PDF-versio

2. “Teemat
Paolo Freire ajan teemoista
ilmaisevat
kussakin
ajassa
ratkaistavia
tehtäviä
ja
ongelmia.
Ihmisen
humanisaa6o
riippuu
siitä,
kuinka
hyvin
hän
kykenee
ratkaisemaan
oman
aikakautensa
teemat
ja
integroitumaan
ajan
henkeen.
Aikakaudet
täy<yvät
sitä
mukaa,
kun
ihmiset
käsi<ävät
sen
teemat
ja
ratkaisevat
sen
tehtävät.”
Aikojen
murroksessa
vaihtuvat
paitsi
teemat
myös
ajan
järki.
Oppimisen
tulevaisuus
2030-­‐
barometri
on
työkalu,
jolla
tulevaisuuksientutkimuksen
työkaluin
metsästetään
tätä
uu@a
järkeä
ja
ymmärrystä.
-­‐
Paolo
Freire
h@p://www.freire.org/paulo-­‐freire/concepts-­‐used-­‐by-­‐paulo-­‐freire

3. Esi-­‐,
perus-­‐
ja
lukio-­‐opetus

4. OLD SCHOOL
“The
industrial
age
assembly-­‐line
model
for
educaLon
has
shaped
our
schools
more
than
we
can
imagine
–
producing
generaLons
of
´knowers´,
not
life-­‐long
learners,
people
beauLfully
prepared
for
a
world
that
no
longer
exists.”
-­‐
Peter
Senge
(The
Futurist
November-­‐December
2004)

5. “no
surprises”

6. Kantameemit!

7. Mitä, miksi ja miten?
Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen
tulevaisuuden puolesta
Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys
ja iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaali-aikaisuus
(kohtaaminen,
dialogi), kumulatiivisuus
(aikasarja, paneelit)
Toimintaperiaatteiksi ”open
source”, ”open data” ja ”open
argument”

9. Oppitarinaa ennen, nyt ja huomenna
• Unesco
-­‐>
Oecd:
inhimillisestä
kasvusta
blokkien
talouskamppailuun
(yhteiskunta-­‐
ja
talousmääri@eisyys)
• Oppiminen:
henkilökohtaistuvat
oppimisen
polut
• Opetus:
modernin
profession
metamorfoosi
• Eksosysteemi:
uudelleenorganisoinL
• Monikko-­‐oppiminen:
oppimisen
käsitepullistuma
• Osaaminen:
uusi
yleissivistys?
“Eläminen
on
jatkuvaa
oppimista,
eikä
ilman
oppimista
ole
olemassa
elämää.
Oppiminen
tarkoi<aa
ympäristön
valloi<amista,
ihmisen
ja
ympäristön
muodostaman
järjestelmän
jatkuvaa
laajentumista
ja
eriytymistä
ja
uusien
toimintatapojen
ja
toiminnan
tulosten
syntymistä.”
(Timo
Järvilehto)

10. Vuorimetafora
2030
Vuoren
huippu
Henkilökohtaistuva
oppiminen
ja
opetus,
joka
mukautuu
oppijan
tarpeisiin
ja
ominaisuuksiin.
Ainejakoisen
koulun
rinnalle
organisoidaan
toisia
oppimisen
-­‐
teemallisia,
ongelmalähtöisiä
ja
auten^sia
–
polkuja.
Opetuksen
toiminnan
tavat
ja
uskomukset
uudistuvat
tavalla,
joka
toisaalta
moniammaLllistaa
ja
toisaalta
Limiy@ää
opetustyön.
MAALI

11. “Metodi on tie”
Barometrista opetussuunnitelmiin ja takaisin
2030
Kaukotulevavaisuus,
jolloin
vuonna
2016
kouluLensä
alkavat
oppilaat
pääsevät
soveltamaan
oppimaansa.
2016
Uudet
opetussuunnitelmat
astuvat
voimaan
esi-­‐
ja
perusopetuksessa
sekä
lukioissa.
2009
Opetussuunnitelmien
perusteiden
uudistaminen
ja
oppimisen
tulevaisuuden
barometri
käynnistetään.
OPS
ALKU
MAALI

12. Tulevaisuuskartta metaforana –
puolivakavaa leikittelyä tulevaisuuksilla
• pinnanmuodot
(muutos
ja
merkitys)
• Let
ja
polut
(systeemiset
yhteydet
ja
reiLt)
• kairaukset
(mitä
on
pinnan
alla)
• leirit
(kokeilut)
• kompassi
(navigoinL
mahdollisissa
tulevaisuuksissa,
skenaariot)
• maailmankar@a
(toimintaympäristö
drivereineen)

