Verkkotilaisuus 23.11.2021: Mitä uutta tiedetään digitalisaation ilmasto- ja ympäristövaikutuksista ja mitä mittareita on kehitteillä? Liikenne- ja viestintävirasto Traficom esitteli luonnostelemiaan mittareita ICT-alan ilmastovaikutusten seuraamiseksi. DNA, Elisa, Telia ja Finnet-liitto kertoivat puolestaan, miten yritykset mittaavat ympäristövaikutuksia. Lisäksi tilaisuudessa oli Suomen ympäristökeskuksen, Aalto-yliopiston ja Sitran esitys.

1. ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian
seurantafoorumi 23.11.2021 klo 10–12
Mitäuutta tiedetään
digitalisaation
vaikutuksistaja mitä
mittareitaon kehitteillä?

2. Avaussanat
Yksikön johtaja Päivi Antikainen, LVM
Ilmasto- ja ympäristövaikutusten
indikaattorityö, raportoinnin kehittäminen
• Indikaattorien koostaminen
Viestintämarkkina-asiantuntija Marja Heinonen,
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom
• Teleoperaattoreiden näkemyksiä
indikaattorien kehittämiseen, raportoinnin
kehittäminen
Yritysvastuupäällikkö Tuuli Nummelin, DNA
Yritysvastuujohtaja Minna Kröger, Elisa
Yritysvastuujohtaja Eija Pitkänen, Telia
Toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, Finnet-liitto
• Kysymyksiä ja keskustelua
2
Ohjelma
ICT-alan vaikutusten vertailukelpoisten
mittareiden kehittäminen, elinkaaren
aikaisten vaikutusten ymmärtäminen
• Julkisten palvelujen digitalisaation
ilmastovaikutukset
Erityisasiantuntija Janne Pesu, Suomen
ympäristökeskus
• ICA ICT ilmaston eduksi -hanke
Professori Jukka Manner, Aalto-yliopisto
• Laitteiden elinkaarenaikaiset
vaikutukset
Asiantuntija Lotta Toivonen, Sitra
• Kysymyksiä ja keskustelua
Yhteenveto ja tilaisuuden päätös

3. Viestintäverkkojen
ympäristövaikutusten
mittarointi
ICT-alan ilmasto- ja
ympäristöstrategian seurantafoorumi
23.11.2021
Kuva: Mika Baumeister/ Unsplash

4. Tausta lyhyesti
 ICT-ilmastostrategia maaliskuussa 2021
 Suositeltuja toimenpiteitä mm. tietopohjan ja sen läpinäkyvyyden lisääminen:
 Koostetaan ICT-alan ympäristövaikutusten mittaamista ja seurantaa koskevia
kansainvälisiä menetelmä- ja indikaattorisuosituksia ja ohjeita Suomen kannalta
tarkoituksenmukaiseksi tiivistelmäksi. Pääasiallinen toimija: Traficom, laajempi
keskustelu toimialan asiantuntijoiden kanssa
 Seurataan ja vaikutetaan energiankulutusta ja päästöjä koskevan tilastoinnin ja tiedon
läpinäkyvyyteen liittyvien aloitteiden etenemiseen Euroopan unionissa, tavoitteena
systemaattisesti kerätty, kansainvälisesti vertailukelpoinen data. Pääasiallinen toimija:
edustus EU:n työryhmissä
 Lisäksi: Osallistutaan verkkojen ekologisen kestävyyden arviointiperusteiden
kehittämiseen EU-tasolla ja laajemmin kansainvälisesti. Pääasiallinen toimija: Suomen
edustajat EU:n ja kv. työryhmissä, mm. Traficom
 ICT-ilmastostrategian toimenpiteiden toteuttaminen on Traficomin tulostavoite
LUONNOS

