2011 poliisiammattikorkeakoulu

POLIISIAMMATTIKORKEAKOULU 2011
Selvitys opiskelijoiden koulutuspoluista, koulutuksen laadusta ja opiskelukyvystä
Heidi Kettunen
Teemu Kemppainen

Tärkeimpiä havaintoja Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -selvityksestä
Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -kysely toteutettiin Poliisiammattikorkeakoulun ja
Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otuksen yhteistyönä. Kysely lähetettiin kaikille
Poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 32,2 %.
Aineisto kuvaa hyvin opiskelijoiden tilannetta Poliisiammattikorkeakoulussa, sillä eri tutkintotasot
ovat mukana omalla painollaan. Tiettyjen tutkintotasojen vastaajia on aineistossa mukana kuitenkin
hyvin vähän, joten tulosten yleistämiseen tulee suhtautua varauksella.
Tutkimusaineistoa vertaillaan soveltuvin osin Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -selvityksen
tuloksiin. Kyseisen selvityksen vastaajajoukon koostumus on kuitenkin hyvin erilainen (aineistossa
on perustutkinto-opiskelijoita suhteessa vähemmän kuin vuoden 2011 aineistossa). Täten eri
vuosien aineistojen välillä tehdään vertailua ennemmin tutkintotasojen kuin koko
Poliisiammattikorkeakoulun tasolla.
Alla on esitetty tiiviisti havaintoja selvityksen tuloksista.
Opiskelijoiden koulutuspolut
• Alalle hakeudutaan pääsääntöisesti alan ja työtehtävien kiinnostavuuden vuoksi.
• Vastaajista neljänneksellä on kokemusta opintojen hyväksilukemisesta. Muita opintoja on
suoritettu yleisimmin toisissa ammattikorkeakouluissa, yliopistoissa ja avoimessa yliopistossa.
• Opintojen etenemiseen ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä.
• Opintojen hidastumisen syitä ovat useimmin työssäkäynti, opintojen vaativuus ja vapaa-ajan
toiminta.
• Perustutkintoa suorittavien vastaajien suunnittelemat jatko-opinnot ovat yleisimmin
täydennyskoulutusta työn ohessa. Päällystötutkinnon suorittajilla jatkokoulutustavoitteena on
useimmin maisterintutkinto.
Opiskelu ja koulutuksen laatu
• Suurin osa vastaajista on sitä mieltä, että hakuvaiheen mielikuva Poliisiammattikorkeakoulusta
vastaa hyvin todellisuutta.
• Arvioidessaan opiskelun ja opetuksen eri osa-alueita vastaajat ovat erityisen tyytyväisiä
opettajien ammattitaitoon ja koulutusohjelman sisältöön. Hankalimmaksi koetaan opiskelun ja
muun elämän yhteensovittaminen.
• Henkilökohtaista opintosuunnitelmaa (HOPS) arvioidaan melko kriittisesti (vain puolet
vastaajista vuoden 2011 aineistossa on tehnyt HOPS:n).
• Harjoittelua pidetään tarpeellisena osana opintoja ja harjoittelupaikan ohjausta pääsääntöisesti
hyvänä; tietoa ja tukea kaivataan hieman lisää.
• Noin puolet opinnäytetyön tehneistä vastaajista on tyytyväisiä opinnäytetyön ohjaukseen.
• Koulutus antaa hyvät valmiudet ammatilliseen kehittymiseen tulevaisuudessa, ja sen koetaan
kehittävän erityisesti ryhmätyöskentelytaitoja sekä ammatillista asiantuntemusta ja pätevyyttä.
Vähiten valmiuksia koetaan saatavan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen sekä kansainväliseen
vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön.
Voimavarat ja opiskelutaidot
• Omat voimavarat (terveys, fyysinen toimintakyky, jaksaminen, elämänhallinta, sosiaaliset
suhteet) koetaan pääasiassa vahvoiksi.

• Opiskelutaidoissa korostuu opiskelun sosiaalisuus: vahvimpia opiskelutaitoja ovat
kanssakäyminen opiskelijakavereiden ja opettajien kanssa sekä työskentely ryhmissä.
Heikoimmiksi opiskelutaidoiksi puolestaan koetaan opintojen suunnitteleminen ja tentteihin
lukeminen.
• Vajaalla viidenneksellä vastaajista on kiusaamiskokemuksia, yleisimmin saman tutkintotason
opiskelijan tai opettajan/kouluttajan aiheuttamana.
Opiskeluympäristö ja tukipalvelut
• Suurin osa vastaajista tuntee kuuluvansa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden joukkoon.
Opiskeluympäristö koetaan pääsääntöisesti oppimiseen kannustavaksi ja esteettömäksi.
Kriittisimmin suhtaudutaan opiskelijoiden kuulemiseen päätöksenteossa.
• Tukea saadaan eniten opiskelukavereilta ja muilta ystäviltä sekä opettajilta ja muulta
henkilökunnalta.
• Poliisiammattikorkeakoulun tukipalveluista ollaan tyytyväisimpiä kirjaston paikan päällä
oleviin palveluihin sekä opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskevaan neuvontaan, vähiten
tyytyväisiä ollaan kiinteistö- ja ympäristöhuoltoon.
• Opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen ollaan varsin tyytyväisiä.
• Liikuntapalvelut on järjestetty hyvin.
Vaikuttaminen
• Kolme neljästä vastaajasta ei toimi oppilaskunnassa aktiivisesti.
• Kaksi kolmesta arvioi, että oppilaskunta toimii aktiivisesti ja että se on tärkeä opiskelijoita
yhdistävä ja vapaa-ajan toimintaa järjestävä taho.
• Noin puolet vastaajista kokee saavansa tarpeeksi tietoa osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksista Poliisiammattikorkeakoulussa.
• Yleisimmin Poliisiammattikorkeakoulussa vaikutetaan antamalla palautetta ja osallistumalla
tiedotustilaisuuksiin.
• Palautteenantotavat opetuksesta ja kursseista tunnetaan hyvin, mutta vastaajat kokevat, ettei
palautetta hyödynnetä riittävästi opetuksen kehittämisessä.
• Yhteiskunnallisesti vaikutetaan eniten äänestämällä ja adresseja/vetoomuksia allekirjoittamalla.
Opiskelukyky
• Suurin osa vastaajista arvioi oman opiskelukykynsä vahvaksi.
• Opiskelukyvyn osa-alueiden (voimavarojen, sosiaalisten opiskelutaitojen, omatoimisten
opiskelutaitojen, opiskeluympäristön ja opetustoiminnan) sekä koetun opiskelukyvyn vallitsee
kohtalainen positiivinen korrelaatio.
• Heikoiksi koetut opiskelukyvyn eri osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa. Voimavaransa
suhteellisesti heikommiksi arvioineet vastaajat arvioivat myös omatoimiset ja sosiaaliset
opiskelutaitonsa, sekä suhteensa opiskeluympäristöön ja opetustoimintaan useammin heikoiksi
kuin ne vastaajat, jotka kokivat voimavaransa vahvoiksi.
• Opiskelukyvyn puutteiden kasautuminen korreloi negatiivisesti ja kohtalaisella vahvuudella
yleisen koetun opiskelukyvyn kanssa: mitä enemmän opiskelijalla on puutteita opiskelukyvyn
osa-alueilla, sitä heikompi on hänen arvionsa omasta opiskelukyvystään.
• Vastaajista lähes 40 % kuuluu ryhmään, jonka opiskelukyky ei ole yhdelläkään osa-alueella
heikko. 30 % vastaajista on heikko opiskelukyky yhdellä osa-alueella ja noin 15 % vastaajista
kolmella tai useammalla osa-alueella.

Sisällys
1 Johdanto ............................................................................................................................................1
2 Tutkimusaineisto ja vastaajien taustatiedot.......................................................................................3
3 Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspolut...............................................................7
4 Opiskelijoiden kokemukset opiskelusta ja koulutuksen laadusta ...................................................22
5 Opiskelijoiden voimavarat ja opiskelutaidot...................................................................................32
6 Opiskeluympäristö ja tukipalvelut Poliisiammattikorkeakoulussa.................................................37
7 Opiskelijoiden kokemukset vaikuttamisesta...................................................................................43
8 Opiskelijoiden opiskelukyky...........................................................................................................49
Liite 1 .................................................................................................................................................55
Liite 2 .................................................................................................................................................57
Kirjallisuutta.......................................................................................................................................60

1
1 Johdanto
Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -selvityksen tarkoituksena on kuvata Poliisiammattikorkeakoulun
opiskelijoiden koulutuspolkuja ja kartoittaa heidän näkemyksiään opiskelusta ja koulutuksen
laadusta, sekä selvittää opiskelijoiden kokemuksia opiskelukyvystä ja opiskelukykyyn vaikuttavista
tekijöistä. Poliisiammattikorkeakoulu 2011 on jatkoa aikaisemmalle Poliisiammattikorkeakoulu
2010 -selvitykselle (Kemppainen 2011), joka puolestaan pohjautui Opiskelijajärjestöjen
tutkimussäätiössä tehtyyn Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimukseen (Lavikainen 2010).
Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -selvityksessä kuvattiin Poliisiammattikorkeakoulun
opiskelijoiden tilannetta ja verrattiin sitä Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimuksen
tuloksiin.
Poliisiammattikorkeakoulu eroaa koulutusrakenteensa osalta muista ammattikorkeakouluista. Kun
muissa ammattikorkeakouluissa opiskellaan alempaa tai ylempää ammattikorkeakoulututkintoa, on
Poliisiammattikorkeakoulussa tarjolla neljä tutkintoa. Poliisiammattikorkeakoulussa voi opiskella
poliisin perustutkinnon, poliisialipäällystötutkinnon ja poliisipäällystön tutkinnon. Poliisin
perustutkinto (165 op) on toisen asteen jälkeistä koulutusta. Jatkotutkintoihin hakeutuminen
edellyttää perustutkinnon lisäksi tiettyä määrää alan työkokemusta. Poliisialipäällystötutkinto (45
op) on esimiestaitoja kehittävä tutkinto, johon voi hakeutua työskenneltyään vähintään kaksi vuotta
poliisina. Poliisipäällystön tutkinto (jatkossa päällystötutkinto) on poliisialan
ammattikorkeakoulututkinto, joka koostuu kahdesta osasta (A-osa 126 op ja B-osa 54 op).
Poliisipäällystön tutkintoa voi hakea suorittamaan joko perustutkinnon ja seitsemän vuoden
työkokemuksen perusteella, tai alipäällystötutkinnon ja kolmen vuoden työkokemuksen perusteella.
(Poliisiammattikorkeakoulun vuosikirja 2010/2011.)
Tässä raportissa Poliisiammattikorkeakoulu 2011 -aineistoa (jatkossa Polamk 2011) tarkastellaan
tutkintotasoittain, ja verrataan sitä soveltuvin osin Poliisiammattikorkeakoulu 2010 -selvityksen
(jatkossa Polamk 2010) tuloksiin. Raporttiin on nostettu myös joitakin kiinnostavia vertailuja
Opiskelijan ammattikorkeakoulu 2010 -tutkimukseen (jatkossa Opamk 2010), mutta
systemaattisempi vertailu Poliisiammattikorkeakoulun ja muiden ammattikorkeakoulujen
opiskelijoiden näkemysten välillä on tehty Kemppaisen (2011) raportissa. Keskeistä käsillä olevassa
raportissa on se, että vuoden 2011 aineiston perusteella on mahdollista kuvata
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden tilannetta ja kokemuksia hyvin monipuolisesti, sillä

2
selvityksen kohdejoukkoon kuuluivat kaikki tutkimusajankohtana tutkinto-opiskelijoina olevat
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat.
Raportissa käydään aluksi lyhyesti läpi aineiston teknisiä ominaisuuksia ja vastaajien taustatietoja
(luku 2). Tämän jälkeen tarkastellaan opiskelijoiden koulutuspolkuja (luku 3) ja näkemyksiä
opiskelusta ja koulutuksen laadusta Poliisiammattikorkeakoulussa (luku 4). Seuraavissa luvuissa
käsitellään opiskelijan voimavaroja ja opiskelutaitoja (luku 5), opiskeluympäristöä ja tukipalveluita
(luku 6) sekä vaikuttamista Poliisiammattikorkeakoulussa (luku 7). Lopuksi tarkastellaan vielä
opiskelijoiden kokemuksia omasta opiskelukyvystä ja pohditaan opiskelukyvyn osatekijöiden ja
koetun opiskelukyvyn välistä yhteyttä (luku 8).

3
2 Tutkimusaineisto ja vastaajien taustatiedot
Polamk 2011 -selvityksessä tutkittava perusjoukko käsittää kaikki Poliisiammattikorkeakoulussa
tutkimusajankohtana tutkinto-opiskelijoina olevat henkilöt, joten käytössä on kokonaisaineisto.
Kokonaisaineisto antaa mahdollisuuden tarkastella opiskelijoiden koulutuspolkuja ja
opiskelukokemuksia Poliisiammattikorkeakoulussa varsin monipuolisesti.
Polamk 2011 -aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, johon lähetettiin sähköpostikutsu ja
henkilökohtainen vastauslinkki kaikille poliisiammattikorkeakoulun tutkinto-opiskelijoille (n=930).
Aineiston hankinnassa käytetty kyselylomake pohjautui Opamk 2010 -aineiston ja Polamk 2010
-aineiston hankinnassa käytettyyn kyselylomakkeeseen, jota kehitettiin edelleen paremmin
Poliisiammattikorkeakoulun tarpeisiin sopivaksi. Kysely oli vastaajille avoinna 28.11.–16.12.2011
välisenä aikana. Vastaamattomille opiskelijoille lähetettiin kaksi muistutusviestiä (7.12. ja 13.12.).
Kyselyyn vastasi 299 opiskelijaa, ja vastausprosentiksi muodostui 32,2 % 1
. Sähköisen kyselyn
vastausprosentiksi tätä voidaan pitää kohtuullisen hyvänä.
Aineiston edustavuutta voidaan tarkastella suhteessa vastaajien sukupuoleen ja tutkintotasoon
vertaamalla vastaajia tutkittuun perusjoukkoon. Vertailu osoittaa, että aineisto on edustava
sukupuolen mukaan tarkasteltuna (taulukko 1).
Taulukko 1. Aineiston edustavuus sukupuolen mukaan, Polamk 2011.
Vastaajat (n) Perusjoukko (n)
Sukupuoli nainen 62 21 % 198 21 %
mies 236 79 % 732 79 %
yht. 298 100 % 930 100 %
1
Kyselykutsujen lähettämisen jälkeen saatiin yhteensä 18 sähköpostiohjelman automaattista poissaoloilmoitusta
kyselyn eri vaiheissa. Näiden vastaajien osalta pääteltiin, että he ovat kuitenkin halutessaan voineet vastata kyselyyn,
sillä yhdeltäkään opiskelijoista ei saatu poissaoloilmoitusta kaikkien kutsujen lähettämisen yhteydessä. Kyselykutsun
sisältänyttä sähköpostia ei voitu toimittaa seitsemälle opiskelijalle, joten heillä ei ollut mahdollisuutta osallistua
tutkimukseen. Harkittaessa kyselykutsun toimittamattomuuden vaikutusta kyselyn vastausprosenttiin päädyttiin
kuitenkin siihen, ettei kyseisiä opiskelijoita poisteta tutkimuksen perusjoukosta, koska vastaamisaktiivisuutta
arvioitaessa tulisi kyselyn vastausprosenttiin sisällyttää vastaamattomuuden eri syyt. Vastaamattomuus voi johtua siitä,
ettei pyyntöä vastata kyselyyn voida toimittaa, vastaaja voi kieltäytyä vastaamasta tai vastaaja ei voi tarjota haluttua
tietoa (Groves ym. 2009, 183).

