Delfoi-työpaja 15.4.32016
•Descargar como PPT, PDF•
0 recomendaciones•398 vistas
Mikkelin ammattikorkeakoulun ja Delfoi-yhteisön yhteinen Delfoi-työpaja 15.4.2016
Recomendados
Más contenido relacionado
Similar a Delfoi-työpaja 15.4.32016
Similar a Delfoi-työpaja 15.4.32016 (20)
Más de Hannu Linturi
Más de Hannu Linturi (20)
Delfoi-työpaja 15.4.32016
- 1. AIKA E = ennakointi S = skenaariot kriittinen epävarmuus ennustettavat tapahtumat 5 v. 10 v. E S 15 v. 20 v. Trendit Monitorointi Megatrendit Driverit Heikot signaalit MAMK 2016: ennakoinnista skenarointiin BAU KAT MUU ENT 11 22 33 44 55 1-61-6 Mamkin Delfoi-tutkimukset tulevaisuuskuvat 66
- 2. Ohjelma AIKA OHJELMA ÄÄNESSÄ 08.00-08.30 Avaus, orientaatio Kauppi & Linturi 08.30-10.00 Testi-Delfoit Ryhmien esitykset, ohjaajien palaute Testi-Delfoiden tarkastelua 10.00-11.30 Kahvi, lopullisen Delfoin kehittely Linturi 11.30-12.30 Lounas 12.30-13.15 Delfoi ja muut tutu-menetelmät Tapio, TuY 13.15-14.00 RARHA, päihdetutkimusta Euroopassa Montonen, THL 14.00-15.30 Tutkimusryhmien työskentely Ryhmät, ohjaajat 15.30-16.00 Arviointi ja jatkotyöskentely Kauppi 16.00-17.00 Ohjauskysymyksiä optioajalla, optiopaja lauantaina 16.4. Kauppi & Linturi
- 3. Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tutkimuskohteena • Ennakointi on varautumista ja mielikuvittelua: mitä aika piilottaa? • Monta tulevaisuutta: neljän skenaarion työkalupakki (kultt.) • Monta disipliiniä: tieteiden välisyys innostaa ideavarkauksiin (anal.) • Murrosoletus: kehityksen dialektiikka (cla) • Visionäärinen ajattelu: systems thinking (ssm) • Erilaiset lähestymistavat: (1) ennakoiva (lähellä, bau), (2) kulttuurinen (vaihtoehdot, ymmärtävä), (3) kriittinen (kyseenalaistus, osallistaminen, cla), (4) analyyttinen (selvitetään mahdollista, todennäköistä ja toivottavaa, tiedetraditio) Anita Rubin: Tulevaisuuksientutkimus tiedonalana ja tieteellisenä tutkimuksena, Metodix https://metodix.wordpress.com/2014/12/02/anita-rubin-tulevaisuuksientutkimus-tiedonalana-ja-
- 4. NYKYHETKI Kaikki mitä voimme kuvitella (science fiction, myytit, sadut, tarinat, unet, jne.) Kaikki mikä on mahdollista (rajoina mm. luonnonlait jne.) Kaikki mikä on todennäköistä Toivottavat asiat Vältettävät asiat Neutraalit asiat Kaikki sellainen, mikä on olemassa, mutta mitä emme osaa kuvitella. Mahdolliset ja todennäköiset tulevaisuudet (Rubin)
- 6. Inspired by “The race between technology and education” Pr. Goldin & Katz (Harvard) Industrial revolution Digital revolution Universal public schooling Technology Skills Social pain Prosperity The Race between Technology and Skills Prosperity Social pain
- 8. Tulevaisuusorientaatiot Roberto Poli (Unesco) asemoi kolme erilaista tulevaisuudentutkimuksen (futures studies) tulevaisuusorientaatiota: 1.Forecast on tilastollisten menetelmien perusteella tapahtuvaa trendien jatkuvuuden arviointia (aikasarjojen jatkamista). 2.Foresight on mahdollisten tulevaisuuksien (esim. skenaarioiden) analyyttistä tutkimista (exploration). 3.Anticipation (antisipaatio, ennakkoaavistus, -toimenpide) on prosessi, joka käyttää tulevaisuutta nykyisyydessä. Siinä on kaksi osaa (1) eteenpäin katsova prosessi, ja (2) tämän prosessin tulosten hyödyntäminen tämän päivän toiminnassa. Ennakoiva käyttäytyminen on malli-perustaista. Mallit voivat olla systeemille ulkoisia tai sisäisiä. Sisäiset ovat kiinnostavimpia, koska niissä malli on osa toimivaa systeemiä oli se sitten ihminen, organisaatio tai yhteiskunta. Antisipaatio-teorian mukaan ennakoiva käyttäytyminen on ihmiselle keskeisempää kuin reaktiivinen. Mika Mannermaa (1991) on käyttänyt antisipaation tavoin termiä evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus, jonka nykytieteilijöistä vahvimmin on omaksunut toinen Mika eli Pantzar “Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden!” (Polo, Miller) - by Antti Hautamäki http://www.anthauta.blogspot.fi/
- 9. Tulevaisuusreagointi TULEVAISUUSASENTEET TULEVAISUUSKUVAT STRATEGIAT Passiivinen Puuttuvat Virran vietävänä Reaktiivinen eli sopeutuva BAU Sopeuttavat Preaktiivinen eli ennakoiva Perustuvat trendeille Ennaltaehkäisevät Proaktiivinen eli luova Yllättävät vaihtoehdot Innovatiiviset Etelä-Savon matkailu Etelä-Savon yrityskenttä Kolmas sektori Kotikuntoutus Tulevaisuuden raha Jakamistalous
- 11. Tulevaisuuden managerointia Antisipaatio-teorian kolme kulmakiveä ovat Riedel Millerin mukaan: 1. Kyky tuottaa kertomuksia (narrative capacity) 2. Yhteisöäly (collective intelligence) 3. Kyky asettaa asioita uusiin puitteisiin ja konteksteihin (capacity to reframe) Toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita (tulevaisuusväitteitä), jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Antisipaatio on Millerin kuvaamana antisuunnittelua ja improvisaatiota. Ks. http://www.projectanticipation.org/ !