5. Viestintäalan laajuus
Lähde: Ericsson 2018
LUONNOS

6. Mihin keskitytään?
Eri osien ympäristöpäästöt
ICT-ala
Päätelaitteet Verkot Datakeskukset
TV:t, isot
näytöt
Älypuhelimet,
pienlaitteet
Rakentaminen
/purkaminen
Käyttö
Kiinteä
Mobiili
2-4 % KHKe
>50 %
Korkeampi Matalampi
5-24 %
65-80 %
~10 % ~90 %
15-20 %
<50 %
Videonkatselu 2,5 x
kiinteä
Liityntä
Core/muu
70-80 %
20-30 %
LUONNOS

7. Rajaus verkolle - pelkistetty
tilaaja- ja
runkoverkon raja
Internet
Oper
oma
DC
GW
tms.
Mobiili
core
mobiililiikenne
kiinteän liikenne
LUONNOS

8. Energiankulutus Suomessa 1.1.-31.12.2021
 Kyselyn kohteena on yrityksen omistama (vai hallinnoima/käyttämä?) verkkoinfrastruktuuri.
Seuraaviin lukuihin lasketaan mukaan myös mainitun verkon osana toimivien tilojen valaistus-, lämmitys- ja
jäähdytyskulutus.
Lukuihin ei lasketa mukaan loppukäyttäjän laitteita ja niiden kulutusta.
 1. Kiinteän liityntäverkon energiankulutuksen kokonaismäärä
____________ MWh
 2. Muiden vain kiinteän verkon käytössä olevien verkonosien energiankulutuksen kokonaismäärä
____________ MWh
 3. Matkaviestinverkon radioverkon energiankulutuksen kokonaismäärä
____________ MWh
 4. Muiden vain matkaviestinverkon käytössä olevien verkonosien energiankulutuksen kokonaismäärä
____________ MWh
 5. Muiden verkonosien, joissa ei voida erotella kiinteän ja matkaviestinverkon kulutusta, energiankulutuksen kokonaismäärä
Tähän lasketaan mukaan verkonosat, jotka ovat yrityksen omistuksessa (vai hallinnassa/käytössä?) ja Suomessa. Mukaan
siis lasketaan esimerkiksi sellaisten yrityksen Suomessa olevien datakeskusten energiankulutus, joissa käsitellään yrityksen
Suomessa olevien asiakkaiden tietoliikennettä.
Traficom jakaa tähän ilmoitetun energiankulutuksen määrän kiinteän ja matkaviestinverkon kokonaisenergiankulutusta
varten samassa suhteessa kuin yrityksen tiedonsiirtoliikenne kiinteän ja matkaviestinverkon välillä on ilmoitettu Traficomin
vuosikyselyssä 2020.
____________ MWh
LUONNOS

9. Muut kysymykset
 Mikä osuus yrityksen verkkojen käyttämästä energiasta on tuotettu uusiutuvilla energiamuodoilla?
____________
 Mahdolliset lisätiedot koskien yllä esitettyjä lukuja, niiden tarkkuutta tai jaottelua
____________
 Muut toimenpiteet, joilla yritys on pyrkinyt vähentämään viestintäverkkojen energiankulutusta tai
muita ympäristön kannalta haitallisia vaikutuksia esimerkiksi käytön, rakentamisen tai kierrätyksen
osalta. Esimerkiksi, jos yrityksenne tuottaa osan kulutetusta energiastaan itse hyödyntämällä
toiminnoista muodostuvaa hukkaenergiaa, kerrottehan myös näistä ratkaisuista.
____________
 Viestintäverkkojen ja -palvelujen tuomat ympäristöhyödyt muilla toimialoilla
Voitte halutessanne avata lyhyesti tähän toteutuneita projekteja tai asiakastoteutuksia, joissa
viestintäverkkojen tai -palvelujen avulla on pystytty konkreettisesti vähentämään haitallisia
ympäristövaikutuksia. Esittäkää sopivilla, mielellään numeerisilla, indikaattoreilla tilanne ennen
ratkaisun käyttöönottoa ja ratkaisun jälkeen sekä avatkaa, millaisesta ratkaisusta oli kyse.
Mainitkaa vastauksessa, ovatko esittämänne projektit tai toteutukset salassa pidettäviä.
____________
LUONNOS