4
Tutkintotasoittain tarkasteltuna aineistoa voidaan pitää edustavana päällystötutkintoa suorittavien
osalta. Perustutkintoa suorittavat ovat aineistossa hieman yliedustettuina ja alipäällystötutkintoa
suorittavat aliedustettuina (taulukko 2).
Taulukko 2. Aineiston edustavuus tutkintotason mukaan, Polamk 2011.
Vastaajat (n) Perusjoukko (n)
Tutkintotaso perustutkinto 250 84 % 757 81 %
alipäällystötutkinto 6 2 % 44 5 %
päällystötutkinto A 11 4 % 40 4 %
päällystötutkinto B 30 10 % 89 10 %
yht. 297 100 % 930 100 %
Tuloksia arvioitaessa on tärkeää huomioida, että vastaajakadon seurauksena tulosten yleistettävyys
hankaloituu. Tässä tapauksessa vastaajakato vaikuttaa erityisesti kyselyyn vastanneiden
alipäällystötutkintoa (n=6) ja päällystötutkintoa (A-osa n=11 ja B-osa n=30) suorittavien
opiskelijoiden kohdalla näiden vastaajaryhmien ollessa muutenkin kooltaan perustutkintoa
suorittavien joukkoa selvästi pienempiä. Kyseisten tutkintotasojen vastaajien pieni määrä on syytä
muistaa tuloksia tulkittaessa.
Raportissa Polamk 2011 -aineistoa verrataan myös Polamk 2010 -selvityksen tuloksiin.
Vertailtaessa eri vuosina hankittuja aineistoja on kuitenkin erittäin tärkeää huomata, että tutkittavat
perusjoukot ovat koostumukseltaan erilaisia. Polamk 2011 -aineistossa ovat mukana kaikki
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat, kun taas Polamk 2010 -selvityksen aineisto kerättiin
päällystötutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavilta opiskelijoilta sekä peruskoulutusyksikön
jaksojen 2, 7 ja 10 opiskelijoilta.
Polamk 2010 -selvityksessä tutkittavaan perusjoukkoon kuului 315 opiskelijaa, joista kyselyyn
vastasi 115 opiskelijaa. Vastausprosentiksi muodostui näin 36,5 %. Polamk 2011 -kyselyn
vastausprosentti (32,2 %) osoittaa hieman pienempää vastausaktiivisuutta edelliseen vuoteen
verrattuna, mikä voi osittain selittyä sillä, että useat Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat ovat
kuuluneet kyselyiden perusjoukkoon molempina vuosina, ja vastaaminen tähän varsin laajaan
opiskelijakyselyyn (Polamk 2010) on voinut vähentää vastaamisinnokkuutta seuraavana vuonna.
Taulukossa 3 verrataan Polamk 2011- ja Polamk 2010 -aineistoja suhteessa vastaajien
sukupuoleen. Polamk 2011 -aineistossa kyselyyn vastanneiden naisten osuus on hieman korkeampi
kuin Polamk 2010 -aineistossa.

5
Taulukko 3. Vastaajamäärät sukupuolen mukaan, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011 Polamk 2010
Sukupuoli nainen 21 % 17 %
mies 79 % 83 %
n (100 %) 298 115
Taulukossa 4 verrataan aineistoja suhteessa vastaajien tutkintotasoon. Tältä osin aineistot eroavat
merkittävästi toisistaan, sillä perustutkintoa suorittavien vastaajien osuus on huomattavasti
suurempi Polamk 2011 -aineistossa. Polamk 2011 -kyselyn vastaajista 84 % on suorittamassa
perustutkintoa, kun taas Polamk 2010 -aineistossa vain 31 % oli perustutkintoa suorittavia
opiskelijoita.
Taulukko 4. Vastaajamäärät tutkintotason mukaan, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Tutkintotaso perustutkinto 84 % 31 %
alipäällystötutkinto 2 % 12 %
päällystötutkinto A 4 % 22 %
päällystötutkinto B 10 % 35 %
n (100 %) 297 115
Erot tutkintotasojen vastaajaosuuksissa selittyvät suurelta osin tutkimuksen perusjoukkojen
erilaisuudella, mutta osittain myös päällystötutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavien
opiskelijoiden vastausaktiivisuuden vähenemisellä: verrattaessa eri tutkintotasojen opiskelijoiden
vastausaktiivisuutta taulukossa 5 voidaan huomata, että Polamk 2011 -aineistossa vastaajien määrä
on päällystötutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavien osalta edellisvuotta pienempi.
Taulukko 5. Opiskelijoiden vastausaktiivisuus tutkintotason mukaan (tutkintotason vastanneiden
opiskelijoiden osuus koko tutkintotason perusjoukosta), Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Vastausaktiivisuus perustutkinto 33 % 28 %
alipäällystötutkinto 14 % 32 %
päällystötutkinto A 28 % 68 %
päällystötutkinto B 34 % 37 %

6
Koska Polamk 2011 -aineistossa painottuu perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden osuus, ovat
vastaajat myös keskimäärin nuorempia kuin Polamk 2010 -aineistossa. Polamk 2011- aineistossa
vastaajien keski-ikä on 28,8 vuotta (mediaani 26 vuotta). Eniten vastaajia on 20–24-vuotiaiden
vastaajien luokassa. Vuoden 2010 aineistossa vastaajien keski-ikä oli 35,9 vuotta (mediaani 36
vuotta) ja suurin vastaajien ikäluokka oli 40–44-vuotiaat (taulukko 6).
Taulukko 6. Vastaajat ikäluokittain, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Ikä –24 39 % 14 %
25–29 28 % 10 %
30–34 14 % 18 %
35–39 7 % 20 %
40–44 7 % 25 %
45– 5 % 14 %
n (100 %) 294 114
Taulukosta 7 nähdään, että Polamk 2011 -kyselyn vastaajista suurin osa, yli neljä viidesosaa, on
aloittanut opiskelun Poliisiammattikorkeakoulussa vuonna 2010 tai 2011. Vuoden 2010 aineistossa
puolestaan runsas puolet vastaajista oli aloittanut opiskelun samana tai edellisenä vuonna kuin
kysely toteutettiin.
Taulukko 7. Opintojen aloitusvuosi koulutuksen mukaan, Polamk 2011 ja Polamk 2011.
Polamk 2011
Aloitusvuosi –2008 6 %
2009 13 %
2010 44 %
2011 38 %
n (100 %) 296
Polamk 2010
Aloitusvuosi –2007 18 %
2008 26 %
2009 17 %
2010 39 %
n (100 %) 115

7
3 Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspolut
Tässä luvussa käsitellään Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden koulutuspolkuja.
Tarkastelussa ovat opiskelijoiden pohjakoulutus, alanvaihto, nykyisiin opintoihin siirtyminen,
alanvalintasyyt, aikaisemmat opinnot ja opintojen hyväksiluku, opintojen eteneminen sekä
jatkokoulutussuunnitelmat.
Polamk 2011 -aineistossa kahdella kolmesta perustutkintoa suorittavasta vastaajasta on
koulutustaustanaan toisen asteen koulutus (taulukko 8). Alipäällystötutkinnon suorittajista kaikilla
vastaajilla on suoritettuna lukiokoulutus, ja päällystötutkintoa suorittavilla vastaajilla on taustalla
yleisimmin lukio- tai opistoasteen koulutus. Yliopistossa suoritettuja tutkintoja on perustutkinto-
opiskelijoilla (10 % vastaajista). Verrattaessa Polamk 2011- ja Polamk 2010 -aineistoja huomataan,
että suurin eroavaisuus löytyy opistoasteen käyneiden vastaajien osuudessa. Vuoden 2010
aineistossa opistoasteen tutkinnon hankkineita oli 27 %, kun taas vuoden 2011 aineistossa heitä on
8 %. Tämä selittyy aineistojen erilaisella koostumuksella; Polamk 2011 -aineistossa nuorempien
vastaajien osuus painottuu, joten opistoasteen käyneitä vastaajia on luontevasti vähemmän.
Taulukko 8. Vastaajien pohjakoulutus, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
PolamkPerus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B
Ammattikoulu 13 % . . 3 % 11 %
Lukio 56 % 100 % 27 % 50 % 56 %
Kaksoistutkinto (ammattilukio) 3 % . . . 2 %
Opistoaste 3 % . 55 % 37 % 8 %
Ammattikorkeakoulututkinto 14 % . 9 % 7 % 13 %
Yliopistollinen kandidaatintutkinto 4 % . . . 3 %
Yliopistollinen maisterintutkinto 6 % . . . 5 %
Muu 1 % . 9 % 3 % 1 %
n (100 %) 250 6 11 30 297
Polamk 2010
Ammattikoulu 11 % . 8 % 3 % 6 %
Lukio 61 % 64 % 36 % 35 % 47 %
Kaksoistutkinto (ammattilukio) . 7 % . . 1 %
Opistoaste 6 % 21 % 40 % 40 % 27 %
Ammattikorkeakoulututkinto 8 % . . 18 % 9 %
Yliopistollinen kandidaatintutkinto 8 % . . . 3 %
Yliopistollinen maisterintutkinto . . . 3 % 1 %
Muu 6 % 7 % 16 % 3 % 7 %
n (100 %) 36 14 25 40 115

8
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa alan vaihtaminen ei ole yleistä. Polamk
2011 -aineistossa yli neljä viidesosaa vastaajista ilmoittaa, ettei ole vaihtanut koulutusalaa tai
korkeakoulua (taulukko 9). Tyypillisin alanvaihto vastaajien keskuudessa on jättää opinnot kesken
toisessa ammattikorkeakoulussa ja aloittaa opinnot Poliisiammattikorkeakoulussa; näin oli tehnyt 6
% vastaajista.
Alan vaihtoon liittyvän kysymyksen vastaukset eivät ole sellaisenaan vertailtavissa edelliseen
vuoteen, koska vastausvaihtoehdot muuttuivat ja tarkentuivat vuoden 2011 kyselyyn. Polamk 2010
-kyselyn vastaajista 95 % ilmoitti, ettei ollut vaihtanut koulutusalaa tai korkeakoulua opintojensa
aikana.
Taulukko 9. Onko vaihtanut koulutusalaa tai korkeakoulua. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita
useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011
Alanvaihto Ei ole vaihtanut 81 % 83 % 100 % 100 % 84 %
Jättänyt opinnot kesken muussa
AMK:ssa, aloittanut Polamkissa
7 % 17 % . . 6 %
Aloittanut Polamkissa, jatkaa opintoja
myös toisessa AMK:ssa
0,4 %
.
. .
0,3 %
Suorittanut tutkinnon muussa
AMK:ssa, aloittanut Polamkissa
3 % . 9 % . 3 %
Jättänyt opinnot kesken yliopistossa,
aloittanut Polamkissa
3 %
. .
. 2 %
Aloittanut Polamkissa, jatkaa opintoja
myös yliopistossa
2 %
. . 3 %
2 %
Suorittanut tutkinnon yliopistossa,
aloittanut Polamkissa
4 % . .
. 3 %
Muu 0,4 % . . . 0,3 %
n 249 6 11 30 296

9
Polamk 2011 -aineiston mukaan työssäkäynti, asevelvollisuuden suorittaminen ja muiden opintojen
suorittaminen ennen opiskelun aloittamista Poliisiammattikorkeakoulussa ovat keskeisimpiä
opintojen alkamisen ajankohtaan vaikuttaneita tekijöitä perustutkintoa suorittavien opiskelijoiden
keskuudessa (taulukko 10). Opiskelijoiden vastaukset ovat hyvin samankaltaisia edellisen vuoden
tuloksiin verrattuna, joskin kaikkien mainittujen tekijöiden osuus on hieman edellisvuotta suurempi.
Yleisimpiä Polamk 2011 -kyselyn avovastauksissa mainittuja muita opintojen aloituksen
ajankohtaan vaikuttavia syitä ovat perhe, asuminen ja työskentely ulkomailla sekä hakuprosessin
ajoitukseen liittyvät tekijät.
Taulukko 10. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, kuinka pian nykyiset opinnot alkoivat 2. asteen jälkeen?
Polamk 2011 ja Polamk 2010 (perustutkinnot). Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin
yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011 - perus. Polamk 2010 - perus.
Kävin töissä 72 % 67 %
Suoritin asevelvollisuuden 50 % 45 %
Suoritin muita opintoja ennen nykyisiä opintojani 34 % 27 %
En tiennyt mitä halusin opiskella 25 % 27 %
En päässyt aiemmalla haulla sisään 21 % 12 %
Taloudelliset syyt 9 % 15 %
Muu 8 % 18 %
Halusin pitää välivuoden 7 % 15 %
Terveydelliset syyt 3 % 3 %
n 246 33

10
Jatkotutkintoa tekevillä työkokemusvaatimus ja perhesyyt ovat tekijöitä, joiden useimmin katsotaan
vaikuttaneen opintojen aloitusajankohtaan (taulukko 11). Vuoden 2011 aineistossa varsin usea
alipäällystötutkintoa tai päällystötutkinnon A-osaa suorittava piti myös jatko-opintoihin vaadittavaa
työkokemusta opintojen alkamisen ajankohtaan vaikuttavana tekijänä. Kysymyksen muotoilua
kehitettiin vuoden 2011 kyselyä varten, ja kyseistä vastausvaihtoehtoa ei ollut vuoden 2010
kyselyssä. Muita opintojen aloittamisen ajankohtaan vaikuttavia tekijöitä ovat useimmin olleet
urakehitykseen liittyvät syyt: työkiireet ovat toisilla lykänneet opintojen aloitusta, toisilla halu edetä
uralla on vaikuttanut päätökseen aloittaa opinnot.
Taulukko 11. Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, kuinka pian nykyiset opinnot alkoivat 2. asteen jälkeen?
Polamk 2011 ja Polamk 2010 (jatkotutkinnot). Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin
yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011
Alipääll. Pääll.A Pääll.B
Työkokemusvaatimus 67 % 56 % 13 %
Perheeseen liittyvät syyt 33 % 44 % 63 %
Ei riittävää työkokemusta jatko-opintoihin aikaisemmin* 50 % 33 % 4 %
Taloudelliset syyt . 33 % 29 %
Opetus on järjestetty nyt hyvin . 33 % 25 %
Muu . 22 % 33 %
Jatkokoulutusta vastaavia tehtäviä ei tarjolla työyhteisössä* 17 % . 17 %
Työpaikassani ei suhtauduttu positiivisesti opintoihin . 11 % .
Terveydelliset syyt . 11 % .
Sopivaa koulutusta ei ollut tarjolla* . . 4 %
n 6 9 24
Polamk 2010
Alipääll. Pääll.A Pääll.B
Työkokemusvaatimus 71 % 38 % 52 %
Perheeseen liittyvät syyt 57 % 33 % 37 %
Ei riittävää työkokemusta jatko-opintoihin aikaisemmin* . . .
Taloudelliset syyt 14 % 29 % 19 %
Opetus on järjestetty nyt hyvin 7 % 21 % 7 %
Muu 14 % 46 % 30 %
Jatkokoulutusta vastaavia tehtäviä ei tarjolla työyhteisössä* . . .
Työpaikassani ei suhtauduttu positiivisesti opintoihin 29 % . 4 %
Terveydelliset syyt . 4 % 4 %
Sopivaa koulutusta ei ollut tarjolla* . . .
n 14 24 27
*Merkittyjä vastausvaihtoehtoja ei ollut tarjolla Polamk 2010 -kyselyssä