- 12. Testi-Delfoiden esitykset ja kokemukset • Etelä-Savon matkailu 2030 • Etelä-Savon yrityskenttä 2030 • Jakamistalous 2030 • Kolmas sektori: järjestöosallistuminen 2050 • Kotikuntoutus 2026 • Tulevaisuuden raha ja maksutavat 2030 eDelfoi https://edelfoi.fi/mamk2016
- 13. Etelä-Savon matkailu 2030 Miten voi Etelä-Savon matkailu vuonna 2030? • Mainio kyselyn testiversio, silti kaikkea on viilattava ainakin vähän • Avoimista kysymyksistä testikierroksen kautta listoihin (aikaisempi tutkimus) • Entä trendikysymykset: kyseessä on hyvin tilastoitu toimiala? • Teesien terävöittäminen (fokusoidut kiistateesit puuttuvat) • Kyselyn rakenne: 1-2 kyselyä (toimintaympäristö, aluekohdistettu osa) Yhteys aikaisempiin selvityksiin (trendit, aikasarjat, painotukset), yhteys Yritys-Delfoihin
- 14. Etelä-Savon yrityskenttä 2030 Minkälainen on Etelä-Savon yrityskenttä v. 2030? • Ihmeellisen kypsä testi! • Toimialakysymys on hyvä avaus, joskin vaatii jatkojalostusta (uudet vaihtoehdot?, kysytäänkö jokerikorttia?) • Hyvä jatkojalostus olisi se, että annetaan lähtötiedoksi nykyosuudet (trendikysymys) • Osuuskuntamaakunta? Kiinnostava ajatus kun maakunnassa on sen ajatushautomo. (huom. Buurtzorg) • Omavarainen maakunta? Tässä on orginaliteettiä! • Virtuaalityön edelläkävijyyteen on hyvät lähdöt, vaikka aihe onkin yleismuodikas. • Lähi-itä: hmmmm! Hyvä tavoite , toteutus nojaa. • Nopean päätöksen Savo-kulttuuri? Tässä on ideaa, vaikkei ehkä vielä valmis. • Oppisopimus tai laajemmin niveltävän koulutuksen moniottelija? Kiinnostavia pistoja paljon laajempaan yhteisökenttään kuin vain yritykset!
- 15. Jakamistalous 2030 Miten vaikuttaa elämäämme jakamistalous v. 2030?? • 1: Hyvä aloitus: oma suhde käy taustamuuttujasta • 2: Megatrendien luettelo ja kysymystyyppi harkintaan! • 3: Hyvä väitteen kohde, oma skaala (huomiota sisältöön!) • 4: indikatiivimuoto: kohderyhmän kuvaus niin ettei siitä synny toista väitettä • 5: tärkeä sisältö, muotoiluun jatkokehittelyä! • 6: yhteys edelliseen väitteeseen • Kannattaa katsoa mitä ja miten kysytään Vaihtotalous-kyselyssä https://edelfoi.fi/vaihtotalous-vuonna-2030 . • ShTo https://www.shapingtomorrow.com/files/st-more-than-money-bitcoin-gi... ! Ryhmä on löytänyt esimerkillisesti väitekohteita ja työstänyt niitä itsenäisesti, jatkojalostusta vielä tarvitaan, kiinnostavaa olisi myös ilmiön mittakaavan arvio ja paikallisuuden potentiaali! Yhteys Yritys- ja Tulevaisuuden raha-Delfoihin !
- 16. Kolmas sektori: järjestöosallistuminen 2050 Mikä on järjestöosallistumisen tila v. 2050? • Kysely on testivaiheessa, mutta apuja on lähellä, paljon riippuu tilauksesta • Ensimmäisessä kysymyksessä on monta kysymysoptiota: aikasarja, … • Otsikko + kysymys + selite –logiikka (kysymyksen fokus) • Järjestöosallistuminen ja digitaalisuus: 2D-kysymyksen selitteet • Osallistumisen kirjo: konkreettinen versus yleinen! • Sitoutuminen: luova ratkaisu 2D:ssä, mutta voi olla hankala vastattava • Mainioita lähtövertailuja tarjolla: Järjestöjen tulevaisuus 2022 (Muukkonen & Salmenjoki), Allianssi-Delfoi (paraikaa menossa oleva Delfoi) Testin kokemusten jäljiltä kohti kuumottavia väitteitä!