10. Mitä seuraavaksi?
Foorumin jälkeen ehdotus tulee laajemmalle kommenttikierrokselle
tammikuun 2022 loppuun asti
Helmikuussa 2022 lopullinen indikaattorilista valmiina
Keväällä 2022 järjestetään pilottitiedonkeruu määritellyillä
indikaattoreilla koskien vuotta 2021
BERECin ensi vuoden työohjelmassa on ehdotus
ympäristöindikaattorien muodostamisesta
 Suomella mahdollisuus ohjata toimintaa ennakoivalla työllä
LUONNOS

11. Kiitokset!
marja.heinonen@traficom.fi
Kuva: Karsten Würth/Unsplash

12. Teleoperaattorina ja yrityksenä haluamme toimia
avoimesti ja tarjota kaiken saatavan datan julkisesti.
DNA onkin vuosittain julkaissut päästötietonsa
vastuullisuusraportissa.
Verkon energiatehokkuus on summa useista pienistä
ja suurista teoista. Lisäämme tehokkuutta muun
muassa ottamalla käyttöön laajamittaisesti tekoälyä
hyödyntäviä energiansäästöteknologioita radio-
verkoissamme jo tämän vuoden aikana. Säästöt ovat
olleet kenttäkokeilujen perusteella merkittäviä.
DNA jatkaa ylpeydellä matkaansa kohti todellista
hiilineutraalia verkkoa.
3
Tuuli Nummelin
Yritysvastuupäällikkö, DNA

13. Eija Pitkänen
Yritysvastuujohtaja, Telia
Kun suunnitellaan raportointia
on tärkeää miettiä mistä kerätyn
tiedon halutaan kertovan.
Yhtiöiden vastuullisuusraportointi
on sidosryhmävaatimuksiin
vastaamista.

14. Avoin ja ajantasainen ympäristötieto
mahdollistaa kyvykkyyden
kohdentaa riittäviä ja nopeita keinoja
ilmastonmuutoksen hillintään. On
varmistettava toimijoiden välinen
vuoropuhelu ympäristötiedon
tarpeista ja mahdollisuuksista
tuottaa tarvittava tieto.
5
Minna Kröger
Yritysvastuujohtaja, Elisa

15. Digitalisaatio uudistaa liiketoiminta-
malleja ja pienentää siten
hiilijalanjälkeä, koska se mahdollistaa
saman palvelun toteuttamisen
skaalautuvammin, nopeammin ja
ilman turhia välivaiheita.
6
Jarmo Matilainen
Toimitusjohtaja, Finnet-liitto

16. Julkisten palveluiden kestävä digitalisaatio - Ilmasto- ja ympäristövaikutukset
Valtioneuvoston yhteinen selvitys- ja tutkimustoiminta (VN TEAS)
Hankkeen toteuttajat
Janne Pesu, Suomen ympäristökeskus SYKE
ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategian seurantafoorumi, 23.11.2021

17. ”tutkimustietoon perustuva viitekehys, joka tukee julkisten palveluiden digitalisaation
systeemisten ympäristövaikutuksien arvioinnin toimintamallin luomista”
Tavoite
Digitalisaation
ympäristövaikutusten
arviointiin soveltuva
menetelmä
Menetelmän
soveltamisen pääpiirteet
tyypillisten julkisten
palvelujen osalta
Viitekehys
Ensimmäisen vaiheen
laskentamalli ja
arvioinnin kehittymisen
tiekartta
Tarvittava ohjeistus ja
suositukset
Toimintamalli

18. ● Rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat kolmanneksen
kaikista kasvihuonekaasupäästöistä
● Maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus
• Rakennusten koko elinkaaren aikaiset ilmastovaikutukset
• Rakennuksen vähähiilisyyden arviointimenetelmä
• Ilmastoselvitys rakentamislupaa haettaessa
• Hiilijalanjäljen raja-arvo-ohjaus
● EU:n kestävän rahoituksen arviointikehys
Ilmastovaikutusten arviointi rakennusalalla

19. ● Standardoitu ja vakiintunut menetelmä
● Ottaa huomioon koko elinkaaren, mikä
on tärkeää myös digitalisaation
vaikutusten arvioinnissa
● Vaatii paljon lähtötietoja ja
menetelmäosaamista
● Rajattuihin tarkoituksiin voidaan laatia
myös yksinkertaisempia
arviointivälineitä, esimerkiksi laskureita
Elinkaariarviointi - LCA

20. Tilannekuva
• Haastattelut
• julkisen sektorin ICT-palvelujen
tuottajia ja digitaalisten
palvelujen omistajia
• Kyselytutkimus
• valtiosektorin ja kuntien
digitaalisten palvelujen
omistajille – 175 vastausta
Menetelmäluonnos
• Viitekehys ja
arviointimenetelmä
• Laskurin luonnos
tapaustutkimuksissa
edelleen
kehitettäväksi
Tapaustutkimukset
• Ikääntyneiden kotiin
vietävät palvelut;
lääkeautomaatti ja
kuvapuhelinpalvelut
• Sosiaali- ja
terveyspalveluiden
digiklinikka
• Menetelmän testaus
ja kehitys
Tulokset
• Viitekehys ja
toimintamalli
ympäristövaikutusten
arviointiin
• Laskuri
ilmastovaikutusten
arviointiin
Hankkeen vaiheet ja tilannekuva
1.3.2021 – 31.12.2022
Ilmasto- ja ympäristöasioiden
huomioiminen on vielä vähäistä
Vaikutusten konkretisoiminen ja
mittaaminen ovat haasteellisia
Julkishallinnon toimintatapa ei
tue vaikutusten arviointia

21. 1. Arviointimenetelmä
2. Päästökertoimet
3. Laskentatyökalu
Ilmastovaikutusten arviointi käytännössä

22. Arviointimenetelmä
Tarvittava linjaus
Arvioinnin kohde Mikä on haluttu tarkastelun laajuus? Mitä kaikkea sisältyy
arviointiin?
Arviointiin sisällytettävät
elinkaaren vaiheet
Oletusarvoisesti tarkastellaan koko elinkaarta. Halutaanko
käytännön arviointia helpottaa jättämällä mahdollisia
vähämerkityksisiä elinkaaren vaiheita arvioinnin ulkopuolelle?
Arviointijakson pituus Vertailukelpoisuuden vuoksi arviointijakso vakioidaan. Onko
esimerkiksi 5 vuotta sopiva?
Arvioinnissa käytettävät tiedot Käytetäänkö yhteistä tietokantaa/ tietoja ja voiko mahdollisia
geneerisiä päästökertoimia korvata tarkemmilla arvoilla
esimerkiksi ympäristöselosteista? Miltä osin käytetään aktiviteetti
tai tuotepohjaisia päästökertoimia ja miltä osin kustannuspohjaisia
kertoimia?
Valitut indikaattorit Onko ensi vaiheessa tarvetta muille kuin ilmastonmuutoksen
indikaattorille (GWP Global Warming Potential)?