11
Tärkeitä poliisialalle hakeutumisen syitä ovat alan ja työtehtävien kiinnostavuus. Taulukosta 12
nähdään, että Polamk 2011 -aineistossa perustutkintoa suorittavien osalta alan ja työtehtävien
kiinnostavuutta pidetään selkeästi tärkeimpänä alalle hakeutumiseen vaikuttavana tekijänä. Myös
alalle sopivien taitojen osaaminen ja alan arvostuksen merkitys tulevat esille lähes puolella
vastaajista. Alipäällystötutkintoa ja päällystötutkintoa suorittavien keskuudessa alan ja työtehtävien
kiinnostavuuden lisäksi keskeisiksi tekijöiksi nousevat alalle sopivien taitojen osaaminen ja hyvien
työelämän etenemismahdollisuuksien turvaaminen. Työkokemuksen ja sopivan tutkinnon
merkitystä pidetään tärkeänä erityisesti päällystötutkintoa suorittavien keskuudessa. Avoimissa
vastauksissa tulee esille myös poliisin työ kutsumusammattina sekä työn haasteellisuus ja
hyödyllisyys.
Tutkintotasoittaisessa vertailussa tulokset ovat pääsääntöisesti samansuuntaisia molempien vuosien
aineistossa, ainoastaan suhtautumisessa alan työllistymismahdollisuuksiin on eroa. Vuonna 2010
perustutkintoa suorittavista opiskelijoista 14 % piti hyviä työllistymismahdollisuuksia osasyynä
alanvalintaan, kun taas vuoden 2011 aineistossa vastaava luku oli vain 0,4 %. Päällystötutkinnon B-
osan suorittajilla tilanne on päinvastainen: vuonna 2010 vastaajista 3 % piti hyviä
työllistymismahdollisuuksia yhtenä alanvalinnan motiivina, kun taas vuonna 2011 näin ajattelevien
osuus oli 20 %.
Koko Poliisiammattikorkeakoulun tasolla tarkasteltuna vastaajien näkemysten välinen ero vuosina
2011 ja 2010 näyttäytyy tutkintotasoittaista vertailua suurempana. On kuitenkin erittäin tärkeää
huomata, että kyse on pääasiassa erilaisista perusjoukon valinnoista: perustutkinto-opiskelijoiden
ääni ei tule esiin omalla painollaan vuoden 2010 aineistossa, koska kyselyä lähetettiin tuolloin vain
osalle perustutkinto-opiskelijoista.

12
Taulukko 12. Miksi opiskelee nykyistä alaa? Polamk 2011 ja Polamk 2010. Prosenttia vastaajista (vastaaja
sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011
Perus. Alipääll. Pääll.A Pääll.B Polamk
Ala on kiinnostava 89 % 50 % 36 % 33 % 81 %
Alalla on kiinnostavia työtehtäviä 82 % 50 % 36 % 37 % 75 %
Oli alalle sopivia taitoja 45 % 50 % 55 % 30 % 44 %
Ala on arvostettu 43 % 17 % . 13 % 38 %
Hyvät etenemismahdollisuudet työelämässä 20 % 33 % 45 % 50 % 25 %
Uskoin selviytyväni tästä koulutuksesta 10 % 17 % 27 % 10 % 10 %
Oli jo työkokemusta alalta 2 % 17 % 36 % 53 % 9 %
Tutkinto sopi työtehtävään 1 % 17 % 55 % 53 % 9 %
Alaa suositeltiin 6 % . 9 % 3 % 5 %
En pohtinut valintaani sen tarkemmin 3 % . . . 3 %
Muu syy 4 % . . 3 % 3 %
Hyvät mahdollisuudet työllistyä 0,4 % . . 20 % 2 %
Opiskelupaikan sai helposti 2 % 17 % . . 2 %
Alalla mielestäni hyvä palkkataso 0,4 % . . . 0,3 %
n 249 6 11 30 296
Polamk 2010
Ala on kiinnostava 94 % 50 % 28 % 50 % 59 %
Alalla on kiinnostavia työtehtäviä 72 % 36 % 60 % 45 % 56 %
Oli alalle sopivia taitoja 47 % 21 % 36 % 25 % 34 %
Ala on arvostettu 39 % 7 % 8 % 15 % 20 %
Hyvät etenemismahdollisuudet työelämässä 22 % 64 % 48 % 53 % 43 %
Uskoin selviytyväni tästä koulutuksesta 11 % 21 % 8 % 8 % 10 %
Oli jo työkokemusta alalta 6 % 29 % 60 % 60 % 39 %
Tutkinto sopi työtehtävään . 64 % 44 % 45 % 33 %
Alaa suositeltiin . 7 % . . 1 %
En pohtinut valintaani sen tarkemmin 6 % . . 5 % 3 %
Muu syy . . 4 % 8 % 3 %
Hyvät mahdollisuudet työllistyä 14 % . 12 % 3 % 8 %
Opiskelupaikan sai helposti . . . 3 % 1 %
Alalla mielestäni hyvä palkkataso . . 12 % 8 % 5,2 %
n 36 14 25 40 115

13
Kuten muihinkin ammattikorkeakouluihin, myös Poliisiammattikorkeakouluun hakeudutaan
ensisijaisesti tarjolla olevan tutkinnon ja alan kiinnostavuuden perusteella (ks. Lavikainen 2010,
39–40). Myös koulun maineella ja opetustarjonnalla on vaikutusta koulutukseen hakeutumiseen
(taulukko 13).
Taulukko 13. Miksi hakeutui nykyiseen ammattikorkeakouluun? Eri syiden merkitys. Polamk 2011 ja Polamk
2010, keskiarvot. 1=ei lainkaan … 5 = erittäin paljon.
Polamk 2011
Haluamani tutkinto 4,9 5,0 5,0 4,8 4,9
Kiinnostava koulutusala 4,9 4,3 4,5 4,4 4,8
Hyvä maine, imago 3,8 2,8 3,5 3,4 3,8
Monipuolinen opetustarjonta 3,6 2,3 3,8 3,5 3,6
Perheen ja/tai kavereiden suositus 2,4 2,0 1,9 1,9 2,4
Internet-sivut, mainokset 2,3 1,3 1,3 1,2 2,1
Hyvä sijainti (suuressa kaupungissa) 1,8 1,5 1,2 1,8 1,8
Hyvä sijainti (kotiseutu lähellä) 1,7 1,5 1,8 2,0 1,7
Tärkeät ihmiset lähellä 1,7 1,3 1,7 1,5 1,6
2. asteen opintojen ohjaus, abi-infot 1,4 1,4 1,8 1,3 1,4
Hyvä sijainti (lähellä työpaikkaani) 1,2 1,3 1,7 1,9 1,3
Oli pakko hakea jonnekin 1,3 1,2 1,0 1,2 1,3
Hyvä sijainti (pienessä kaupungissa) 1,1 1,2 1,2 1,2 1,2
Vanhempien painostus 1,2 1,0 1,0 1,1 1,2
Ei päässyt ensisij. hak. opiskelupaikkaan 1,2 1,6 1,0 1,2 1,2
Polamk 2010
Haluamani tutkinto 4,9 4,8 5,0 4,9 4,9
Kiinnostava koulutusala 4,8 4,5 4,1 4,7 4,6
Hyvä maine, imago 3,6 2,5 3,1 3,3 3,2
Monipuolinen opetustarjonta 3,4 2,7 3,4 3,3 3,3
Perheen ja/tai kavereiden suositus 2,3 1,6 1,8 1,5 1,8
Internet-sivut, mainokset 2,1 1,1 1,0 1,3 1,4
Hyvä sijainti (suuressa kaupungissa) 1,7 1,1 1,5 1,7 1,6
Hyvä sijainti (kotiseutu lähellä) 1,4 1,7 1,8 2,0 1,7
Tärkeät ihmiset lähellä 1,6 1,2 1,3 1,4 1,4
2. asteen opintojen ohjaus, abi-infot 1,5 1,0 1,3 1,1 1,2
Hyvä sijainti (lähellä työpaikkaani) 1,3 1,6 1,4 1,7 1,5
Oli pakko hakea jonnekin 1,4 1,1 1,0 1,1 1,2
Hyvä sijainti (pienessä kaupungissa) 1,2 1,1 1,4 1,4 1,3
Vanhempien painostus 1,3 1,0 1,0 1,1 1,1
Ei päässyt ensisij. hak. opiskelupaikkaan 1,3 1,1 1,0 1,1 1,1

14
Seuraavaksi tarkastellaan Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden muualla suorittamia opintoja
sekä aikaisemmin hankittujen opintojen ja osaamisen hyväksilukemista osaksi parhaillaan
Poliisiammattikorkeakoulussa suoritettavaa tutkintoa.
Polamk 2010 -aineiston vastaajien keskuudessa aikaisemman osaamisen hyväksilukeminen ei ollut
kovin yleistä; vain 12 % vastaajista (12 vastaajaa) oli saanut hyväksiluettua aiemmin tai
koulutuksen ulkopuolella oppimaansa osaamista nykyisiin opintoihinsa. Aikaisempia opintoja oli
suoritettu lähinnä avoimessa yliopistossa (26 % vastaajista), yliopistosta (13 % vastaajista) ja
toisella alalta eri ammattikorkeakoulusta (11 % vastaajista).
Aikaisemmin suoritettuja opintoja ja hyväksilukuja käsitellään tarkemmin Polamk 2011 -aineiston
osalta. Taulukosta 14 nähdään, että ensisijaisesti Polamk 2011 -kyselyn vastaajat olivat
suorittaneet muita opintoja toisissa ammattikorkeakouluissa, yliopistossa ja avoimessa yliopistossa
sekä opiskelijavaihdossa ulkomailla.

15
Taulukko 14. Onko suorittanut muita opintoja kotimaassa tai ulkomailla? Polamk 2011.
Polamk 2011
Muussa amk:ssa eri alalla
ei ole suorittanut 75 %
on suorittanut 13 %
on suorittanut ja saanut hyväksiluettua 12 %
n (100 %) 258
Yliopistossa
on suorittanut 7 %
n (100 %) 250
Avoimessa yliopistossa
on suorittanut 9 %
n (100 %) 240
Opiskelijavaihdossa
ulkomailla
on suorittanut 5 %
n (100 %) 245
Muussa amk:ssa samalla
alalla
on suorittanut 2 %
n (100 %) 242
Harjoittelijavaihdossa
ulkomailla
on suorittanut 2 %
n (100 %) 239
Omassa amk:ssa eri alalla
on suorittanut 0,4 %
n (100 %) 237
Tutkintoon tähdäten
ulkomailla
n (100 %) 241
Avoimessa
ammattikorkeakoulussa
on suorittanut ja saanut hyväksiluettua .
n (100 %) 236

16
Polamk 2011 -aineiston vastaajista neljännes on saanut hyväksiluettua aikaisemmin hankkimaansa
osaamista nykyisiin opintoihinsa (taulukko 15). Hyväksilukuja saaneista opiskelijoista useimmat
valitsivat vastausvaihtoehdon ”muu syy”, joka tarkoittaa useimmiten ammattikorkeakoulun
opintoja, yliopiston opintoja ja kieliopintoja. Toiseksi eniten hyväksilukuja on saatu ammatillisen
toisen asteen opinnoista. Tyypillisimmin osaaminen on osoitettu tutkinto- tai kurssitodistuksilla
(taulukko 16).
Taulukko 15. Oletko saanut hyväksiluettua nykyisiin opintoihisi aiemmin tai koulutuksen ulkopuolella
oppimaasi? Polamk 2011. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten
prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011
Muu syy 11 %
Ammatillisen toisen asteen opinnoista 7 %
Varusmieskoulutuksesta 5 %
Työkokemuksesta 4 %
Ulkomailla suoritetuista opinnoista 1 %
Harrastuksista 0,4 %
Opiskelijajärjestötoiminnasta 0,4 %
Ei mistään 75 %
n 272
Taulukko 16. Aikaisemman osaamisen osoittaminen, Polamk 2011. Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita
useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011
Tutkinto- / kurssitodistuksella 94 %
Työtodistuksella 33 %
Haastattelulla 12 %
Esseellä / kirjoitelmalla 11 %
Suullisella kuulustelulla 8 %
Kirjallisella kuulustelulla 7 %
Sopimalla opintokokonaisuudesta vastaavan opettajan kanssa 4 %
Portfoliolla 2 %
Työnäytteellä 2 %
Osoittanut osaamisen muuten 2 %
Osaamispäiväkirjalla 1 %
n 83

17
Runsas puolet Polamk 2011 -kyselyn vastaajista on selvillä hyväksilukupäätösten perusteista ja
omaa mielestään riittävästi tietoa hyväksiluvuista (kuvio 1). Hyväksilukemiseen liittyvät
hankaluudet puolestaan ovat harvinaisia.
Kuvio 1. Hyväksilukeminen, Polamk 2011 (n=104–228).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Hyväksilukeminen on hidastanut opintojeni etenemistä
Vaikeudet hyväksilukemisessa vieneet intoa opiskelulta
Aiempaa osaamista ja sen tunnustamista on käsitelty
HOPS-ohjauksessa
Minulla on mielestäni sellaista osaamista, jota voisi
hyväksilukea
Hyväksilukemisesta oli tarpeeksi tietoa saatavilla
Minulle oli selvää, millä perusteella
hyväksilukemispäätökset tehtiin
täysin eri mieltä jokseenkin eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä

18
Tarkasteltaessa vielä hyväksilukemiseen liittyvän tiedon saatavuutta tarkemmin, huomataan, että
vuoden Polamk 2011 -aineiston vastaajat ovat tyytyväisempiä tiedon saatavuuteen kuin edellisen
vuoden vastaajat (taulukko 17). Kaikilla tutkintotasoilla koetaan edellisvuoden vastaajia
useammin, että hyväksilukemisesta on tarjolla tarpeeksi tietoa.
Taulukko 17. Hyväksilukemisesta oli tarpeeksi tietoa saatavilla, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
täysin samaa mieltä 23 % 20 % 13 % 4 % 21 %
jokseenkin samaa mieltä 35 % 20 % 25 % 17 % 33 %
ei samaa eikä eri mieltä 18 % 20 % 25 % 13 % 18 %
jokseenkin eri mieltä 17 % 40 % 25 % 52 % 21 %
täysin eri mieltä 7 % . 13 % 13 % 7 %
192 5 8 23 228
Polamk 2010
täysin samaa mieltä 5 % 10 % 11 % 3 % 6 %
jokseenkin samaa mieltä 27 % 20 % 11 % 9 % 16 %
ei samaa eikä eri mieltä 50 % 40 % 11 % 19 % 28 %
jokseenkin eri mieltä 18 % 30 % 42 % 41 % 34 %
täysin eri mieltä . . 26 % 28 % 17 %
22 10 19 32 83
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä siihen, kuinka heidän
opintonsa ovat edenneet suhteessa heidän omiin tavoitteisiinsa. Polamk 2011 -aineistossa 78 %
perustutkintoa suorittavista vastaajista on tyytyväisiä opintojensa etenemiseen (taulukko 18).
Polamk 2011 -aineistossa vastaajat ovat hieman edellisvuoden vastaajia tyytyväisempiä; Polamk
2010 -kyselyssä 72 % perustutkintoa suorittavista oli tyytyväisiä opintojensa etenemistahtiin.
Muiden ammattikorkeakoulujen aineistossa opintojensa etenemiseen tyytyväisiä on suhteellisesti
vähemmän, 64 % vastaajista (Lavikainen 2010, 48).

