Se ha denunciado esta presentación.
Utilizamos tu perfil de LinkedIn y tus datos de actividad para personalizar los anuncios y mostrarte publicidad más relevante. Puedes cambiar tus preferencias de publicidad en cualquier momento.

Tvt tuulettaa oppimiskulttuuria

5.715 visualizaciones

Publicado el

Tvt:n mahdollistamia pedagogisia muutoksia lukio-oppimisessa

Publicado en: Educación
  • Sé el primero en comentar

Tvt tuulettaa oppimiskulttuuria

  1. 1. TVT tuulettaa oppimiskulttuuria Lukioiden veso Hämeenlinnassa 18.4.2015 Marjo Tavast Sähköposti: marjo.tavast@tampere.fi Blogi: http://passiota.blogspot.fi/
  2. 2. Lähtökohtia  Tavallisen opettajan tuumailuja – jokainen opettaja on oman aineensa ja kontekstinsa paras tuntija.  Elämä opettaa - arjen asiantuntijuutta tarjolla. • Minun tarinani Suuri uskallus -blogissani  Poimi jotain, jaa jotain! • Opettajien koulutuksissa on sama ongelma kuin luokassa: taidot ja motivaatio vaihtelevat suuresti.  Omassa opettajuudessa tehdyt valinnat ovat aitoja valintoja vain silloin, kun molemmat vaihtoehdot ovat mahdollisia – se, joka on kokeillut erilaisia tapoja, on vapaampi valitsemaan kuin se, joka ei uskalla kokeilla.  Valitse asenteesi. ”Viisas koira kulkee vapaana hihnassaan.” 18.4.2015Marjo Tavast
  3. 3. Koneuskovainen vai muutosvastarintainen?  Turha vastakkainasettelu: Tvt:n paikka on oppimisen edistäjänä. • Vain oppimisen edistäminen on arvokas päämäärä. • Opetuksen suorittaminen on näennäistoimintaa. • Tvt itseisarvo vai väline?  Ratkaisu useimpiin tvt:n opetuskäytön ongelmiin on … TVT:n opetuskäyttö. 18.4.2015Marjo Tavast
  4. 4. Mihin kaipaat muutosta?  Opiskelijat räpläävät puhelimiaan eivätkä jaksa kuunnella?  Valtaosa ryhmästä jää tunnilla passiivisiksi ja vain muutama osallistuu?  Opiskelijat eivät ota vastuuta oppimisestaan?  Kotitehtävät aina tekemättä?  Vastaan tulee todella epätyydyttäviä lopputuotoksia – pitääkö tässä jättää tutkielmat teettämättä?  Kaikki opiskelu jää koeviikkoon?  Kurssin aikana muka osataan, mutta kokeessa tulee vastaan ihan käsittämättömiä väärinymmärryksiä?  Motivoituneet ja lahjakkaat eivät pääse etenemään ja heikot putoavat kärryiltä? 18.4.2015Marjo Tavast
  5. 5. Esimerkit inspiroivat  Surffailu englanninkielisillä opetusaiheisilla sivuilla avartaa! Esimerkiksi malleja tietoisempaan tavoitteenasetteluun ajattelun taitojen opetuksessa löytyy runsaasti. Hae sivu- tai kuvahakuna esim. • Visible Thinking • Critical thinking • Bloom’s taxonomy  Minua inspiroineita sivustoja mm. • Te@chThought • A.J.Julianin blogi 18.4.2015Marjo Tavast
  6. 6. Tarkastelun kohteet 1. Oppiminen ja opettaminen – mistä puhutaan? 2. Mitä tvt:n käyttö tuo oppimiseen? 3. Kun diginatiivi ei olekaan diginatiivi - opiskelijoiden vastarinta ja taitotaso ongelmana 4. Kansankynttilästä kanssakulkijaksi – opettajuus murroksessa 18.4.2015Marjo Tavast
  7. 7. Oppiminen, opettaminen Millainen käsitys oppimisesta ohjaa toimintaamme?