23. Tarkastelun laajuus Tilanne ennen digitalisointia Tilanne nyt
a) Digitalisoidun tai kokonaan
uuden digitaalisen palvelun
hiilijalanjälki
Ei huomioida puhtaasti
nykytilannetta tarkasteltaessa
Palvelun hiilijalanjälkeen kuuluvat kaikki digitaaliset sekä fyysiset
panokset palvelun tuottamiseksi sekä käyttämiseksi
b) ICT-osuuden hiilijalanjälki
Ei huomioida puhtaasti
nykytilannetta tarkasteltaessa
Tarkastellaan vain digitaalisten laitteiden ja infrastruktuurin
hiilijalanjälkeä (osa digitalisoidun palvelun hiilijalanjäljestä)
c) Digitalisoinnin, eli
muutoksen hiilijalanjälki
Palvelun hiilijalanjälki koostuu mm. tuottajan toimitiloista,
postituksista ja käyttäjän liikennepäästöistä
Palvelun hiilijalanjälkeen kuuluvat kaikki digitaaliset sekä fyysiset
panokset palvelun tuottamiseksi sekä käyttämiseksi. Voidaan
huomioida myös säästyneiden rahojen välilliset päästöt.
Palvelun
käyttäjä
Digitaalisen palvelun
tuottaja
Palvelun
käyttäjä
Digitaalisen palvelun
tuottaja
rebound ?
Δ
Palvelun käyttäjä
”Perinteisen” palvelun tuottaja
Palvelun
käyttäjä
Digitaalisen palvelun
tuottaja

24. 1. Perinteinen elinkaarilaskenta – kerätään aktiviteettitiedot,
jotka muutetaan päästötiedoksi
• Esimerkiksi palvelupisteessä asiointi henkilöautoilla
20 000 km x 0,183 kg CO2e/km = 3 660 kg CO2e
2. Kustannus – päästöarviointi –> kerätään tietoa toiminnan eri
kuluerien kustannuksista, ja muutetaan ne päästöiksi (karkea
arvio)
• Esimerkiksi postipalvelut
8000 € x 0,4781 kg CO2/€ = 3825 kg CO2e
• ICT:n ilmastovaikutusten arviointiin kustannusperusteiset päästökertoimet
ovat vielä liian epätarkkoja
9
Päästökertoimet

25. ● Tavoitteena käyttökelpoinen laskuri suuruusluokaltaan oikean
ilmastovaikutuksen laskemiseksi saatavilla olevien tietojen perusteella
● Avainasemassa yksinkertaistaminen ja allokointi
Laskentatyökalu
Digital service
Description of the service
Functional unit
Annual provision of the service.
The side of the service provider; inputs per functional unit
Digital service speciffications
Average data intensity of the service, per user session 10 MB/user session
Number of sessions per year 500 000 sessions
Average time per session 10 min/user session
Personnel dedicated to maintain the service TOSI
Number of man months/year 120 man months
Servers supplying the service in-house cloud
Number of dedicated servers 0,5 1
Storage capacity of a server, in TB 4 4
Load profile high light-medium
Electricity type (select) Grid Grid
Transport
Kilometers driven, per year, per service 1000 km/year
Fuel type petrol
Premises EPÄTOSI
Open-space office (select) yes
Square meters 150 m2
Electricity type (select) Grid

26. ● Julkisen sektorin digitaalisten palvelujen ympäristövaikutuksia ei
tunneta, eikä yhteistä arviointimenetelmää ole
● Elinkaariarviointi sopii hyvin perusmenetelmäksi ja
ilmastovaikutusten arvioinnista kannattaa aloittaa, tarvitaan
1. Arviointimenetelmä
2. Päästökertoimet
3. Laskentatyökalu
● KPMG, LUT ja SYKE kehittävät yhdessä julkisten palvelujen
kestävän digitalisaation työkaluja
• Laajempi viitekehys ja ilmastovaikutusten laskuri 2022 loppuun mennessä
Yhteenveto

27. ICA – Ilmaston eduksi
Jukka Manner, Jari Porras, Sanna Syri
Professoreita
Aalto/LUT/Aalto

30. Teknologia kehittyy ajan myötä

31. ICT:n kehittymisestä

32. Kuinka paljon laskenta on kehittynyt
30 vuodessa ?

33. a) 1 000 x
b) 10 000 x
c) 100 000 x
d) 300 000 x
e) 1 000 000 x

34. a) 1 000 x
b) 10 000 x
c) 100 000 x
d) 300 000 x
e) 1 000 000 x

35. NEC SX-3 (1990):
22 GFLOPS
Huawei Mate 20 Pro (2018):
14 GFLOPS (CPU)
489 GFLOPS (GPU)
https://www.extremetech.com/extreme/125271-the-history-of-supercomputers/5