13. “Koeporauksia“

14. FUTURA 3/2014: OPPIMINEN
ArEkkeli
Tekijä
Uusintavasta
uudistavaan
oppimiseen
Linturi
Metodi,
metafora
ja
tulevaisuuskar@a
Linturi
&
Rubin
OPPIMINEN
POLUTTUU
JA
PERSONOITUU
Peltomaa
&
Linturi
Tekemällä
oppiminen
Soini-­‐Salomaa
OPETUKSEN
METAMORFOOSI
Luostarinen
et
alii
AmmaLllisen
ope@ajan
osaamisen
ennakoinL
Paaso
KARTANPIIRTÄJÄN
POLUNRAIVAUS
Rubin
et
alii
Oppimisen
teknologiset
mahdollisuudet
Kuusi
&
Risto
Linturi
OSAAMISTEN
YLEISSIVISTYS
Linturi
et
alii
Bändilinja
kehi@ää
kompetenssejaan
Tikkanen
KOLLEKTIIVINEN
OPPIMINEN
ON
TOISENLAISTA
Linturi
&
Airaksinen
Yhteisöllinen
oppiminen
Korhonen-­‐Yrjänheikki

15. FUTURA 2/2015: KOULU
ArEkkeli
Tekijä
PERUSKOULUN
TULEVAISUUS
Iida-­‐Maria
Peltomaa
Opetussuunnitelmien
tulevaisuus
Irmeli
Halinen
LUKION
TULEVAISUUS
Tiina
Airaksinen
Kehi@yvän
kouluyhteisön
neljä
E:tä
Vesa
Raasumaa
Pelipedagogiikalla
tutkivaan
oppimiseen
Heikki
Koponen,
Mikko
Tarmia
&
Samuli
Turunen
Tulevaisuusoppiminen
kansalaistaitona
Ahvenainen,
Jokinen,
Korento
&
Ollila
Internet,
sosiaalinen
meida
ja
yleissivistävä
opetus
Kari
A.
HinLkka
Learning
in
the
open
Michael
Gallagher
&
Pekka
Ihanainen
Koulu
kylässä,
kylä
koulussa
Jaana
Strandman
Ilmiöpohjainen
oppiminen
Pasi
Silander
&
Hannu
Linturi
Sivistys
ja
ajan
henki
Eero
Ojanen
Scrum,
skaalautuvaa
prosessioppimista
Tommi
Issakainen
Oppivat
koulut
Tiina
Airaksinen
et
alii
Oppimisen
kaukotulevaisuus
Hannu
Linturi

16. eBAROMETRI

17. eDELFOI

18. eDELFOI

19. Teemat ja paneelit
Jaetusta urakasta vuoropuheluun
SISÄ
ULKO
Tieto
Tieto,
taito
ja
oppiminen
(Otavan
Opiston
Osuuskunta)
Arvot
ja
tavoiIeet
Arvot,
päämäärät
ja
tavoi@eet
(Turun
yliopiston
tulevaisuuden
tutkimuskeskus)
Toimintaympäristö
Toimintaympäristön
muutokset
polii^sesL,
sosiaalisesL
ja
ympäris-­‐
töllisesL
(Demos
Helsinki)
Toiminta
Toiminta,
yhteisö
ja
koulu
(Otavan
Opiston
Osuuskunta)

20. Tulevaisuusteesi (Delfoi)
ULKOISTETTU
OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan
osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

21. Kiistakysymys
Todennäköinen
ja
toivo@ava
tulevaisuus
2030

22. Nelikenttä
Todennäköinen
ja
toivo@ava
tulevaisuus
2030

23. Argumentaatio
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen
ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka
voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen
vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä
ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen
professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –
palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä
on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee
pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla
yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien
säilymisen kannalta. Toisaalta
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa
oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest.
Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till
Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra
större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt
större samhälleliga problem.

24. Teesien kolmijako
Teesien tilat
KIISTA
§ Näkemykset
ja
argumenLt
tulevasta
kehityksestä
polarisoituvat
oppimisen
kannalta
tärkeässä
asiassa
usein
tunnepitoiseksi
kiistakysymykseksi.
DIALOGI
§ Käsitykset
tulevasta
kehityksestä
jakautuvat
moniksi
näkökulmiksi
ja
tulevaisuuspoluiksi,
jotka
on
mahdollista
ja
tarpeen
o@aa
yhteiseen
keskusteluun.
RATKAISU
§ PanelisLt
ovat
tulevaisuusväi@eestä
suhteellisen
yksimielisiä.
Pääkysymykseksi
muodostuukin
se,
milloin
ja
miten
muutos
tapahtuu.