- 17. Kotikuntoutus 2026 Miten on järjestetty kotikuntoutus v. 2030? • 1: väite indikatiivimuotoon (ei imperatiivi!) • 2: skaalaa kysymys ja kerro miten on nyt, jotta vastaukset hajautuvat ja houkuttelevat argumentoimaan • 3: hyvin osuva kysymyksen kohde, väitteen ja selitteen harmonia • 4: Boråsin malli, tiivistys (otsikko, väite, selite) • 5: tiimikokoonpano: indikatiivi (pitäisikö rikkoa intressi jos sellainen on?) • 6: kotikuntoutuksen määritys (vrt. Ensimmäinen kysymys) • Buurtzorghttp ://frankmartela.fi/en/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-mite . Kadehdittavan fokusoitu aihe ja lupaavasti kammattuja kysymysaihioita! Entä talous ja vaikutukset?
- 18. Tulevaisuuden raha ja maksuvälineet 2030 Miten käy rahan 14 vuoden päästä? • Hyvässä tekovaiheessa oleva kysely, jonka ensimmäinen kysymys koskee nykyhetkeä. Voisi ollakin kiinnostavaa asemoida vastaajia rahan käyttämisen suhteen laveamminkin eräänlaisena taustamuuttujana. • Tulevaisuusväitteitä voi edelleen terävöittää ja konkretisoida, jotteivat panelistit pääse liian vähällä ja ala haukotella. Isoista asioista on kyse, jos vilkaisee esim. Andreas Schleicherin ajatuksia globaalin osaamisen, koulutuksen ja työn (rahan) tulevaisuudesta. • Vaihtotalouksissa "rahan" rinnalle nostetaan arvot ja lisäarvot, jotka ovat luonteeltaan sosiaalisia. Kannattaa katsoa mitä ja miten kysytään Vaihtotalous- kyselyssä https://edelfoi.fi/vaihtotalous-vuonna-2030 . • ShTo https://www.shapingtomorrow.com/files/st-more-than-money-bitcoin-gi... ! Paino paikallisrahaan ja alueellisiin innovaatioihin! Yhteys Yritys-Delfoihin?
- 21. Delfoin työstäminen 1. Kysely: kyselyn viimeistely, intro ja orientaatio, tutkimuksen tehtävä (tarkoitus, tavoitteet, lähestymistapa) 2. Paneeliympäristö: aikataulu, tausta-aineisto, Delfoi-metodikuvaus 3. Paneeli: matriisi, panelistien liittäminen ja sijoittelu matriisiin 4. Paneeli: panelistien rekrytointi ja sitouttaminen (soitto tms) 5. Paneeli: kutsukirjeet (ennakkoinfo, vastausohjeet, suora kutsu) 6. Prosessi: Delfoi-kierroksen aikataulu 7. Prosessi: Delfoi-kierroksen managerointi: tiedotussuunnitelma, aktivointi (loki), aikaleimat 8. Tulokset: Delfoi-tulosten analysointi 9. Tulokset: Delfoi-tulosten raportointi 10. Organisointi: tutkimusryhmän työnjako eDelfoi: omat paneelit
- 22. ULKOISTETTU OPETUS ”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.” Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt. 2010Tulevaisuusteesi (Delfoi)
- 23. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 2010Kiistakysymys
- 24. Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030 2010Nelikenttä
- 26. Teesien kolmijako Teesien tilat KIISTA ▪ Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassa usein tunnepitoiseksi kiistakysymykseksi. DIALOGI ▪ Käsitykset tulevasta kehi- tyksestä jakautuvat moniksi näkökulmiksi ja tulevaisuus- poluiksi, jotka on mahdollis- ta ja tarpeen ottaa yhteiseen keskusteluun. RATKAISU ▪ Panelistit ovat tulevaisuus- väitteestä suhteellisen yksimielisiä. Pääkysymyk- seksi muodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu. 2011
- 27. TEESI- ARVIOINTI MUOTO 1 MUOTO 2 MUOTO 3 MUOTO 4 MUOTO 5 MUOTO 6 MUOTO 7 SISÄLTÖ 7 --- ei sisällä väitettä +++ tunteita herättävä teesi -- tulkinnan varainen +++ tunteita herättävä teesi - tulkinnallinen kaksoisväite +++ tunteita herättävä teesi +- selite dominoi teesiä +++ tunteita herättävä teesi + vakioidut käsitteet +++ tunteita herättävä teesi ++ indikatiivi- väite +++ tunteita herättävä teesi +++ yhden lauseen väite +++ tunteita herättävä teesi SISÄLTÖ 6 --- ei sisällä väitettä ++ paradig- maattinen teesi -- tulkinnan varainen ++ paradig- maattinen teesi - tulkinnallinen kaksoisväite ++ paradig- maattinen teesi +- selite dominoi teesiä ++ paradig- maattinen teesi + vakioidut käsitteet ++ paradig- maattinen teesi ++ indikatiivi- väite ++ paradig- maattinen teesi +++ yhden lauseen väite ++ paradig- maattinen teesi SISÄLTÖ 5 --- ei sisällä väitettä + asiantuntijoita jakava väite -- tulkinnan varainen + asiantuntijoita jakava väite - tulkinnallinen kaksoisväite + asiantuntijoita jakava väite +- selite dominoi teesiä + asiantuntijoita jakava väite + vakioidut käsitteet + asiantuntijoita