  8. 8. 18.4.2015 Marjo Tavast Meillä on monenlaisia käsityksiä – joskus on hyvä palata pohtimaan, mitä ymmärrämme oppimisella. Ja meitä on monenlaisia opettajia – eiköhän ankkalammikkoon mahdu erilaisuutta oikein hyvin!
  9. 9. 18.4.2015 Marjo Tavast
  10. 10. Mitkä painottuvat sinun toiminnassasi? Mikä mahtaa olla opiskelijoiden käsitys? Oppiminen on... 1. velvoitteiden suorittamista ja annettujen vaatimusten täyttämistä? 2. tietojen omaksumista ja muistetun tiedon määrän lisääntymistä? 3. ymmärtämistä, joka näkyy tiedon kuvaamisena omin sanoin? 4. soveltavaa omaksutun tiedon käyttämistä uusissa yhteyksissä? 5. ajattelun muuttumista ja todellisuuden näkemistä uudella merkityksellisemmällä ja mielekkäämmällä tavalla? 6. ihmisenä kehittymistä ja uudenlaisen suhteen muodostumista maailmaan, toisiin ihmisiin ja omaan itseen, teknologiaankin? 7. uuden tiedon luomista,uusien ratkaisujen ja toimintapojen tuottamista? 18.4.2015Marjo Tavast
  11. 11. Tieto ei ole enää vain harvinaisissa kirjoissa tai oppineiden päässä – onko mikään muu muuttunut oppimiskulttuurissa? "Laurentius de Voltolina 001" by Laurentius de Voltolina - The Yorck Project: 10.000 Meisterwerke der Malerei. DVD-ROM, 2002. ISBN 3936122202. Distributed by DIRECTMEDIA Publishing GmbH.. Licensed under Public Domain via Wikimedia Commons - http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Laurentius_de_Voltolina_001.jpg#/media/File:Laurentius_de_Voltolina_001.jpg
  12. 12. Tiedon siirtäminen vai tulen ruokkiminen?  Opiskelijan asenne vaikuttaa toiveisiin • pintasuuntautunut / syväsuuntautunut / strateginen  Tulevaisuuden taidot – monta versiota listoista • kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu • luovuus • kommunikointi ja yhteistyö • eettisyys, vastuullisuus, aktiivinen vaikuttaminen 18.4.2015Marjo Tavast ”Mieli ei ole täytettävä astia vaan sytytettävä tuli” -Plutarkhos
  13. 13. Tiedot vai taidot? - väärä vastakkainasettelu  Tietoja opitaan merkitystä prosessoimalla ja kertaamalla.  Taitoja opitaan mallia jäljittelemällä ja toistuvassa toiminnassa harjoittelemalla. => Opettajan tehtäväksi yhä enemmän oppimisen ja ongelmanratkaisun mallintaminen  Voiko sellaisia työtapoja käyttää, joita opiskelijat eivät osaa? Eikö juuri niitä pidä käyttää, jotta taidot kehittyvät? Oleellista riittävien tukipuiden rakentelu (scaffolding). ”Opetammeko asioita vai ihmisiä?” 18.4.2015Marjo Tavast
  14. 14. Mitä oppimisesta tiedetään? 1/3  Vain ymmärretty tieto voi olla merkityksellistä tietoa … ja vain merkityksellistä tietoa halutaan ymmärtää.  Asioilla ja ilmiöillä voi olla erilainen merkitys eri ihmisille. Kaikki eivät opi samoja asioita samoista ilmiöistä.  Hyödyllistä oppimisessa on sellainen toiminta, jossa erilaiset käsitykset ja tulkinnat joutuvat kohtaamaan toisensa sosiaalisessa vuorovaikutuksessa • yhteisen, jaetun ja koetellun asiantuntijuuden kehittyminen • monipuolisten tietorakenteiden kehittyminen  Variaatio on oppimisen äiti – eri tavat prosessoida ja tuottaa, eri kontekstit 18.4.2015Marjo Tavast