19
Taulukko 18. Tyytyväisyys opintojen etenemiseen suhteessa omiin tavoitteisiin, Polamk 2011 ja Polamk
2010.
Polamk 2011
Erittäin tyytyväinen 38 % 33 % 27 % 13 % 35 %
Melko tyytyväinen 40 % 50 % 36 % 33 % 40 %
Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 4 % . 9 % 20 % 6 %
Melko tyytymätön 10 % . 9 % 27 % 11 %
Erittäin tyytymätön 8 % 17 % 18 % 7 % 9 %
n (100 %) 247 6 11 30 294
Polamk 2010
Erittäin tyytyväinen 22 % 21 % 36 % 13 % 22 %
Melko tyytyväinen 50 % 36 % 60 % 37 % 46 %
Ei tyytyväinen eikä tyytymätön 8 % 21 % . 21 % 12 %
Melko tyytymätön 8 % 21 % 4 % 24 % 14 %
Erittäin tyytymätön 11 % . . 5 % 5 %
n (100 %) 36 14 25 38 113
Polamk 2011 -aineistossa perustutkintoa suorittavien vastaajien keskuudessa opintoja hidastaviksi
tekijöiksi mainitaan useimmin vapaa-ajan toiminta (39 % vastaajista), opintojen vaativuus ja työläys
(29 % vastaajista) sekä opetussuunnitelman joustamattomuus (29 % vastaajista). Työssäkäynti on
merkittävin hidastava tekijä päällystötutkinnon B-osaa suorittaville (86 % vastaajista). Opintojen
vaativuus ja työläys tulee esille myös päällystötutkinnon B-osaa suorittavien keskuudessa (36 %
vastaajista). Avoimissa vastauksissa mainitaan erityisesti työn, perheen ja opiskelun yhdistämisen
hankaluudet. Kysymykseen saatiin vain yksittäisiä vastauksia alipäällystötutkintoa ja
päällystötutkinnon A-osaa suorittavilta opiskelijoilta, joten näiden tutkintotasojen osalta ei voida
tehdä johtopäätöksiä tärkeimmistä opintoja hidastavista tekijöistä.
Opintojen keskeyttämisen hakeminen ei ole yleistä Poliisiammattikorkeakoulussa. Opintojen
keskeyttämisellä Poliisiammattikorkeakoulussa tarkoitetaan opiskelijan poissaoloa tiettynä
ajanjaksona, kyse ei siis ole opintojen ennenaikaisesta lopettamisesta. Polamk 2011
-kyselyyn vastanneista ainoastaan 7 opiskelijaa (2 %) oli hakenut opintojen keskeytystä opintojensa
aikana. Syinä keskeyttämiselle mainittiin työssäkäynti, terveyssyyt, opiskelu toisaalla sekä
perhesyyt. Edellisen vuoden aineistossa keskeyttämistä hakeneita oli 5 (4 % vastaajista).

20
Opiskelijoilta tiedusteltiin kyselyssä myös tulevaisuuden opiskelusuunnitelmia. Vastaajien
jatkokoulutussuunnitelmat eroavat tutkintotasoittain varsin selvästi (taulukko 19). Polamk 2011
-aineistossa perustutkintoa suorittavien vastaajien joukossa ajatellaan käytävän täydennyskoulutusta
työn ohessa, kun taas päällystötutkinnon suorittajat suunnittelevat yleisimmin maisterintutkinnon
suorittamista. Pääpiirteittäin tulokset ovat varsin samansuuntaisia verrattuna Polamk 2010
-tuloksiin. Huomioitavaa tosin on, että vuoden 2011 aineistossa perustutkintoa suorittavien joukossa
valmistumisen jälkeisiä opintoja suunnittelee ylipäätään useampi kuin edellisenä vuonna; Polamk
2010 -aineistossa 26 % ei aikonut suorittaa mitään opintoja, kun taas vuonna 2011 vastaava joukko
on 14 % vastaajista. Vuoden 2011 aineistossa päällystötutkintoja suorittavat suunnittelevat
maisteriopintoja edellisvuoden vastaajia useammin. Avoimissa vastauksissa tulee pääasiassa esille
alan jatkotutkintojen suorittaminen.
Opamk 2010 -aineistoon verrattaessa voidaan huomata, että suunnitelmat kouluttautua työn ohessa
ovat tyypillisiä Poliisiammattikorkeakoulun perustutkintoa suorittaville vastaajille. Polamk 2011
-aineistossa työn ohessa tehtävää täydennyskoulutusta suunnittelee 39 % vastaajista, kun taas
vastaava osuus Opamk 2010 -aineistossa nuorten koulutukseen osallistuvista vastaajien
keskuudessa on 17 % (Lavikainen 2010, 59). Poliisiammattikorkeakoulun päällystötutkinnon
suorittajat vaikuttavat varsin määrätietoisilta jatkokoulutussuunnitelmiensa suhteen; esimerkiksi
maisterintutkintoa Polamk 2011 -aineistossa suunnittelee 64 % A-osaa suorittavista ja 53 % B-osaa
suorittavista. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen on maininnut 18 % A-osaa
suorittavista vastaajista ja 13 % B-osaa suorittavista vastaajista. Vertailukohdaksi voidaan ottaa
esimerkiksi Opamk 2010 -aineistosta aikuiskoulutukseen osallistuvat vastaajat2
. Heistä 17 %
suunnittelee suorittavansa maisterintutkinnon ja 27 % ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon
valmistumisen jälkeen (Lavikainen 2010, 59).
2
Vertailtaessa on syytä ottaa huomioon erot tutkintorakenteessa Poliisiammattikorkeakoulun ja muiden AMK-
tutkintojen välillä.

21
Taulukko 19. Mitä opintoja aikoo suorittaa valmistumisen jälkeen? Polamk 2011 ja Polamk 2010. Prosenttia
vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011
Ei osaa sanoa 41 % 17 % 9 % 7 % 36 %
Täydennyskoulutus työn ohessa 39 % 33 % . 10 % 34 %
Ei mitään opintoja 14 % 33 % 9 % 27 % 15 %
Maisterin tutkinto 8 % . 64 % 53 % 14 %
YAMK 7 % . 18 % 13 % 8 %
Toinen amk-tutkinto 4 % 17 % . . 4 %
Muita opintoja 3 % 17 % . 7 % 4 %
Ammatillinen perustutkinto 2 % . . . 2 %
Ammatilliset opettajaopinnot 1 % . . . 1 %
Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto . . . 3 % 0,3 %
n 245 6 11 30 292
Polamk 2010
Ei osaa sanoa 38 % 43 % 4 % 18 % 24 %
Täydennyskoulutus työn ohessa 32 % 14 % . 15 % 17 %
Ei mitään opintoja 26 % 21 % 4 % 25 % 20 %
Maisterin tutkinto 12 % 21 % 36 % 48 % 31 %
YAMK 3 % 7 % 48 % 3 % 13 %
Toinen amk-tutkinto 9 % 14 % . . 4 %
Muita opintoja . . 16 % 3 % 4 %
Ammatillinen perustutkinto . . . . .
Ammatilliset opettajaopinnot 3 % . . 3 % 2 %
Lisensiaatin tai tohtorin tutkinto . . . 8 % 3 %
n 34 14 25 40 113

22
4 Opiskelijoiden kokemukset opiskelusta ja koulutuksen laadusta
Tässä luvussa käsitellään opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja opiskelun laadusta
Poliisiammattikorkeakoulussa. Tarkastelussa ovat opiskelijoiden näkemykset koulutuksen eri osa-
alueista, kuten opetustarjonnasta ja opinto-ohjauksesta, henkilökohtaisesta opintosuunnitelmasta,
harjoittelusta sekä opinnäytetyöprosessista. Lopuksi tarkastellaan opiskelijoiden käsityksiä
koulutuksen antamista valmiuksista.
Vuoden 2011 aineistossa vastaajista 86 % arvioi hakuvaiheessa saadun mielikuvan
Poliisiammattikorkeakoulusta vastaavan erittäin tai melko hyvin todellisuutta (taulukko 20).
Mielikuvien ja todellisuuden vastaavuus arvioidaan suuremmaksi kuin edellisenä vuonna, jolloin 71
% vastaajista oli sitä mieltä, että hakuvaiheen mielikuvat vastasivat todellisuutta hyvin. Vastaajien
arviot ovat edellisvuotta positiivisempia kaikilla tutkintotasoilla.
Verrattaessa tuloksia muista ammattikorkeakouluista kerättyyn aineistoon, voidaan todeta että
Poliisiammattikorkeakoulun taholta on onnistuttu välittämään hakijoille verrattain todenmukaista
kuvaa oppilaitoksesta: Opamk 2010 -aineistossa vain 54 % vastaajista piti hakuvaiheen mielikuvaa
ammattikorkeakoulustaan todellisuutta vastaavana (Lavikainen 2010, 62).
Taulukko 20. Kuinka hyvin hakuvaiheessa saamasi kuva ammattikorkeakoulustasi on vastannut
todellisuutta? Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
Erittäin hyvin 23 % 33 % 18 % 20 % 23 %
Melko hyvin 64 % 50 % 73 % 50 % 63 %
Ei hyvin eikä huonosti 8 % 17 % . 27 % 9 %
Melko huonosti 4 % . 9 % 3 % 4 %
Erittäin huonosti 1 % . . . 1 %
n (100 %) 248 6 11 30 295
Polamk 2010
Erittäin hyvin 11 % . 8 % 28 % 15 %
Melko hyvin 61 % 57 % 56 % 50 % 56 %
Ei hyvin eikä huonosti 22 % 29 % 8 % 8 % 15 %
Melko huonosti 3 % 14 % 28 % 13 % 13 %
Erittäin huonosti 3 % . . 3 % 2 %
n (100 %) 36 14 25 40 115

23
Opiskelijoiden kokemuksia hakeutumisvaiheen mielikuvien ja käytännön kokemusten eroista
koulutuksessa tiedusteltiin myös avoimella kysymyksellä. Avovastauksista tulee vahvasti esille,
kuinka vastaajat ovat olleet yllättyneitä opintojen teoriapitoisuudesta: ”käytännönläheisyyden ja
työelämälähtöisyyden uskoin olevan huomattavasti suurempi heti opintojen alusta lähtien”.
Opiskelun kuvataan olleen luultua ”paljon haastavampaa ja mielekkäämpää”, toisaalta opiskelu voi
olla varsin raskasta: ”on joutunut tosissaan opiskelemaan, tähän ei niin vaan ryhdytä”. Ainakin
työn rinnalla opiskelu vaatii voimia: ”opintojen suorittaminen työn ohessa on äärimmäisen raskasta
henkisesti”. Opetusjärjestelyjen ja opetuksen laadun suhteen vastaajien kokemukset ovat olleet niin
positiivisia kuin negatiivisia suhteessa aikaisempiin mielikuviin. Toisaalta opetus on ollut ”jopa
yllättävänkin ammattitaitoista", toisaalta opetusjärjestelyt on ”joskus huonosti rakennettu. Paljon
muutoksia lukujärjestykseen, liian vähän henkilökuntaa, harjoittelupaikkaan ei pystynyt itse sen
kummemmin vaikuttamaan, kurssi- ja tenttituloksia ei ole joskus tullut ollenkaan.” Useat vastaajat
kokivat myös, että mielikuva alan työllistymismahdollisuuksista on muuttunut opintojen aikana.
Työllistyminen valmistumisen jälkeen mietityttää monia vastaajia: ”Työllistymisestä opintojen
jälkeen on saanut koulutuksen myötä erittäin pessimistisen käsityksen. Ennen hakeutumista ajattelin
vielä, että työpaikka on taattu.”
Arvioitaessa Poliisiammattikorkeakoulun opetuksen eri osa-alueita vuoden 2011 vastaajat ovat
tyytyväisimpiä opettajien ammattitaitoon ja koulutusohjelman sisältöön (kuvio 2). Hankalimpana
opiskelijat pitävät opiskelun ja muun elämän yhteensovittamista. Verrattaessa vastauksia edellisen
vuoden aineistoon on tyytyväisyys opettajien ammattitaitoon ja koulutusohjelman sisältöön
lisääntynyt kaikilla tutkintotasoilla (taulukko 21). Perustutkintotason opiskelijat ovat
pääsääntöisesti tyytyväisempiä arvioituihin osa-alueisiin kuin muiden tutkintotasojen opiskelijat.