jakava väite ++ indikatiivi- väite + asiantuntijoita jakava väite +++ yhden lauseen väite + asiantuntijoita jakava väite SISÄLTÖ 4 --- ei sisällä väitettä +- t-horisontti puuttuu -- tulkinnan varainen +- t-horisontti puuttuu - tulkinnallinen kaksoisväite +- t-horisontti puuttuu +- selite dominoi teesiä +- t-horisontti puuttuu + vakioidut käsitteet +- t-horisontti puuttuu ++ indikatiivi- väite +- t-horisontti puuttuu +++ yhden lauseen väite +- t-horisontti puuttuu SISÄLTÖ 3 --- ei sisällä väitettä - väite ei osu ilmiön ytimeen -- tulkinnan varainen - väite ei osu ilmiön ytimeen - tulkinnallinen kaksoisväite - väite ei osu ilmiön ytimeen +- selite dominoi teesiä - väite ei osu ilmiön ytimeen + vakioidut käsitteet - väite ei osu ilmiön ytimeen ++ indikatiivi- väite - väite ei osu ilmiön ytimeen +++ yhden lauseen väite - väite ei osu ilmiön ytimeen SISÄLTÖ 2 --- ei sisällä väitettä -- väite ei erottele -- tulkinnan varainen -- väite ei erottele - tulkinnallinen kaksoisväite -- väite ei erottele +- selite dominoi teesiä -- väite ei erottele + vakioidut käsitteet -- väite ei erottele ++ indikatiivi- väite -- väite ei erottele +++ yhden lauseen väite -- väite ei erottele SISÄLTÖ 1 --- ei sisällä väitettä --- ei selkeää sisältöä -- tulkinnan varainen --- ei selkeää sisältöä - tulkinnallinen kaksoisväite --- ei selkeää sisältöä +- selite dominoi teesiä --- ei selkeää sisältöä + vakioidut käsitteet --- ei selkeää sisältöä ++ indikatiivi- väite --- ei selkeää sisältöä +++ yhden lauseen väite --- ei selkeää sisältöä TEESIKRITEERISTÖ
- 28. Asiantuntijamatriisi: case työnohjaus asiantuntijuu s - intressi TUTKIMUS TYÖ- HALLINTO TALOUS- JA TYÖELÄMÄ YHTEIS- KUNTA (POLITIIKKA) VALTIO KUNTA X X TYÖNANTAJA X TYÖNHAKIJA Vastaajana yrittäjä, joka on myös aktiivinen kunnallispoliitikko.
- 29. Muita pajateemoja • Andy Blunden, The Origins of Collective Decision Making, Manchester Social Movements Conference 23.3.2016: • Andreas Schleicher, Skills: Global trends, challenges and opportunities, Ljubljana 7.4.2016 • Hanna-Kaisa Pernaa, Suomalaisen terveydenhuollon oikeudenmukaisuuden tila ja tulevaisuus, Futura 1/2016 • Oppimisen tulevaisuus 2030-barometri: vuosipäivitys 5-6/2016, väistyvät ja uudet teesit
- 30. Kollektiivinen päätöksenteko 1. Counsel (neuvonanto): ”… the same method of collective decision making used in private companies, in traditional patriarchal families and artistic productions – one person, be it the Abbot, the Chief, the CEO or the Director, takes moral responsibility for making the decision, but he must consult every one of the group before announcing the decision. Once the decision has been announced there is no dissent.” 2. Majority (enemmistö): ”… the early British trade unions were the direct progeny of the Guilds … unions were established with universal membership and dedicated to the fight for socialism and universal welfare. These unions gave to Majority the classic and universal form in which it was received in the twentieth century … When the Soviet Union and the Communist Parties around the world struck a deal with Imperialism, under which a majority of the world was excluded. The people of the colonies were left in the lurch. African Americans were left at the mercy of Jim Crow. Women were left at home.” 3. Concencus (yhteisypäätös): ”In 1662, they adopted the uniquely Quaker way of doing meetings which ensured that individuals would be prevented from going off a tangent, so to speak, but avoided setting up a hierarchy or orthodoxy. Only proposals which met with the agreement of an entire meeting, without persuasion or argument, would be taken to express the Divine Will … Quakers have continued in this way up to the present day. While their opposition to slavery has been absolute, their Peace Testimony has not; many Quakers fought in the American Civil War on the Union side and signed up for both world wars like the loyal citizens that they were.”
- 31. 31 Changes in the demand for skills Trends in different tasks in occupations (United States) Source: Autor, David H. and Brendan M. Price. 2013. "The Changing Task Composition of the US Labor Market: An Update of Autor, Levy, and Murnane (2003)." MIT Mimeograph, June.
