Diasetti avaa perusopetuksen vuosityöaikakokeilua sekä kokeilun tavoitteita ja taustoja.

1. Perusopetuksen
vuosityöaikakokeilusta
(OVTES)
Kevät 2019
21.3.2019 1

2. Mikä kokeilu?
• Vuosityöaikakokeilu peruskoulussa 1.8.2018–31.7.2021
• Rajattu ja pieni kokeilu
• Ensimmäisenä vuonna alusta asti mukana vain 7 koulua
• Ensimmäiset kokeilukunnat ovat Helsinki, Vantaa ja Lahti
• 1.1.2019 mukaan tuli yksi alakoulu Vaasasta
• Nyt koko maassa kokeilussa on mukana 8 alakoulua
• Ensi lukuvuoden alusta mukaan yhtenäinen PK Jyväskylästä
• Viimeinenkin mahdollisesti alkava kokeilu päättyy 31.7.2023
• Neuvotteluja käynnissä parissa kunnassa

3. Miksi on pidetty tärkeänä, että vuosityöaikaa
kokeillaan myös perusopetuksessa?
• Opettajien työ on muuttunut ja palkanmaksun ulkopuolella oleva työ eli
ns. virkaan kuuluvat muut tehtävät ovat lisääntyneet
• Oppiminen yksilöllistyy ja opetuksen suunnittelu laajenee: oppimisen
tuki, yksilölliset oppimispolut, vaihtelevat oppimisympäristöt…
• Yhteistyö lisääntyy niin kotien ja toisten opettajien kanssa kuin
moniammatillisesti ja sidosyhteisöjen kanssa
• Arviointityö lisääntyy ja monipuolistuu
• Työ ei painotu enää vain oppitunteihin
• Kehittämistyö laajenee ja tehdään pääasiassa kouluilla
• Uudet opetussuunnitelmat vaativat yhä enemmän opettajien yhteistä
opetuksen suunnittelua ja arviointia

4. Mitä kokeilulla tavoitellaan?
• Lisääntyneen opetuksen ulkopuolisen työmäärän rajaamista
• Työn tekemistä vain työajalla
• Työaikajärjestelmien kehittäminen vastaamaan nykytilannetta ja
muuttuvaa opettajan työtä:
• jotta kaikki työ saadaan palkanmaksun perusteeksi
• jotta työn määrää kyetään tarvittaessa rajaamaan
• Oppituntien laskemisesta siirrytään kohti kaiken opettajan
työhön kuluvan työajan hahmottamista

5. Onko vuosityöaikaan perustuva
työaikamalli ideana ihan uusi asia?
• Jo 1976–77 ensimmäiset yleissivistävän koulutuksen
vuosityöaikakokeilut
• 1999–2008 Helsingin ja Lappeenrannan kokonaistyöaikakokeilut
• 2012 Vantaan erityisopettajat
• 2013 Kuopion ja Siilinjärven erityisopettajat
• 2018 Vantaan kahden koulun kokeilu
• Kokeilujen historia on siis vuosikymmeniä vanha
• Sittemmin on pyritty löytämään ja neuvottelemaan sopivaa mallia

6. Kuka tällaisesta kokeilusta on päättänyt?
• OAJ:n valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2000-2004
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2001-2002
”Kehitetään ja laajennetaan opettajien kokonaispalkkausta ja -työaikaa koskevia kokeiluja.
Käynnistetään kokonaispalkkausta ja työaikaa koskevia uusia kokeiluja peruskouluissa, lukioissa ja
toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa.”
• Valtuuston päättämä tavoiteohjelma 2014-18
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2015-2016
”Kehitämme virka- ja työehtosopimusten palkka- ja työaikamääräyksiä siten, että työtä rajataan ja
kaikki tehtävät saadaan kokonaisuudessaan palkan perusteeksi. Kehitämme yhdessä työnantajan
kanssa työaikajärjestelmiä ja jatkamme neuvotteluja uusien työaika- ja palkkauskokeilujen
aloittamiseksi. Edellytämme, että työnantaja kohdentaa kokeiluihin taloudellisia lisävoimavaroja, joilla
uudistukset mahdollistetaan. Tätä varten teemme selvityksen työaika- ja palkkauskokeiluista ja niiden
toimivuudesta ennalta laadittujen kriteerien pohjalta.”
• Valtuuston päättämä toimintasuunnitelma 2017-2018
”Työaikajärjestelmiä uudistetaan käynnistämällä paikallisia kokeiluja ja nykyisten työaikajärjestelmien
toimivuutta parannetaan.”
• OAJ:n hallitus käsittelee asiaa jokaisessa kokouksessaan, ennen hallituksen kokouksia asia
käsitellään aina OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnissa. Näissä päättävissä elimissä
päätökset tekee OAJ:n jäsenkunnasta valitut edustajat.