37. Tietoverkkojen nopeudet ?

38. a) 1 000 x
b) 10 000 x
c) 100 000 x
d) 300 000 x
e) 1 000 000 x

39. a) 1 000 x
b) 10 000 x
c) 100 000 x
d) 300 000 x
e) 1 000 000 x

40. 2400 bps modem (1990)
2021
400’000x
https://www.suspended-objects.org/post/122466768778/item-062-supramodem-2400-found-on-6-20-15

41. Laskennan energiatehokkuus

42. a) 1 000 x
b) 10 000 x
c) 100 000 x
d) 300 000 x
e) 1 000 000 x

43. a) 1 000 x
b) 10 000 x
c) 100 000 x
d) 300 000 x
e) 1 000 000 x

44. NEC SX-3 (1990):
360 kW
Huawei Mate 20 Pro (2018):
1-2 W ?
https://www.extremetech.com/extreme/125271-the-history-of-supercomputers/5

45. ICT:n infrastruktuuri kehittyy hurjaa
vauhtia

46. 5G, 6G, kuitua
Palvelinkeskuksia, pilvipalveluita

47. Miksi tarvitaan lisää ICT-järjestelmiä,
jos niiden tehokkuus on kasvanut
100’000 – 1’000’000 x ?

48. Kyseessä
Jevon’s paradox (1865)
?

49. “Energy-efficiency
improvements will increase
rather than reduce energy
consumption”

50. “Rebound effect”

51. ICA-projekti

52. 1. Miten mitata ICT-palvelun
energiatehokkuutta ?
2. Uusiutuvan energian ja hukkalämmön
hyödyntäminen tehokkaasti ?
3. Miten toteuttaa energiatehokkaita
palveluja ?
4. Miten eri osapuolet saadaan mukaan ?

53. Muutamia nostoja tuloksista

54. Pohjoisissa oloissa hukkalämpö on
mahdollisuus
Teknologinen kyvykkyys vs.
taloudelliset realiteetit ?

55. Suomen suosituimmat nettipalvelut:
Koko: 1-60MB (jopa 100+MB)
50% on kuvia
40% 3. osapuolen sisältöä
HTML vain 1%

56. Isoja 50-90% säästöjä saa aikaan
Pienemmät kuvat
Modernit kuvaformaatit
Käyttämätön Javascipt ja CSS
Välimuistien parempi käyttö

57. ICT-palveluiden tuottajilla (vielä)
puutteellinen käsitys kestävyydestä
Aihepiirin monimukaisuus (esim. vihreä koodi)
Puutteelliset kehitysprosessit

58. Myös ICT-alan pitää ymmärtää, että
“vähemmän on enemmän”

59. Laitteiden elinkaaren
aikaiset
ympäristövaikutukset
Lotta Toivonen
Asiantuntija
Luontoa vahvistava kiertotalous
-projekti, Sitra
23.11.2021

60. Erkki Laitila, HS/Lehtikuva 1967
Eduskunta perusti Sitran
lahjaksi 50-vuotiaalle
itsenäiselle Suomelle.
Tehtäväksi julkiselle
tulevaisuustalolle annettiin
huomisen menestyvän
Suomen rakentaminen.
Vuosi oli 1967.
Lahja Suomelle