- 32. • Tulevaisuus muodostuu erilaisista vaihtoehdoista. • Selvitetään osapuolten erilaiset arvot, traditiot ja kulttuuriset käytännöt. • Tärkeintä ei ole ennusteiden laatiminen vaan näkemys totuus on siten aina suhteellista. • Menetelmät hermeneuttisia (ymmärtävän tiedekäsityksen pohjalta kehitettyjä) • Tärkeää päämäärän asettelu • Selvitetään erilaisten kulttuuristen tai sosiaalisten tekijöiden vaikutusta päätöksentekoon ja sitä kautta toteutuvaan tulevaisuuteen. Kulttuurinen (tulkitseva) lähestymistapa
- 33. • Päämääränä on kyseenalaistaa, ja tutkia niitä oletuksia ja alkuasetelmia, joista tulevaisuutta lähdetään hahmottamaan • Painotus ei ole ennusteiden tai skenaarioiden laatimisessa • Painotus on ihmisten osallistumisessa: motivaatio ja aktivoiminen sosiaaliseen toimintaan • Kriittinen tulevaisuuksientutkimus on tulevaisuutta koskevien oletusten, hypoteesien ja paradigmojen vertailevaa analyysiä, jonka tarkoituksena problematisoida vallitsevat tulevaisuudenkuvat. • Pyrkii paljastamaan ne syvään juurtuneet asenteet, järjestelmät (systeemit) ja valtasuhteet, jotka vaikuttavat päätöksentekoon ja valintoihin. • Menetelminä Causal Layered Analysis (CLA), Storytelling jne. Kriittinen lähestymistapa
- 34. Analyyttinen lähestymistapa • ”Perinteinen” tulevaisuuksientutkimus: tutkitaan mahdollisia, todennäköisiä, ehdollisesti mahdollisia, toivottavia ja pelottavia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia ja kehitetään työkaluja tulevaisuuden muokkaamiseksi ja oman toiminnan suuntaamiseksi jollain määrätyllä aikavälillä • Normatiivisen näkökulman lisäksi välineellinen ja metodin ajattelu, jossa annetaan tilaa prosessiin osallistuvien määrittää tulevaisuutta
- 35. 1. Oppimisen tulevaisuus 2030: perusopetus ja lukio • Linturi, Hannu & Rubin, Anita (2011) Toinen koulu, toinen maailma. Oppimisen tulevaisuus 2030. ISBN 978-952- 249-060-5. TuY http://ffrc.utu.fi/julkaisut/tutu-sarja/. • Linturi, Hannu, Rubin, Anita, Airaksinen, Tiina (2012) Lukion tulevaisuus, Toinen koulu, toinen maailma. ISSN-L 2242-1297 (Otavan Opiston Osuuskunta), ISSN 2242-1297 (verkkojulkaisu) http://www.oph.fi/julkaisut/2011/lukion_tulevaisuus_2030. • Barometriympäristö http://www.ebarometri.fi • eDelfoi http://edelfoi.fi • Oppimisen tulevaisuus 2030 https://edelfoi.fi/oppimisen-tulevaisuus-2030 • Futura 3/2014 (Futura 2/2015) ks. http://www.tutuseura.fi/ • Google + https://plus.google.com/u/1/communities/114237887240873085448?cfem=1 • Facebook https://www.facebook.com/groups/oppimisentulevaisuus/ 2. Ammatillinen koulutus ja työelämä • Toisen asteen ammatillisen koulutuksen opetushenkilöstön osaamisalueet http://www.osaavaopettaja.fi ja http://www.edelfoi.fi/fi/kirjasto/osaavaopettaja/ (Paaso, Oamk) • Koulun johtaminen ja toimintakulttuuri http://www.kaikkialla.fi/2013/09/20/johtajuudella-toimintakulttuurin-muutokseen/ • Ammattikasvatuksen aikakauskirja 3/2013: Verkko-oppiminen ja uudet oppimisympäristöt http://www.okka- saatio.com/aikakauskirja/arkisto.php?nro=2013-3 • Tyyne – työelämä oppimisympäristönä http://www.uasjournal.fi/index.php/uasj/article/view/1508/1432 3. Autenttiset ympäristöt • Metodix http://www.metodix.com (Internetix Campus) • Kalvot http://www.slideshare.net/oraakkeli • Tulevaisuuden tutkimuskeskus http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/Sivut/home.aspx • TVA http://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tva/Sivut/home.aspx • Tulevaisuuden tutkimuksen seura http://www.tutuseura.fi • Tulevaisuusvaliokunta http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/valiokunnat/valiokunta-tuv01/index.htx Tulevaisuuksientutkimus ja oppiminen
Notas del editor
- MAMK 2015, Delfoi-työpaja 16.4.2016
- Ohjelmaideaali
- Anitan ajatuksia ja painotuksia päivän avaukseksi
- Anita Rubinin kuva viime vuoden Humak-pajasta määrittelee tulevaisuuden erilaiset alueet. (analyyttinen traditio)
- Mamk-prosesseissa tulevaisuuteen kuljetaan neljää tietä. Ensin pitää tuntea kunnolla se ilmiö, jota lähdetään tarkastelemaan. Tilannetiedosta voi matkata trenditarkasteluun, joka on keskeinen lähitulevaisuuden (2-5 vuotta) monitorointikeino. Heikkojen signaalien havainnoinneilla on mahdollista kaivaa esiin myös uusia nousevia trendipolkuja. Toinen tie järkyttää “business as usual”-uraa on analysoida ympäristövoimia (drivereita,megatrendejä) , jotka vähän pitemmällä aikajänteellä saattavat muliistaa vallitsevat käytännöt. Skenaarioihin voi päätyäDelfoi-prosessin kautta tai vaikkapa taulukoimalla ilmiön erilaisia ominaisuuksia vaihtoehtoisina tiloina. (analyyttinen traditio)
- Murrosteoria: kulttuurinen tai kriittinen lähestymistapa
- Mamk-delfoit asettuvat aikajanalle eri tavoin ja niiden kautta on mahdollista heijastaa skenaarioita.
