2. - Jim Dator 17.8.21012 JokuVeli valvoo –seminaari
- Hawaijin Tutu http://www.futures.hawaii.edu/
3.
4. Barometrikehittelyä
1. Oppimisen tulevaisuus 2030 -barometri
• Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus
2030. 171 s. ISBN 978-952-249-060-5, http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/
• Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen
maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu)
http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030
2. Osaava opettaja 2010-2020
• Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet
http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso)
3. Autenttinen ympäristö
• Barometriympäristö http://www.edelphi.fi/fi/groups/ot
• Kehittyvä ammatillinen opettajuus https://edelfoi.fi/kehittyvä-ammatillinen-opettajuus ’
• Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli
5. Mitä, miksi ja miten?
1. Katsotaan riittävän kauas, jotta intressien vaikutus laimenee
2. Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
3. Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
4. Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
5. Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien
markkinoita
6. Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita
(oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat)
7. Metodeiksi open source, open data ja open argument
6. Tulevaisuusteesi (Delfoi-tekniikka)
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat
opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on
sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella
sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat
osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla
kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien
opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
7. Teesi ja kiistakysymys
ei-
todennäköinen
todennäköinen
ja toivottava
ja toivottava
ei-
todennäköinen
todennäköinen
ja ei-toivottava
ja ei-toivottava
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
8. Argumentaatio
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen
palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa
tavoitteet. keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä,
Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille.
vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei
ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva! yritystoimintaa!
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen
inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla.
laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än
säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat
mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt
parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja
några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra
todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.
betydligt större samhälleliga problem.
Jim Dator on maailman tunnetuimpiatulevaisuudentutkijoitamaailmassa. Hänenkotipesänsä ja luomuksensa on Hawaijillasijaitsevatulevaisuudentutkimuskeskus http://www.futures.hawaii.edu/
Tulevaisuudentutkijankäsitys (kulttuuri)evoluutioista. Ympäristömuutos on jatkuva ja loppumatonkuinPuuskankoskenkohina. Se on synnyttänytkaikkiinstituutiot ja aikanaan ne kaikki myös lopettaa tai vähintäänperusteellisestimuuttaa. Sosiaalisten ja yhteiskunnallistenmuutosten ja muuntautumisten kohdalla ei ole kysesiitä, etteiköniitätapahtuisivaanmitä, miten ja milloin. Muutostenvalinta ja ajoitus on “kelpoisuuden” kannalta ratkaisevaa ja siinäauttaasekä historian taju että tulevaisuudenymmärrys. Saatamme myös lukeaaikaaväärin ja tehdäratkaisuja, jotkavievätArgentiinan tai Kreikantielle. Useimpiensyvienlamaantumistentaustallavaikuttavatväärätuskomukset.HaetaantrendikehityksentakaaepäjatkuvuuksiaHeikotsignaalit- muutoksenensioireTrendimurtumat- kiista-keskustelu-ratkaisu -dialektiikkaLaadullinenlähestymistapa- kommentit, argumentit, dialogiProsessinäkökulma- seuranta, laajentaminen, keskustelut, muisti
Miksibarometriatarvitaan ja miten sitä voikäyttää.
Kukin väite esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin.
Jakaumatvoipelkistäänelikentäksikahdenmuuttujakriteerinsuhteen. Kiinnostavaa ontietysti “iskemä” ja senhajaantumakoordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa !iskemä” lähteeliikkeelle.