27. Liikennemetafora

29. A New Paradigm for Education

30. Deschooling Society
Illich
1970
Lundt
2004
Reference
Service
to
EducaLonal
Objects:
An
open
directory
of
educaLonal
resources
and
their
availability
to
learners.
The
anLquated
nineteenth-­‐century
of
today´s
school
was
designed
to
meet
the
needs
of
a
world
that
no
longer
exists
Skills
Exchange:
A
database
of
people
willing
to
list
their
skills
and
the
basis
on
which
they
would
be
prepared
to
share
or
swap
them
with
others.
Schools
can
succesfully
refuse
to
change
because
theys
hold
the
status
of
a
monopoly
in
the
area
of
educaLonal
funding.
Genuine
educaLonal
reform
can
begin
with
simple
funding
legislaLon.
Peer-­‐Matching:
A
network
helping
people
to
communicate
their
learning
acLviLes
and
aims
in
order
to
find
similar
learners
who
may
wish
to
collaborate.
Growing
numbers
of
parents
find
the
core
acLviLes
and
values
of
the
school
inappropriate
for
their
children.
Parents
and
concerned
ciLzens
must
get
involved
to
force
funding
reform.
Directory
of
Professional
Educators:
A
list
of
professionals,
paraprofessionals
and
free-­‐lancers
detailing
their
qualificaLons,
services
and
the
terms
on
which
these
are
made
available.
There
are
literally
hundreds
of
ways
for
twenty-­‐first-­‐century
students
to
gain
an
educaLon,
other
than
the
tradiLonal
public
school

31. Lehrplan versus Curriculum
• Herbart
(1776-­‐1841):
Lehrplan
–
subject-­‐centred,
presenLng
teaching
materials
• Dewey
(1859-­‐1952):
Curriculum
–
learner-­‐centred,
planning
children´s
learning
experiences
-­‐
ks.
Kasvatus-­‐lehL
2014:
kiinnostava
tulkinta
(Turun
yliopiston
ope@ajakoulu@ajat)

32. “Vetoomus“
Datalaatua syventämään ja laajentamaan!
Jakaumat
ArgumenEt
Dialogit
Muutokset
Teesit
kolmessa
Llassa:
kiista,
dialogi,
ratkaisu
Tulevaisuuskar@a
todennäköisestä
ja
toivo@avasta
tulevaisuudesta
Erot
asiantunLja-­‐
ja
Laajenevat
paneelit
intressiryhmi@äin
Dynaaminen
tulevaisuuskartan
topografia
Nousevat
ja
laskevat
tulevaisuudet
Meta-­‐analyysit
Koeporaukset
Teesit
kolmessa
Llassa:
kiista,
dialogi,
ratkaisu
Perustellut
todennäköiset
ja
toivo@avat
tulevaisuudet
Osallistavat
ja
laajenevat
prosessit
Opetussuunnitelmien
uudistaminen
Parhaat
argumenLt
vahvistuvat
Kiistoista
dialogiin
ja
dialogeista
ratkaisuihin
Koeporaukset
Kuumat
teemat
paljastuvat

33. “Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“
Causal Layered Analysis by Iniatullah
A
Litaniataso
Ensimmäinen
taso
eli
litania
kuvaa
tasoa,
jolla
yleistetään
ja
yksinkertaistetaan
tarkasteltava
ongelma.
B
Systeemien
ja
sosiaalisten
syiden
taso
Sosiaalisten
syiden
tasolla
tunnistetaan
ongelma
ja
sen
(usein
lyhyen
aikavälin)
syyt
ja
seuraukset.
C
Diskurssin,
arvojen
ja
maailmankuvan
taso
Avataan
päätösten
ja
suunnitelmien
sekä
niiden
sisältämien
ratkaisujen
ja
valintojen
taustalla
vaiku@avat
arvot
ja
maailmankuvat.
D
MyyWen
ja
metaforien
taso
Tällä
tasolla
”näy@äytyvät”
kollekLiviset
kätketyt
ulo@uvuudet,
joihin
ei
ole
suoraa
pääsyä.

34. Sivistymisen prosessi pedagogian pohjana
1. Ensimmäinen tekijä on ihminen itse kaikkine potentiaaleineen, joista tärkein
on sivistyskykyisyys.
2. Toinen tekijä on pedagoginen vuorovaikutus, jonka suhteen keskeistä on
kehitys, jossa kasvatus muuttuu vähitellen itsekasvatukseksi.
3. Kolmas komponentti on interaktio sosiokulttuurisen ja luonnonympäristön
kanssa, joita ihminen jatkuvasti muokkaa.
Kasvatus on ulkoista vaikuttamista, sivistys itse tekemistä. Sivistyskykyisyys
(bildsamkeit) on ymmärrettävissä ihmisen kyvyksi sopeutua ympäristöön. Se on
uusintavaa ja uudistavaa mukautumiskykyä – plastisuutta – suhteessa
ympäristöön. Sivistyskykyisyys on kaikkien metataitojen ja kompetenssien äiti!

36. Pedagogia koulussa
VISIO
(tulevaisuus)
TILANNE
(ympäristö)
IDEA
(pedagogia)
METODI
(toiminta)

37. Aristoteleen teon teoria
Tulevaisuusodotukset
Häiriö
Päätös
Tilanne Tulevaisuus Menetelmä Tilanne –
tulevaisuus …
§ Oikein oivallettu
tilannekuva on
edellytys kelpo
toimintaan
§ Kiinnitä huomio
tehtävään,
instituutioon ja
ympäristöön
§ Tulevaisuusvisi
o ei ole utopia,
se on
mahdollinen,
todennäköinen
ja haluttava
tulevaisuuden
tila
§ Menetelmä on tie
nykytilanteesta
haluttuun
tulevaisuuteen.
Tulevaisuudet
HL
2014