- ANTICIPATION (by Roberto Poli & Antti Hautamäki) Näkökulmani aiheeseen on tulevaisuuksientutkijan. Käytän tätä termiä, koska tulevaisuuksia on aina monta. En voi olla nappaamatta mukaan ajankohtaista näkökulmaa ja avausta, jonka Antti Hautamäki teki viikko sitten blogissaan. Hän osallistui viikko sitten Italiassa konferenssiin, jonka teema oli antisipaatio, joka usein määritellään kehkeytämässä olevaksi vanhaa tulevaisuudentutkimusta haastavaksi ja lähes paradigmaattiseksi suunnanmuutokseksi. Osaksi ja monin paikoin maailmalla niin voi ollakin, mutta Suomessa kehitys on sisäsiittoisesti johtanut omia aikojaan antisipaation suuntaan. Oppimisen tulevaisuus 2030-barometria voi esimerkiksi pitää sangen selväpiirteisenä antisipaatiotutkimuksena. Mika Mannermaan evolutionaarinen tulevaisuudentutkimus vuodelta 1991 on vahva teoreettinen jäsennys, jossa on tilaa kaikille lähestymistavoille. Poli näkee antisipaation tulevaisuudentutkimuksen uutena vaiheena tai paradigmana. Se johtaa korostamaan eroja perinteiseen tulevaisuudentutkimukseen. Esimerkiksi trendianalyysiin suhtaudutaan kriittisesti. Trendit muuttuvat, jotkut häviävät ja uusia tulee tilalle. Kehityksessä on aina yllätyksiä ja uutuuksia ja siksi trendianalyysi on vaikeuksissa ja jopa harhaanjohtavaa. Tarvitaan uusia tapoja nähdä asioita. Tietäminen ja näkeminen noudattavat eri logiikkaa. Tietäminen on sidoksissa perustelemiseen kun taas näkeminen on pikemminkin kyky löytää uusia näkökulmia. Antisipaatio-teoriassa systeemin käsite on keskeinen. Teoria kritisoi perinteistä systeemi-ajattelua, jossa systeemit ovat mekaanisia ja yksinkertaisia (”newtonilaisia”). Antisipaatio liittyy monimutkaisiin, kompleksisiin systeemeihin, joita parhaiten edustavat elävät oliot. Tällainen on tulevaisuuksientutkimuksessa valmiiksi tarjolla pehmeän systeemimetodologian (SSM) muodossa. Suunnittelu ’kolonialisoi’ tulevaisuuden. Suunnittelun ongelma on Millerin mukaan ajautuminen polkuriippuvuuksiin ja jatkuvuuden oletuksiin. Suunnittelu on reaktiivista ja reformistista. Jos sen sijaan haemme uutta ja haluamme olla luovia ja kekseliäitä, meidän tulee heittäytyä epäjatkuvuuksiin ja improvisaatioon. Keskeiseksi kyvyksi nousee mielikuvitus. Miller määrittelee antisipaation tulevaisuuden käyttämisenä nykyisyyden paljastamiseen ja uuden, emergenssin ja systeemien rajojen näkemiseen. Aivan kuten Roberto Polikin Miller painottaa uusien tulkintojen tekemistä, merkityksellisyyden huomaamista ja luomista. Miller painottaa ihmisten kyvykkyyksien vahvistamista. “Antamalla ihmisille tilaa toimia, syntyy uutta ja yllättävää. Ohjaus rajoittaa ihmisten toimintavapauksia. Palasin tähän asiaan tänään perjantaina ja ehdotin Millerille, että hänhän on anarkisti ja hän vastasi makeasti nauramalla. Vakavampi kysymys oli miten tuollainen indiviidien toiminta johtaa muutoksiin jos mitään koordinaatiota ei ole. Samaa kysyi kanssamme keskustellut Sitran tutkija Timo Hämäläinen. Miller uskoi että keskenään yhteistyössä olevat ihmiset kykenevät luomaan yhteisen vision ja toimimaan sen eteen. Itse mainitsin filosofi David Lewisin kuuluisan teorian konventioista. Lewisin mukaan ihmiset toimivat monissa tilanteissa ikään kuin toiminnasta olisi sopimus. Tämä "autonominen koordinaatio" (minun sanani) syntyy keskinäisestä luottamuksesta ja jokaisen oletuksesta että muut tietävät minun toimivan tietyllä tavalla. Kuulostaa monimutkaiselta mutta juuri tällainen keskinäinen yhteisymmärrys selittää monia yhteiskunnallisia prosesseja alkaen kielen puhumisesta. Muutosten kaava on siten: yksilölliset toiminakyvyt, yhteistyö ja tilaa toiminnalle.”
- Tulevaisuusasenteella ja kehittämispotentiaalilla on mielenkiintoinen relaatio keskenään. Proaktiivinen toiminta on kuin riskisijoitusta tulevaisuuteen. Jos osuu kohdalle niin se on kuin jättipotti. Se selittäää miksi heikkojen signaalien kalastajia on paljon liikkeellä etenkin liike-elämässä.
- Mahdollinen taitajan mentaalinen malli vuonna 2030?