  15. 15. Mitä oppimisesta tiedetään? 2/3  Syväsuuntautuneen oppimisen ehtoja: • kokemus oppimisvapaudesta • oman oppimisen omistaminen • tuki ja palaute eli innostavat ja kannustavat sosiaaliset vuorovaikutustilanteet  Arviointi ohjaa oppimista voimakkaasti • metapuhe on tärkeää • autenttisuus eli luonnollisten tiedon käyttötapojen tavoittelu tärkeää 18.4.2015Marjo Tavast
  16. 16. Mitä oppimisesta tiedetään? 3/3  Oppimis- ja arviointitilanteet vaikuttavat aina myös opiskelijan identiteettiin ja minäpystyvyyteen. • Mitä opetamme? • Mitä edellytämme? • Mitä uskomme? • Mitä mahdollistamme tai estämme?  Oppiminen on taito, jota voi oppia. • vastuu omasta oppimisesta • käsitys itsestä ajattelijana ja tekijänä • motivaatio taitona • metakognitiiviset taidot ”Mitä oppimisesta tiedetään” -tiivistyksistä kiitos psykologi Satu Eerolalle 18.4.2015Marjo Tavast
  17. 17. Tarvitseeko kaikkien tehdä samaa oikeudenmukaisuuden nimissä? 18.4.2015Marjo Tavast
  18. 18. Tarvitseeko kaikkien tehdä samaa oikeudenmukaisuuden nimissä?  Sama valinnanvapaus kaikille on myös oikeudenmukaisuutta.  Eri määrä tukea mahdollisimman tasa-arvoisen lopputuloksen saavuttamiseksi on myös oikeudenmukaista.  Pelko arvioinnin epäoikeudenmukaisuudesta on huono syy olla tekemättä asioita toisin. 18.4.2015Marjo Tavast
  19. 19. Mitä tvt tuo oppimiseen?
  20. 20. Miksi TVT:n käyttöä koulussa? – minkä painoarvon antaisit seuraaville osa-alueille?  Laitteiden ja ohjelmien käyttötaidon oppiminen  Yleinen oppimaan oppimisen taito tvt:n käytössä  Oppiainekohtaisten oppimisen ohjausprosessien kehittyminen paremmiksi  Teknistyvän maailman toimintalogiikan ymmärtäminen  Diginatiivien kouluviihtyvyyden parantaminen  Jokin muu, mikä? 18.4.2015Marjo Tavast
  21. 21. Kuusi plussaa #1 Oppijan aktiivisuus #2 Yhdessä tekeminen #3 Oppimisen yksilöllisyys #4 Parempi ohjaus ja palaute #5 Mielekkäämpi ajan käyttö – vuorovaikutuksen lisääntyminen #6 Luovuus, moniaistisuus ja autenttisuus 18.4.2015Marjo Tavast
  22. 22. #1 Oppijan aktiivisuus  Vastausten nyhtämisen sijaan koko ryhmän aktivointi • pohjatietojen kerääminen(Padlet, Socrative, GoogleForm) • läksynkuulustelu tai välitesti (Socrative, Kahoot) • yhteinen ideointi (Padlet, GoogleDoc) – kurssin alussa, projektin alussa, case-esimerkin äärellä • argumenttien kokoaminen, kysymysten kerääminen Lisäplussana kerätyn tiedon helppo jatkokäyttö ja tallentuminen toisin kuin vaikka taululle kootessa Säästää usein myös tuntiaikaa kun ei tarvitse esim. kysellen koota ryhmäporinoiden tuloksia vaan ne ovat jo kasassa valmiina jatkotarksteluun  Verkkokeskustelu tekee osallistumisen näkyväksi, mahdollistaa roolityöskentelyn 18.4.2015Marjo Tavast