7. Onko jäseniltä kysytty?
• Mukana olevien koulujen opettajat ovat äänestäneet mukaan
lähtemisestä, ja enemmistö on ollut kokeilun kannalla
• Paikallisyhdistys tekee päätöksen mukaan lähtemisestä ja
neuvottelee työnantajan kanssa paikallisen sopimuksen
• Paikallisyhdistys määrittelee, miten enemmistö määritellään
(useimmat ovat edellyttäneet 2/3 enemmistöä)
• OAJ:n hallitus hyväksyy osaltaan paikalliset sopimukset
• Vastoin opettajakunnan tai paikallisyhdistyksen tahtoa ei kokeilu
voi alkaa

8. Keillä opetusalan opettajilla on
vuosityöaika nyt käytössä?
• Ammattikorkeakoulussa käytössä yli parikymmentä
vuotta (1 624 tuntia)
• Yliopistossa käytössä vuodesta 1997 (1 624 tuntia)
• Ammatillisella toisella asteella kokeilun ja
siirtymäajan kautta alkaen 2017–2020 (min. 1500 h)
• Iso osa oppilaanohjaajista ja opinto-ohjaajista

9. Mitkä ovat tärkeimmät pointit?
• Työpäivien määrä 190 oppilastyöpäivää (miinus arkipyhät) ja
opettajatyöpäivät ja niiden sijoittuminen pysyvät ennallaan
• Kaikki lomat säilyvät aivan ennallaan
• Kaikesta sovitusta työstä maksetaan korvaus
• Kaikki nykyiset tehtävät on resursoitava työaikana
• 1520 tuntia/vuodessa on vähimmäismäärä, ja sen mukainen palkka
viranhaltijoille taataan, tunteja voi siis olla enemmänkin. Jos on
enemmän tunteja, nousee tietysti palkkakin
• 1520 tunnista osa on sidottua työaikaa (tapahtuu pääosin koululla)
ja loput on sitomatonta työaikaa (opettaja itse päättää miten, milloin
ja missä työn tekee)

10. Miksi työajan käyttöä on tärkeää
suunnitella ja seurata?
• Työajan käyttöä on suunniteltava ja sen toteutumista on
seurattava sen takia, että työtä voidaan rajata
• Sitomattoman työajan määrä on OAJ:lle tulleen palautteen
mukaan kokoa ajan lisääntynyt
• Tarkoitus ei ole, että työnantaja alkaa kontrolloida sen käyttöä
vaan että opettaja itse seuraa käyttämäänsä työaikaa, jotta
konkretisoituu se, paljonko aikaa tosiasiassa käyttää
• Tarkoitus on rajoittaa ja mitoittaa omia töitään niin, ettei
työkuorma kasva liian isoksi
• Oman työn johtaminen korostuu

11. Mikä on sidottua työaikaa?
• Kaikki oppilaiden kanssa tehtävä opetus- ja kasvatustyö eli oppitunnit, välitunti-
valvonnat, ohjaaminen, kerhot, tukiopetus yms.
• Vesot ja kikyt
• Kokoukset ja työryhmät, tiimit, moniammatilliset erityisen tuen palaverit,
opettajien arviointipalaverit yms.
• YS-ajalla tehtävä kunta-/koulukohtainen kehittäminen (esim. OPS-työ,
hankesuunnittelu, koulun tapahtuminen suunnittelu ja valmistelu yms.)
• Vanhempainvartit ja -illat sekä arviointikeskustelut (siltä osin, kun opettaja,
oppilas ja huoltaja ovat paikalla, valmistautuminen on sitomatonta työaikaa)
• Opetuksen yhteinen suunnittelu (mm. oppimisen tuen yhteissuunnittelu ml.
pedagogisten asiakirjojen laadinnan edellyttämä yhteistyö, monialaisten
kokonaisuuksien yhteissuunnittelu, samanaikais- ja yhteisopettajuuden
edellyttämä opetuksen yhteissuunnittelu, jaksosuunnittelu yms.)
• Täydennyskoulutukseen ym. osaamisen kehittämiseen osallistuminen