- ANTICIPATION (by Riedel Miller, Robert Rosen & Antti Hautamäki) Palataan vielä antisipaatioon. Kartan piirtäminen on havaintojen sovittamista johonkin malliin. Meille luontaisin kartanpiirtoväline on tarina. Niitähän skenaariotkin ovat, mutta myös paljon arkisemmin. Olemassaolomme hajoaa ajatuksen atomeiksi ilman tarinaa. Kaikkein arkisinkin navigaatio tapahtuu tarinoiden kautta. Siinä mielessä tulevaisuuskartat joita myöhemmin esittelen ovat tavallaan tarina-alustoja. Jos oikein antisipaattisen ylevästi karttaprosessin kuvaisi niin toimivaan tulevaisuuskarttaan voi sijoittaa havaintoja, joiden pohjalta on mahdollista – mielellään yhteisöalyä käyttäen – tuottaa (monia) tulevaisuustarinoita, jotka asettavat asioita, ilmöitä ja toimijoita uusiin puitteisiin ja konteksteihin. Annetaan vielä Antti Hautamäen jatkaa blogitarinaansa: “Jos ette vielä tajua mistä antisipaatiossa on kysymys, niin olette samassa tilassa kuin minäkin. Kysyin junamatkalla Veronasta Trentoon Ted Fullerilta, joka on Lincolnin yliopiston professori, mitä antisipaatio on hänen mielestään. Hän korosti että se tekee tilaa ymmärtää myös tunteiden osuutta ihmisen toiminnassa. Minunkin mielestäni perinteiden tulevaisuuden tutkimus on painottanut liikaa järkiperäisyyttä. Tämä on yksi tapa taas todeta, että rationaalinen suunnittelu on vaarallisella tavalla yksipuolista. Ted on ollut mukana isossa hankkeessa, jossa on toteutettu useissa kehitysmaissa antisipaatioprosesseja jossa paikalliset ihmiset ovat koittaneet päästä vaikeiden tilanteiden yli. Näissä konteksteissa antisipaatio on monimutkainen kokonaisuus joka koostuu tiedosta, tietoisuudesta, kokemuksista ja kyvystä toimia.” Robert Rosen on yksi antisipaatio-liikkeen guru. Hän on pyrkinyt matemaattisesti mallintamaan elävien olioiden kompleksisuutta ja kykyä uudistaa itseään. Työpajan perusteella Rosenin ajattelun ytimenä näyttää olevan kahdenlaisten systeemien riippuvuus. Toinen on luonnon systeemi (Natural Systems) jatoinen formaali systeemi. Luonnon systeemeissä kausaaliset suhteet toimivat kun taas formaalisissa systeemeissä päättelyyn liittyvät suhteet vallitsevat. Tärkeintä Rosenin relationaalisessa mallissa ovat siirtymät luonnon systeemistä formaalisiin systeemeihin (encoding) ja takaisin (decoding). Malli ei ole mekaaninen, vaan pikemminkin osallistuva systeemi. Siinä on ainakin lukijan mielessä yhtymäkohtia Peter Checklandin kehittämään pehmeään systeemimetodologiaan.
- Toimeksianto täsmennetään esittelyn ja keskustelujen jäljiltä. Ohjelman rakentelussa on ideana sulauttaa toimeksiantoihin tulevaisuudentutkimukselliset sisällöt. Kussakin teemaryhmässä on sama kaava: - toimeksiantajan esittely ja kontekstointi - toimeksiannon tarkennus: tutkimuskysymys, tavoitteet ja vaiheistus - metodinen asemointi: kullekin toimeksiannolle soveltuva teoria ja metodologia (yksinkertaisesta ja yhteisestä kohti eriytyvää ja erityistä. ennakoinnista skenaarioihin) - optiona joku aihetta havainnollistava tai mallintava aikaisempi tutkimus tai case
- Modernin ajan taloutta on hallinnut maailmankuva, jossa on kaksi rinnakkaista toimijaa, valtio ja markkinat. Valtio takaa järjestyksen ja mahdollistaa näin markkinoiden toiminnan. Viime aikoina talouden järjestämisen vaihtoehtoihin kohdistuva mielenkiinto on kohdistunut paitsi tulonjakoon markkinoilla, myös itse tämän maailmankuvan haastamiseen. Erilaiset erityisesti internetin avulla toimivat vaihtoyhteisöt ovat haastaneet markkinoiden arvokäsitystä (esimerkiksi aikapankit lähtevät siitä, että kaikkien aika on yhtä arvokasta) ja valtion roolia talouden toiminnan takaajana (useimpia järjestelmiä kannattelevat vain ihmisten verkostot). Onko luultavaa, että tulevaisuudessa talous ei toimi enää valtion ja markkinoiden muodostaman kokonaisuuden varassa, vaan ihmiset hankkivat tavarat (tai pikemmin yhteisomistettujen tavaroiden käyttöoikeudet) spontaanisti organisoituvista yhteisöistä, joilla on valtion rahasta eroavat kirjanpitosysteeminsä? Jos näin käy, miten tällaiset yhteisöt toimivat, kun niiden koko kasvaa esimerkiksi tuhannesta ihmisestä sataan tuhanteen?
- TOIMINTAYMPÄRISTÖN SKANNAUS Sadan driverin listasta voi poimia voimia, jotka saattavat muuttaa kaikkein yleisempiä uskomuksiamme ja vaikuttaa sitä kautta siihen,miten organisoimmem sosiaalista maailmaa ympärillämme.