  23. 23. #1 Oppijan aktiivisuus  Omaan tahtiin eteneminen odottelun tai putoamisen sijasta • vastausten omatoiminen tarkastaminen • seuraava opetustuokio voi olla tarjolla videona • keskittyminen aidosti tarvittavaan tietoon eikä ”keskimääräisen opiskelijan” tilaan  Kalvokopioinnista aktiivisempaan tuntitoimintaan • luento-opetuksessa omat merkinnät opettajan pohjien päälle tai esim. tiivistäminen tviitteihin • yhteismuistiinpanot jaettuun dokumenttiin • minivideot luennoinnin tilalle 18.4.2015Marjo Tavast
  24. 24. #2 Yhdessä tekeminen  Jakaminen ja yhdessä tekeminen • Opitaan toisilta omalla tasolla. • Esiin tulee monta tapaa jäsentää opittua: käsitysten monipuolistuminen ja suhteuttaminen, uudet oivallukset, variaatio, metakognition kehittyminen. • Ajattelun näkyväksi tekeminen ja talteen ottaminen => jatkotarkastelu. • Sosiaalinen paine saa panostamaan paremmin. 18.4.2015Marjo Tavast
  25. 25. #2 Yhdessä tekeminen  Jaettujen ryhmäprosessien kulttuuriin kasvaminen • yhdessä muokattavat tiedostot • yhteistyö etänä tiedoston äärellä (kommenttityökalut, chat, videoneuvottelu) • oman osaamisen tunnistaminen ja jakaminen • oman osaamisen rajojen tunnistaminen ja toisten vahvuuksista hyötyminen  Yhteiskirjoittaminen on tärkeä nykypäivän taito • essee, raportti, suunnitelma, yhteismuistiinpanot opettajan luennosta, videosta, radio-ohjelmasta • myös käsitekartat  Ryhmätentit tekevät kokeesta aktiivisen oppimistilanteen 18.4.2015Marjo Tavast
  26. 26. #3 Oppimisen yksilöllisyys  Opiskelija oppimisen omistajana • Pekka Peuran matematiikassa ja fysiikassa kehittelemän yksilöllisen oppimisen mallin leviäminen äidinkieleen, kieliin ja reaaliaineisiin sekä lukiossa että peruskoulussa (ks. Facebook-ryhmä) • Selkeästi suunniteltu tehtävien polku, joka kannattaa visualisoida (Canva + Thinglink), opiskelija etenee omaa tahtiaan ja testaa annetuilla tavoilla omaa osaamistaan eri vaiheissa. Sitten kun osaa jonkin asian, voi jatkaa, muuten on syytä harjoitella lisää.  Mahdollisuus eriyttää aidosti ja tehokkaasti yksilöllisten / pienryhmien tarpeiden mukaan 18.4.2015Marjo Tavast
  27. 27. #4 Parempi ohjaus ja palaute  Ohjausprosessien kehittyminen – ei vain alussa ja lopussa vaan kaiken aikaa • oppimispäiväkirjojen online-kommentointi o pienikin palaute motivoi opiskelijaa o opettaja oppii opiskeijoiden esimerkeistä ja ajattelusta • tutkimusprojektien online-ohjaus – laatu paranee! • prosessikirjoittaminen – palautteesta oppiminen  Ajattelun näkyväksi tekeminen erilaisilla tavoilla; esim. matematiikan kotitehtävä videona 18.4.2015Marjo Tavast
  28. 28. #4 Parempi ohjaus ja palaute  Töiden jatkojalostus ja prosessimaisuus arkipäivää • vertailu => metakognition kehittyminen, arvioivan ajattelun kehittyminen • kommentointi – elämässä korvaamaton palautteen antamisen taito • muokkaaminen ja parantelu – prosessimainen työskentely • “kanavan vaihto” – esim. äänitetyn selostuksen tekeminen toisen laatimaan diaesitykseen, kaavioon, laskuun tms. 18.4.2015Marjo Tavast
  29. 29. #4 Parempi ohjaus ja palaute  Palautteen määrän ja laadun parantuminen • Itsearviointi • Vertaisarviointi (Moodlen Työpaja on hyvä välinen tähän) • ”Leimat” ja äänipalaute opettajalta • Arviointimatriisit mainio apu (rubrics in English) 18.4.2015Marjo Tavast