Argumentiteliperusteluterilaisilletulevaisuuksille on Delfoinpääsaalis. Tavoitteena on saadaasiantuntijat ja asianosaisetargumentoimaan ja kommentoimaan, jotta “iskemäsiirtymät” perustuisivatrationaaliseenajatteluun ja vuorovaikutteisestimuodostettuunymmärrykseensiitä, mikä on hyvästä. Erilaisiaargumenttityyppejä: ideologinen, instituutionaalinen (traditio), kokemusperäinen, systeeminen (vaikutuspremissi), paradigmaattinen (muutos), …
Kukin väite esitellään ja käsitellään raportissa samalla kaavalla. Ensin kuvataan tulevaisuusteesi selitteineen samassa muodossa kuin sitä on kysytty. Toiseksi tulokset esitetään graafisessa muodossa sekä todennäköisenä ja toivottavana tulevaisuutena. Määrällistä kuvausta seuraa laadullisena aineistona panelistien kommentteja teesin puolesta ja vastaan. Ennen teesin sanallista yhteenvetoa näytetään ristiintaulukoitu grafiikka, joka visualisoi vastaukset nelikenttään, jossa toisena akselina on todennäköinen ja toisena toivottava tulevaisuus. Oikealla ylhäällä ovat vastaukset, joissa tulevaa kehitysnäkymää pidetään sekä todennäköisenä ja toivottavana, vasemmalla alhaalla vastaavasti päinvastoin. Väiteanalyysin lopuksi kukin väite sijoitetaan johonkin seuraavista kolmesta teesikategoriasta:Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksiTulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu.Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista.Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimia voi pitää myös hyödyllisinä voimina, joiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy myös mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta.Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa tulevaisuudessa kuin nykyisyydessä saati historiassa.
Voimakas iskemäkeskittymä mittarin jompaankumpaan laitaan.
Ilmiötä lähestytään monesta suunnasta ilman väkeviä intohimoja ja polarisaatioita.
Kiistakysymyksessä käsuitykset todennäköisestä ja/tai toivottavasti eroavat jyrkästi toisistaan. Argumentti-tasossa se näkyy tunnepitoisena ja kuuntelemattomana ilmaisuna. Parhaat aikamatkat käynnistyvät kiistoista!
Teesienspiraaliliikettävoitarkastellakehillä, jossamatkaalkaakiistojenulkokehältä (signaloiympäristömuutoksia ja niidenmahdollisuuksia) keskustelualueelle - jossaargumentaatio on rikkaimmillaan – jossakypsyypäätöshaluttavasta ja mahdollisesta. Esimerkkitaululle on sijoitettukolmeperusopetuksenmittaria: I Koulu ja oppiminen, II Koulu ja yhteiskunta, III Oppiminen ja yhteiskunta.
KESUn työelämäpainotus, järjestelmätasolla toisen asteen erillisyys (ks. Lukiomittari), oppilaitosmuotojen väliset relaatiot, jatkumot
Ammatillisen koulutuksen dynamiikkasyntyyvuorovaiktuksestamuuttuvantyö- ja elinkeinoelämänkanssa. Kiinnostaviaovatpyrkimyksetkuvataeräänlaistaammatillistayleissivistystäkutentässämallissa, jossaydintaidotperustellaantoimintaympäristönkeskeisillämuutostrendeillä.Lähde on arvostettuyhdysvaltalainentulevaisuudentutkimuskeskus Institute for the Future http://www.iftf.org/futureworkskills2020
Lukion opetussuunnitelmanperusteidenuudistaminenodottaavuoroaanvielänykyisenhallituksenaikana. Kun perusopetustyönsuunnittelupääseetäyteenvauhtiinvaltioneuvostoantaneekehystoimeksiantonsa. Lukion uudistamistarpeestaollaanlaajaltiyhtämieltä, Arviointineuvosto ja OKM:n asettamakehittämisryhmäovatsanoneetsamansuuntaisetsanansa. Muutosvalmiusnäkyy myös barometripaneelistonnäkemyksissä. Sekäopettajuudenuudistumiseen että monipuolistuvanarvioinnintoteutumiseenuskotaanleveästi. Enemmänpohdintaa ja tuntemuksiaherättäävalinnaisuus ja tavat, joillayleissivistystätulevaisuudessaaikaansaadaan. Huolilukioverkonkattavuudesta ja luonteestakäyilmipanelistienkommenteista.