12. Mikä on sitomatonta työaikaa?
Saako opettaja itse päättää miten, missä ja
milloin tekee?
• Kyllä saa. Perustuu luottamukseen ja opettajan asiantuntijuuteen.
• Minimimäärä on 25–40%
• Oman opetuksen suunnittelu (tarve kasvaa oppimisen polkujen
yksilöllistymisen myötä)
• Arviointityö (vaikka osana opetusta tehtävä jatkuva arviointi onkin
lisääntynyt, on opettajan velvoite summatiiviseen arviointiin säilynyt
aiemman kaltaisena.)
• Oman osaamisen omaehtoinen, esimiehen kanssa sovittu, päivittäminen
• Osa ys-ajasta käytännössä, etenkin koulun ja kodin välinen viestintä
(sähköiset välineet, puhelin, tiedotteet yms.), osa kodin ja koulun välisestä
yhteistyöstä luetaan sidottuun työaikaan (esim. vanhempaintapaamiset)

13. Sopimuksessa sitomattomasta työajasta

14. 1. kokeiluvuosi
• Sitomattoman työn osuus 1. vuonna vähintään:
• Ei siis voi sopimuksenkaan mukaan olla niin, että kaikkien
opettajien todellinen tarve olisi aina tasan 25%.
opv 18 40 %
opv 20 - 21 35 %
opv 22 - 23 30 %
opv 24 25 %

16. Muuttuuko koulun arki?
• Sopimuksen tarkoituksena ei ole vaikuttaa oppituntien määrään,
ryhmäkokoihin tai pedagogisiin ratkaisuihin.
• Tarkoitus ei ole muuttaa koulun perusarkea
• Kokeilussa ei ole kyse päivä-, viikko- tai kuukausityöajasta vaan
vuosityöajasta
• vaihtelua on työpäivien ja viikkojen työmäärissä on paljon, koska koulun arki
vaihtelee
• opetusta voi olla jonain päivänä paljon ja toisaalta jopa opetukseton päivä on
mahdollinen, lisäksi normaali variaatio lukujärjestyksissä ja eri jaksojen välillä
• On mahdollista varata työaikaa yhteiselle suunnittelulle (esim.
monialaiset oppimiskokonaisuudet, ilmiö- ja teemapäivät tai –viikot yms.)

17. Mitä tapahtuu palkoille?
• Peruspalkat nousevat 2,5 OPV-järjestelmän mukaisen ylitunnin
verran (vuosiviikkoylituntipalkkio)
• Hinnoittelutunnuksen mukaisen peruspalkan lisäksi maksetaan
vuosidonnaiset lisät kuten aiemmin
• TVA- ja TSA-lisät maksetaan kuten aiemmin
• Lomaraha maksetaan kuten aiemmin
• 1520 yli menevät työtunnit maksetaan lisäpalkkana
• Yli 1700 vuosityötunnin yli menevät työtunnit korvataan 1,5
kertaisina

18. Palkat 1.12.2018 lukien (peruspalkat)
Tehtävänimike 1 kl 2 kl 1 kl 2 kl
Peruskoulun
lehtori
2 872,98 2 845,80 3 152,18 3 122,38
Luokanopettaja 2 660,14 2 635,00 2 890,13 2 862,81
Erityisopetuksen
opettaja
2 892,92 2 865,56 3 155,73 3 125,90
OPV VTA