  30. 30. #5 Mielekkäämpi ajan käyttö – vuorovaikutuksen lisääntyminen  Flipped classroom – yhteinen aika keskustelulle, väittelylle, draamalle yms.  Kaikkien opiskelijoiden aktivointi yhtä aikaa ja pienten ryhmätuotosten nopeampi kerääminen ja tarkastelu  Omaan tahtiin eteneminen => tuki niille, jotka sitä tarvitsevat ja haastetta niille, jotka sitä tarvitsevat  Automaattisesti tarkistuvat pikkutehtävät vapauttavat opettajan resursseja  Äänipalautteenanto nopeampaa kuin kirjoittaminen 18.4.2015Marjo Tavast
  31. 31. #6 Luovuus, moniaistisuus ja autenttisuus  Visuaalisuus (havainnollistaminen, visuaalinen tutkiminen)  Äänitiedostot  Näyttävien luomusten helppo tuottaminen (esim. animaatio- ohjelmat, Canva, Piktochart)  Vapautuminen luokkahuoneesta (ajasta ja paikasta riippumattomuus hetkittäin) • Opiskelijat liikkeelle • Virtuaalivierailijat ja -vierailut  Julkaiseminen aidoille yleisöille (edes omalle kouluyhteisölle pelkän opettajan sijaan) tekee tekemisestä mielekkäämpää. 18.4.2015Marjo Tavast
  32. 32. Vaikeita valintoja  Aika ei riitä, jos yrittää vanhaa ja uutta rinnakkain  Aluksi aikaa saattaa kulua valmisteluun enemmän, mutta pian valmiit pohjat helpottavat elämää • esim. automaattisesti korjautuvat monivalinnat • show’n vetäjästä on helpottavaa päästä ohjaajaksi ja keskustelukumppaniksi  Mistä kertoo, jos tulee olo, ettei opettaja pysy itse kärryillä, jos ei puhu koko kurssia läpi?  Mikä kaikki opettajan on luettava ja tarkistettava? • erilaiset arviointimallit: itsearviointi, vertaisarviointi 18.4.2015Marjo Tavast
  33. 33. Miten pääsee alkuun?  Kokeilemalla yhtä uutta asiaa. Ei mitenkään muuten. Pikkuaskel on hyvä kunhan se on askel.  Lauri Hellstenin opas perustyökaluihin Prezissa  Prezista, SlideSharesta ja Youtubesta löytyy monenlaisia ohjeita ja vinkkejä (hae esim. Eenariina Hämäläinen, Matleena Laakso, Salla Vainio)  On parasta pitää paletti yksinkertaisena! Käännynnäisen koneuskovaisen todistuspuhe blogissani 18.4.2015Marjo Tavast
  34. 34. Entä kun diginatiivi ei olekaan diginativii? Opiskelijavastarinta
  35. 35. Opiskelijoiden jarruja  ”Ei jaksa kantaa konetta…” – murrosvaiheen ongelma? Kännykän mahdollisuudet?  ”Ei pysty keskittymään…” Itsesäätelytaitojen oppiminen on välttämätöntä, ellemme halua lääkäreitä, jotka viestittelevät WhatsAppissa kun pitäisi kuunnella potilasta. Myös opettajan on opeteltava uusia luokkatilanteen hallinnan taitoja: Koneet kiinni kun niitä ei tarvita. Näytön kurkkiminen ja -pyyhkäisy ovat tutkimusten mukaan häiritseviä tekijöitä ilman somen houkutuksiakin. 18.4.2015Marjo Tavast
  36. 36. Opiskelijoiden jarruja  Heikot tvt:n käyttötaidot ja tiedonhallinnan taidot • Diginatiivit eivät osaa käyttää sujuvasti eri toimisto- ohjelmia tai tallentaa tuotoksiaan järkevästi. • Diginatiivit eivät osaa ja osaavat hakea tietoa internetistä. • Diginatiivit osaavat oppia kokeilemalla ja tehdä montaa asiaa yhtä aikaa, suosivat visuaalista ainesta. Lisäluettavaa diginatiiveista Sitä, mitä ei osata, on opetettava – tai ohjattava oppimaan vertaisilta ja verkosta. 18.4.2015Marjo Tavast