24
Kuvio 2. Tyytyväisyys AMK:n eri osa-alueisiin. Polamk 2011 (n = 293–296).
Taulukko 21. Tyytyväisyys AMK:n eri osa-alueisiin, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot.
1 = erittäin tyytymätön … 5 = erittäin tyytyväinen.
Polamk 2011
Opettajien ammattitaito 4,0 3,5 3,5 3,7 3,9
Koulutusohjelman sisältö 3,9 3,3 3,4 3,7 3,8
Opetussisällöt* 3,7 3,0 3,3 3,4 3,7
Työmäärä opintopisteisiin nähden 3,7 4,2 3,5 2,9 3,6
Opetusmenetelmät 3,7 3,3 3,3 3,3 3,6
Arvioinnin ripeys* 3,6 3,3 1,8 2,5 3,4
Opintojen ohjaus 3,4 3,5 3,3 3,0 3,3
Mahdollisuus sovittaa yhteen opiskelu ja muu elämä* 3,1 3,7 3,4 2,6 3,1
Polamk 2010
Opettajien ammattitaito 3,7 3,4 3,0 3,5 3,4
Koulutusohjelman sisältö 3,6 3,0 3,4 3,6 3,5
Opetussisällöt* . . . . .
Työmäärä opintopisteisiin nähden 3,6 3,2 2,9 2,6 3,0
Opetusmenetelmät 3,3 3,1 3,3 3,5 3,3
Arvioinnin ripeys* . . . . .
Opintojen ohjaus 3,2 2,6 2,9 2,5 2,8
Mahdollisuus sovittaa yhteen opiskelu ja muu elämä* . . . . .
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Mahdollisuus sovittaa yhteen opiskelu ja muu elämä*
Opintojen ohjaus
Arvioinnin ripeys*
Opetusmenetelmät
Työmäärä opintopisteisiin nähden
Opetussisällöt*
Koulutusohjelman sisältö
Opettajien ammattitaito
erittäin tyytymätön melko tyytymätön ei tyytymätön eikä tyytyväinen melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen

25
Opiskelijoiden näkemykset henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) toteutumisesta ja
hyödyistä ovat melko kriittisiä (kuvio 3, taulukko 22). Polamk 2011 -aineistossa viidennes
vastaajista pitää HOPS:aa hyödyllisenä osana opintoja. Toisaalta näkemyksiin voi vaikuttaa se, ettei
kaikilla vastaajilla ei ole omakohtaista kokemusta HOPS:n tekemisestä: vuoden 2011 aineistossa
puolet vastaajista (52 %, n=262) ja vuoden 2010 aineistossa viidennes (19 %, n=103) ei ole tehnyt
HOPS:a opinnoissaan.
Kuvio 3. Henkilökohtainen opintosuunnitelma (HOPS), Polamk 2011 (n=176–179).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
HOPS:ssa huomoioidaan myös mahdollisuus suorittaa
muita opintoja kotimaassa
HOPS:ssa huomioidaan myös mahdollisuus suorittaa
muita opintoja ulkomailla
HOPS:sta saa palautetta
HOPS on hyödyllinen osa opintoja
HOPS:aa voi päivittää
HOPS:n tekemiseen saa ohjausta

26
Taulukko 22. Henkilökohtainen opintosuunnitelma Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot.
1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä.
Polamk 2011
HOPS:n tekemiseen saa ohjausta 2,7 2,8 3,6 2,8 2,8
HOPS:aa voi päivittää 2,6 2,4 3,4 3,4 2,7
HOPS on hyödyllinen osa opintoja 2,6 2,8 3,4 3,0 2,7
HOPS:sta saa palautetta 2,7 2,4 3,6 2,5 2,6
2,4 1,8 3,0 2,2 2,4
2,3 2,0 3,4 2,4 2,4
Polamk 2010
HOPS:n tekemiseen saa ohjausta 2,8 2,2 2,5 2,3 2,5
HOPS:aa voi päivittää 2,8 3,2 3,0 3,1 3,0
HOPS on hyödyllinen osa opintoja 2,6 2,2 3,0 2,7 2,7
HOPS:sta saa palautetta 2,8 2,1 2,3 2,1 2,3
2,5 1,2 2,3 1,9 2,0
2,3 1,8 2,3 2,0 2,1

27
Harjoittelua pidetään tarpeellisena osana Poliisiammattikorkeakoulun opintoja; yhdeksän
kymmenestä Polamk 2011 -kyselyn vastaajasta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä harjoittelun
hyödyllisyydestä osana opintoja (kuvio 4, taulukko 23). Harjoittelupaikassa saatuun ohjaukseen
ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä: neljä viidestä vastaajasta on täysin tai jokseenkin samaa mieltä
harjoittelupaikan asianmukaisuutta mittaavan väitteen kanssa. Kriittisimmin vastaajat suhtautuvat
harjoitteluun liittyvän tiedon saatavuuteen ja harjoittelupaikan etsimiseen saatavan tuen
riittävyyteen.
Eri vuosien aineistojen vertailussa voidaan huomata, että vuonna 2011 perustutkintoa suorittavat
ovat antaneet harjoitteluun liittyvissä asioissa pääsääntöisesti parempia arvioita kuin edellisvuoden
vastaajat. Päällystötutkinnon suorittajilla puolestaan harjoitteluun liittyvät arviot ovat uusimmassa
aineistossa heikompia kuin vuoden 2010 vastaajien keskuudessa.
Kuvio 4. Harjoittelu, Polamk 2011 (n=175–190).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Saanut riittävästi amk:lta tukea harjoittelupaikan etsimiseen
Saanut riittävästi harjoitteluun liittyvää tietoa amk:sta
Opettajalta saatu ohjaus oli asianmukaista
Hyödyllinen työllistymisen kannalta
Tehtävät harjoittelussa vastasivat opintosisältöjä
Vastasi hyvin amk:n asettamia tavoitteita
Vastasi hyvin omia tavoitteita
Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli asianmukaista
Hyödyllinen opintojen kannalta

28
Taulukko 23. Harjoittelu, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa
mieltä.
Polamk 2011
Hyödyllinen opintojen kannalta 4,7 4,2 4,0 3,7 4,6
Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli asianmukaista 4,4 4,2 3,3 3,5 4,3
Vastasi hyvin omia tavoitteita 4,3 4,2 2,0 3,8 4,2
Vastasi hyvin amk:n asettamia tavoitteita 4,2 3,8 3,0 3,8 4,1
Tehtävät harjoittelussa vastasivat opintosisältöjä 4,2 3,7 3,0 3,5 4,1
Hyödyllinen työllistymisen kannalta 4,1 4,0 3,0 3,6 4,0
Opettajalta saatu ohjaus oli asianmukaista 4,0 4,0 2,7 3,5 4,0
Saanut riittävästi harjoitteluun liittyvää tietoa
amk:sta
3,9 3,7 2,4 3,4 3,8
Saanut riittävästi amk:lta tukea harjoittelupaikan
etsimiseen
3,8 3,7 2,4 3,1 3,7
Polamk 2010
Hyödyllinen opintojen kannalta 4,4 4,0 4,4 3,9 4,2
Harjoittelupaikassa saatu ohjaus oli asianmukaista 4,2 4,0 3,5 3,4 3,7
Vastasi hyvin omia tavoitteita 4,2 4,0 4,4 3,9 4,1
Vastasi hyvin amk:n asettamia tavoitteita 4,2 4,0 3,4 3,6 3,7
Tehtävät harjoittelussa vastasivat opintosisältöjä 4,1 4,0 3,4 3,6 3,7
Hyödyllinen työllistymisen kannalta 3,7 4,0 3,9 3,6 3,7
Opettajalta saatu ohjaus oli asianmukaista 3,9 4,0 2,5 3,4 3,4
Saanut riittävästi harjoitteluun liittyvää tietoa
amk:sta
4,0 4,0 2,6 3,6 3,5
Saanut riittävästi amk:lta tukea harjoittelupaikan
etsimiseen
3,8 4,0 2,3 3,3 3,3
Seuraavaksi siirrytään käsittelemään Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden opinnäytetyön
tekemiseen liittyviä kokemuksia. Taulukossa 24 tarkastellaan opinnäytetyön aiheen valitsemista.
Vuoden 2011 aineiston perusteella opinnäytetyön aihe valitaan ensisijaisesti oman mielenkiinnon
pohjalta: neljä viidestä vastaajasta on valinnut aiheen kiinnostavuuden perusteella. Oma kiinnostus
on suurin opinnäytetyön valitsemiseen vaikuttava tekijä myös vuoden 2010 aineistossa; kaksi
kolmesta vastaajasta on valinnut opinnäytetyön aiheen oman kiinnostuksen pohjalta. Tämän lisäksi
neljänneksellä vastaajista on työnantajan tai muun organisaation toimeksiannosta valittuja aiheita.
Vuoden 2011 osalta vastaavia toimeksiannon perusteella saatuja aiheita on vähemmän kaikilla
tutkintotasoilla.

29
Taulukko 24. Opinnäytetyön aiheen valinta, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
Oman kiinnostuksen pohjalta 78 % 100 % 80 % 76 % 79 %
Työnantajan / toimeksiannon tehneen
organisaation ehdotuksesta 5 % . 20 % 16 % 8 %
Amk:n ehdotuksesta 6 % . . . 4 %
Muuten 10 % . . 8 % 9 %
n (100 %) 79 6 5 25 115
Polamk 2010
Oman kiinnostuksen pohjalta 67 % 100 % 68 % 68 % 69 %
Työnantajan / toimeksiannon tehneen
organisaation ehdotuksesta 29 % . 23 % 26 % 25 %
Amk:n ehdotuksesta 4 % . 5 % 6 % 5 %
Muuten . . 5 % . 1 %
n (100 %) 24 4 22 31 81
Taulukossa 25 kuvataan vastaajien tyytyväisyyttä opinnäytetyön ohjaukseen. Polamk 2011
-aineistossa tyytyväisimpiä opinnäytetyön ohjaukseen ovat päällystötutkinnon B-osaa suorittavat
opiskelijat (71 % vastaajista). He ovat myös verrattain tyytyväisempiä ohjaukseen kuin vuoden
2010 päällystötutkinnon B-osaa suorittaneet vastaajat, joiden keskuudessa tyytyväisiä oli 52 %.
Perustutkintoa suorittavien vastaajien kohdalla tyytyväisyys ohjaukseen taas on edellisvuotta
vähäisempää vuoden 2011 vastaajien keskuudessa. On otettava huomioon, että ohjausprosesseja ja
opinnäytetyön tekemisen käytäntöjä on kehitetty viimeisen vuoden aikana
Poliisiammattikorkeakoulussa, joten lähtötilanne opinnäytetyön tekemiseen on ollut erilainen
vuosien 2010 ja 2011 vastaajille.

30
Taulukko 25. Tyytyväisyys opinnäytetyön ohjaukseen, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
erittäin tyytyväinen 13 % . . 25 % 14 %
melko tyytyväinen 35 % 67 % 60 % 46 % 40 %
ei tyytymätön eikä tyytyväinen 37 % . . 21 % 30 %
melko tyytymätön 8 % . . 8 % 7 %
erittäin tyytymätön 8 % 33 % 40 % . 9 %
n (100 %) 78 6 5 24 113
Polamk 2010
erittäin tyytyväinen 35 % . 18 % 10 % 19 %
ei tyytymätön eikä tyytyväinen 9 % 50 % 27 % 26 % 23 %
melko tyytymätön 9 % . 18 % 23 % 16 %
erittäin tyytymätön . . 14 % . 4 %
n (100 %) 23 4 22 31 80
Kyselyssä kartoitettiin myös opiskelijoiden näkemyksiä koulutuksen antamista valmiuksista (kuvio
5). Polamk 2011 -kyselyyn vastanneista opiskelijoista yli neljä viidesosaa oli sitä mieltä, että
koulutuksesta saa hyvät valmiudet ammatilliseen kehittymiseen tulevaisuudessa. Koulutuksen
nähdään kehittävän myös ryhmätyöskentelytaitoja sekä ammatillista asiantuntijuutta ja pätevyyttä.
Vähiten valmiuksia koulutuksesta opiskelijoiden kokemuksen mukaan saadaan yhteiskunnalliseen
vaikuttamiseen sekä kansainväliseen vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön. Vastaukset ovat varsin
samansuuntaiset edellisen vuoden kyselyn tulosten kanssa. Verrattaessa tuloksia Opamk 2010
-aineistoon tulee molempien vuosien Polamk -kyselyissä esille, että Poliisiammattikorkeakoulusta
saadaan muita ammattikorkeakouluja enemmän neuvottelu- ja johtamistaitoja. Opamk 2010
-aineistossa 32 % vastaajista koki oppineensa paljon neuvottelu- ja johtamistaitoja (Lavikainen
2010, 89). Polamk 2010 -aineistossa puolestaan 66 % ja Polamk 2011 -aineistossa 51 % vastasi
saaneensa koulutuksesta hyvät neuvottelu- ja johtamistaidot. Polamk -aineistojen välillä ero selittyy
osittain tutkintotasojen painoilla vastauksissa; ylempiä tutkintotasoja suorittavien vastaajien arviot
ovat hieman korkeampia, ja heidän osuutensa painottuu vuoden 2010 aineistossa.

31
Kuvio 5. Opintojen antamat valmiudet, Polamk 2011 (n=284–295).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Valmiudet kv. vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön
Yhteiskunnallinen vaikuttaminen
Kyky hoitaa asioita vieraillla kielillä
Neuvottelu- ja johtamistaidot
Oman alan kehittäminen
Luova ongelmanratkaisu ja työtapojen kehittäminen
Kyky käsitellä tietoa kriittisesti
Yleissivistys
Suvaitsevaisuus
Käytännöllinen osaaminen
Viestintä- ja vuorovaikutustaidot
Tiedonhakutaidot*
Ammatillinen asiantuntemus ja pätevyys
Ryhmätyöskentely
Kyky kehittyä ammatissa tulevaisuudessa
ei lainkaan melko vähän jossain määrin melko paljon erittäin paljon

32
5 Opiskelijoiden voimavarat ja opiskelutaidot
Tässä luvussa käsitellään opiskelijoiden voimavaroihin ja opiskelutaitoihin liittyviä kysymyksiä.
Luvun lopuksi tarkastellaan myös vastaajien kokemuksia kiusaamisesta, jotka osaltaan vaikuttavat
keskeisesti opiskelijoiden jaksamiseen.
Polamk 2011 -kyselyssä opiskelijoiden voimavaroja kartoitettiin hyväksi koettuun terveyteen,
fyysiseen toimintakykyyn, jaksamiseen, elämänhallintaan ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvillä
kysymyksillä. Kuviosta 6 nähdään, että useimmat vastaajista arvioivat omat voimavaransa
opiskeluun vahvoiksi: yli 90 % vastaajista on jokseenkin tai täysin samaa mieltä voimavaroihin
liittyvien väittämien kanssa. Vahvimmaksi osa-alueeksi koetaan oma terveys.
Positiivisimmat arviot omista voimavaroista Polamk 2011 -aineistossa on perustutkinto-
opiskelijoiden keskuudessa, vaikkakin erot tutkintotasojen välillä ovat pieniä (taulukko 26).
Edellisen vuoden vastaajiin verrattuna voimavarat koetaan vahvemmiksi Polamk 2011 -aineiston
perustutkintoa ja alipäällystötutkintoa suorittavien vastaajien keskuudessa. Päällystötutkintoa
suorittavat vastaajat taas ovat antaneet hieman heikomman arvion omista voimavaroistaan.
Kuvio 6. Voimavarat, Polamk 2011 (n = 289–293).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Sosiaaliset suhteeni opiskelukavereihin auttavat
opiskelussani
Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi
Jaksamiseni on hyvä opintojen suorittamiseksi
Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen
suorittamiseksi
Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi
täysin eri mieltä jokseenki eri mieltä ei samaa eikä eri mieltä jokseenkin samaa mieltä täysin samaa mieltä

33
Taulukko 26. Voimavarat, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot.
1 = täysin eri mieltä … 5 = täysin samaa mieltä.
Polamk 2011
Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,7 4,5 4,6 4,5 4,7
Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,7 4,5 4,6 4,5 4,6
Jaksamiseni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,6 4,5 4,5 4,1 4,5
Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,6 4,5 4,5 4,1 4,5
Sosiaaliset suhteeni opiskelukavereihin auttavat opiskelussani 4,6 3,8 4,5 4,3 4,5
Polamk 2010
Terveyteni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,6 4,3 4,7 4,7 4,6
Fyysinen toimintakykyni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,5 4,3 4,8 4,6 4,6
Jaksamiseni on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,3 4,2 4,5 4,3 4,3
Elämänhallintani on hyvä opintojen suorittamiseksi 4,3 3,9 4,4 4,3 4,3
Sosiaaliset suhteeni opiskelukavereihin auttavat opiskelussani 4,3 4,1 4,5 4,0 4,2
Opiskelun sosiaalisuuden merkitys korostuu opiskelutaitoja kartoittavan kysymyksen vastauksissa.
Polamk 2011 -kyselyn opiskelijat pitävät omien opiskelutaitojensa vahvimpina osatekijöinä
kanssakäymistä muiden opiskelijoiden kanssa, ryhmätyöskentelyä sekä kanssakäymistä opettajien
kanssa. Hankalimpana puolestaan pidetään oman opiskelun suunnittelua sekä tentteihin lukemista
(kuvio 7, taulukko 27).
Kuvio 7. Opiskelutaidot, Polamk 2011 (n = 293–295).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Tentteihin lukeminen
Opintojen suunnitteleminen
Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen
Omatoimisuutta vaativat tehtävät
Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen
Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen
Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla
Kanssakäyminen opettajien kanssa
Työskentely ryhmissä
Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa
erittäin heikko melko heikko ei heikko eikä vahva melko vahva erittäin vahva

