Esitys ilman kuvia

1. Tutkiva oppiminen käytännössä
Antti Rajala
Learning Bridges research network
Opettajankoulutuslaitos
Helsingin yliopisto
Ilmiökeskeisyys päivät
10.6.2011

2. Kumpulainen, K., Krokfors, L., Lipponen, L., Tissari,V., Hilppö, J., & Rajala, A. (2010). Oppimisen Sillat
– Kohti osallistavia oppimisympäristöjä. Helsingin yliopisto: CICERO Learning.

3. Tutkivassa oppimisessa opittavat sisällöt
voivat luontevasti yhdistyä oppilaiden
elämismaailmaan koulun ulkopuolella
• Roope: Se on kestävämpää, kun rahahan kiertää tosi pitkään, et
ostaa kaupasta jotain, maksaa sillä, niin sit se kiertää, kaupasta
annetaan vaihtorahaa jollekkin. Et sen pitää olla kestävää.
• Roope: Sara
• Sara: Mä en ymmärrä, et miten ne vois tehä villasta, jos mäkin
oon kerran leikannu rikki sellasen erimaalaisen rahan, joka oli
ihan turha. Tai sitte, mä oon yhden sellasen suomalisenkin rahan
leikannu, eikä se ollut mitenkään kestävää. Mä revin sen, ei se
oo mitenkään kestävää.

4. Tutkivassa oppimisessa voidaan oppia
keskustelemaan tutkivasti ja siten
ajattelun taitoja
• Sara: Mä en ymmärrä, et miten ne vois tehä villasta, jos mäkin
oon kerran leikannu rikki sellasen erimaalaisen rahan, joka oli
ihan turha. Tai sitte, mä oon yhden sellasen suomalisenkin rahan
leikannu, eikä se ollut mitenkään kestävää. Mä revin sen, ei se
oo mitenkään kestävää.
• Roope: No ei se niin kestävää oo, mut paperi on kuulemma
heikompaa, et pitäiskö raha tehä jostain metallista silleen et
siihen tarvitaan joku leikkuri et sen saa halki.

5. Mutta mikä on opettajan merkitys
tutkivan oppimisen ohjaajana?
• Sara: Ja sit mun ei oo mikään pakko uskoo tohon!
• Opettaja: Ei oo mikään pakko sun uskoo. Jos saat hyvän
perustelun, nii sit voit muuttaa ehkä mielipidettä

6. Ongelma?
• Käyty keskustelu ei kytkeytynyt minkään tieteenalan keskeiseen
käsitteistöön (Big Ideas), jota olisi systemaattisesti opiskeltu.

7. Oppiminen kulttuurin välittäminä tekoina
Ajattelun ja toiminnan välineistö
(esim. tutkiva tapa käyttää kieltä, tieteenalan käsitteet
ja teoriat)
Ärsyke:
Subjekti Esimerkiksi toiminnan
kohde
Lisätietoa:
Vygotsky, L. 1978. Mind in Society. The Development of Higher Psychological Processes. Harvard University Press.

8. Oppiminen tavoitteiden oppimisena
• Oppilaiden “epäonnistuminen” oppimisessa voidaan usein
selittää, että he tekevät itse asiassa eri tehtävää kuin mitä
opettaja ajattelee heidän tekevän (Newman, Griffin, & Cole,
1989; Leont’ev, 1978).
• Myös opettajan ja oppilaiden välisessä vuorovaikutuksessa
opitaan myös tavoitteita, opitaan tavoittelemaan uudenlaisia
asioita.
• Kyse ei pelkästään ole siitä, ovatko oppilaat kognitiivisesti
ymmärtäneet, miten tehtävä tehdään, vaan siitä, minkälaisen
mielen he tehtävälle antavat.
Lisätietoa:
Newman, D., Griffin, P., & Cole, M. (1989). The Construction Zone:Working for cognitive change in school. New York:
Cambridge University Press.
Leont’ev, A. N. (1979). Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Helsinki: Kansankulttuuri Oy.
Bergqvist, K. & Säljö, R., 1994. Conceptually blindfolded in the optics laboratory. Dilemmas of inductive
learning. European Journal of Psychology in Education 9, pp. 149–158.

9. Toiminnan mieli ja merkitys
• Tehtävän mieli, ja siten sen kognitiivinen sisältö, määräytyy
oppilaalle hänen, usein tiedostamattomien, motiiviensa
perusteelta (Leont’ev, 1978).
• Motiivit syntyvät oppilaan koko elämänkontekstissa ja ovat
sidoksissa toiminnan kohteisiin, yhteiskunnallis-historialliseen
todellisuuteen. (Leont’ev, 1978; Engeström, 2008)
• Toiminnan kohde määrittelee mahdollisten (oppimis-) tekojen ja
–tavoitteiden horisontin (Engeström, 2008)
Lisätietoa:
Leont’ev, A. N. (1979). Toiminta, tietoisuus, persoonallisuus. Helsinki: Kansankulttuuri Oy.
Engeström, Y, 2008. From Teams to Knots. Activity-theoretical Studies of Collaboration and Learning at Work.
New York: Cambridge University Press.