61. Digitalisaatio ja luonnonvarat
Sitran aloitteesta käynnistyneessä ja Sitran rahoittamassa
tutkimusprojektissa tarkasteltiin älypuhelimiin ja älytelevisioihin
tarvittavien mineraalien ja metallien arvoketjua niiden
louhinnasta aina kierrätykseen asti.
Tutkimuksessa ICT-sektorin haasteiksi raaka-aineiden osalta
tunnistettiin esimerkiksi kasvavan kulutuksen ja laitteiden lyhyen
käyttöiän aiheuttama neitseellisten raaka-aineiden lisääntynyt
tarve, laitteiden materiaalien talteenoton haasteet ja
kierrätykseen päätyvien laitteiden pieni määrä.
Keskeisiksi ratkaisuiksi nostetaan mm. kiertotalouden
periaatteiden mukainen materiaali- ja tuotesuunnittelu, uudet
kiertotalouden mukaiset jakamisen ja omistamisen mallit sekä
kierrätysprosessien kehittäminen.
Digitalisaatio- ja luonnonvarat -tutkimuksen toteuttivat
Geologian tutkimuskeskus GTK, VTT ja Suomen
ympäristökeskus.

62. Älypuhelin on monimutkainen laite, joka sisältää
pieniä määriä kymmeniä eri metalleja
Älypuhelin 4 pääkomponenttia 40-80 elementtiä
Näyttö
Akku
Runko
Elektroniikka
Kosketusnäyttö, lasi, värit
Indium, pii, lantaani, dysprosium…
Litiumioniakku
Litium, koboltti, alumiini...
Kevyt, palosuoja, vaimennus
Nikkeli, magnesium, bromi, hiili…
Järjestelmäpiiri, magneetit…
Hopea, kulta, gallium, neodyymi…

63. Digitaalisten laitteiden elinkaareen liittyviä
haasteita
1. Lyhyt elinkaari: Laitteita ei suunnitella pitkäikäisiksi, korjattaviksi,
kierrätettäviksi eikä päivitettäviksi
2. Tarvittavien raaka-aineiden määrä kasvaa ja raaka-aine seokset
ovat entistä monimutkaisempia
3. Materiaalikoostumus on suurelta osin tuntematon
4. Laitteet eivät päädy asianmukaiseen kierrätykseen
5. Kaikkia raaka-aineita ei saada takaisin kiertoon
6. Monien metallien ja harvinaisten maametallien alhaiset
kierrätysasteet (REE)
7. EU on raaka-aineiden tuonnista riippuvainen
8. Kuluttajien ostopäätöksissä ympäristövaikutuksilla vain pieni rooli

64. Käyttövaiheen ympäristövaikutukset
• Käyttövaiheen osuus ympäristövaikutuksista
vaihtelee laitteiden välillä.
• Vertailussa älypuhelimen ja äly-tv:n
käyttövaihe:
• Älypuhelimella suhteessa pieni
vaikutus yleisiin ilmastovaikutuksiin
• Äly-tv:llä suhteessa suuri vaikutus
yleisiin ilmastovaikutuksiin
• Digitaalinen sisältö (datakeskukset ja
datan siirto): suurempi käyttövaiheen
merkitys
Laitetaanko isoa vai tosi
isoa älytelkkaria?

65. Mitä pitää seuraavaksi tapahtua?
- Elinkaariajattelu ja ennakointi
– Ennen kuin materiaali otetaan käyttöön, pyritään varmistamaan sen
käyttö ensimmäisen käytön jälkeen.
- Kiertotalouden edistäminen
– Uudet kiertotalouden mukaiset jakamisen ja omistamisen mallit
– Kohtuuhintaiset korjaus- ja huoltopalvelut
– Materiaali- ja tuotepassit
- Arvoketjun toimijoiden (mm. kaupan alan) rooli kestävien,
korjattavien ja kierrätettävien tuotteiden edistäjänä
- Varmistetaan, että metallit kiertävät oikeasti
– Kotimaiset investoinnit kierrätysteknologiaan, omavaraisuuden
parantaminen
– Keräysjärjestelmän tehostaminen
- Tietoisuuden ja osaamisen lisääminen sekä jatkotutkimus

66. sitra.fi
@sitrafund
Lotta Toivonen
+358 (294) 618 414
lotta.toivonen@sitra.fi

67. lvm.fi @lvmfi
Kiitos!