34
Taulukko 27. Opiskelutaidot, Polamk 2011 ja Polamk 2010, keskiarvot. 1 = erittäin heikko … 5 = erittäin
vahva.
Polamk 2011
Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa 4,3 3,7 4,3 4,1 4,3
Työskentely ryhmissä 4,1 3,7 4,0 3,9 4,0
Kanssakäyminen opettajien kanssa 4,0 3,3 4,0 3,9 4,0
Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla 3,9 4,0 4,0 4,0 3,9
Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen 3,9 3,8 4,1 3,7 3,9
Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen 3,8 4,2 3,8 3,7 3,8
Omatoimisuutta vaativat tehtävät 3,7 3,7 3,6 3,4 3,7
Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen 3,6 3,5 3,6 3,5 3,5
Opintojen suunnitteleminen 3,3 2,8 3,5 3,2 3,3
Tentteihin lukeminen 3,2 3,7 3,4 3,4 3,3
Polamk 2011
Kanssakäyminen opiskelijatovereiden kanssa 4,0 4,0 4,2 4,1 4,0
Työskentely ryhmissä 4,0 3,7 4,0 4,0 4,0
Kanssakäyminen opettajien kanssa 3,8 3,6 3,8 3,9 3,8
Opetuksen seuraaminen oppitunneilla / luennoilla 3,8 3,9 3,9 3,8 3,8
Itselle sopivien opiskelutapojen löytäminen 3,8 3,8 3,9 3,7 3,8
Kirjoittamista vaativien tehtävien tekeminen 3,8 3,5 4,0 3,9 3,9
Omatoimisuutta vaativat tehtävät 3,7 3,5 4,2 3,7 3,8
Opiskeluun liittyvien muiden tehtävien tekeminen 3,6 3,0 3,8 3,4 3,5
Opintojen suunnitteleminen 3,3 3,4 3,6 3,2 3,3
Tentteihin lukeminen 3,4 2,9 3,2 3,4 3,3
Yhteistyö muiden tutkintotasojen tai koulutusalojen opiskelijoiden välillä on puolestaan melko
vähäistä (taulukko 28). Lähes puolet vastaajista ilmoittaa, ettei ole yhteistyössä toisten
tutkintotasojen tai koulutusalojen opiskelijoiden kanssa lainkaan. Vuoden 2010 kyselyssä
kysymyksessä tiedusteltiin vain yhteistyötä toisten koulutusalojen opiskelijoiden kanssa, jolloin
yhteistyö oli vielä harvinaisempaa (yli 70 % vastaajista ei ollut lainkaan yhteistyössä muiden
koulutusalojen opiskelijoiden kanssa). Eri vuosien vastaukset eivät kuitenkaan ole täysin
vertailukelpoisia muuttuneen kysymyksen muotoilun vuoksi.

35
Taulukko 28. Yhteistyö muiden tutkintotasojen tai koulutusalojen opiskelijoiden kanssa, Polamk 2011.
Polamk 2011
erittäin paljon 1 % . . 3 % 1 %
melko paljon 2 % . 9 % 7 % 2 %
jossain määrin 13 % 17 % 27 % 30 % 15 %
melko vähän 35 % 83 % 64 % 43 % 38 %
ei lainkaan 50 % . . 17 % 44 %
n (100 %) 248 6 11 30 295
Vajaalla viidenneksellä vastaajista on ollut toistuvia loukkaamis-, vahingoittamis- ja
syrjintäkokemuksia (kuvio 8). Tarkasteltaessa näitä kiusaamiskokemuksia
Poliisiammattikorkeakoulun tasolla kyseisten kokemusten määrä on samanlainen molempien
vuosien aineistossa. Tutkintotasoittainen vertailu osoittaa joitakin eroja kiusaamiskokemusten
määrässä; vuoden 2011 aineistossa päällystökoulutuksessa kiusaamiskokemuksia esiintyy
alipäällystökoulutusta ja peruskoulutusta harvemmin. Tulos on erilainen kuin edellisenä vuonna,
jolloin esimerkiksi alipäällystöpuolen koulutuksessa koettiin muita harvemmin
kiusaamiskokemuksia. Tuloksia arvioitaessa ja vertailtaessa onkin syytä huomioida ylempien
tutkintotasojen suhteellisen pieni vastaajien määrä, jolloin tulosten yleistämiseen tulee suhtautua
varauksella.

36
Kuvio 8. Toistuvat loukkaamis-, vahingoittamis- ja syrjintäkokemukset, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Useimmiten kiusaamisen aiheuttajaksi nimettiin toinen opiskelija (taulukko 29); kolme neljästä
kiusaamista kokeneesta vastaajasta oli toistuvasti ollut saman tutkintotason opiskelijan aiheuttaman
kiusaamisen, loukkaamisen tai syrjinnän kohteena. Toiseksi eniten kiusaamiskokemuksia oli koettu
opettajien tai kouluttajien aiheuttamana; neljännes kysymykseen vastanneista opiskelijoista oli
kokenut kiusaamista tältä taholta.
Taulukko 29. Toistuvien kiusaamis-, loukkaamis- tai syrjimiskokemusten aiheuttaja, Polamk 2011.
Prosenttia vastaajista (vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu
sataan).
Polamk 2011
Saman tutkintotason opiskelija 72,4 %
Polamkin opettaja tai kouluttaja 24 %
Muu Polamkin henkilökuntaan kuuluva 10 %
Toisen tutkintotason tai täydennyskoulutuksen opiskelija 3 %
Työelämäjakson ohjaaja, työtoveri tai esimies 7 %
n 29
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Perus. (n=247)
Alipääll. (n=6)
Pääll.A (n=11)
Pääll.B (n=30)
Polamk 2011 (n=294)
ei koskaan hyvin vähän melko paljon hyvin paljon
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Perus. (n=35)
Alipääll. (n=14)
Pääll.A (n=25)
Pääll.B (n=40)
Polamk 2010 (n=114)
ei koskaan hyvin vähän melko paljon hyvin paljon

37
6 Opiskeluympäristö ja tukipalvelut Poliisiammattikorkeakoulussa
Tässä luvussa käydään läpi opiskelijoiden kokemuksia opiskeluympäristöstä sekä arvioidaan
Poliisiammattikorkeakoulun tukipalveluihin, liikuntapalveluihin ja terveydenhuoltoon liittyviä
kysymyksiä.
Tyypillisesti vastaajat kokevat kuuluvansa Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden joukkoon
(kuvio 9); runsas neljä viidesosaa vastaajista on samaa tai jokseenkin samaa mieltä joukkoon
kuuluvuutta mittavan väitteen kanssa. Pääsääntöisesti opiskeluympäristö koetaan oppimiseen
kannustavaksi ja esteettömäksi. Polamk 2011 -aineistossa perustutkintoa suorittavat opiskelijat
arvioivat opiskeluympäristöön liittyviä tekijöitä hieman positiivisemmin kuin muiden
tutkintotasojen opiskelijat. Vastaukset ovat samansuuntaisia Polamk 2010
-aineistossa. Opiskelijoiden kuulemiseen päätöksenteossa ollaan kaikista vähiten tyytyväisiä, joskin
Polamk 2011 -aineistossa kaikkien tutkintotasojen vastaajat ovat arvioineet tätä väittämää hieman
edellisen vuoden vastaajia positiivisemmin (kuvio 10).
Kuvio 9. Opiskeluympäristö, Polamk 2011 (n=294–295).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Opiskelijoita kuullaan päätöksenteossa
Amk:ssa ja oppilaskunnassa huomioidaan erilaiset
opiskelijat ja kiinnostuksen kohteet
Oppilaitoksen tiedottaminen ja tiedon kulku riittävää
Amk:ssa ja oppilaskunnassa tarjotaan moninaisia
yhteisen toiminnan mahdollisuuksia
Opiskelijoita kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-
arvoisesti
Opiskeluympäristö on esteetön
Opiskeluympäristö kannustaa oppimiseen
Tuntee kuuluvansa oman amk:n opiskelijoiden
joukkoon

38
Kuvio 10. Opiskelijoiden kuuleminen päätöksenteossa, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Pääsääntöisesti kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden mielestä heidän tarvitsemaansa tukea on ollut
hyvin saatavilla (kuvio 11). Vain harvat vastaajat ovat kokeneet jäävänsä vaille kaivattua tukea;
enimmillään 3 % vastaajista ilmoitti eri tukimuotoja koskevien vastausvaihtoehtojen kohdalla, ettei
ollut saanut tarvitsemaansa tukea. Eniten tukea on tarvittaessa saatu opiskelukavereilta ja muilta
ystäviltä, opettajilta ja muulta henkilökunnalta sekä opiskelijakirjastosta. Vähiten apua on kaivattu
kuraattorilta ja psykologilta. Toisaalta joka kymmenes vastaajista ei tiedä kuraattori- tai
psykologipalveluiden saatavuudesta.
Poliisiammattikorkeakoulussa ei ole järjestetty virallisesti erillistä tuutorointia oppilaitoksen tasolla,
joten tuutoreiden saatavuudesta ollaan luonnollisesti eniten epätietoisia. Osa vastaajista, noin
viidennes, kokee kuitenkin saaneensa tarvittaessa tukea opettaja- tai opiskelijatuutoreilta.
Uusimmassa kyselyssä tukea kartoittavan kysymyksen vastausvaihtoehdot muuttuivat, joten
suoranaista vertailua vuoden 2010 aineistoon tai Opamk 2010 -aineistoon ei siten ole mahdollista
tehdä. Todettakoon kuitenkin, että Opamk 2010 -aineistossa opettajatuutorin tukea oli saanut 48 %
ja opiskelijatuutorin tukea 29 % vastaajista (Lavikainen 2010, 110). Polamk 2010 -aineistossa
opettajatuutoreiden tukea koki saaneensa 18 % ja opiskelijatuutorilta 10 % vastaajista.
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Perus. (n=248)
Alipääll. (n=6)
Pääll.A (n=11)
Pääll.B (n=30)
Polamk 2011 (n=295)
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Perus. (n=35)
Alipääll. (n=14)
Pääll.A (n=25)
Pääll.B (n=39)
Polamk 2010 (n=113)

39
Kuvio 11. Saatu tuki, apu ja neuvot, Polamk 2011 (n=158–288).
Opiskelijoiden saamaa tukea, apua ja neuvoja tarkastellaan vielä tarkemmin opinto-ohjauksen ja
-neuvonnan osalta (taulukko 30). Syvempään tarkasteluun otetaan ohjauksen ja opintojen
suunnittelun suhde3
. 41 % opiskelijoista, jotka kokevat taitonsa suunnitella opintonsa heikoiksi (-),
ei koe tarvinneensa ohjausta, kun taas vastaava osuus vahvat (+) opintojen suunnittelutaidot
omaavien keskuudessa on pienempi (31 %). Yksi mahdollinen tulkinta on, että ne opiskelijat, joilla
on opintojen suunnitteluun heikommat valmiudet, tiedostavat tuen tarpeen huonommin. Tätä
ajatusta tukee se, että opintojensa suunnittelussa vahvat opiskelijat ovat muita useammin saaneet
tarvitessaan tukea.
3
Opintojen suunnittelua käsiteltiin tarkemmin luvussa 5 opiskelijoiden opiskelutaitoja kuvaavan kysymyksen kohdalla
(kuvio 7). Ohjauksen ja opintojen suunnittelun suhteen tarkastelemiseksi vastaajat luokiteltiin kahteen luokkaan sen
perusteella, kuinka vahvoina he pitivät omia opintojen suunnittelutaitojaan. Vastaajat, jotka arvioivat opintojensa
suunnittelun erittäin heikoksi tai melko heikoksi, luokiteltiin luokkaan Opintojen suunnittelu (-). Muut vastaajat
muodostivat luokan Opintojen suunnittelu (+).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Joltain muulta
Psykologilta
Kuraattorilta
Opiskelijatuutorilta
Opettajatuutorilta
Työharjoittelun ohjaajalta ja / tai alumnilta
Perheeltä
Opinto-ohjaajalta ja / tai opintoneuvojalta
Puolisolta / seurustelukumppanilta
Opintopalveluista
Opiskelijakirjastosta
Opettajilta ja / tai amk:ni henkilökunnalta
Opiskelutovereilta ja / tai muilta ystäviltä
en ole tarvinnut en ole saanut, vaikka olen tarvinnut olen saanut tarvitessani en tiedä, onko palvelua saatavana

40
Taulukko 30. Heikot opintojen suunnittelutaidot (-) ja vahvat opintojen suunnittelutaidot (+) omaavien
opiskelijoiden osuudet suhteessa opinto-ohjaajalta ja / tai opintoneuvojalta saatuun tukeen, Polamk 2011.
Tuki opinto-ohjaajalta ja / tai
opintoneuvojalta
Opintojen suunnittelu (-) Opintojen suunnittelu (+)
En ole tarvinnut 41 % 31 %
En ole saanut, vaikka olen tarvinnut 3 % 3 %
Olen saanut tarvitessani 48 % 63 %
En tiedä, onko palvelua saatavana 9 % 3 %
n (100 %) 168 118
Vuoden 2011 kyselyssä selvitettiin uudella kysymyksellä tyytyväisyyttä
Poliisiammattikorkeakoulun tukipalveluihin (kuvio 12 ja taulukko 31). Tyytyväisimpiä opiskelijat
ovat kirjastopalveluihin paikan päällä sekä opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskevaan
neuvontaan. Vähiten vastaajat ovat tyytyväisiä opiskelijaa koskevaan päätöksentekoon sekä
kiinteistö- ja ympäristönhuoltoon.
Kuvio 12. Tyytyväisyys tukipalveluihin Polamk 2011 (n=292–295).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Kiinteistö- ja ympäristöhuolto
Opiskelijaa koskeva päätöksenteko
Atk-tukipalvelut
Ruokalan palvelu
Monistus- ja tulostuspalvelut
Opiskeluviikkoa koskevat tiedot (esim. lukujärjestys)
Kirjaston etäpalvelut
Opiskelijan tarvitsemat toimistopalvelut
Majoituspalvelut
Opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskeva neuvonta
Kirjastopalvelut paikan päällä
erittäin tyytymätön melko tyytymätön en tyytymätön enkä tyytyväinen melko tyytyväinen erittäin tyytyväinen