19. Palkkavertailu, laskelmista yleistä
• OAJ:n tekemällä laskurilla voi tehdä matemaattisia laskelmia
• Ne eivät perustu kenenkään todelliseen vuosityöaikasuunnitelmaan.
Sitomattoman työajan prosentit ovat minimit, niitä ei voi pienentää, mutta
suurentaa saa.
• Esim. erityistehtävät on muutettu työajaksi periaatteella 1 vvt vastaa
laskennallisesti 38 tuntia työtä vuosityöajassa. Tehtäville voidaan määritellä
enemmän (tai vähemmän) työaikaa todellisen arvioidun tilanteen mukaan.
• Näissä laskelmissa ainoa vertailukelpoinen kohta on ns. viivan alle jäävä summa.
• Lähtöpalkkoja (hitu) ei voi verrata, koska ne sisältävät eri määrän työtä.
• Opettajat eivät ole tuntipalkkaisia, vaan tässä vertaillaan kuukausiansioita.
• OPV-työajan tuntiansiota ei ole edes mahdollista laskea ilman, että olisi tiedossa opettajan
käyttämä kaikki suunnittelu- yms. työaika. Oppitunnin hinnassa maksetaan OPV-työajassa ys-
aika, kikyt, vesot (joille on määritelty kesto) ja kaikki suunnittelu- ja arviointityö, joille ei siis
OPV-työajassa ole määritelty mitään ajallista kestoa.
• Palkat muodostuvat siis aivan eri periaatteilla.
• Laskelma on tehty palkkataulukoilla 1.12.18 lukien

20. 1. Laskelmaesimerkki: luokanopettaja
• kelpoinen luokanopettaja
• opetusvelvollisuus on 24  sitomaton työaika min 25% (tämä
lasketaan vuotuisesta työtuntimäärästä)
• 1. kalleusluokan kunta
• 1 ylitunti (opetusta viikossa siis 24 + 1 = 25)
• 1 h/vko tukiopetusresurssia (38 työviikkoa x 1 h = 38 h/vuosi)
• 1 h/vko av- ja tvt-välinetyö (38 työviikkoa x 1 h = 38 h/vuosi)
• työkokemus 12 vuotta (10. vuoden lisä)

21. OPV
(palkka 1.12.18 lukien)

22. VTA
(palkka 1.12.18)

23. Peruskoulun vuosityöaikakokeilu
Työaika- ja palkkavertailu
Opetus Opetus
Ys-aika, vesot
ym.
Ys-aika, vesot
ym.
Sitomaton
työaika
0
5
10
15
20
25
30
35
40
45
Vuosityöaika OPV-työaika
Työaikah/viikko
2,890.13
2,660.14
572.69
572.69
0
500
1,000
1,500
2,000
2,500
3,000
3,500
Vuosityöaika OPV-työaika
Kuukausipalkka
Tehtäväkohtainen
palkka
Tehtäväkohtainen
palkka
Vs-lisä
Vs-lisä
Ylit.palkkio 184,00
?
3 474,36 3 416,83

24. Miten tästä eteenpäin?
• Kyseessä on kolmivuotinen kokeilu, ellei sopimusta päätetä
lopettaa kesken sopimuskauden
• Kokeiluun on mahdollista tulla mukaan niin, että se alkaa
viimeistään lukuvuoden alussa 1.8.2020
• Tavoitteena saada mukaan myös yläkouluja tai yhtenäisiä
peruskouluja
• Jokaisessa kokeilukoulussa kolmen vuoden jälkeen arvioidaan
tilanne jatkosta
• Lopettaminen? Kehittäminen? Paluu OPV-järjestelmään? Muu, mikä?

25. Voiko kokeilu alkaa missä vain?
• Ei. Jos kuulet vihjeitä siirtymisestä, ole yhteydessä kuntasi
opettajia edustavaan pääluottamusmieheen.
• Vuosityöaikajärjestelmän kokeilu päättyy viimeistään silloin, kun
viimeinenkin kolmivuotinen kokeilu päättyy.
• Kun viimeiset kokeilut päättyvät, arvioidaan mihin suuntaan
jatketaan.

26. Mistä saan lisätietoa?
• OAJ:n verkkosivuilta www.oaj.fi
• www.oaj.fi/arjessa/perusopetuksen-vuosityoaikakokeilu/
• Uutiset
• Työelämäopas
• Opettaja-lehdestä
• OAJ:n toimiston työntekijöiltä
• Kokeilukuntien pääluottamusmiehiltä

28. Kiitos
mielenkiinnostanne!
Lisätietoja
www.oaj.fi/arjessa/perusopetuksen-vuosityoaikakokeilu/
www.oaj.fi/tyoelamaopas/
www.oaj.fi uutiset