- Yhteisöllisen ja yhteiskunnallisen osaamisen risteyspisteessä esiintyy rakenteellista muutosta, jota tämä kuvio esittää. Sitäkin voi käyttää apuan väitteiden terävöittämisessä! Huom. Esimerkki Hollannin osuuskuntapohjaisesta ja hajautetusta kotihoidosta. Ks. Martelan blogi http://frankmartela.fi/en/2015/08/buurtzorg-ja-kotihoidon-itseohjautuva-vallankumous-miten-tarjota-halvempaa-iloisempaa-ja-laadukkaampaa-hoitoa/ .
- TULEVAISUUSTEESI Barometri koostuu viidestä kyselystä, joista kussakin on 4-12 tulevaisuusväitettä. Kukin väite eli teesi esitellään ja käsitellään samalla kaavalla. Koko kysymys koostuu otsikosta, väitteestä ja sen selitteestä. Vastaaja ottaa kantaa teesin sisältöön arvioimalla asteikolla sen todennäköisyyttä ja toivottavuutta. Asteikkovalintojen jälkeen häntä pyydetään perustelemaan vastauksensa. Panelistilla on myös mahdollisuus lukea muiden vastauksia ja kommentoida niitä. Lukemisensa perusteella vastaaja voi muuttaa vastaustaan ja tähän mahdollisuuteen barometri osaltaan perustuu. Vastaaminen on Delfoi –tekniikan mukaisesti ehdottoman anonyymiä.
- KRITEERIT: TODENNÄKÖISYYS JA TOIVOTTAVUUS Jakaumat kuvataan graafisesti todennäköisyys- ja toivottavuus-skaalojen mukaisessa taulukossa. Pallurat kuvaavat vastausten sijainnin ja määrän. Väreillä on myös oma symbolimerkityksensä, joka paljastetaan parin kalvon päästä.
- NELIKENTTÄ Jakaumat voi pelkistää nelikentäksi kahden muuttujan suhteen. KiinnostavIa ovat tietysti “iskemät” ja niiden hajaantumat koordinaatistoon. Aikasarjatarkastelussa iskemät saadaan liikkeelle. Kiinnostavaa on havainnoida jännitteitä, jotka syntyvät esimerkiksi todennäköisen ja ei-toivotun tulevaisuuden suhteen. (00:19)
- ARGUMENTTIVISUALISOINTI Argumentit ovat barometrin pääsaaliista. Analyysissa värikoodataan erikseen sisä- ja ulkopaneelia, aikaa ja dialogia.
- TEESIEN KOLME TILAA Väitejakaumien ja –perusteluiden pohjalta teesit on luokiteltu kolmeen kategoriaan: Näkemykset ja argumentit tulevasta kehityksestä polarisoituvat oppimisen kannalta keskeisessä asiassa kiistakysymykseksi. Käsitykset tulevasta kehityksestä jakautuvat moniksi tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaa keskusteltavaksi Tulevaisuusteesistä ollaan suhteellisen yhtä mieltä. Kehityskysymys nousee siitä, milloin ja millä tavalla muutos tapahtuu. Väitteiden luokitus voi muuttua barometrin seurannan aikana. Suuri yksimielisyys kaukaisesta asiantilasta saattaa lähetessään kuumentua kiistakysymykseksi tai vaatia keskustelua toteutettavan vaihtoehdon muodoista. Teoreettinen kehityskulku on kuitenkin se, että kiistakysymysvaihe eli vastakkainasettelu käynnistää kehityksen, jonka seurauksena paradigma muuttuu tai löydetään kolmas tie, jossa ei ole kyse kummastakaan alkuperäisestä vastakohdasta. Useimmiten vastakkainasettelu jatkuessaan johtaa kommentointiin, argumentointiin ja keskusteluun, jossa näkökulmat moninaistuvat ja rikastuvat. Sosiaalisissa muutoksissa on kulttuurisia hitausvoimia, jotka johtuvat vanhojen intressien, osaamisten ja instituutioiden asemien puolustamisesta. Hitausvoimat ovat tarpeellisia. Niiden tehtävä on säilyttää traditiosta se, mikä on aikaa kestävää. Vähitellen evolutionaarinen muutospaine näkyy mielipiteiden konsensuksena, joka on ensin mahdollista saavuttaa jostain riittävän kaukana olevasta tulevaisuudentilasta. Kiistakysymykset kuten kaikki tulevaisuuskysymykset syntyvät tässä hetkessä ja tilassa, mutta niiden käsittely ja ratkaiseminen on paljon helpompaa kauko- kuin lähitulevaisuudessa. Eräänlainen teesien perusprosessi on siis käynnistyä kiistakysymyksenä, puroutua dialogisiksi näkökulmiksi ja lopulta kiteytyä ratkaisuvoimaa sisältäväksi näkemykseksi haluttavasta tulevaisuudesta. (02:50)
- Hyvän teesin ominaisuudet: se on yksiselitteinen, tiivis, jakava, yllättävä, kiihottava ja kuitenkin mahdollinen
- Muistsin virkistykseksi panelistien luokittelutaulukko uudestaan.
- Tämä on toinen mahdollinen viitekehys tutkimukseen …
- … ja tämä on toinen mahdollinen tai rinnakkainen lähestymistapa.
- Delfoi-tutkimuksia oppimisen, opetusen ja koulutuksen puolelta.