10. Toinen esimerkki tutkivasta oppimisesta
samalla luokalla

12. ”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”
Opettaja: ((tulee pöydän viereen, Samira kaivaa penaaliaan kumia etsien
mikä tilanne (0.8)
Vilma: hyvä ((katsoo tehtäväpaperia ja tekee käsillään esittävän eleen.
Opettaja katsoo tehtäväpaperia)) (1.3)
Opettaja: öö (.) onks tää ((osoittaa sormellaan tehtäväpaperia))
ennakkotietoa vai jo löydettyy tietoo
Vilma: löydettyy
Opettaja: he ((katsoo taululle)) (.) käsitekarttana (0.7)
Vilma: uooo ((lyö nyrkillä paperiin)) (0.8)
Opettaja: ei (.) toi voi olla ((osoittaa kädellään tehtäväpaperia))
tossa mut (0.4) no (.) laittakaa toiki käsitekarttaan ((lähtee))
(5.0)
Vilma: eli (.) keskelle ilves ((kirjoittaa, Samira tutkii edelleen
penaalia)(5.7)

13. ”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”
Vilma: ilvekset elävät noin (0.6) neljätoist viiva seittemän toist vuotiaiksi
((taputtaa tehtäväpaperia kädellään puheensa rytmissä))
Samira: joo
Vilma: se niinku tulee käsite(kartaaks) ((pyyhkii tehtäväpaperia kumilla))
(0.5) koska niin piti tehä=
Samira: =miks pitää tehä <käsitekartta>(0.6)
Vilma: en mä tiiä ope käski (0.4) nyt on nisäkkäät pois ((pyyhkii
kumin puruja kädellään pois paperista))

14. ”Miks meiän pitää tehdä käsitekartta?”
Vilma: nnn (0.5) eli tähän keskelle ilves (0.3) vai nisäkkäät (0.6) mun
mielest ehkä nisäkkäät nii me voidaa tehä monesta nisäkkäästä
((Samira nyökkää)) (1.2)
Vilma: onks ((tekee kädellään kutsuvan eleen))=
Samira: =joo= ((nyökkää))
Vilma: =hyvä=
Samira: =joo ((nyökkää)) (2.0) ((Vilma kirjoittaa)) sul o aina hyvä
et joku s(hh)yy ((hymyillen)) (0.2) ää (.) aina (0.3) laittaa
jotain (0.6) ja se on kyl aika hyvä (9.2)
Vilma: sit täst niinku (0.3) viiva (.) ja ilves ((tekee käsillään suuren
eleen, jolla vahvistaa sanottua))
Samira: joo (2.2) ((Vilma hymyilee Samiralle ja alkaa kirjoittaa)) ä
hh häh häh häh hä (0.7) .hh (1.4) oikeestaa mul ei välitä mitä
sä teet sä voit tehä mitä haluat (0.4) kun (1.0) mä silti saan siit
selvää ja se on (0.3) aika hyvä
(1.9)

15. ”Voit kirjoittaa sen mitä tos lukee”
Vilma: Meiän pitää ettiä näihin kysymyksiin vastaukset >tähän että<,
Samira: Mitä? (0.7)
Vilma: Meiän pitää ettii näihin vastaus-, miten nisäkkäät huolehtivat
poikasistaan, miten poikaset .hh saavat ravintoa, meiän pitää [ettii niihin
(-)]
Samira: [Ai täs
(0.6)] öö täs lukee. (0.6) ilvesemo huolehtii poikasistaan vain .hh
vuoden ja opettaa niille saalistustaitoja .hh jotka vahvistuvat poikasten
leikeissä. (2.2)
Vilma: Hyvä (0.5) £he he £ (0.5) miten se kirjoitettais omin sanoin?
Samira: Hä?
Vilma: Miten sen voi kirjoittaa omin sanoin. (0.6) öö (3.5)
Samira: Voit kirjoittaa sen mitä tos lukee, (.) £yhen kerran £ (0.6)
Vilma: No (.) pau (2.0) no okei
Samira: Yritetään muistaa. (0.9) ilvesemo (2.2) >huolehtii< (0.5)
>poikasistaan< (0.4) >vuoden< °ja opettaa niille saalistustaitoja°
Vilma: Noni? (.) ilvesemo
Samira: .hh öö huolehtii (7.5) öö poikasistaan noin (14.0) ...

16. Johtopäätökset
• Tutkivan oppimisen toteuttamisessa on tärkeää, että oppilaita
autetaan ymmärtämään, mistä tutkivassa oppimisessa ja sen
käytännöissä ja välineissä on kysymys.
• Samoin on autettava oppilaita tekemään tutkivasta oppimisesta
itselleen mielekästä, löytämään mielen tutkivasta oppimisesta.
• Suurien projektien sijaan ehkä kannattaa lähteä liikkeelle
oppilaiden ilmaisemista pienistä kiinnostuksenkohteista ja
tutkivan oppimisen käytäntöjen opettamisesta niin, että oppilaat
voivat tehdä niistä oman näköisensä.