUKSELLINEN

Osatekijät
• Osallistujien potentiaali vaikuttaa verkossa
tapahtuvan neuvonnan & opetuksen
onnistumiseen

• Käyttäjätyyppejä
– Korkea päätöksentekovalmius (osaaminen,
oma-aloitteisuus): hyötyy omatoimisesta
palvelun käytöstä
– Matala päätöksentekovalmius (epävarmuus,
varovaisuus): tarvitsee enemmän tukea
hyötyäkseen palvelusta


LUOTTAMUKSELLINEN

Osatekijät
• Neuvonnasta vastaavat:

– Tietoa ja osaamista verkossa toimimiseen,
tiedonhallintaan ja sen arviointiin

• Arviointikykyä suositella käyttäjän
tarpeeseen soveltuvaa palvelua /
verkkosivua
• Yhteistyö (käyttäjä – neuvoja) lisää
motivaatiota etsiä tietoa ja käyttää palvelua


LUOTTAMUKSELLINEN

Käynnistämisen haasteet
• Käyttäjien ja neuvontaan osallistuvien henkilöiden
askeleet kohti toimivaa verkkoympäristöä:

• 3 ASKELTA
– Kartoittaa tukea tarvitsevat (myös tuesta
vastaavat)
– Järjestää orientaatio
– Toteuttaa seuranta (tarjota opastusta ja
mahdollisuuksia kysyä ongelmatilanteissa)
• Tehostettuna: ”Tupla-tuki”


Vastuukysymykset

• Käyttäjällä vastuu valinnoista, jotka tehdään saatujen
resurssien pohjalta

• Ei ole mahdollista ”suojata” käyttäjää:
– Huonolta palvelulta (sovellukset)
– Huonoilta lähteiltä (verkkosivuilta)

• Tiedon virheellinen arviointi
– Tottumattomalle haasteellista erottaa validi ja virheellinen/
epäolennainen tieto

• Käyttäjällä tulee olla mahdollisuus ottaa yhteyttä – kysyä
lisäohjeita tarvittaessa

Analyysiä: kokemuksien jakaminen

• “Kyllähän tuota tietoa löytyy netistä noilta virallisilta sivuilta,
mutta ihan käytännön asiat kiinnostavat..“
• Oppisopimuskoulutuksen aineistossa paljon kysymyksiä
koulutukseen liittyen, työharjoittelussa ja
työvoimakoulutuksessa korostuu enemmän kokemusten
jakaminen
• Vertaistuki
• Kertokaa kokemuksia: kaivataan omakohtaisia kokemuksia
• Asiasta ei ole riittävästi käytännön tietoa?
• Tietoa löytyy, mutta sitä ei osata hyödyntää / se on liian virallista?
• Kokemuksien jakaminen
• Arkipäiväistä keskustelua oman viiteryhmän kanssa
– Esim. lähihoitajat /merkokonomiopiskelujat Demissä
• Lisäksi keskustelujen lukeminen luo kuvaa alasta
kiinnostuneille
Mediatalo Opiskelupaikan tutkimus, 2009

Analyysiä:
Työn tekemisen ja hakemisen normit
• Kuinka hakea töitä?
• Oppisopimuskoulutukseen hakijoiden kysymys:
• “Mitä luulette, jos soittelen firmoihin joihin haluaisin oppisopimuksella töihin,
että millainen on vastaanotto? vai olisiko parempi mennä käymään itse
paikanpäällä..”
• “Ottaisin mielelläni vastaan vinkkejä miten asia kannattaa tuoda ilmi niin paikan
päällä kuin sähköpostitsekkin /puhelimitsekkin?”

• Miten käyttäytyä / pukeutua töissä?
• Työharjoitteluaineiston yhteydessä:
• ”miten ootte esitelly itsenne kun olette ekaa kertaa menneet potilaan luokse?”
• ”Te, joilla on lävistyksiä (lähinnä naamassa): Jos (ja kun) jouduitte ottamaan
lävisyskorut pois työharjottelun ajaksi, annoitteko lävistyksen olla vaan auki vai
laitoitteko jotain niihin suojaksi?”
• ” Kyselisin (typeriä) työharjoitteluista eli tapahtuvatko ne klo 8-16 välisenä
aikana vai voiko myös iltaisin olla jotakin? Pystyykö työaikoihin itse
vaikuttamaan?”

Mediatalo Opiskelupaikan tutkimus, 2009

MITEN SPARRAAJA TOIMII?


LUOTTAMUKSELLINEN

Kiinnostavaa kirjallisuutta:
Goss, S. & Anthony, K. (2009) Developments in the use of technology in counselling and
psychotherapy. British Journal of Guidance & Counselling.

LaPadula, Maria. (2003) A Comprehensive Look at Online student support services for Distance
Learners. The American Journal of Distance Education.

Sampson, James. P. (2002) Quality and Ethics in Internet-Based Guidance. International Journal
for Educationa and Vocational Guidance.

Young, Kimberly. S. (2005) An Empirical examination of client attitudes towards Online Counseling.
CyberPsychology & Behavior.


LUOTTAMUKSELLINEN

Kiitos!

Lasse Leponiemi, toimitusjohtaja
Mediatalo Opiskelupaikka Oy

lasse.leponiemi@opiskelupaikka.fi
puh. 040 7711 123


2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.

Recomendados

Recomendados

Más contenido relacionado

Destacado

Destacado (6)

Similar a 2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.

Similar a 2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa. (20)

Más de Lasse Leponiemi

Más de Lasse Leponiemi (8)

Último

Último (9)

2011-08 Miten sosiaalista mediaa hyödynnetään oppilaitoksissa.