3. Talvisodan syyt
• Hitlerin ulkopolitiikka
Sodan uhka kasvoi
• NL pelkäsi Saksaa
hyökkäys Suomen
kautta Leningradiin?
• NL ei uskonut Suomen
puolueettomuuteen
– Maiden välit viileät ja
etäiset 1920- ja 1930 –
luvuilla.
Leningrad oli NL:n
toiseksi suurin kaupunki.
4. Molotov-Ribbentrop –sopimus 23.8.1939
• Salainen lisäpöytäkirja
– Etupiirijako
– Saksa ja NL sopivat
välissä olevien
valtioiden jakamisesta
keskenään
– Koski Puolaa, Suomea,
Viroa, Latviaa ja
Liettuaa
5. NL:n aluevaatimukset lokakuussa 1939
Valtioneuvos Juho Kusti Paasikivi
vastasi neuvotteluista. Paasikivelle
oli annettu ohjeena korostaa
Suomen puolueettomuutta ja
maiden välisiä sopimuksia, mutta
myönnytyksiä ja alueluovutuksia ei
saanut tehdä.
Suomelle tarjottiin vaihdossa
alueita Itä-Karjalasta
NL vaati Suomelta osaa Karjalan
Kannaksesta, Suomen
ulkosaaria, sekä Hankoniemeä
vuokralle.
17. Raja-alueiden evakuointi
Kansanhuoltoministeriö 30.11.1939:
”Suurimpien asutuskeskusten sekä
uhanalaisten rajaseutujen asukkaita
kehotetaan mahdollista pakkoevakuointia
silmälläpitäen varaamaan omistajan nimellä
varustetun matkalaukun tai selkärepun ,
johon on syytä jo valmiiksi sijoittaa:
- Viiden päivän elintarvikkeet
- Makuuhuopa, patjapussi ja tyynypussi
- Ruokailuvälineet
- Alusvaatekerta, sukkia
- Pyyheliina, saippua ym. puhdistusvälineet
Evakuoinnin sattuessa on matkalaukun tai
selkärepun lisäksi otettava mukaan:
- Ensiapu- ja lääketarpeita
- Elintarvikekortti
Erityisesti korostetaan, ettei
pakkoevakuoinnin sattuessa saa ottaa
mukaansa enempää tavaraa kuin mitä
21. Suomen armeija oli
valmistautumaton sotaan
Suomen armeijan sotilaita. Monet
joutuivat rintamalle omissa vaatteissaan.
Armeijalla ei ollut antaa monille edes
asepukua, vain Suomen armeijan kokardi
hattuun ja kivääri käteen. Varustusta
kutsuttiin ”malli Cajanderiksi”.
Erityisesti raskaammasta
aseistuksesta ja
panssarintorjuntaaseista
oli pulaa. Suomalaiset
joutuivat
”improvisoimaan”.
24. 300 000 miestä
30 panssarivaunua
130 lentokonetta
1 tykki/
rintamakilometri
500 000 miestä (2x)
300 panssarivaunua (10x)
3800 lentokonetta (30x)
50-100 tykkiä/
rintamakilometri (100x)
Suomi Neuvostoliitto
Suomi-konepistooli osoittautui
toimintavarmaksi ja erinomaiseksi aseeksi
vaikeissa olosuhteissa.
Niitä oli kuitenkin vain vähän talvisodassa
25. Suomi jäi yksin
• Ruotsista ja Norjasta
vapaaehtoisia
• Sotalapsia Pohjoismaihin
• Keräykset mm. Ruotsissa ja
USA:ssa
Ruotsalainen värväysjuliste
Näyttelijä Ella Eronen,
”Suomen ääni” Ruotsissa.
28. Hiihtotaito ja maastontuntemus
Kuvassa oikealla:
-Simo Häyhä,
talvisodan
tehokkain tarkka-
ampuja.
- Tappoi n. 200
vihollista.
- Puna-armeija
nimesi Häyhän
”valkoiseksi
kuolemaksi”.
30. Raatteen tien ja Suomussalmen taistelut
• Suomalaisilla mottitaktiikka
• Useita torjuntavoittoja, mm. Kollaalla,
Tolvajärvellä, Taipeessa ja Raatteen tiellä.
Onnistumiset toivat taistelutahtoa ja uskoa.
• Raatteen tiellä suomalaisten tappiot olivat n.
500 miestä, puna-armeijalla n. 10 000 miestä.
• Suomelle suuri sotasaalis: mm. 100 tykkiä, 43
panssarivaunua, 278 autoa, 5000 kivääriä…
31. Mikkelin
pommitukset
• Yhteensä kuoli 64 ihmistä.
• Mikkeliä pommitettiin
kuudesti sodan aikana.
• Rakennuksia tuhoutui 64,
vaurioitui 88.
• Mikkeliin pudotettiin
kaikkiaan noin 2000 erilaista
pommia.
Yhteiskoulu pommitusten jälkeen
32. 5.1.1939
Tyttökoulu liekeissä
pommituksen jäljiltä.
Koulun portti ja
urkuharmooni
pelastuivat.
V.1912 rakennettu kauppahalli ('kangashalli’)
tuhoutui pommituksissa 5.1.1940. Tällä
paikallahan sijaitsi pitkään Mikkelin linja-
autoaseman rakennus.
33. Mikkeli Naisvuorelta kuvattuna v. 1939. Naisvuoren näkötorniin perustettiin ilmavartio talvi-sodan
alkaessa. Kouluikäiset nuoret hoitivat tähystystehtävää koko sodan ajan. Vihollislennoista ja
tulipaloista tehdyt havainnot ilmoitettiin tornista puhelimella kaupungin johtokeskuksiin.
Mikkelin Seurahuone
tuhoutui
pommituksissa
'Rukoushuone Elim’ tuhoutui talvisodassa v.1940
34. • Helmikuussa NL keskitti Kannakselle lisäjoukkoja läpimurron
saavuttamiseksi yht .n. 1 000 000 miestä.
• Mannerheim-linjan murtui
Suomen armeijan romahtaminen lähellä.
37. Moskovan rauha 13.3.1940
• Mannerheim vaati poliittista
johtoa tekemään rauhan.
• Stalin suostui
rauhantunnusteluihin, mutta
rauhanehdot olivat ankarat.
Sanelurauha
38. Aselepo on tullut
13.maaliskuuta 1940.
Kello 11 sodan jyske
hiljeni. Taistelujen
viime hetkinä vihollisen
tykistö kohdisti tulen
Viipurin linnaan. joka
syttyi palamaan.
Tornissa liehui vielä
Suomen lippu, joka
laskettiin kello 14.
42. Talvisota vei Kyösti Kallion terveyden
• Presidentti Kallio ilmoitti erostaan
marraskuussa 1940, ja Risto Ryti
valittiin uudeksi presidentiksi
19.12.1940.
• Samana päivänä Kallio oli lähdössä
kotiinsa Nivalaan viettämään
eläkepäiviään.
• Kallio kuoli Helsingin rautatieasemalla
sydänkohtaukseen.
” Kuivukoon käteni, jonka
on pakko allekirjoittaa
tällainen paperi! ”