41
Taulukko 31. Tyytyväisyys tukipalveluihin Polamk 2011, keskiarvot.
Polamk 2011
Kirjastopalvelut paikan päällä 4,7 4,3 4,5 4,6 4,6
Opiskelua ja opintososiaalisia etuja koskeva neuvonta 4,7 4,0 3,6 3,3 4,5
Majoituspalvelut 4,3 4,2 3,9 4,1 4,3
Opiskelijan tarvitsemat toimistopalvelut 4,3 3,8 3,6 3,6 4,2
Kirjaston etäpalvelut 4,0 4,3 4,5 4,5 4,1
Opiskeluviikkoa koskevat tiedot (esim. lukujärjestys) 4,2 3,8 2,9 3,7 4,1
Monistus- ja tulostuspalvelut 4,0 3,7 3,7 3,5 4,0
Ruokalan palvelu 3,9 4,2 3,4 3,9 3,9
Atk-tukipalvelut 4,0 3,8 3,5 3,5 3,9
Opiskelijaa koskeva päätöksenteko 3,9 3,5 3,4 3,2 3,8
Kiinteistö- ja ympäristöhuolto 3,8 3,7 3,6 3,6 3,8
Taulukossa 32 kuvataan vastaajien tyytyväisyyttä opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen.
Opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen ollaan pääasiassa tyytyväisiä, joskin vuoden 2011
aineistossa tyytyväisiä vastaajia on jokaisella tutkintotasolla hieman edellisvuotta vähemmän.
Taulukko 32. Tyytyväisyys opiskelijaterveydenhuollon saatavuuteen, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
erittäin tyytyväinen 34 % . 9 % 17 % 31 %
erittäin tyytymätön 4 % . . . 4 %
n (100 %) 247 6 11 30 294
Polamk 2010
erittäin tyytyväinen 40 % 29 % 56 % 21 % 35 %
erittäin tyytymätön 3 % 7 % . 3 % 3 %
n (100 %) 35 14 25 39 113

42
Liikuntapalveluiden tarjontaa pidetään hyvänä Poliisiammattikorkeakoulussa (taulukko 33).
Molempien vuosien aineistoissa neljä viidestä vastaajasta on erittäin tyytyväinen
liikuntapalveluiden saatavuuteen.
Taulukko 33. Tyytyväisyys liikuntapalvelujen saatavuuteen, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
Erittäin hyvin 80 % 83 % 82 % 73 % 80 %
Melko hyvin 19 % 17 % 18 % 20 % 19 %
Ei hyvin eikä huonosti . . . 3 % 0,3 %
Melko huonosti 1 % . . . 1 %
Erittäin huonosti 0,4 % . . 3 % 1 %
n (100 %) 247 6 11 30 294
Polamk 2010
Erittäin hyvin 80 % 79 % 88 % 68 % 77 %
Melko hyvin 20 % 21 % 12 % 28 % 21 %
Ei hyvin eikä huonosti . . . 3 % 1 %
Melko huonosti . . . . .
Erittäin huonosti . . . 3 % 1 %
n (100 %) 35 14 25 40 114

43
7 Opiskelijoiden kokemukset vaikuttamisesta
Opiskelijoiden kokemuksia vaikuttamisesta käsitellään aluksi Poliisiammattikorkeakoulun tasolla
tarkastelemalla vastaajien toimintaa oppilaskunnassa. Tämän jälkeen siirrytään käsittelemään
opiskelijoiden yhteiskunnallista vaikuttamista.
Polamk 2011 -aineistoon vastanneet opiskelijat vaikuttavat oppilaskunnassa ensisijaisesti
oppilaskunnan toimikunnan jäseninä (15 % vastaajista) sekä oppilaskunnan hallituksen jäseninä tai
varajäseninä (taulukko 34). Valtaosa vastaajista, kolme neljästä, ei kuitenkaan toimi
Poliisiammattikorkeakoulun oppilaskunnan luottamus- tai vastuutehtävissä.
Taulukko 34. Toiminen oppilaskunnan luottamus- tai vastuutehtävissä, Polamk 2011. Prosenttia vastaajista
(vastaaja sai valita useamman kuin yhden kohdan, joten prosentit eivät summaudu sataan).
Polamk 2011
Oppilaskunnan hallituksen jäsen tai varahenkilö 11 %
Oppilaskunnan toimikunnan jäsen 15 %
Oppilaskunnan edustaja Polamkin työryhmissä 2 %
Opiskelija- ja ammattijärjestöjen luottamustehtävissä 2 %
Ei toimi oppilaskunnan luottamus- tai vastuutehtävissä 73 %
n 294
Runsas puolet vastaajista ilmoittaa, ettei halua osallistua opiskelijajärjestöjen toimintaan (kuvio
13). Noin neljänneksellä vastaajista on muu syy siihen, ettei toimi oppilaskunnassa. Avoimista
vastauksista käy ilmi, että useimmiten oppilaskunnan toimintaan osallistumattomuuden syitä ovat
ajan tai kiinnostuksen puute, sekä asuminen kaukana opiskelupaikkakunnalta. Viidennes vastaajista
kokee, ettei oppilaskunnalla ole heille annettavaa. Vain harvat opiskelijat (4 % vastaajista) ovat
tietämättömiä siitä, mitä oppilaskunta tekee heidän hyväkseen.

44
Kuvio 13. Miksi ei koe oppilaskunnan toimintaa tärkeäksi? Polamk 2011.
Oppilaskunta saa Polamk 2011 -kyselyn vastaajilta parhaan arvion toiminnan aktiivisuudesta
(kuvio 14). Noin kaksi kolmasosaa vastaajista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että
oppilaskunta toimii aktiivisesti. Yhtä moni uskoo, että oppilaskunta on tärkeä opiskelijoita
yhdistävä ja vapaa-ajan toimintaa järjestävä taho. Taulukosta 35 huomataan, että perustutkintoa
suorittavilla opiskelijoilla on hieman positiivisemmat arviot oppilaskunnan toiminnasta kuin
muiden tutkintotasojen opiskelijoilla.
Kuvio 14. Oppilaskunta Polamk 2011 (n=269–291).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Perus. (n=142)
Alipääll. (n=5)
Pääll.A (n=5)
Pääll.B (n=20)
Polamk 2011 (n=172)
Oppilaskunnalla ei ole minulle
mitään tarjottavaa
En tiedä, mitä oppilaskunta tekee
hyväkseni
En halua osallistua
opiskelijajärjestöjen toimintaan
Muu syy
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu
On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa
Aktiiveille on helppo kertoa opiskeluihin liittyvistä
ongelmista ja epäkohdista
Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä
mukaan
Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan
Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä
Tärkeä opiskelijoita yhdistävä ja esim. vapaa-ajan
toimintaa järjestävä taho
Toiminta on aktiivista

45
Taulukko 35. Oppilaskunta, Polamk 2011 ja Polamk 2010.
Polamk 2011
Toiminta on aktiivista 3,9 3,2 3,4 3,6 3,8
toimintaa järjestävä taho 3,8 3,0 3,6 3,8 3,8
Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä 3,8 3,0 3,4 3,6 3,8
Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan 3,6 2,8 3,4 3,4 3,5
Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä mukaan 3,5 2,7 3,4 3,4 3,5
ongelmista ja epäkohdista 3,5 2,5 3,0 3,3 3,4
On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa 3,4 2,8 3,4 3,5 3,4
En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu 2,1 3,7 2,2 2,3 2,2
Polamk 2010
Toiminta on aktiivista 3,5 3,3 3,5 3,7 3,5
toimintaa järjestävä taho 3,3 3,0 3,4 4,0 3,5
Tekee tärkeää opintojen kehittämiseen liittyvää työtä 3,4 2,9 3,3 3,6 3,4
Tiedottaa aktiivisesti toiminnastaan 3,2 2,9 2,7 3,2 3,1
Toiminta on avointa ja siihen on helppo päästä mukaan 3,2 2,9 3,4 3,4 3,3
ongelmista ja epäkohdista 3,0 2,5 3,1 3,2 3,0
On saanut aikaan konkreettisia muutoksia amk:ssa 3,2 2,9 3,2 3,3 3,2
En tiedä mitä oppilaskunnan toimintaa kuuluu 2,4 2,9 2,5 2,2 2,4
Vaikuttamismahdollisuuksia kartoittavaa kysymystä muutettiin vuoden 2011 kyselyä varten. Siltä
osin kuin vertailu on mahdollista, Polamk 2011 -aineistossa on hieman positiivisempia arvioita
opiskelijoiden vaikuttamismahdollisuuksista edellisen vuoden vastauksiin verrattuna. Runsas puolet
Polamk 2011 -kyselyn vastaajista näkee, että he ovat saaneet riittävästi tietoa osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksista Poliisiammattikorkeakoulussa, ja että he tietävät toimintatavat, joilla
oppilaitoksen toiminnan laatuun voi vaikuttaa (kuvio 15). Kriittisimmin vastaajat suhtautuvat
siihen, vaikuttaako annettu palaute konkreettisiin muutoksiin. Avoimissa vastauksissa vastaajat
tuovat erityisesti esille opetusjärjestelyihin liittyvän palautteen huomiotta jäämisen: ”Esimerkiksi
opintojen kuormittavuudesta on annettu palautetta. Myös siitä on annettu palautetta, että
opiskelijoilla on tarkat palautuspäivät, mutta arvosanoja saa odottaa opettajilta. Myös perusteita
sille, miten arvosana kokeesta on muodostunut ei vain anneta. Arvostelu on uskomattoman
ympäripyöreää tietyissä opinnoissa.”

46
Kuvio 15. Vaikuttaminen Polamk 2011 (n=285–289).
Tarkasteltaessa palautteen antamista ja saamista tarkemmin, voidaan huomata, että pääsääntöisesti
opiskelijat tietävät hyvin, kuinka opintoihin liittyvää palautetta voi antaa. Tavat, joilla palautetta
voidaan antaa opetuksesta ja kursseista, ovat selviä Polamk 2011 -aineistossa kolmelle neljästä
vastaajasta (kuvio 16). Toisaalta vastaajat kokevat, ettei palautetta hyödynnetä riittävästi opintojen
kehittämisessä, joskin palautteen hyödyntämistä arvioidaan positiivisemmin kuin Polamk 2010
-kyselyyn vastanneiden opiskelijoiden keskuudessa. Polamk 2011 -kyselyn vastaajista kaikkien
tutkintotasojen opiskelijat arvioivat opintojaksoista kerätyn palautteen riittävyyttä sekä
opintosuorituksista saatavan palautteen riittävyyttä hieman edellisvuoden vastaajia positiivisemmin.
Kuvio 16. Palaute, Polamk 2011 (n=294–295).
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Annettu palaute on johtanut konkreettisiin muutoksiin
On voinut aidosti vaikuttaa ammattikorkeakoulunsa
asioihin
Amk:ssa kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan
muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan
On saanut vastauspalautetta antamastaan
palautteesta
On hyödyntänyt mahdollisuudet antaa palautetta
Amk:ssa kannustetaan osallistumaan ja vaikuttamaan
oppilaitoksen sisäiseen toimintaan
Tuntee toimintatavat, joilla voi vaikuttaa oppilaitoksen
toiminnan laatuun
On saanut riittävästi tietoa osallistumis- ja
vaikuttamismahdollisuuksista amk:ssa
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Opiskelijan antamaa palautetta hyödynnetään
opintojen kehittämisessä
Saa antamastaan palautteesta palautetta
Saa opintosuorituksista riittävästi palautetta
Opintojaksoista kerätään riittävästi palautetta
Tietää, miten voi antaa esim. opetukseen ja
kursseihin liittyvää palautetta

47
Opiskelijoilta tiedusteltiin myös tapoja, joilla he ovat vaikuttaneet Poliisiammattikorkeakoulun
asioihin. Molempien vuosien aineistoissa vastaajat ovat vaikuttaneet yleisimmin antamalla
palautetta oppilaitokseen liittyvästä asiasta sekä osallistumalla oppilaitoksen toimintaan liittyviin
tiedotustilaisuuksiin (kuvio 17). Harvimmin on vaikutettu luentolakkoihin tai ammattikorkeakoulua
koskeviin mielenosoituksiin osallistumalla.
Kuvio 17. Vaikuttaminen ammattikorkeakoulun asioihin, Polamk 2011(n=140–287) ja Polamk 2010 (n=54–
110).
0% 20% 40% 60% 80%
Muu vaikuttamistapa
Osallistunut amk:n asioita koskevaan mielenosoitukseen
Osallistunut luentolakkoon
Allekirjoittanut amk:n asioita koskevan vetoomuksen
Hakenut opiskelijajäseneksi johonkin amk:n
hallintoelimeen
Osallistunut amk:n asioita koskevaan keskusteluun
Osallistunut opiskelijajärjestöjen toimintaan
Osallistunut amk:n t&k-toimintaan
Osallistunut amk:n työelämätoimintaan
Osallistunut amk:n asioita koskeviin tiedotustilaisuuksiin
Antanut palautetta jostakin amk:uun liittyvästä asiasta

48
Yhteiskunnallinen vaikuttamisen muodoista äänestäminen on yleisintä molempien vuosien
vastaajien keskuudessa (kuvio 18). Myös vetoomuksen tai adressin allekirjoittaminen sekä
elämäntapojen muuttaminen tärkeäksi koetun asian vuoksi on suhteellisen yleistä. Julkisiin
mielenosoituksiin osallistuminen on harvinaista, ja rakennuksen valtaamiseen ei ole osallistunut
kukaan vastaajista.
Kuvio 18. Vaikuttaminen yhteiskunnallisiin asioihin, Polamk 2011 (n=109–286) ja Polamk 2010 (n=48–111).
0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90%100%
Osallistunut rakennuksen valtaamiseen
Osallistunut julkiseen mielenosoitukseen
Kirjoittanut tärkeäksi kokemastaan aiheesta blogia
Muu vaikuttamistapa yhteiskuntaan
Liittynyt jäseneksi tai ollut jäsenenä puolueessa
Osallistunut maksu- tai ostoboikottiin
Osallistunut lyhytkestoiseen tempaukseen, jolla on
jokin yhteiskunnallinen päämäärä
Kirjoittanut yleisönosastoon
Osallistunut järjestötoimintaan
Liittynyt tärkeäksi kokemaansa aihetta koskevaan
faniryhmään esim. Facebookissa
Muuttanut elämäntapojaan vaikuttaakseen tärkeäksi
kokemaansa asiaan
Allekirjoittanut vetoomuksen tai adressin
Äänestänyt vaaleissa