  37. 37. Opiskelijoiden jarruja  Käsitys oppimisesta: muistaminen koetta varten • ”Anna mulle hyvät muistiinpanot” • ”Mä opin vain, jos mä kirjoitan käsin muistiinpanot.” (=kopioin opettajan kalvot) • ”Mä opin ne asiat, jotka opettaja kertoo tunnilla.” Vaikka olisi kiva saada positiivista kurssipalautetta, opiskelijoita pitää myös haastaa rohkeampaan oppimiseen.  Suorittamismentaliteetti: ”Millä tästä kurssista pääsee läpi / saa kiitettävän?” Tarvitaan paljon metapuhetta oppimisesta: Mitä on oppiminen? Miten kannattaa opiskella? Mitä tällä työskentelyllä tavoitellaan? Miksi teemme niin kuin teemme? 18.4.2015Marjo Tavast
  38. 38. Opiskelijoiden jarruja  Epävarmuus, turvattomuus: ”Jos teen jotain toisin kuin ennen… • saanko yhtä hyvän numeron? • näännynkö työmäärään? • osaanko lopulta ollenkaan? Kannattaa tarjota vaihtoehtoja; ”takaportit”, oman arvosanan neuvotteleminen, riskinoton mallintaminen ja yrityksestä palkitseminen auttavat. 18.4.2015Marjo Tavast
  39. 39. Kansankynttilästä kanssakulkijaksi Miten opettaja pärjää muutosten tuulissa? 18.4.2015Marjo Tavast
  40. 40. Kansankynttilästä kanssakulkijaksi  Oppimisen tulee olla keskiössä, ei opettamisen.  Opettaja on riittävän hyvä, kun hän on kiinnostunut siitä, mitä opiskelijassa tapahtuu.  Tiedon jakajasta prosessien ohjaajaksi • innostaja • kannustaja • haastaja • kriitikko ja positiivisen palautteen antaja • co-worker, co-regulator, co-learner, co-thinker, co-problem solver… Oppiminen tapahtuu niin, että ensin tehdään yhdessä osaavamman avustuksella ja sitten itsenäisesti; ulkoinen säätely ja tukipuut voivat olla tarpeen ennen kuin sisäinen onnistuu. 18.4.2015Marjo Tavast
  41. 41. Erilainen opettajuus – erilaiset valmiudet tarpeen  Kaikkea ei voi kontrolloida (tarvitseeko?)  Kaikkeen ei voi varautua • ongelmia ratkotaan lennossa • opettaja mallintaa o riskinottoa, epäonnistumisista selviämistä o oppimista, ajattelu- ja ongelmanratkaisuprosesseja  Tiedonhankinta ja sen arviointi jokapäiväistä  Tekemällä oppiminen on avainasemassa – koulutusten merkitys on lopulta varsin vähäinen  Yksin ei tarvitse pärjätä – on osattava hakea tukea  Toivota haavoittuvuus ja epätäydellisyys tervetulleeksi kaikille elämän osa-alueille! (http://www.ted.com/talks/brene_brown_on_vulnerability) 18.4.2015Marjo Tavast
  42. 42. 18.4.2015 Marjo Tavast
  43. 43. Virtuaaliset opettajainhuoneet  Parasta, mitä tvt voi opettajalle tarjota, ovat aktiiviset ja innostuneet kollegat!  Kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Kun jakaa, myös saa. Ihan valtavasti.  Etsi omat opeverkostosi! http://opeverkostot.wikispaces.com/Facebook 18.4.2015Marjo Tavast
  44. 44. Nappaa mukaasi Kun tvt luo samaan aikaan sekä entistä yksilöllisempää että yhteisöllisempää oppimista, jossa opettaja on kanssakulkijan ja ohjaajan roolissa, ollaan hyvällä tiellä! Kiitos! 18.4.2015Marjo Tavast

×