49
8 Opiskelijoiden opiskelukyky
Opiskelukyky on opiskelijan työkykyä, jonka osa-alueina pidetään opiskelijan omien voimavarojen
ja opiskelutaitojen lisäksi opiskeluympäristöä sekä opetustoimintaa4
. Opiskelukyvyn voidaan katsoa
muodostuvan näiden tekijöiden vuorovaikutuksessa. Opiskelijan voimavarat viittaavat opiskelijan
kokonaisvaltaiseen terveydentilaan, persoonallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja elämäntilanteeseen.
Opiskeluympäristöön kuuluu fyysisen ympäristön lisäksi vuorovaikutuksen psykososiaalinen
ympäristö. Opetustoiminnalla tarkoitetaan opetuksen laatua ja vuorovaikutusta opettajan ja
opiskelijan välillä. Opiskelutaidot käsittävät kriittisen ajattelun ja ongelmanratkaisun taidot,
oppimistyylit, opiskelun merkityksen ja sosiaaliset taidot. (Kunttu 2006.)
Opiskelijoiden kokemukset omasta opiskelukyvystä
Polamk 2011 -kyselyssä opiskelijoilta tiedusteltiin arviota omasta opiskelukyvystä vertaamalla
käsitettä työkykyyn5
. Kyseessä on askel opiskelukyvyn käsitteen empiirisen tutkimuksen
kehitystyössä: ajatus oli selvittää, voisiko opiskelukykyä lähestyä empiirisesti suoraan omalla
mittarillaan (vrt. Böhnke & Kohler 2010). Vastaajien kokemusten perusteella
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelukyky on vahva: kaikista vastaajista runsas
puolet pitää opiskelukykyään erittäin vahvana, ja jopa 96 % erittäin tai melko vahvana (kuvio 19).
Heikoksi tai melko heikoksi opiskelukykynsä arvioivia opiskelijoita on perustutkintoa ja
päällystötutkinnon B-osaa suorittavien vastaajien joukossa.
Kuvio 19. Arvio omasta opiskelukyvystä, Polamk 2011.
4
Vaikka termi opiskelukyky tuokin helposti mieleen yksilökeskeisen jäsentämistavan, on huomattava, että käsitteen
avulle pyritään tarkastelemaan opiskelun edellytyksiä sekä yksilö- että ympäristötasolla.
5
Opiskelijoiden kokemusta omasta opiskelukyvystä kysyttiin opiskelukyvyn osa-alueita kartoittavan osion lopuksi.
Kysymys esitettiin seuraavassa muodossa: Opiskelukyky on opiskelijalla sama asia kuin työkyky työssäkäyvällä
henkilöllä. Kaiken kaikkiaan, millaiseksi arvioit oman opiskelukykysi?
0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %
Perus. (n=245)
Alipääll. (n=6)
Pääll.A (n=11)
Pääll.B (n=30)
Polamk 2011 (n=292)
erittäin heikko melko heikko ei heikko eikä vahva melko vahva erittäin vahva

50
Opiskelukyvyn osatekijöiden ja koetun opiskelukyvyn väliset yhteydet
Vuoden takaisen Polamk 2010 -selvityksen lopussa syvennyttiin tarkastelemaan opiskelukyvyn,
vaikuttamisen ja saadun tuen yhteyksiä. Kyselyaineiston pohjalta tehdyn monen muuttujan
korrespondenssianalyysin perusteella todettiin, että opiskelijoiden matalat arviot omista
voimavaroista, opiskelutaidoista, vaikuttamisaktiivisuudesta ja saadusta tuesta esiintyivät verrattain
usein yhdessä. (Kemppainen 2011.) Tämän vuoksi opiskelukyvyn osatekijöiden väliset yhteydet
haluttiin ottaa lähempään tarkasteluun myös Polamk 2011 -aineiston osalta. Vuoden 2010
aineistosta toteutettu analyysi ja analyysin tulokset on esitetty tiivistetysti liitteessä 2.
Seuraavaksi siirrytään käsittelemään opiskelukyvyn osatekijöiden välisiä yhteyksiä Polamk 2011
-aineiston osalta. Opiskelukyvyn eri osa-alueista muodostettiin aikaisemman tutkimuksen,
teoreettisen taustan ja empiirisen analyysin kautta summamuuttujat kuvaamaan vastaajan
voimavaroja, opiskelutaitoja (sekä sosiaalisia että omatoimisempia taitoja), näkemyksiä
oppilaitoksen opetustoiminnasta sekä ylipäätään opiskeluympäristöstä. Summamuuttujat on kuvattu
tarkasti liitteessä 1 (taulukko 1).
Opiskelukyvyn eri ulottuvuuksia kuvaavien summamuuttujien (voimavarojen, opiskeluympäristön,
opetustoiminnan, sosiaalisten opiskelutaitojen ja omatoimisten opiskelutaitojen) sekä koetun
opiskelukyvyn yhteyttä toisiinsa arvioitiin korrelaatioanalyysillä6
. Korrelaatioanalyysi osoittaa, että
opiskelukyvyn eri osa-alueiden ja koetun opiskelukyvyn välillä vallitsee heikko tai kohtalainen
positiivinen korrelaatio7
. Positiivinen riippuvuus osa-alueiden välillä merkitsee sitä, että
opiskelukyvyn yhden osa-alueen ollessa vahva myös korrelaation toinen osa-alue on tyypillisesti
vahva ja päinvastoin. Korrelaation suuruus puolestaan ilmaisee, kuinka vahva riippuvuus eri
osioiden välillä vallitsee. Tässä tapauksessa kaikkein vahvin korrelaatio vallitsee
opiskeluympäristön ja opetustoiminnan välillä, opiskelijan voimavarojen ja koetun opiskelukyvyn
välillä sekä opiskelijan voimavarojen ja sosiaalisten opiskelutaitojen välillä. Korrelaation
perusteella voidaan osoittaa arvioitujen opiskelukyvyn osa-alueiden välinen yhteys, mutta ei
kuitenkaan syy-seuraus-suhdetta.
Seuraavaksi opiskelukyvyn osa-alueiden välistä yhteyttä tarkastellaan heikon opiskelukyvyn
näkökulmasta. Heti alkuun on syytä täsmentää, mitä käsitteellä heikko opiskelukyky tarkoitetaan
tässä yhteydessä. Vastaajat jaettiin kunkin opiskelukykyä kuvaavan summamuuttujan suhteen
6
Korrelaation määrittämiseksi käytettiin Kendallin järjestyskorrelaatiokerrointa, sillä testattavien muuttujien jakaumat
eivät olleet normaalijakauman mukaisia. Korrelaatiomatriisi on esitetty liitteessä1 (taulukko 2).
7
r > 0.70 korrelaatio voidaan tulkita voimakkaaksi, 0.70 > r > 0.30 voi tulkita merkittäväksi tai kohtalaiseksi,
r < 0.30 voidaan tulkita heikoksi korrelaatioksi (Jackson 2010, 132).

51
kahteen ryhmään: alimpaan kvartiiliin (neljännekseen) kuuluvat ja muut. Niinpä on selvää, että kyse
on ainoastaan suhteellisesta luokittelusta. Esimerkiksi voimavarojen suhteen vastaajien arviot olivat
lähes kauttaaltaan korkeita, jolloin alimman neljänneksenkin voimavarat ovat – kyselyn mukaan –
sinällään vahvalla tasolla. Tarkastelulle on kuitenkin perusteensa, sillä vuoden 2010 kyselyn
(Kemppainen 2011) perusteella vaikuttaa oletettavalta, että opiskelukyvyn (suhteelliset) puutteet
ovat keskenään yhteydessä.
Kysymystä opiskelukyvystä lähestytään sen opiskelijaryhmän näkökulmasta, joka sijoittui kyselyn
perusteella voimavarojensa osalta alimpaan neljännekseen. Taulukossa 36 kuvataan, kuinka
voimavaransa suhteellisesti heikoimmiksi kokevat jakaantuvat tutkintotasoittain. Päällystötutkinto
B:n suorittajat kuuluvat tähän ryhmään Poliisiammattikorkeakoulun keskitasoa useammin;
päällystötutkinnon B-osaa suorittavista vastaajista 41 % sijoittuu tähän ryhmään kaikkien vastaajien
osuuden ollessa 25 %. Yksi vastaajista kirjoittaakin työhön ja opiskeluun liittyvistä vaatimuksista
kuvaavasti: ”päällystökurssin B-opintojen suorittaminen on viivästynyt, koska työelämä vie niin
paljon aikaa (vapaa-aikaakin) ettei riitä virtaa opiskeluille. Varsinkin, kun joudutaan miettimään,
miten vähenevien resurssien kanssa pärjätään eli johtamistoimintoihin joutuu toden teolla
keskittymään.” Opiskelukyvyn käsitteen dynaaminen luonne tulee sitaatissa hyvin esille: yksilölliset
voimavarat saattavat kärsiä (”virta ei riitä”) opiskelun institutionaalisen kehyksen johdosta. Yhtäältä
tietyt työn ja opiskelun yhdistämisen muodot, toisaalta koko yhteiskunnan tasolla tavattava
säästökehitys ja
-puhe saattavat luoda yksittäisille opiskelijoille tai -ryhmille tilanteita, jossa opiskeluun tarvittavia
voimavaroja ei yksinkertaisesti jää tarpeeksi.
Alipäällystötutkintoa ja päällystötutkinnon A-osaa suorittavien osuuksia arvioidessa tulee kiinnittää
huomiota vastaajien suhteellisen pieneen määrään.
Taulukko 36. Vastaajien luokittelu suhteessa voimavaroihin; vastaajien sijoittuminen tutkintotasoittain,
Polamk 2011.
Vahvat voimavarat (+) 78 % 50 % 70 % 59 % 75 %
Heikot voimavarat (-) 22 % 50 % 30 % 41 % 25 %
n (100 %) 244 6 10 29 289

52
Kuviosta 20 nähdään, millaisina voimavaransa suhteellisesti heikoiksi (-) tai vahvoiksi (+)
arvioineet opiskelijat pitävät muita opiskelukykynsä osa-alueita8
. Havainnot pääsääntöisesti tukevat
oletusta siitä, että opiskelukyvyn eri osa-alueiden vajeet ovat jossakin määrin yhteydessä toisiinsa.
Voimavaransa heikoiksi arvioineet vastaajat arvioivat myös omatoimiset opiskelutaitonsa heikoiksi
kaksi kertaa yleisemmin kuin voimavaransa vahvoiksi arvioineet opiskelijat: 34 % heikot
voimavarat omaavista ja 18 % vahvat voimavarat omaavista vastaajista pitää omatoimisia
opiskelutaitojaan heikkoina. Sama koskee vielä korostuneemmin heikkoja sosiaalisia
opiskelutaitoja. Voimavaransa heikoiksi arvioineista opiskelijoista 40 % pitää myös sosiaalisia
opiskelutaitojaan heikkoina, kun taas vahvat voimavarat omaavista opiskelijoista 18 % kokee
sosiaaliset opiskelutaitonsa heikoiksi. Ero on opiskeluympäristön puutteita koskevissa arvioissa
samansuuntainen, joskin hieman pienempi. 32 % heikot voimavarat omaavista ja 20 % vahvat
voimavarat omaavista vastaajista arvioi selviytymisensä heikoksi suhteessa opiskeluympäristöönsä.
Heikot voimavarat ovat jossain määrin yhteydessä myös (suhteellisesti) negatiivisempiin arvioihin
opetustoiminnasta, mutta ero on jo varsin pieni: 31 % voimavaransa heikoksi ja 24 % voimavaransa
vahvoiksi arvioivista vastaajista kokevat opetustoimintaa kielteisesti.
Kuvio 20. Opiskelukykynsä eri osa-alueita (omatoimisia opiskelutaitoja, sosiaalisia opiskelutaitoja,
opiskeluympäristöä tai opetustoimintaa) suhteellisesti heikoiksi (-) arvioineiden vastaajien osuudet heikot
voimavarat (-) ja vahvat voimavarat (+) omaavien vastaajien keskuudessa.
8
Tarkemmat ristiintaulukoinnit on esitetty liitteessä 1 (taulukko 3).
0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45%
Opetustoiminta (-)
Opiskeluympäristö (-)
Sosiaaliset opiskelutaidot (-)
Omatoimiset opiskelutaidot (-)
Voimavarat (-)
Voimavarat (+)

53
Myös kiusaamisen suhteen tulee esiin odotusten suuntainen ero voimavaransa heikoksi ja vahvaksi
arvioineiden välillä (kuvio 21). Suhteellisesti heikot voimavarat omaavien ryhmässä joka
kymmenes vastaaja oli kokenut kiusaamista melko paljon tai hyvin paljon. Voimavaransa vahvoiksi
arvioineiden ryhmässä vastaava osuus oli 1,4 %.
Kuvio 21. Kiusaamiskokemukset suhteellisesti heikot voimavarat (-) ja vahvat voimavarat (+) omaavien
vastaajien keskuudessa (n=290).
Opiskelukyvyn osa-alueet ovat edellisen tarkastelun nojalla toisiinsa yhteydessä pareittain: sekä
korrelaatiot että ristiintaulukoinnit käsittelivät aina kahden opiskelukyvyn osa-alueen suhdetta
kerrallaan. Valaistaan seuraavaksi sitä, missä määrin opiskelukyvyn heikkous kasautuu kun
tarkastellaan kaikkia analyysissä mukana olevia osa-alueita yhtä aikaa. Tätä varten muodostetaan
summamuuttuja, joka laskee yhteen kuinka monella osa-alueella vastaaja kuuluu alimpaan
kvartiiliin (kuvio 22). Tulos on, että vastaajista lähes 40 % kuuluu ryhmään, jonka opiskelukyky ei
ole millään osa-alueella heikko. 30 % vastaajista opiskelukyky on heikko yhdellä osa-alueella ja
noin 15 % vastaajista opiskelukyky on heikko kolmella tai useammalla osa-alueella.
Opiskelukyvyn puutteiden kasautuminen korreloi, kuten odotettua, negatiivisesti ja kohtalaisella
vahvuudella yleisen koetun opiskelukyvyn kanssa9
, eli mitä enemmän opiskelijalla on puutteita
opiskelukyvyn osa-alueilla, sitä heikompi on hänen arvionsa omasta opiskelukyvystään10
.
9
Kendallin järjestyskorrelaatiokerroin = -0,318
10
Tämä havainto antaa tukea ajatukselle, että opiskelukykyä voitaisiin osa-aluepohjaisen mittaamisen lisäksi lähestyä
suoraan omalla kokemustyyppisellä mittarillaan. Tosin tässä käytetty mittari ei tuottanut tarpeeksi vaihtelua vastauksiin,
joten ainakin skaalan laajentamista tulisi jatkossa harkita.
0%
10%
20%
30%
40%
50%
60%
70%
80%
90%
ei koskaan vähän melko paljon/
hyvin paljon
Voimavarat (+)
Voimavarat (-)

54
Kuvio 22. Vastaajien heikkojen opiskelukyvyn osa-alueiden määrä (n=279), Polamk 2011.
Millä tavalla nämä havainnot opiskelukyvyn osatekijöiden suhteista ja jakaumista voitaisiin ottaa
huomioon koulutusrakenteen, opetusjärjestelyjen ja opiskelun tukimuotojen suunnittelussa ja
toteutuksessa? Erityisesti: miten kohdistaa tukimuodot sille opiskelijaryhmälle, joka sitä eniten
tarvitsisi? Kaikkien opiskelijoiden keskiarvoina varsin hyvän opiskelukyvyn taakse kätkeytyy
joukkoja, jotka kuitenkin tuntevat monet opiskelukykynsä osa-alueet heikoiksi. Käytännössä
opiskelijoille tarjottavan tuen ja opintojen ohjauksen järjestämisessä tulisi huomioida tämä laaja
skaala. Parhaimmillaan raportissa esitetyt havainnot toimivat kimmokkeena vilkkaalle ja
rakentavalle keskustelulle.
0%
5%
10%
15%
20%
25%
30%
35%
40%
45%
0 1 2 3 4 5
Kuinka moni opiskelukyvyn osa-alue on arvioitu heikoksi

2011 poliisiammattikorkeakoulu

2011 poliisiammattikorkeakoulu

Recomendados

Recomendados

Más contenido relacionado

Destacado

Destacado (7)

Similar a 2011 poliisiammattikorkeakoulu

Similar a 2011 poliisiammattikorkeakoulu (20)

Más de Research Foundation for Studies and Education Otus

Más de Research Foundation for Studies and Education Otus (20)

2011 poliisiammattikorkeakoulu